Perussuomalaisten muodonmuutos?

[Kopek]

No Kopek nyt on esittänyt, että koiran omistaminen on geneettinen, henkinen ominaisuus.

Kyllä minä tahtoisin mielelläni nähdä sen linkkikokoelman, joka tuon todistaa.

T: Xante

En ole kiinnostunut koiran omistajuuden periytymisestä. Huomasin vain sattumalta Helsingin Sanomissa uutisen, jossa viitattiin tähän suuntaan. Viittasin uutiseen ja kirjoitin, että jos koiran omistajuus periytyy (kuten uutisessa annetaan ymmärtää), eivätkö silloin muutkin henkiset ominaisuudet voi periytyä.

Helsingin Sanomien uutisessa kerrotaa mm. seuraavaa:

Laaja tutkimus: Puolet päätöksestä hankkia koira selittyy geeneillä
Identtisillä kaksosilla tehty kohorttitutkimus osoittaa, että kiintymys koiriin periytyy.

KOIRAN hankkimiseen vaikuttavat tietysti monet asiat alkaen positiivisista lapsuuden kokemuksista. Jos perheellä on aina ollut koiria, saattaa ihminen aikuisena mielellään hankkia koiran itselleenkin.

Mutta myös geeneillä näyttää olevan suuri osuus siinä, päätyykö ihminen lopulta lemmikin omistajaksi.

Analyysi paljasti, että geeneillä voi olla hyvinkin suuri rooli koiran hankinnassa. Koiran omistajuuden periytyvyys oli miehillä 51 prosenttia ja naisilla 57 prosenttia.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112440.html

Jos kerran virallinen totuus on se, että henkiset ominaisuudet eivät periydy, ja joka muuta väittää, on rasisti, niin miksi tuollaisia asioita tutkitaan yliopistotasolla. Eivätkö tulokset, jos ne osoittautuvat positiivisiksi, ole polttoainetta rasistien vihapuheelle? Eikö aihe pitäisi kieltää? En esitä, että pitäisi, mutta eikö tällaisissa tutkimuksissa ole vaaransa uskonnon asemaan nostetun virallisen totuuden kannalta?

[safiiri]

No Kopek nyt on esittänyt, että koiran omistaminen on geneettinen, henkinen ominaisuus.

Kyllä minä tahtoisin mielelläni nähdä sen linkkikokoelman, joka tuon todistaa.

T: Xante

En ole kiinnostunut koiran omistajuuden periytymisestä. Huomasin vain sattumalta Helsingin Sanomissa uutisen, jossa viitattiin tähän suuntaan. Viittasin uutiseen ja kirjoitin, että jos koiran omistajuus periytyy (kuten uutisessa annetaan ymmärtää), eivätkö silloin muutkin henkiset ominaisuudet voi periytyä.

Koiran omistaminen ei ole henkinen ominaisuus. Ymmärtänet tämän itsekin, kun hetken mietit. Siten kommenteissa, joissa yhdistät henkisten ominaisuuksien periytymisen tähän käyttäytymistapaan - oli se sitten periytyvää tai ei - on päättelyvirhe. Siitä nimittäin kokonaan puuttuu pohdinta siitä, mikä se henkinen ominaisuus ihmisessä on, joka tekee hänet alttiiksi koiran hankkimiselle. Oikeastaan sellaista ei edes tuossa tutkimuksessa nimetty , vaan kerrottiin vain tuosta jonkinlaisten perimän tuottamien ominaisuuksien ilmenemisestä koiran omistamiseen johtavana käyttäytymisenä.

[kertsi]

Ajattelin vastata, että ei geeniä tarvitse ollakaan, tai sitä ei tarvitse löytää, vaikka sellainen olisikin, mutta siitä huolimatta voidaan osoittaa olevan eroja ihmisten ja ihmisryhmien välillä. Tämä tehdään tilastojen avulla.

