Perussuomalaisten muodonmuutos?

[-:)lauri]

Enpä voi sanoa olevani yllättynyt Keskisarjan puoluekannasta.

[Kopek]

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Jussi Halla-aho kirjoitti muutamat tunnetut sanat blogiinsa ja sai syytteen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tästä alkoi Halla-ahon nousu politiikkaan. Ensimmäinen etappi olivat syksyn 2008 kunnallisvaalit, joissa Halla-aho valittiin kaupunginvaltuutetuksi suurella äänimäärällä.

Halla-ahon läpimeno vaaleissa oli shokki vihervasemmistolaisille, jotka kirjoittivat erilaisia tuomiopäivän ennustuksia tapahtuman johdosta. Keskitysleirit ja kaasukammiotkin mainittiin.

Nyt 15 vuotta myöhemmin Halla-aho on kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Häntä haastatellaan lähes päivittäin radiossa, televisiossa ja lehdissä. Halla-ahon poliittiseen karriääriin kuuluu paitsi kansanedustajuus ja kaupunginvaltuuston jäsenyys, myös kausi europarlamentaarikkona.

Kun "halla-aholaiset" nousivat valtaan perusuomalaisissa kesäkuussa 2017, siitä aiheutui samanlainen shokkireaktio kuin Halla-ahon valinnasta kaupunginvaltuustoon aikanaan. Taas kirjoitettiin natsismista ja keskitysleireistä ja muista kauhuista, joita halla-aholaistuneet perussuomalaiset saisivat aikaan, jos touhulle ei pantaisi stoppia.

Halla-aholaisten nousemisesta perussuomalaisten johtotehtäviin on kulunut pian kuusi vuotta. Pelättyä äärioikeiston vallankumousta ei ole vielä tapahtunut. Perussuomalaiset näyttää maltillistuneen puolueena toisin kuin jotkut pelkäsivät. Entiset kannattajat eivät säikähtäneet puolueen johdon vaihtumista vuonna 2017, koska olivathan uudet johtajat ja heidän tukiryhmänsä kuitenkin puolueen jäseniä, ja suurelta osin heidän ansiotaan olivat olleet niin sanotut "jytkyt" eli suuret vaalivoitot.

Tässä tuli vähän historian kertausta.

[-:)lauri]

Halla-ahon läpimeno vaaleissa oli shokki vihervasemmistolaisille, jotka kirjoittivat erilaisia tuomiopäivän ennustuksia tapahtuman johdosta. Keskitysleirit ja kaasukammiotkin mainittiin.

Se oli Halla-aho ja hänen ajatuksilleen sympaattisesti suhtautuvien leiri, jotka tiesivät jo ennen vuotta 2010, että nykyisen kaltaista Suomea ei ole valtiona enää olemassa 2020 luvulla, koska ensiksi Suomi muuttuu joskus vuoden 2011 paikkeilla palavien autojen ghetoiksi ja viimeistään vuonna 2017 alkaa Suomessa sisällissota, jonka seurauksena maahan saadaan vihdoin etnonationalistinen kansa kun kaikki vihervassarit ja pakolaiset on teloitettu maanpettureina tai maahantunkeutujina.

Mitä uhkakuvia vihervasarit ovat ennustaneet?

Edit, ovatko keskistysleirit ja kaasukammiot mielestäsi räikeässäkin ristiriidassa Halla-aholaisten omien tulevaisuusvisioiden kanssa?

[Kopek]

Tässä ketjussa käsitelty aihe on mielenkiintoinen lähihistoriasta kiinnostuneelle. Syksyn 2008 kirjoituksia ei ole enää kaikkia tallella, ja niiden löytäminen, jotka ovat vielä olemassa, vaatii työtä ja vaivaa. En nyt jaksa paneutua asiaan kovin tarkasti.

Pikaisissa googlauksissa nousee usein esille Osmo Soininvaaran nimi. Hän on ollut innokas Halla-ahon kriitikko, vaikka onkin samalla tunnustanut Halla-ahon vahvuudet.

Soininvaaran omasta blogista syksyltä 2008 löytyy kommentteja, joissa viitataan hänen Yleisradiolle antamaansa haastatteluun. Kyseinen haastattelu olisi mielenkiintoinen nähdä tai kuulla tai lukea, missä muodossa se nyt on ollutkin. Kommenteista käy ilmi, että Soininvaara on ollut aika kriittinen Halla-ahoa kohtaan.

