Älykkyys vs. viisaus

[-:)lauri]

Mitä ovat älykkyys ja viisaus, ja mikä on niiden suhde toisiinsa?

Molemmat liittyvät aivojen sisältämään tietoon, mutta miten. Älykkyys on "laskentatehoa" (varmaankin yleisin rinnastus älykkyydelle myönnän). Sitä, että aivot pystyvät käymään ongelman edellyttämän määrän päättelysääntöjä läpi mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Viisaus on sitä, että pystyy kärsivällisesti odottaa riittävän kauan, ennen kuin ryntää johtopäätöksiin.

Vaikka kaikki älykkäät oikeat ratkaisut ovat aina myös viisautta, kaikki viisaat ratkaisut eivät aina ratkea pelkällä älyllä. Maailma ei ole meille ihmisille deterministinen. Ja koska ei ole, meillä ei ole välttämättä aina mitään mahdollisuuksia saada tietoomme tehtävänannon yhteydessä kaikkia puuttuvia palasia, joista osa ovat sellaisia, joita oikean ratkaisun löytymiseksi edellytetään, mutta joita ei voi myöskään muiden palasten turvin päätellä. Ja nyt jos puuttuu kärsivällisyys odotaa, että kaikki palaset pikku hiljaa ajan kanssa kertyvät kohdalleen ja hyökkäämme johtopäätökseen, vastaus voi olla vaikka kuinka älykäs ja pitää kutinsa seuravan tunnin tai seuraavan vuoden ajan, mutta esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden aikajänteellä se voi paljastua kohtalokkaan vääräksi. (Usein puuttuvat palaset ovat vieläpä informaatiota, jota ympäröivä todellissuus tuottaa pikemminkin kuin hajamielinen muistimme jolla tietysti silläkin on tapana ripotella eteemme oikeita vastauksia silloin kun niitä ei tarvitse ja vääriä silloin kun tarvitsisi).

Viisaus liitetäänkin usein elämänkokemukseen ja elämänkokemus toki tuokin mukanaa viisautta, mutta tarkastelutasosta riippuen ei välttämättä riittävästi. Suurin osa ihmisistä eivät nimittäin ole erityisen viisaita vielä eläkeläisinäkään. Maailman tarkkailu elämänsä aikana ilman myöskään sen älykästä ja kärsivällistä tarkkailua ei lisää viisautta.

[MrKAT]

Minä taas olen katsonut että viisaus = älykkyys+eettisyys.

Wanha heimon viisas on arvostettu neuvonantaja ja tuomari siksi että hän on eettisesti oikeudenmukainen, suvaitsevainen, sovitteleva jne. Älyn rationaalisuus tuo tähän sen että hän osaa mielessään päätellä pitkälle eteenpäin mitä sosiologisia seurauksia milläkin ratkaisulla olisi. Tähän toki auttaa pitkä runsas kokemuskin ja tiedonkasaus vanhemmilta opettajilta ja viisailta (heimon perimätietous).

                                           tieto + kokemus + äly
                                                \          |           /
Wanha heimon viisas -viisaus  = seurausten järkeily + oikeudenmukainen eettisyys.

Kärsivällisyyttähän tuohon viisaaksi pääsemiseenkin tarvitaan, että ei kuka tahansa märin korvantaustoin siihen pääse.

[Hayabusa]

Minä taas olen katsonut että viisaus = älykkyys+eettisyys.

Olisiko tuossa välissä sittenkin kertomerkki?
Älykkyydellä ei liene etumerkkiä, mutta eettisyydellä on.

[Karikko]

Viisaus on sitä, että pystyy kärsivällisesti odottaa riittävän kauan, ennen kuin ryntää johtopäätöksiin

Onko noin? Kuinka kauan pitää odottaa?


Nuori mies voi olla älykäs, mutta ei viisas. Aristoteleen väite.  Pitänee paljolti paikkansa.

[Muisto Keijo Kullervo]

Viisaus on sitä, että pystyy kärsivällisesti odottaa riittävän kauan, ennen kuin ryntää johtopäätöksiin

Onko noin? Kuinka kauan pitää odottaa?


Nuori mies voi olla älykäs, mutta ei viisas. Aristoteleen väite.  Pitänee paljolti paikkansa.

Olinko älykäs vai viisas kun tuskailin tutkielmani kautta pitkälle yli 40 vuotta kunnes julkaisin sen?

Mielestäni oli vain niin, että en ollut valmis ko. asiaan.

Jokaisella on aikansa ja paikkansa ja omista lähtökohdistaan pystynee tekemään oikean laatuiset toimenpiteet ajallaan.

Voi olla älykäs ja viisas samanaikaisesti. Kuulunen niihin kumpaakin lahkoon samanaikaisesti.