Jos tilastot osoittavat, että jokin ominaisuus on yleisempi jonkin ihmisryhmän kohdalla kuin toisen ihmisryhmän, eivätkä ulkoiset tekijät kuten erilainen ympäristö ja erilainen elämänhistoria, selitä asiaa, tällöin ei jää juuri muuta vaihtoehtoa kuin se, että ilmiöiden esiintymisen ero on sisäinen eli liittyy ihmisten perittyihin ominaisuuksiin. Niissä on eroja.

Ihmisryhmillä ja kansakunnilla vaan tuppaa olemaan erilainen historia ja erilainen ympäristö. Samassa maassa asuvillakin tuppaa eri ihmisryhmillä olemaan usein erilainen ympäristö, ja ihmisryhmien ihmisillä erityyppinen elämänhistoria kuin toisen ihmisryhmän ihmisillä. Miten erotat ympäristövaikutukset geneettisistä vaikutuksista kansakuntien välillä? Kaksotutkimuksia kun ei voi tehdä niillä.

Edes samassa perheessä kasvaneilla lapsilla ei ole sama ympäristö - esim. isoveljen ympäristö (esim. häneen liitetyt toiveet ja odotukset, häneen satsattu koulutus, ravinto ja hoiva) voi olla täysin erilainen kuin kuopustytön, esimerkiksi Intiassa.

[Xantippa]

Laaja tutkimus: Puolet päätöksestä hankkia koira selittyy geeneillä
Identtisillä kaksosilla tehty kohorttitutkimus osoittaa, että kiintymys koiriin periytyy.

Muutitkin sitten väitettäsi, boldaus minun. Kiintyminen on eri asia kuin omistaminen. Minäkin pidän paljon koirista ja lisäksi lapsuudenkodissani on ollut koiria (eri rotuisia, muuten), joihin olen ollut hyvin kiintynyt. Siitä huolimatta en ole koiranomistaja.

Väitteesi, että eläinrakkaus johtaa henkiseen ominaisuuteen omistaa eläin on vaan...noh, pieleen.

T: Xante

Muoksis: yhtä hyvin voisi väittää, että koska joku on kiinnostunut puutarhanhoidosta, se johtaa henkiseen ominaisuuteen omistaa omakotitalo.

[Karikko]

Jonkun omistaminen, on se sitten koira, ihminen omaisuus, mikä hyvänsä- tuottaa mielihyvää ja vaikuttaa tunteisiin voimakkaasti.

Kyllä eläinrakas ihminen usein haluaa omistaa lemmikkinsä ja varjella sitä, mutta kaikessa on toisena vaikuttimena se huoli ja vastuu sekä asian vaatima panostaminen.

Koirankin hoito vaatii paljon erilaista siihen liittyvää toimintaa, ulkoiluttamista, ruokkimista muuta seuranpitoa ja ajallista panostamista.  Omistamiseen liittyy aina se puoli ja koira halutaan omistaa, mutta, jos katsotaan siihen liittyvien vaatimusten ylittävän muut ihmismielen halut, niin silloin jätetään se koira hankkimatta.


Mikäpä ei olisi periytyvää- kohteena ei välttämättä ole koira, mutta kiintymyksen osoittamiset eri tavoin varmaan ovat hyvin perinnöllisiä. Ihmisethän ovat eläneet eläinten kanssa hyvinkin kauan ja ehkäpä ne tuovat mukanaan tiettyjä tarpeita nekin- eläinrakkaus,- tai jokin muu rakkauden tunteminen tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan.

[Kopek]

Laaja tutkimus: Puolet päätöksestä hankkia koira selittyy geeneillä
Identtisillä kaksosilla tehty kohorttitutkimus osoittaa, että kiintymys koiriin periytyy.

Muutitkin sitten väitettäsi, boldaus minun. Kiintyminen on eri asia kuin omistaminen.