Eräs kommenttaattori lainaa tekstiä jostakin lähteestä, mutta alkuperäistä lähdettä ei enää löydy. Kyseessä ei ehkä ole Soininvaaran teksti, koska tyyli on erilainen. Mutta kertoo tämäkin syksyllä 2008 vallinneista tunnelmista:

"Minulle on hieman epäselvää, miten blogissaan karkeasti murhalla ja raiskauksella hekumoiva mies, jonka fanaattiset kannattajat hyökkäävät solvaamaan asiallisia keskustelijoita aina kun jossain yritetään pohtia monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ongelmia, muka pystyy luomaan asiallista keskustelua yhtään mistään ja varsinkaan maahanmuutosta."

"Jos maahanmuutosta on oltu hiljaa, syyllinen siihen lienee asianomainen herra ja hänen nettifoorumeilla räyhännyt kannattajajoukkonsa, jotka ovat onnistuneesti saaneet kaikki muut välttämään aihetta loanheiton ja nettiterrorin pelossa. Tämä on tietysti ollut ko. herran tavoitekin, jotta hän saisi uskottavuutta sille yksityisuniversuminsa käsitykselle, että hän pelonlietsontoineen ja rasistisine karkeuksineen on Suomen ainoa maahanmuuttokeskustelija."

Joku "vihervasemmistolainen" tuon tekstin on ilmeisesti kirjoittanut. Vaikutta vähän Panu Höglundin tekstiltä.

Edellä olevia lainauksia kerätessäni olin vähällä unohtaa varsinaisen asian eli sen, kuinka Soininvaara aliarvioi halla-aholaisuuden (jos tällaista nimeä voi käyttää) roolin ja merkityksen perussuomalaisissa.

Tammikuussa 2017 Soininvaara ennusti Halla-ahon nousevan perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi. Miten puolueelle sen jälkeen kävisi, siinä Soininvaaran ennustus tai arvaus meni pieleen:

Hyvä arvaus on, että Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatus jää jonnekin kuuden prosentin tuntumaan.

Pari vuotta myöhemmin Soininvaara selitteli pieleen mennyttä arvaustaan:

Twitterissä on ilkuttu siitä, kuinka väärin veikkasin kaksi vuotta sitten perussuomalaisten tulevaisuuden Halla-ahon johtamana. Analyysini perustui siihen, että Soinin perustama puolue joutui omaa tyhmyyttään vihamielisen valtauksen kohteeksi.

Soininvaaran selitys oli hieman keinotekoisen tuntuinen. Ja minkä ihmeen takia puhutaan vihamielisestä valtauksesta, kun puolueen johto vaihtuu. Vaihtuuhan se muissakin puolueissa. Tämä on demokratiaa.

https://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/
https://www.soininvaara.fi/2008/10/28/vaalitulos-on-selitettavissa-myos-demogarfialla/

[Hiha]

Soininvaaran selitys oli hieman keinotekoisen tuntuinen.

Silti se on luultavasti tosi. Moraalisen kauhistelun keskellä kylmäpäisimmät maahanmuuttovastaisuuden vastustajat ovat jatkuvasti arvioineet, että "rasistien" kova ydin on n. 5 % kansasta. Siis ne, joille tiukempi maahanmuuttopolitiikka on oikeasti ensimmäisen luokan kysymys. Kaarina Hazard esitti muistaakseni myös tämän suuruisen luvun, kauan ennen Soininvaaraa.

Se mikä toistuvasti jää vapaan maahanmuuton kannattajien leirissä tajuamatta, että toisin kuin heille itselleen, kaikille maahanmuuttovastaisuus ei ole sekään poltinmerkki. Gallupeissa kolme neljästä perussuomalaisia kannattavasta tekee niin tälläkin hetkellä muista tai muistakin syistä kuin S2-määrien vuoksi. Itse asiassa maailmanhalaajat tekevät sen helpommaksi hävittämällä raja-aidan rasismin ja minkäänlaisen ei-suomalaista alkuperää olevien ihmisten kriittisen arvioinnin välillä. Jos olet jo natsi, koska et rakasta syyrialaisia terroristeja, fasisti, koska et pidä irakilaisista sotarikollisista, ja rasisti, koska et millään välittäisi sierraleonelaisista kansanmurhaajista, niin perussuomalaisten äänestäminen lienee enää pieni synti.

