Jukebox

[Aave]

Edellistä kappaletta on luonteva jatkaa seuraavalla, kaksikymmentäviisi vuotta vanha biisi jo tämäkin. Se kertoo noina päivinä murskavoittoisasti levinneestä amerikanisaatiosta, nyttemmin sanottaisiin myös kalifornifikaatiosta*.

Blackpool on englantilaisten suosima rantalomakohde, ja silloin 25 vuotta sitten sinne pykättiin korni Elviksen patsas, joka näyttää tältä. "American Trilogy" on Elviksen kappale. Ensin lyriikkaa:

"20ft. high on Blackpool promenade
Fake royalty second hand sequin facade
Limited face paint and dyed black quiff
Overweight and out of date

20ft. high on Blackpool promenade
Fake royalty second hand sequin facade
Limited face paint and dyed black quiff
Overweight and out of date

Oh well...

American trilogy in Lancashire Pottery
American trilogy in Lancashire Pottery
Is so fucking funny, don't you know
Is so fucking funny, don't you know"...


Manic Street Preachers - Elvis Impersonator: Blackpool Pier



*Red Hot Chili Peppers pölli biisinsä idean ja levynsä nimen Mr. Bungle -nimiseltä orkesterilta. Sen laulaja on Faith No Moresta parhaiten tunnettu Mike Patton. Mr. Bunglella ja RHCP:llä oli vastakkaiset treenikämpät, ja RHCP:n vokalisti Anthony Kiedis kuuli, kun Mr. Bunglen jätkät keskustelivat tulevasta albumistaan. Mr. Bunglen levyn nimeksi jäi California, kun taas RHCP julkaisi levynsä nimellä Californification. Anthony Kiedis myös viivästytti Mr. Bunglen levyn julkaisemista (Sama levy-yhtiö), etteivät julkistukset olisi osuneet niin samaan aikaan. Mike Patton ja Anthony Kiedis eivät ollleet ylimpiä ystäviä ennenkään. Olen varauksetta Pattonin puolella.

[Norma Bates]

https://m.youtube.com/watch?v=v-YzdvmD2aQ

Nina Hagen (linkissä Merimannen kera) kertoo muistelmissaan harjoittaneensa seksiä. Red Hot Chili Peppersin laulajan kanssa.

[Aave]

https://m.youtube.com/watch?v=v-YzdvmD2aQ

Nina Hagen (linkissä Merimannen kera) kertoo muistelmissaan harjoittaneensa seksiä. Red Hot Chili Peppersin laulajan kanssa.

Onneksi planeetat olivat toisiinsa nähden suotuisilla radoilla, ja ehkäisy (Oletettavasti kondomin muodossa) toimi. Muuten tuosta kohtaamisesta olisi helposti voinut tekeentyä kokonaan uusi sukupuolitauti, vielä koronaakin häijymmäksi vitsaukseksi inehmojen keskeen!

***

Aiemmin muutama kanssafoorumilainen laittoi tänne poliisibiisejä, nimimerkille Kopek. Koska olen humalassa ja minulla on snadisti tylsää, omistan seuraavan kappaleen foorumin poliittisesti korrekteille tositiedostajille, seuraavine jaaritteluineen.

Kaikki uusi ja ihmeellinen saapuu Suomeen pienemmällä tai suuremmalla viiveellä, tyypillisesti sillä suuremmalla. Näin on myös poliittisen korrektiuden laita - se on rahtikulttina tuotua ja tuotteistettua, yhteiskuntaa mädättävää tuontitavaraa. Tästä varmemmaksi vakuudeksi kappale, joka julkaistiin Briteissä jo vuonna 1994. Kulttuuripoliittista viivettä siis hieman on. Sanoitukset ovat sen verran briljantit, että osa niistä menee väkisinkin poliittisesti korrekteilta tositiedostajilta sekä yli sivistystasonsa, että hilseensä. Suomessa kappale on näinä päivinä ajankohtaisempi, kuin koskaan.

Lyriikat tästä.


Manic Street Preachers - P.C.P

Kappeleen lopussa on repliikki elokuvasta Pukija (IMDb): '227 Lears, and I can't remember the first line'...

Elokuva on vuodelta 1983, ja se sijoittuu Lontooseen 1940-luvulla. Käydään toista maailmansotaa, ja siinä näyttelijä on suurissa vaikeuksissa jatkaa Shakespearen Kuningas Learin näyttelemistä, kun Blitzkrieg on päällä ja pommeja sataa kaupunkiin.

Miksi tuo repliikki on kappaleen lopussa?

No, 1980-luvun lopulla/1990-luvun alussa Englannissa poliittisesti korrektit mätätahot pääsivät vaikuttamaan siihen, miten asioista maassa tulee puhua ja kirjoittaa. He halusivat "herättää keskustelua" ja ajoivat vakavissaan hanketta jopa siitä, että tietyt Shakespearen näytelmät eivät ole poliittisesti korrekteja, eivätkä enää "nykypäivää". Shakespearen näytelmiä tulisi korjata poliittisesti korrekteiksi, tämän päivän uuteen uljaaseen maailmaan sopiviksi...

Suomessa vastaavat tahot ovat nyt sitten muokanneet mm. Muumiperheen tarinat samalla periaatteella uuteen uskoon. Oi uljas uusi maailma! Englantilaisilla Shakespeare, meillä muumiperhe!

[Hayabusa]

Poliisillahan on paljon hyviä biisejä.


The Police - Message In A Bottle

Omistettu kaikille eristyksissä oleville.