En ole muuttanut väitettäni, koska en ole edes esittänyt väitettä. Siteerasin vain Helsingin Sanomissa olevaa uutista. Kopioin tähän ensimmäinen kirjoitukseni koira-aiheesta. Sen verran editoin tekstiä, että merkitsen Helsingin Sanomissa olleen tekstin värillisenä. Se (pisteviivojen välissä oleva) ei ole siis minun kirjoittamaani. Ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen virke ovat.



Helsingin Sanomissa kerrottiin, että identtisillä kaksosilla tehdyn laajan tutkimuksen perusteella näyttää siltä, koiran hankkiminen on osittain geneettisesti periytyvää (otteita uutisesta):

.......

Laaja tutkimus: Puolet päätöksestä hankkia koira selittyy geeneillä
Identtisillä kaksosilla tehty kohorttitutkimus osoittaa, että kiintymys koiriin periytyy.

Analyysi paljasti, että geeneillä voi olla hyvinkin suuri rooli koiran hankinnassa. Koiran omistajuuden periytyvyys oli miehillä 51 prosenttia ja naisilla 57 prosenttia.

Prosenttiluvut eivät tarkoita, että juuri sinun päätöksestäsi hankkia koira juuri 51 prosenttia selittyisi juuri sinun geeneilläsi. Se tarkoittaa, että ihmisten välisestä vaihtelusta tietyssä ominaisuudessa, tässä tapauksessa koiran omistajuudessa, noin puolet voidaan selittää geeneillä.

Periytyvyydellä ei siis mitata juuri tietyn yksilön omien geenien vaikutusta tiettyyn ominaisuuteen, vaan vaihtelua yksilöiden välillä ylipäänsä. Tästä vaihtelusta puolet siis selittyy geeneillä – 51 prosenttia miehillä ja 57 prosenttia naisilla.

YHTÄ kaikki, koiranomistajuus näyttää olevan vahvastikin perinnöllistä.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006112440.html

.....

Jos koiranomistajuus voi periytyä, eikö mikä tahansa muukin henkinen ominaisuus kuten seksuaalinen aktiviteetti tai pariuskollisuus/uskottomuus voi?



Lainaus loppuu tuohon. Ainoa "väitteeni" oli kysymyksen muodossa, ja tällöin viittasin koiran omistajuuden periytyvyyteen, mutta se johtuu siitä, että Helsingin Sanomien tekstissä luki näin: "YHTÄ kaikki, koiranomistajuus näyttää olevan vahvastikin perinnöllistä."

Jatkoin siis vain uutisen lopusta ja kysyin, että jos koiranomistajuus voi periytyä, eikö silloin mikä tahansa muukin henkinen ominaisuus.

[Xantippa]

Jatkoin siis vain uutisen lopusta ja kysyin, että jos koiranomistajuus voi periytyä, eikö silloin mikä tahansa muukin henkinen ominaisuus.

Edelleenkin: siis koiran omistaminen ei ole mikään henkinen ominaisuus sen enempää kuin talon omistaminen tai polkupyörän omistaminen.

Juuri se on väitteessäsi pielessä: väität, että koiran omistajuus voi perityä, vaikka itse asiassa artikkeli väittää, että kiintymys koiraan voi periytyä.

Ei se, että omaa taipumuksen kiintyä koiriin tarkoita, että ihmisestä tulee koiranomistaja. Eikä se, että omistaa koiran ole mikään henkinen ominaisuus, vaan koiran omistajuutta.

T: Xante

Muoksis: kun ajattelen kaikkea roinaa ja omaisuutta, jonka omistan, voinen vain todeta olevani henkisiltä ominaisuuksilta ihan geneettisestikin ajatellen hemmetin rikas.

[safiiri]

Jonkun omistaminen, on se sitten koira, ihminen omaisuus, mikä hyvänsä- tuottaa mielihyvää ja vaikuttaa tunteisiin voimakkaasti.

Kyllä eläinrakas ihminen usein haluaa omistaa lemmikkinsä ja varjella sitä, mutta kaikessa on toisena vaikuttimena se huoli ja vastuu sekä asian vaatima panostaminen.

