Fiilikset ja päivän mietteet

[kertsi]

Tralala. Nukuin yli 9 tunnin yöunet, sen jälkeen kun koko viikko mennyt 4-5 tunnin unilla. Tyhjäsin tiskikoneen heti aamusta, mikä on hyvä merkki, että tästä voi tulla hyvä päivä.

[Xantippa]

Eilen vihdoin löysin kauan etsimäni munarenkaan \o/

Hyi, en halua kuulla sun seksielämästä!

Eiköhän kuitenkin ole kyse Hipin kokkauselämästä.

En oo koskaan kuullutkaan mistään munarenkaasta ja sentään olen (Australian) Master Chefiä katsonut vuosikaudet. Joku seksihärpäke tässä nyt on kuulkaa kyseessä, älkää yrittäkö vedättää!

Nyt on Amore tainnut yksi jakso livahtaa ohi silmien, koska juuri kyseisessä ohjelmassa minä tähän tutustuin, tosin, sitä ei käytetty perinteisessä mielessä, vaan sovellettiin.

Kävi jopa mielessä, että tommoinenhan olla pitäisi, mutta sitten mä heräsin.

T: Xante

Elä piä hullua jännityksessä. Miten sovellettiin?

Oli kyseessä sellainen metallinen muotti, jolla tehtiin hampurilaispihvejä, eli tarkoitus oli saada mahdollisimman tasalaatuiset ja kauniit pihvit.

Jotain siinä tekemisen ohessa mainitsivat, että yleensähän tätä käytetään, kun halutaan munakkaasta kaunis pyörylä. Ja Hipin mainitsema ongelma on tosi: kananmuna leviää pannulle ja se on siten myös hankala kääntää, ainakin minun kohtuu kapeilla lastoilla.

Onnea hyvistä yöunista!

T: Xante

[kertsi]

^
Kiitos.

[Kopek]

Allergiakartta huutaa punaisena siitä, että koivun siitepölyä, on nyt erittäin runsasti liikkeellä.

Mutta eihän tämä tunnu miltään. Minulla on nimittäin sotkuisessa pölykämpässämme moninkertaisesti enemmän allergiaoireita ympäri vuoden kuin nyt pahimpana allergia-aikana keskellä koivumetsää. Tämä jos mikä kertoo siitä, että asuntomme on asuinkelvoton ja suorastaan vaarallinen paikka. Olen nyt Etelä-Suomessa, mutta pian on taas palattava sinne sotkupesään. Yritän olla mahdollisamman paljon ulkona.

https://i.ibb.co/V3jJQSD/Screenshot-2021-05-16-22-01-29.png

[Hayabusa]

Aamulla Anniina kertoi, että nyt iltapäivästä eteenpäin sataa ajoittain runsaastikin. Tarkoittanee sitä, että iltasuunnitelmat muuttuvat sisäpuuhasteluksi. Voisi esimerkiksi siivoilla omasta pölypesästä allergianaiheuttajia hieman pois - laitetaan siis kämppää "rantakuntoon". 

[-:)lauri]

Lopetin Discovery plus -suoratoistopalvelun tilauksen, kun ilmeisesti ainakaan ennen elokuuta ei pelata lätkää, jota discovery lähettäisi. Miesten MM-kisat tulevat c-morelta. Elokuussa 20.8 ainakin alustavan tiedon mukaan alkaa naisten MM-kisat. Katsellaan sitten syssymmällä tartteeko Discoveryä vai tuleeko leijonien ottelut kenties jostain toisesta suoratoistopalvelusta.

[mikainen]

Aamulla Anniina kertoi, että nyt iltapäivästä eteenpäin sataa ajoittain runsaastikin. Tarkoittanee sitä, että iltasuunnitelmat muuttuvat sisäpuuhasteluksi. Voisi esimerkiksi siivoilla omasta pölypesästä allergianaiheuttajia hieman pois - laitetaan siis kämppää "rantakuntoon". 

Täälläpä postinjakajana odottelen sateensuojassa ukkoskuuron ohimenoa.

Ennen sitä tuli mieleen kopekin "Jos haluat etnistä tunnelmaa, mene Hietsuun" kun viroa puhuva pariskunta oli tupakalla rapun edessä johon olin menossa, taustalta kuului raksatyypin huudattama arabian(?)kielinen poppi ja samalla ovenavauksella kaksi suomalaistyttöä tuli ulos. Ihan normipäivä.