[Aave]

Kahdella kappaleella aikahyppy 2000-luvun alkuun:


Moby - Porcelain

Eminem - Without Me

[Lognessa]

Kirjatuessani kantapaikkaan huomioni rakastaa monesti tämä jugeboxi. Nytkin.
Kuuntelen foorumilaisen kappaleen, joka johdattelee muistoihin ja eksyn muihin maailmoihin.

Aaveen Moby oli ihan uusi minulle. Kiva, että esittelit meidät, tultiin juttuun.
Eminemistä tykkäsi meillä päin kymmenvuotiaat aikoinaan ja hyvin oli tykätty, kuulostaa edelleen hyvältä.

Sitten jotain kiitokseksi


Queens Of The Stone Age

[Lognessa]

^ katoin videon, ja olipa taas outo valinta tähän kohtaa, mutta tarkoitin että hyvä biisi

[Aave]

Kirjatuessani kantapaikkaan huomioni rakastaa monesti tämä jugeboxi. Nytkin.
Kuuntelen foorumilaisen kappaleen, joka johdattelee muistoihin ja eksyn muihin maailmoihin.

Aaveen Moby oli ihan uusi minulle. Kva, että esittelit meidät, tultiin juttuun.
Eminemistä tykkäsi meillä päin kymmenvuotiaat aikoinaan ja hyvin oli tykätty, kuulostaa edelleen hyvältä.

Sitten jotain kiitokseksi


Queens Of The Stone Age

Moby on britti, ja on ollut suosittu jo 1990-luvun alusta alkaen; tuossa edellisessä kappaleessa vain tiivistyy mielestäni hyvin jotain siitä, mitä soittolistojen kärjessä oli 2000-luvun alkaessa... Siis länsimaista, kansainvälistä ajanhenkeä. Kyseinen kappale oli myös silloin suositun nuorisoelokuvan soundtrackillä, The Beach.

Eminem puolestaan piruili Mobylle omassa kappaleessaan:

"And Moby? You can get stomped by Obie
You 36-year-old baldheaded fag, blow me
You don't know me, you're too old, let go
It's over, nobody listens to techno"...

Mutta kiitos QOTSA:sta; bändi on paljon enemmän kuin tuttu - kuuntelin sitäkin runsaasti samoihin aikoihin. Levynsä Songs for the deaf on tänäkin päivänä yksi niistä kaikkien aikojen parhaista rock-levyistä. Sekin julkaistiin 2000-luvun alussa.

Ja kyllä, toi on hyvä biisi!
 

[Aave]

Josh Ritter - To the Dogs or Whoever

Rainbow Kitten Surprise - Hide
The Hotelier - Housebroken

Clipping - Story 2

[Aave]

Progen ystäville mannaa ja kuten kuvaan kuuluu, biisi on pitkä. Norjalaisbändi joka kuulostaa sille, kuin Pink Floyd ja Porcupine Tree olisivat lyöneet hynttyyt yhteen:

Airbag - Homesick

[Aave]

U2 - Until The End of The World

Slowdive - When the Sun Hits
Gang of Youths - The Deepest Sighs, the Frankest Shadows

[Aave]

Seuraava kappale on omistettu nimimerkille Toope. Se on amerikkalaisen valkoroskaläskimooseksen punkerovalssi, suoraan matkailuautoparkista:


Faith No More - RV

[kertsi]

Paskasta musiikkimausta puheenollen,

Coldplay - Adventure Of A Lifetime (Official Video)
Sisältää aihepiiriin hienosti sopivia munattomia karvaisia apinoita, ja munatonta musiikkia.

[Lognessa]

Tässäkin juostaan

Minulla näihin valintoihin ei sisälly mitään älykkäitä kokonaisuuksia. Ylläolevaan kaksikkoon tutustuin heidän lämmitellessä isompaa nimeä. Tuo, joka juoksee askeleen edellä, sanoi minulle "Hello Sweethearts", kun kohdattiin Circuksen käytävällä. Sehän ei amerikaksi merkitse mitään ja minultakin oli jo unohtunut, mutta ystävällisyydet nousevat kuin koho pintaan, kiitos Sean siitä.

[Aave]

Paskasta musiikkimausta puheenollen,

Coldplay - Adventure Of A Lifetime (Official Video)
Sisältää aihepiiriin hienosti sopivia munattomia karvaisia apinoita, ja munatonta musiikkia.

Voi, miten söpöä. Musiikkia laajemmin ymmärtäville on tietysti selviö, että ei lainkaan kaiken musiikin (Itse asiassa häviävän pienen osan siitä!) tarvitsekaan olla mitenkään kasseista kumpuavaa, vaan musiiikki voi olla nostattavaa ja elähdyttävää monin muinkin tavoin. Verrokiksi voidaan ottaa koko ihmistunteiden kirjo.

Ei kyllä kukaan ole kysäissyt erikseen siitäkään, että mikä juuri sinun mielestäsi nyt sitten on sitä hyvää musiikkia, mutta edellisiin "munattomiin ja paskoihin" biiseihin viitatakseni pidän kyllä tästäkin, jos kohta en bändiä aktiivisesti kuuntele:


Gang of Youths - Magnolia

Pidän erityisesti siitä, miten urossolisti tanssii, kuin ei kukaan olisi katsomassa; en pidä lainkaan pahana sitäkään, että ihan vain ehkä video on laadittu naispuolisia kuulijoita varten.

Täysin munattomana huippubiisinä loistoesimerkki löytyy niinkin kaukaa, kuin Suomesta. Jo vuosikymmeniä sitten:


Leevi And The Leavings - Poika nimeltä Päivi