Koirankin hoito vaatii paljon erilaista siihen liittyvää toimintaa, ulkoiluttamista, ruokkimista muuta seuranpitoa ja ajallista panostamista.  Omistamiseen liittyy aina se puoli ja koira halutaan omistaa, mutta, jos katsotaan siihen liittyvien vaatimusten ylittävän muut ihmismielen halut, niin silloin jätetään se koira hankkimatta.


Mikäpä ei olisi periytyvää- kohteena ei välttämättä ole koira, mutta kiintymyksen osoittamiset eri tavoin varmaan ovat hyvin perinnöllisiä. Ihmisethän ovat eläneet eläinten kanssa hyvinkin kauan ja ehkäpä ne tuovat mukanaan tiettyjä tarpeita nekin- eläinrakkaus,- tai jokin muu rakkauden tunteminen tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan.

Edelleen - puhut käyttäytymisestä, et henkisistä ominaisuuksista. Yritä miettiä, mikä henkinen ominaisuus saa kiintymään koiriin. Miten se henkinen ominaisuus ilmenisi, jos ei olisi koiria (tai koirat ottaminen olisi tehty mahdottomaksi)? Ymmärtänet eron, jos vertaat siihen älykkyyteen. Se voi ilmetä missä tahansa ympäristössä, jossa se tuottaa jollain tavalla älykkyyteen yhdistettävää käyttäytymistä.

Yleinen taipumus kiintyä johonkin ei nyt liene kyseessä, sillä tuskinpa ne tuon tutkimuksen ihmiset, joilla ei ollut koiraa sentään todettiin yleisesti kiintymykseen kykenemättömiksi tai jotenkin sitä karttaviksi.

[Karikko]

Jonkun omistaminen, on se sitten koira, ihminen omaisuus, mikä hyvänsä- tuottaa mielihyvää ja vaikuttaa tunteisiin voimakkaasti.

Kyllä eläinrakas ihminen usein haluaa omistaa lemmikkinsä ja varjella sitä, mutta kaikessa on toisena vaikuttimena se huoli ja vastuu sekä asian vaatima panostaminen.

Koirankin hoito vaatii paljon erilaista siihen liittyvää toimintaa, ulkoiluttamista, ruokkimista muuta seuranpitoa ja ajallista panostamista.  Omistamiseen liittyy aina se puoli ja koira halutaan omistaa, mutta, jos katsotaan siihen liittyvien vaatimusten ylittävän muut ihmismielen halut, niin silloin jätetään se koira hankkimatta.


Mikäpä ei olisi periytyvää- kohteena ei välttämättä ole koira, mutta kiintymyksen osoittamiset eri tavoin varmaan ovat hyvin perinnöllisiä. Ihmisethän ovat eläneet eläinten kanssa hyvinkin kauan ja ehkäpä ne tuovat mukanaan tiettyjä tarpeita nekin- eläinrakkaus,- tai jokin muu rakkauden tunteminen tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan.

Edelleen - puhut käyttäytymisestä, et henkisistä ominaisuuksista. Yritä miettiä, mikä henkinen ominaisuus saa kiintymään koiriin. Miten se henkinen ominaisuus ilmenisi, jos ei olisi koiria (tai koirat ottaminen olisi tehty mahdottomaksi)? Ymmärtänet eron, jos vertaat siihen älykkyyteen. Se voi ilmetä missä tahansa ympäristössä, jossa se tuottaa jollain tavalla älykkyyteen yhdistettävää käyttäytymistä.

Yleinen taipumus kiintyä johonkin ei nyt liene kyseessä, sillä tuskinpa ne tuon tutkimuksen ihmiset, joilla ei ollut koiraa sentään todettiin yleisesti kiintymykseen kykenemättömiksi tai jotenkin sitä karttaviksi.

Miten edelleen, en taida olla aiemmin kommentoinut tuosta. Henkinen ominaisuus on nähdäkseni käyttäytymistä, eli fyysistä kuten kaikki elämä yleensäkin.

