Jukebox

[Aave]

Omistan seuraavan kappaleen itselleni, ja menneille:

Ei minullakaan aina hyvin mene. Varsinkaan silloin.

[Brutto]

Aamun ensimmäiset hitaat:

[Hayabusa]

^Brucella on aina hyvä avata.

Viime perjantaina Michael Monroe veti 60v keikallaan "brucet". Eli lämppäsi itseään ja kokonaisuus kesti kolmisen tuntia. Eiköhän tästä joku DVD aikanaan miksata, mutta tuubista löytyy jo maistiaisia.

[kertsi]

Mainostetaan bluesin ystäville, että Areenasta löytyy Kaveri Kaverista kertova dokkari
https://areena.yle.fi/1-62346745
American Masters -sarjan dokumentti Chicago bluesin elävästä jättiläisestä. Kitaristi-laulaja Buddy Guy (s.1936) lähti Louisianan puuvillapelloilta bluesin tahdissa sykkivään Chicagoon ja esiintyi mm. Muddy Watersin, Howlin' Wolfin ja Otis Rushin kanssa. Sooloura aukeni kuitenkin kunnolla vasta 1990-luvulla, tuloksena kahdeksan Grammy-palkintoa. Dokumentissa Buddy Guyn merkityksestä kertovat mm. Carlos Santana, Eric Clapton, Gary Clark Jr. ja John Mayer. Keskiössä ovat runsaat musiikkinäytteet ja bluesmestarin omat värikkäät muistelmat. O: Devin Amar, Matt Mitchener & Charles Todd. (USA 2021)

Kiitos, Hayabusa! Kannatti katsoa.
Tämän hepun olen nähnyt livekeikalla Suomessa kerran kauan sitten.
Ja taitaa levykokoelmassanikin (ainakin perityssä osassa siitä) olla jokunen albuminsa.

[Hayabusa]

Brutolle hituri iltapäiväkahvien ratoksi.

[Brutto]

Brutolle hituri iltapäiväkahvien ratoksi.

Mukavia muistoja tulee mieleen Neuvostoliiton yökerhoista. Tunnelmallista musiikkia venäläiset ovat aina osanneet tehdä.

[kertsi]

Yleinen musiikkikeskustelu -ketjun innoittamana nämä hakeutuivat levylautaselleni:

‎(1965) Blues by Big Mama Thornton - Hound Dog and Down Home Shakedown

Howlin' Wolf - Smokestack Lightnin'

[Hayabusa]

^Nyt ollaan asiassa!
Nokitan miehellä, jonka väitetään käyneen siinä kuuluisassa tienristeyksessä.

Lisäys, toinen vanhan liiton äijä: vaikka monessa bluesbiisissä lauletaan näin, niin alan miehet vasta menevät nukkumaan aamulla...

[kertsi]

Hieno, tuo Lightnin' Hopkinsin veto!

[Melodious Oaf]

Ensimmäinen Robert Johnson -juttu, jonka muistan kolahtaneen oli tämmönen:

Siis toi slide ja groove ja muukin meno oli varmaan semmonen jopa vähän ravisteleva että ei ssss

[kertsi]

Luulen, että muusikot ovat vahaa Robert Johnsoniin. Itselläni se ei oikein kolahda. Voi olla, etten vaan kuule siitä niitä hienouksia, mitä tietäväisemmät kuulevat. Tai, voi olla jonkinlainen historiallinenkin asia, mistä ihmiset tykkäävät, jos hän esim. keksi ensimmäisenä asioita.

[Melodious Oaf]

Ei mua se silleen kummastuta jos esimerkiksi toi edellinen Lightnin' Hopkinsin biisi nappaa enemmän.

Mulle Johnson on varmaan vähän semmonen että soiton ja laulun yhdistelmässä on parhaimmillaan jotain sellaista vimmaisella tavalla hienoa ja semmosta, että se ei ehkä olekaan ihan täysin sitä, mikä bluesissa yleensä on jees tai niin hyvää.

Sitä hienoa kummallisuutta on vähän vaikea selittää, eikä sitä ehkä kannatakaan. On se mahdollista että siihen liittyy kaikki toi mistä mainitsit myös, mutta en ole ihan varma onko se siitä kiinni kuitenkaan.

Periaatteessa sekin on mahdollista, että esimerkiksi (hetero)naisilla on miesartistien kohdalla taipumusta reagoida voimakkaammin alutajuisesti siihen, jos jollain on just miellyttävä ääni tai semmosta itseen vetoavaa maskuliinisuutta jossain siinä, mitä ne tekee ja miten ne ilmaisee itseään.

Mutta ei nyt mennä tommoseen kuitenkaan

[Melodious Oaf]

Itse asiassa saattaa olla että tota Johnsonin äänitettä oli tarkoituksella jostain syystä nopeutettu, jolloin alkuperäinen esitys olis saattanut kuulostaa enemmän tältä:

Mielenkiintoista 

[Melodious Oaf]

Vaikka bluegrassia joskus pidetään kurinalaisena tai hyvin hallittuna musiikkina, on siinäkin välillä jotain villiä.

Joiltain osin siinäkin jutut on fiilistelyä tai improvisaatiota, enemmän kuin hevissä tai sellaisessa, ja sitten on myös aika paljon kuuntelua ja dialogia soiton kautta, missä on jotain hienoa. Joskus toisen soolo alkaa vähän ennen kuin toinen loppuu tai vaihdetaan tosi sulavasti lennosta ynnä muuta kaikkea.

[Toope]

Vaikka bluegrassia joskus pidetään kurinalaisena tai hyvin hallittuna musiikkina, on siinäkin välillä jotain villiä...

Itse tykkään, koska pidän brittiläisestä folkista, mitä tuo on kovin lähellä!