[Kopek]

Täälläpä postinjakajana odottelen sateensuojassa ukkoskuuron ohimenoa.

Kerronpa tässä vanhoista rötöksistäni, mitkä liittyvät postin jakamiseen.

Huijasin 1980-luvulla erästä tuttavaani valekirjeiden avulla.

Meille tuli konttoriin kirjeitä ulkomailta. Aukaisin varovasti saumasta jonkin tällaisen kirjeen, jossa vastaanottajan nimi oli näkyvissä muovi-ikkunan kautta, ja jossa oli ulkomainen koneleimaus päivämäärineen. Kirje taisi olla lähetetty Ranskasta. Vaihdoin alkuperäisen kirjeen tilalle oman väärennetyn kirjeeni, johon kirjoitin jotain englanninkielistä höpinää. Lähettäjä oli olevinaan jokin hämäräperäinen ulkomainen järjestö. Kirjeessä kutsuttiin edellä mainittu henkilö merirosvoradiotapahtumaan jonnekin minne lieneekään. Liimasin kuoren huolellisesti kiinni ja kävin pudottamassa kirjeen tuon henkilön kirjeluukusta ajankohtana, jolloin hän ei ollut kotonaan vaan töissä. Meille kirjeet haettiin postitoimistosta, joten ne tulivat aikaisemmin aamulla kuin niille, joille ne jaettiin koteihin. Ehdin siis viedä tuon kirjeen suunnilleen niihin aikoihin, jolloin muukin posti jaettiin ihmisten koteihin.

Muutama päivä myöhemmin tein saman tempun, mutta silloin kirjeen lähettäjä oli olevinaan jokin virallinen taho. Kirjeessä varoitettiin osallistumasta tapahtumaan, mihin aikaisemmassa kirjeessä oli viitattu, koska tapahtuman järjestävä toimija on epämääräinen. En muista, varoitinko peräti terroristiyhteyksistä, vai mitä kirjeessä oli.

Tämän jälkimmäisen kirjeen kohdalla tulee kuvaan mukaan postinjakaja. Sattui nimittäin niin, että kun olin viemässä kirjettäni edellä mainitun henkilön postilaatikkoon, myös postinjakaja oli kierroksella alueella. Postinjakajan kulkuneuvo... olisikohan se ollut mopo tai joku vastaava... oli pysäköitynä talon pihaan. Niinpä sujautin kirjeen muun postin sekaan puoliavoimeen postisalkkuun tai vastaavaan. Tässä viimeistään menin varmaan jo rikoksen (petos, postirikos, mikä lieneekään) puolelle ellen ollut mennyt jo aikaisemman kirjeen kohdalla. Syyteoikeus on kuitenkin jo vanhentunut, joten uskallan kertoa tämän asian.

On mahdollista, että postinjakaja oli jo käynyt viemässä kirjeet siihen rappukäytävään, missä tuttavani asui. Jos hän postilenkkinsä päätteeksi löysi vielä yhden siihen osoitteeseen menevän kirjeen salkustaan, mitä hän teki? Hävitti kirjeen? Vei sen postitoimistolle, jossa kirje avattiin ja tutkittiin ja aloitettiin poliisitoimenpiteet? Jakoi kirjeen seuraavana päivänä? Luuli kirjeen jääneen huomaamatta ja siksi jakamatta? Arvasi heti huijauksen eli sen, että hänen salkkuunsa oli pantu tuntematon kirje kesken postinjakelulenkin? Kävi viemässä kirjeen samana päivänä lenkkinsä lopuksi?

Seuraavina päivinä tuo tuttavani kertoi saaneensa hämärän kirjeen ulkomailta. Hän ei osannut epäillä, että minä olisin ollut sen takana. Olihan se tullut aika uskottavasti hänen asuntoonsa suunnilleen samaan aikaan muun postin kanssa. Kirje näytti avaamattomalta ja siinä oli ulkomaiset leimat.