Mitä käyttäytyminen on? Onko se henginen ominaisuus vai fyysinen toiminta. Mikä yleensä on henginen ominaisuus?

Tunnetila, on ihan fysiikan perusjuttuja, olet jonkinlaisessa tietoisuuden tilassa jatkuvasti (valikoimaton tietoisuus)

Tajunnan perustila on hermoverkon toimintaa, myös hiljaa ollessa, jolloin pienikin erilainen rapaus "herättää huomion ja saa tarkkaavuuden (eli sen tietoisuuden pintakerroksen) kiinnittämään huomion asiaan, joka tuo hermoärsytykseen reaktiivisuutta. Tunnesidoksiksi ne muodostuvat kokemisen kautta, jos usein pyörittelee asioita mielessään, tai esineitä joita pitää tärkeinä itselleen.

Koirista, tai eläimistä tykkääminen on ihmisen toimissa tunnesidos ja se omistaminenkin liittyy  tunnesidos.  Tunnesidos syntyy vaikka sellaisiin turhiin esineisiin, kuin jalompiin kiviin, joilla ei tee mitään.

Ihmisellä on ilmeinen valmius muodostaa omistusuhteisiin tunteita ja eläimiä omistetaan myös, kuten monet ajattelevat omistavansa, esim, puolisonsa-- minun mieheni- minun vaimoni,, puhekielessäkin jatkuvasti vedotaan tunteeseen, miltä sinust tuntuu, mitä haluat tehdä , oliko mukava elokuva,, jne,, sitähän kielellinenkin ilmaus on.

[-:)lauri]

Jonkun omistaminen, on se sitten koira, ihminen omaisuus, mikä hyvänsä- tuottaa mielihyvää ja vaikuttaa tunteisiin voimakkaasti.

Kyllä eläinrakas ihminen usein haluaa omistaa lemmikkinsä ja varjella sitä, mutta kaikessa on toisena vaikuttimena se huoli ja vastuu sekä asian vaatima panostaminen.

Koirankin hoito vaatii paljon erilaista siihen liittyvää toimintaa, ulkoiluttamista, ruokkimista muuta seuranpitoa ja ajallista panostamista.  Omistamiseen liittyy aina se puoli ja koira halutaan omistaa, mutta, jos katsotaan siihen liittyvien vaatimusten ylittävän muut ihmismielen halut, niin silloin jätetään se koira hankkimatta.


Mikäpä ei olisi periytyvää- kohteena ei välttämättä ole koira, mutta kiintymyksen osoittamiset eri tavoin varmaan ovat hyvin perinnöllisiä. Ihmisethän ovat eläneet eläinten kanssa hyvinkin kauan ja ehkäpä ne tuovat mukanaan tiettyjä tarpeita nekin- eläinrakkaus,- tai jokin muu rakkauden tunteminen tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan.

Edelleen - puhut käyttäytymisestä, et henkisistä ominaisuuksista. Yritä miettiä, mikä henkinen ominaisuus saa kiintymään koiriin. Miten se henkinen ominaisuus ilmenisi, jos ei olisi koiria (tai koirat ottaminen olisi tehty mahdottomaksi)? Ymmärtänet eron, jos vertaat siihen älykkyyteen. Se voi ilmetä missä tahansa ympäristössä, jossa se tuottaa jollain tavalla älykkyyteen yhdistettävää käyttäytymistä.

Yleinen taipumus kiintyä johonkin ei nyt liene kyseessä, sillä tuskinpa ne tuon tutkimuksen ihmiset, joilla ei ollut koiraa sentään todettiin yleisesti kiintymykseen kykenemättömiksi tai jotenkin sitä karttaviksi.

Miten edelleen, en taida olla aiemmin kommentoinut tuosta. Henkinen ominaisuus on nähdäkseni käyttäytymistä, eli fyysistä kuten kaikki elämä yleensäkin.

Mitä käyttäytyminen on? Onko se henginen ominaisuus vai fyysinen toiminta. Mikä yleensä on henginen ominaisuus?