Muisto Keijo Kullervo

[mikainen]

Miten se sanonta menikään..älykäs voi keksiä ratkaisun ongelmalliseen tilanteeseen johon viisas ei olisi koskaan joutunutkaan.

[Sepe]

Miten se sanonta menikään..älykäs voi keksiä ratkaisun ongelmalliseen tilanteeseen johon viisas ei olisi koskaan joutunutkaan.

Saman ajatuksen versio on "älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu".
Muta entä järkevä?

[-:)lauri]

Viisaus on sitä, että pystyy kärsivällisesti odottaa riittävän kauan, ennen kuin ryntää johtopäätöksiin

Onko noin? Kuinka kauan pitää odottaa?


Nuori mies voi olla älykäs, mutta ei viisas. Aristoteleen väite.  Pitänee paljolti paikkansa.

En tiedä onko noin. Lähinnä tässä yritän haastaa provosoimalla ja esittämällä oman näkemykseni asiasta, ja kaikki kritiikki onkin tervetullutta. En ole riittävän viisas itse tietämään mitä on viisaus, joten nämä raapustukseni tulee nauttia asianmukaisen suolan kanssa. En myöskään tiedä, mikä olisi oikea odottamisen aika tai että onko annettavissa jotain tarkkaa aikaa, jonka odottaminen tuottaa kaikissa tilanteissa viisautta. Vaikka viisaus usein (ei välttämättä aina) sitä odottamista edellyyttääkin, viisaus ei synny yksinomaan odottamisesta. Enemmistö vanhuksista eivät ole erityisen viisaita vaikka ovat ikään kuin odottaneet tiedon kertymistä koko elämänsä ajan. Heille on tietysti kertynyt käytännön elämän askareiden hoitamiseen sellaista viisautta, jota nuoremmilta ei löydy ja tietysti he ovat omalla tavallaan siksi aina myös viisaita nuorempiin nähden, mutta hiemankin monimutkaisempian ongelmien edessä hekään eivät ole usein erityisen viisaita.

Viisas tieto on yleensä tietoa, joka ei ole välttämättä intuisiivisesti tai "maalaisjärjellä" ajateltuna totta. Jos ei pysty kuin intuitiivisiin johtopäätöksiin tai "maalaisjärjen" käyttöön, mikään odottaminen ei kerrytä viisautta. Viisauden tavallaan "emergentin" luonteen takia viisaissa ajatuksissa oleva totuus operoi tasolla, joka on ikään kuin "enemmän kuin osiensa summa". Eli kun kokonaisuutta tai palikoita katsoo, voi jokin vastaus näyttää ilmeiseltä mutta jos ymmärtää kokonaisuuden pari tasoa korkeammalla/laajemmalla tasolla, voi huomata, että se kaikkein ilmeisin ratkaisu ei ole välttämätä aina oikein.

Tämän usein epäintuitiivisen luonteensa takia viisasta tietoa ei myöskään aina pysty välttämättä selittämään, miksi se on totta. Tai vaikka ideaalitilanteessa sen ehkä pystyisikin selittämään, se selittäminen viisaan tiedon kohdalla voi usein sekoittaa pikemminkin kuin selventää. Kaikki polut, jotka ovat johtaneet viisaan tiedon syntymiseen eivät ole aina välttämättä myöskään deterministisiä. Jotkut tapahtumat maailmassa tapahtuvat vaikka niille ei löydy mitään selkeää syytä ja kun viisas tieto usein sisältää tällaisia komponentteja, tiedon aukiselittäminen voi olla hankalaa. Ja usein tieto, joka edellyttää tuollaisten tapahtumien olemssaolon, edellyttää myös sitä odottamista, sillä kaikki tapahtumat eivät tapahdu aina tai kokoajan, jotta niistä voisi olla tietoinen jo sillä hetkellä, kun jokin ongelma kohdataan.

Populismi on tavallaan viisauden vastakohta. Populistiset julistukset ovat nimittäin usein intuitiivisesti tosia, mutta huomattavasti harvemmin kestävät päivänvaloa, kun niitä takastelee itseään laajemmassa asiayhteydessä. Tosin sekään ei ole vielä erityisen kehittynyttä viisautta, että näkee populismin läpi, mutta sekin on jo hyvä lähtöaskel jos sen kykenee ottamaan. Ottaen huomioon, kuinka laajasti populistiset poliitikot keräävät äänestäjäkunnassa kannatusta läpi koko maailman, ihmisiltä selvästi puuttuu jo ihan alkeellisenkin tason viisautta.