Mikä oli motiivini? Ei oikein mikään. Sain vain idean kirjekuoria katsellessani ja päätin kokeilla, toimiiko se. Jonkinlaista pilailua kai tämä oli, koska en oikeasti pyrkinyt saamaan mitään aikaan tai vaikuttamaan tuohon tuttavaani. En kuitenkaan koskaan paljastanut asiaa hänelle. Hän ei ollut sen luokan tuttava, jolle tällaisia temppuja voisi tehdä. Jollekin muulle ehkä olisi voinut.

Kirjepostin jakaminen on minulle tuntematon asia, mutta sanomalehtiä olen jakanut kahtena tai kolmena eri kesänä muutamana aamuna kauan sitten. Olin epävirallinen jakaja pelkästä harrastuksesta. En saanut palkkaa enkä edes halunnut sitä. Eräs entinen koulukaverini perheineen oli Jehovan todistaja, ja nämä ihmiset osallistuivat kesäkuun alkupuolella pidettävään konventtiin Helsingissä. Tuurasin heitä tuona aikana aamun sanomalehden jakamisessa eli jaoin lehdet tiettyyn kantopiiriin. Oli jännä lähteä hyvin aikaisin aamulla liikenteeseen. Sen verran hyödynsin tapahtumaa, että teetin harrastusmielessä kopiot useista avaimista, mitä sain muutamaksi päiväksi käyttööni. En koskaan käyttänyt enkä edes kokeillut ainoatakaan noista avaimista, mutta olihan se jännää omistaa avaimia paikkakunnan kerrostalojen oviin. Postitoimiston avainkin taisi olla kopioitujen joukossa. Harrastin avainten keräilyä.

Tässä sitä taas tuhottiin omaa mainetta, mutta eiköhän se ole jo niin pohjamudissa, että vaikka tunnustaisin murhan (joita en sentään ole tehnyt), ei se siitä paljon enää huononisi.

[Xantippa]

Tuossa tarinassa kiinnostavaa on, miksi juuri tämä tuttusi päätyi kohteeksi? Mikä hänessä vaikutti sinuun?

Kyseisten jehovien moraalista taas kertoo paljonkin, että ovat menneet luovuttamaan avainnipun jollekin random-kaverille.

T: Xante

[mikainen]

Aamulla Anniina kertoi, että nyt iltapäivästä eteenpäin sataa ajoittain runsaastikin. Tarkoittanee sitä, että iltasuunnitelmat muuttuvat sisäpuuhasteluksi. Voisi esimerkiksi siivoilla omasta pölypesästä allergianaiheuttajia hieman pois - laitetaan siis kämppää "rantakuntoon". 

Täälläpä postinjakajana odottelen sateensuojassa ukkoskuuron ohimenoa.

Ennen sitä tuli mieleen kopekin "Jos haluat etnistä tunnelmaa, mene Hietsuun" kun viroa puhuva pariskunta oli tupakalla rapun edessä johon olin menossa, taustalta kuului raksatyypin huudattama arabian(?)kielinen poppi ja samalla ovenavauksella kaksi suomalaistyttöä tuli ulos. Ihan normipäivä.

Puhelimen tekstinvääntelijä vaihtoi somalit suomalaisiksi näköjään. Ehkä se on suvakki sekin.

[Hayabusa]

Kyseisten jehovien moraalista taas kertoo paljonkin, että ovat menneet luovuttamaan avainnipun jollekin random-kaverille.

Eihän Kopek mikään random-kaveri ollut - hän oli vakijakajien perhetuttu. Avainten luovutus ei varmaan mennyt ihan virallisen protokollan mukaan, mutta noihin aikoihin luottamus toimi.

[Xantippa]

Kyseisten jehovien moraalista taas kertoo paljonkin, että ovat menneet luovuttamaan avainnipun jollekin random-kaverille.

Eihän Kopek mikään random-kaveri ollut - hän oli vakijakajien perhetuttu. Avainten luovutus ei varmaan mennyt ihan virallisen protokollan mukaan, mutta noihin aikoihin luottamus toimi.

Ja kuinkahan hyvin se heitä palvelikaan? Kerrostaloissa asuneilla kuten myös postitoimistolle Kopek on random-julli, jonka käsiin he tuskin avaimiaan toivoivat.