Tunnetila, on ihan fysiikan perusjuttuja, olet jonkinlaisessa tietoisuuden tilassa jatkuvasti (valikoimaton tietoisuus)

Tajunnan perustila on hermoverkon toimintaa, myös hiljaa ollessa, jolloin pienikin erilainen rapaus "herättää huomion ja saa tarkkaavuuden (eli sen tietoisuuden pintakerroksen) kiinnittämään huomion asiaan, joka tuo hermoärsytykseen reaktiivisuutta. Tunnesidoksiksi ne muodostuvat kokemisen kautta, jos usein pyörittelee asioita mielessään, tai esineitä joita pitää tärkeinä itselleen.

Koirista, tai eläimistä tykkääminen on ihmisen toimissa tunnesidos ja se omistaminenkin liittyy  tunnesidos.  Tunnesidos syntyy vaikka sellaisiin turhiin esineisiin, kuin jalompiin kiviin, joilla ei tee mitään.

Ihmisellä on ilmeinen valmius muodostaa omistusuhteisiin tunteita ja eläimiä omistetaan myös, kuten monet ajattelevat omistavansa, esim, puolisonsa-- minun mieheni- minun vaimoni,, puhekielessäkin jatkuvasti vedotaan tunteeseen, miltä sinust tuntuu, mitä haluat tehdä , oliko mukava elokuva,, jne,, sitähän kielellinenkin ilmaus on.

Henkinen ominaisuus ei varsinaisesti ole käyttäytymistä. Beahaviorismi osoitettiin noilta osin huuhaaksi kymmeniä vuosia sitten. Käyttäytyminen tietenkin liittyy toki kognitiivisiin aspekteihin, mutta systeemi on aivan saatanasti monimutkaisempi ja siinä määrin, ettei käyttäytymisestä ilman lisätietoa voi juuri päätellä, mitä ihmisen pään sisällä liikkuu.

[safiiri]

Jonkun omistaminen, on se sitten koira, ihminen omaisuus, mikä hyvänsä- tuottaa mielihyvää ja vaikuttaa tunteisiin voimakkaasti.

Kyllä eläinrakas ihminen usein haluaa omistaa lemmikkinsä ja varjella sitä, mutta kaikessa on toisena vaikuttimena se huoli ja vastuu sekä asian vaatima panostaminen.

Koirankin hoito vaatii paljon erilaista siihen liittyvää toimintaa, ulkoiluttamista, ruokkimista muuta seuranpitoa ja ajallista panostamista.  Omistamiseen liittyy aina se puoli ja koira halutaan omistaa, mutta, jos katsotaan siihen liittyvien vaatimusten ylittävän muut ihmismielen halut, niin silloin jätetään se koira hankkimatta.


Mikäpä ei olisi periytyvää- kohteena ei välttämättä ole koira, mutta kiintymyksen osoittamiset eri tavoin varmaan ovat hyvin perinnöllisiä. Ihmisethän ovat eläneet eläinten kanssa hyvinkin kauan ja ehkäpä ne tuovat mukanaan tiettyjä tarpeita nekin- eläinrakkaus,- tai jokin muu rakkauden tunteminen tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan.

Edelleen - puhut käyttäytymisestä, et henkisistä ominaisuuksista. Yritä miettiä, mikä henkinen ominaisuus saa kiintymään koiriin. Miten se henkinen ominaisuus ilmenisi, jos ei olisi koiria (tai koirat ottaminen olisi tehty mahdottomaksi)? Ymmärtänet eron, jos vertaat siihen älykkyyteen. Se voi ilmetä missä tahansa ympäristössä, jossa se tuottaa jollain tavalla älykkyyteen yhdistettävää käyttäytymistä.

Miten edelleen, en taida olla aiemmin kommentoinut tuosta. Henkinen ominaisuus on nähdäkseni käyttäytymistä, eli fyysistä kuten kaikki elämä yleensäkin.