Korjaisin myös itseäni sen verran, että olen tuossa avausviestissäni itseni kanssa kahta täysin päinvastaista mieltä. Totean siinä ensiksi että kaikki älykkäät ratkaisut ovat aina viisaita. Ja hieman myöhemmin, että vaikka joku ratkaisu olisi älykäs ja osoittautua todeksi tunnin tai vuoden aikajänteellä se voi osoittautua vääräksi esim. viiden vuoden aikajänteellä. Eli päinvastoin kuin ensiksi esitän, kaikki älykkäät ratkaisut eivät ole aina välttämättä viisaita. Myös väärä ratkaisu voi nimittäin olla älykäs. Viisas ratkaisu ei puolestaan voi määritelmällisesti olla kaiketi väärä. Toki riippuu myös kontekstista, mitä väärällä kulloinkin tarkoitetaan, mutta noin yleensä ehkäpä sen tiedon vaikutuksen tai ydinsanoman kannalta tiedon tulee pitää kutinsa ollakseen viisasta.

[-:)lauri]

Minun pitää myös hieman hillitä tuota intuition ja maalaisjärjen demonisointia. Joidenkin ihmisten intuitio/maalaisjärki tietysti tuottaa viisaita rakaisuja ja heidän kohdalla ei ole mielekästä todeta, että "Jos ei pysty kuin intuitiivisiin johtopäätöksiin tai "maalaisjärjen" käyttöön, mikään odottaminen ei kerrytä viisautta". Eli intuitiota ja maalaisjärkeäkin on tietysti aina usempaa laatua. Mutta jos oletamme ja miksipä emme olettaisi, että sillä intuitiolla viitataan tässä normaalin ihmisen intuitioon, se hyvin rajattuja asiakokonaisuuksia lukuunottamatta harvoin tuottaa viisaita ratkaisuja.

[Juha]

Jos ovat jossain tarkastelussa sama asia. Mitä tuo sitten tarkoittaa?

Missä tarkastelussa noita piirteiksi kutsuttuja voi nähdä saman katon alaisuudessa?

[Sepe]

Viisaus on sitä, että pystyy kärsivällisesti odottaa riittävän kauan, ennen kuin ryntää johtopäätöksiin

Onko noin? Kuinka kauan pitää odottaa?

Nuori mies voi olla älykäs, mutta ei viisas. Aristoteleen väite.  Pitänee paljolti paikkansa.

Aristoteles on sen verran järkevä ettei käy arvioimaan omaa viisauttaan.
Ei ole järkevää väittää olevansa sekä älykäs että viisas. Olen käsityksessä että itse ei ole oikea arvioimaan omaa viisauttaan ja älykkyyttään. Tuottavuusloikka on mielestäni oikeassa.

[-:)lauri]

Jos ovat jossain tarkastelussa sama asia. Mitä tuo sitten tarkoittaa?

Missä tarkastelussa noita piirteiksi kutsuttuja voi nähdä saman katon alaisuudessa?

Nähdäkseni silloin kuin älykäs ratkaisu kestää aikaa, se on myös hyvin usein viisasta. Ei ehkä silloinkaan aina, mutta tuo on tämän hetken tuomioni. Voi siis olla, että korkeamissa oikeusasteissa tuomioni muuttuu, mutta menkäämme tällä nyt.

[kertsi]

Itse näkisin viisauden ominaisuutena, jonka avulla ihminen pystyy tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka ovat hyväksi hänelle itselleen, muille ihmisille, ihmiskunnalle tai kaikelle elolliselle, ja mieluiten näille kaikille. Viisauteen kuulunee jonkinasteinen vaatimus kyvystä myötätuntoon, itsetuntemukseen, muiden ihmisten ymmärtämiseen, hyväntahtoisuuteen, ja ehkä myös epäitsekkyyteenkin. Viisauteen liittyy se, että haluaa listätä onnellisuutta maailmassa.

[Juha]

Onkohan mekanistestispiirteisen ajattelutavan eräs vahvuuspuoli siinä, että kun ilmaistut eivät ole sidottu niin tunteelliseen, niin kerrontaelementtien pysyvyys on parempi. Toisaalta tunteellisempi, hetkeen sidotumpi puoli voi mennä vapaammin haahuillen, jolloin jotain voi todellakin saada, sinne pysyvämpään laariin?

Tänään tuli heti aamusta mieleen ajatus tieteen suhteesta kokonaisuuteen. Tiede on kuin suuntavakaa, törmäyksiin sidottu eläinaasi, joka ei opi mistään mitään, eikä myöskään mistään mitään tajua, eikä kovakalloisena ole tajuttavasta kovin kiinnostunut.

Aika rankka kulma/kulmattomuus tieteeseen. Minusta ihan kiva lisä, kaiken muun hehkutuksen ohella. Samaa voi soveltaa jopa älyyn. Entä viisauteen?

[Sepe]

Saa olla aika älykäs ymmärtääkseen tuon.