T: Xante

Muoksis: noin huomioon ottaen myös kaiken sen, mitä Kopek on itsestään kertonut = nuo avaimet ovat voineet seilata aivan missä vain, kenen käsissä tahansa, Kopekilla kun on taipumus sirotella asioita ympäriinsä.

[Amore]

Eilen tuli harrastettua kotimaan matkailua. Työtuolin virkaa tehnyt tuoli hajosi jokin aika sitten. Kursin sen kokoon "laastarilla" ja etsiskelin uutta tuolia, joka olisi kevyt ja halpa. En yleensä osta istuimia niitä kokeilematta, mutta nyt oli heti saatava uusi tuoli, joka olisi joka tapauksessa parempi kuin vanhan tuolin raato. Löytyi sopivan näköinen kaluste Ikeasta. Tilasin ja päätin noutaa tilauksen Vantaalta itse.

Ikea on lopettanut omat bussilinjansa, joten oli käytettävä julkisia. Ajoitin matkani tarkoin ennen ruuhka-aikaa. Tuli ukkoskuuro juuri aiotun lähtöajan kieppeillä. Onneksi kuuro jäi lyhyeksi, joten lähdin parhaaksi katsomallani bussilla. Satoi hieman, mutta en kastunut. Bussissa oli vain muutama matkustaja. Matka sujui joutuisasti ja sain ihailla ikkunan takana vilistävää aivan upeaa keväistä vihreyttä. Tuli oikein keveä matkailumieli. Kalustekaupan noutopalvelussa pääsin melkein suoraan tiskille. Ajoitukseni oli siis täydellinen. Tuolini oli kahdessa paketissa. Metallista taivutettu istuinosa pelkässä ohuessa muovikääreessä ja puujalat ohuessa laatikossa. Niiden kanssa kyllä pärjäisi bussissakin. Maalaisbussit kulkevat harvakseltaan, joten jouduin odottelemaan n. 20 minuuttia. Jälleen aikaa "humaltua" kevään voimasta ja vehreydestä, jota ukkoskuuro oli vielä korostanut. Upeaa! Paluubussissakin oli väljää ja ajelin edullisesti siirtolipulla kotiin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, indeed. Ja se tuolin kokoaminenkin sujui noin vartissa. Tällä esteradalla oli siis monta kohtaa, jotka olisivat voineet pilata päivän, mutta tällä kertaa homma hoitui kuin Fordin tehtaalla.

[Hippi]

Harrastin avainten keräilyä.

Avainten keräilyn voisin ymmärtää, jos keräilisi vaikkapa vanhoja "aitan avaimia", mutta ei kyllä oikein avaudu keräilyn idea nykyaikaisista kerrostalon ovien avaimista. Kyllähän 80-luku nykyaikaan lasketaan. Näiden nykyisten avaimien kopiointi ei onneksi enää onnistu ihan vain viemällä avainpalveluun ja pyytäen kopiota. Pitää todistaa vielä olevansa oikeutettu kopiointiin.

Edellisessä muutossa hävitin varmaan parikymmentä avainta. En edes tiedä mitä avaimia ne olivat ja epäilen suurimman osan olleen ex-mieheni meille unohtamia avaimia ties mihin oviin ja lukkoihin. Keräsin pakatessa kaikki löytämäni avaimet yhteen paikkaan ja kaikki joille ei löytynyt lukkoa, jonka ne aukaisisivat, laitoin armotta metallikierrätykseen. Samalla merkkasin kaikki säilytettävät avaimet, jotta tiedän, minkä lukon ne avaavat. Tuntui hyvältä saada tuokin asia järjestykseen, sillä ne ylimääräiset avaimet olivat kiusanneet minua jo pitkään, mutta oli melkoinen kynnys hävittää niitä. Hävityksen esti ajatus "mitä jos kuitenkin?". Seitsemään vuoteen en ole yhtäkään niistä kaivannut.

[Kopek]

Tuossa tarinassa kiinnostavaa on, miksi juuri tämä tuttusi päätyi kohteeksi? Mikä hänessä vaikutti sinuun?