Edelleen - suhteessa siihen, mitä juonteessa on tähän mennessä puhuttu.

Mitä käyttäytyminen on? Onko se henginen ominaisuus vai fyysinen toiminta. Mikä yleensä on henginen ominaisuus?

Käyttäytymisellä tarkoitetaan eliön tai järjestelmän toimintaa ja reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin tai olosuhteiden muutoksiin. Järjestelmä voi olla joko luonnollinen tai keinotekoinen (ihmisen suunnittelema), ja tarkastelunäkökulman mukaan voidaan puhua joko elollisen (biologisen tai sosiaalisen) tai elottoman (fysikaalisen tai kemiallisen) järjestelmän käyttäytymisestä.

Wikipedia

Kyse on siis jostakin ulospäin näkyvästä toiminnasta. Älykkyys esim. ei näy. Sen voi vain päätellä esim. toiminnan tavoista tai vaikka testaamalla.

[Karikko]

Henkinen ominaisuus ei varsinaisesti ole käyttäytymistä. Beahaviorismi osoitettiin noilta osin huuhaaksi kymmeniä vuosia sitten. Käyttäytyminen tietenkin liittyy toki kognitiivisiin aspekteihin, mutta systeemi on aivan saatanasti monimutkaisempi ja siinä määrin, ettei käyttäytymisestä ilman lisätietoa voi juuri päätellä, mitä ihmisen pään sisällä liikkuu.

Voidaan siis sanoa, että käyttäytyminen johtuu hengisistä ominaisuuksista, jos se selkiyttää.

Mutta fyysiset ja hengiset ominaisuudet ovat kyllä perusteeltaan fysiikkaan kuuluvia, vaikka niitä nyt kutsuttaisiin "hengisiksi".

[-:)lauri]

Henkinen ominaisuus ei varsinaisesti ole käyttäytymistä. Beahaviorismi osoitettiin noilta osin huuhaaksi kymmeniä vuosia sitten. Käyttäytyminen tietenkin liittyy toki kognitiivisiin aspekteihin, mutta systeemi on aivan saatanasti monimutkaisempi ja siinä määrin, ettei käyttäytymisestä ilman lisätietoa voi juuri päätellä, mitä ihmisen pään sisällä liikkuu.

Voidaan siis sanoa, että käyttäytyminen johtuu hengisistä ominaisuuksista, jos se selkiyttää.

Mutta fyysiset ja hengiset ominaisuudet ovat kyllä perusteeltaan fysiikkaan kuuluvia, vaikka niitä nyt kutsuttaisiin "hengisiksi".

Juu, kyllä.

[Kopek]

Juuri se on väitteessäsi pielessä: väität, että koiran omistajuus voi perityä, vaikka itse asiassa artikkeli väittää, että kiintymys koiraan voi periytyä.

Itse asiassa omistajuus voi periytyä helpommin kuin kiintymys. Jos koiran omistaja kuolee, sukulaiset perivät koiran, eli omistajuus periytyy. Mutta periintyykö kiintymys, se on eri asia.

Hesarin tekstissä puhutaan sekä omistajuuden peritymisestä että kiintymyksen periytymisestä. "Koiran omistajuuden periytyvyys oli miehillä 51 prosenttia ja naisilla 57 prosenttia", lehden sivulla lukee.

Sovitaan, että kiintymys periytyy, joten päästään (eipä taideta päästä) eroon tästä sanojen kääntelystä ja vääntelystä. Mikä periytyy ei nimittäin ole asian ydin vaan se, että Helsingin Sanomien artikkelissa ylipäätään väitetään jonkin henkistä laatua olevan ominaisuuden olevan perinnöllinen.

[MrKAT]

Onko perusMEPeissä näkyvissä PS:n muodonmuutos?
Hakkarainen sanoi ettei Suomen kannata erota eurosta. (Koska työläs.)
Huhtasaari sanoi ettei pienen Suomen kannata erota EU:sta. (Koska koston uhka.)