Tarina olisi pitkä, jos kertoisin sen juurta jaksaen. Niinpä lyhennän kertomuksen toteamukseksi, että kyseinen henkilö oli ollut mukana mitä mielikuvituksellisimmissa hämärähommissa, joista merirosvoradiotoiminta oli vain yksi. Tämä henkilö ujutti lehtiin erilaisia kohujuttuja, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Hänellä oli olevinaan salaisia järjestöjä ja kaikenlaista. Minun mielestäni hän oli siis sopiva kohde tällaiselle pienelle jekulle.

Tässä ovat ne kolme kirjettä kopioina. Niissä ei ole päivämääriä, mutta luulen, että ne ovat vuodelta 1987, kenties tuon vuoden keväältä. Mapissa oli kirjeitä tuolta ajankohdalta samassa kohdassa, josta nuo löytyivät.

Huomaan monia kirjoitusvirheitä englanninkielisessä tekstissä ja joitakin myös suomalaisessa. No, toisenhan onkin lähettänyt "espanjalainen", joten pienet virheet sallittakoon. Vastaanottaja ei tainnut (kouluhistoriastaan johtuen) ymmärtää kirjeestä juuri mitään, mutta ehkä hän käännätti tekstit veljellään.

Kirjeiden läpi kuultava teksti on vaaratonta, eli nimiä ja osoitteita ja muuta tällaista ei löydy. Tämä tiedoksi eräästä vanhasta tapauksesta oppineena. Ja kiitokset asiasta varoittaneelle. En vaivautunut ottamaan papereita pois mapista, kun nappasin kännykällä kuvat.

https://i.ibb.co/r4QNwgj/piraattikirje1.jpg
https://i.ibb.co/7QMqhLw/piraattikirje2.jpg
https://i.ibb.co/RYyGr0j/piraattikirje3.jpg

Kyseisten jehovien moraalista taas kertoo paljonkin, että ovat menneet luovuttamaan avainnipun jollekin random-kaverille.

Tuo lainaus kävisi hommafoorumille, jos "jehovat" korvattaiin islamin uskoon liittyvällä vastaavalla sanalla kuten allahit ja muhikset tai mikä nyt kävisi. Tämä on mielenkiintoista. Pientä uskonnollista ryhmää kuten Jehovan todistajia ja lestadiolaisia voi nimitellä vaaratta miten haluaa, mutta sellaista isoa ryhmää, joka kostaa loukkaukset kauloja katkomalla ja pommeja räjäyttelemällä, ei kannata loukata.

Tämä ei ole Xantipan arvostelemista. Mietin vain.

Lukuun ottamatta ongelmallista uskontoa edellä mainittu perhe oli aivan mukavia tyyppejä. Henkilö, jonka lehdenjakoa tuurasin, oli ollut monta vuotta kanssani samalla luokalla koulussa. Ostin ensimmäisen autonikin (Volkkari -52) häneltä. Ehkä en ollut kuka tahansa "random-kaveri" noiden henkilöiden näkökulmasta.

En pidä avainjuttuakaan ihmeellisenä. En tiedä kaupunkien käytännöistä, mutta kotipaikkakunnallani useimpien kerrostalojen alaovet pidettiin auki ainakin päivän ajan. Jos satuin saamaan avaimen pariin tuollaisen oveen, ei sillä kovin suurta merkitystä ollut. Postin avain puolestaan vei ilmeisesti vain jonnekin takahuoneeseen, missä lehdet olivat. Ei kai sillä varsinaiseen postitoimistoon olisi päässyt. Enkä niitä avaimia kenellekään koskaan antanut enkä edes itse käyttänyt. Ehkä keräilyn motiivina oli tunne siitä, että pääsisin joistakin ovista, joista kaikki eivät pääse, jos vain haluan mennä.

Avaimet ovat valtaa. Kun itsetunto on nollan alapuolella, niin kuin minulla oli, onnistumisen tunteet on kerättävä pieninä paloina sieltä täältä. Onnistuin saamaan avaimen... se kai riitti.

Lehdenjakotapaus oli vielä kaukaisempaa historiaa kuin tuo valekirjetapaus.

P.S. Tuo kyseinen henkilö jatkaa entisellä urallaan. Nyt hän esiintyy monien arvostamana guruna ja tietäjänä hengentieteiden ja astrologian aloilla ja millä kaikilla muilla. Hänellä on seuraajia ja ihailijoita ja taitaa olla nuori oppinut vaimokin.