[urogallus]

Keskisarjan puoluevalinta ei yllätä. Se kyllä yllättää, että hän lähtee ehdolle.

Minä olin alkuunsa jonkinsortin fani, kun ote historiaan tuntui raikkaalta ja mielenkiintoiselta. Mutta ikävä kyllä, ihan sama mikä se ideologia on, kun se alkaa tunkemaan ilmaisussa läpi, kun pitäisi puhua ihan muusta, menee vaan maku.

Ja naama kuluu. Historioitsijaksi Keskisarja on ollut paljon esillä julkisuudessa.

Ylipäätään julkisuus saa ihmiset esittämään itseään. Siis sen sijaan että olisivat vain.

[Xantippa]

Jos olet jo natsi, koska et rakasta syyrialaisia terroristeja, fasisti, koska et pidä irakilaisista sotarikollisista, ja rasisti, koska et millään välittäisi sierraleonelaisista kansanmurhaajista, niin perussuomalaisten äänestäminen lienee enää pieni synti.

Ei, kyllä se meni toisin päin, onnistuneesti. Jos et ajattele, että kaikki irakilaiset ovat sotarikollisia, pidät sotarikollisista, tai jos et pidä kaikkia sierraleinelaisia kansanmurhaajina, välität kansanmurhaajista ja tietysti enemmän kuin suomalaisista.

Ja ainut rationaalinen teko, ellei pidä sotarikollisista tai et välitä kansanmurhaajista, on äänestää perussuomalaisia.

T: Xante

[Hiha]

Kuten viestinnän asiantuntijat sanovat, kommunikaatio ei ole yksisuuntainen tie. Se on kaksi yksisuuntaista tietä.

Ajatus kaikista irakilaisista rikollisina on totta kai absurdi. Yhtä hupsu kuin vakaumus, että yksikään irakilainen ei ole rikollinen. Ei perussuomalaiset eivätkä vihreät oikeasti ole niin tylsäpäisiä, he vain esittävät olevansa. Tutkitusti ihmiset tekevät itse asiassa varsin rationaalisia päätöksiä. He vain tekevät ne paljon lyhemmällä perspektiivillä ja tiukemmin omaan napaan tuijottaen kuin viitsivät myöntää. Siitä syntyvät koomiset perustelut vetoamaan kansakunnan tulevaisuuteen tai luovuttamattomiin ihmisoikeuksiin.

Jos et usko hyötyväsi lähivuosina henkilökohtaisesti vähänkoulutettujen maahanmuuttajien läsnäolosta, perussuomalaisten ajatukset isänmaasta alkavat kuulostaa hyviltä. Jos taas uskot saavasi siitä etua, vihreiden opit globaalista yhteisvastuusta rupeavat houkuttamaan. En tiedä onko vielä tutkittu, miten esim. Wolt-tilausten määrä / kk korreloi puoluekannan kanssa.

[Kopek]

Kun perussuomalaisten ehdokkaita katselee, joukosta löytää aika paljon ihmisiä, joita ei pidetä kiihkeinä rasisteina ja äärioikeistolaisina vaan aika lailla normaaleina kesvertoihmisinä. Varmaan perussuomalaisissa on myös jonkinlainen rasistinationalistiosastonsa, mutta voidaanko sitä pitää puolueen ytimenä. Entä jos se onkin vain laidalla oleva joukkio.

Kaikissa puolueissa on omat ideologiset haaransa. Puolueet menevät todennäköisesti ideologialtaan jossakin määrin päällekäin, eli äärilaidan kokoomukselainen voi olla enemmän "persu" kuin toisen äärilaidan perussuomalainen. Jako oikeistoon ja vasemmistoon kulkee jossakin määrin myös puolueiden sisällä. Niinpä epävarman äänestäjän voi olla helppo vaihtaa puoluetta kokematta kuitenkaan muuttaneensa yhteiskunnallista näkemystään. Aatemaailman raja-alueilla voi pomppia puolueista toisiin ja olla silti raja-alueella.

[Toope]

Se virhekäsityshän noissa tulkinnoissa usein on (kuten HS:n ja YLE:n vaalikoneissakin), että konservatismi ja liberalismi nähdään vastakkaisina aatenäkemyksinä. Näin ei ole. Konservatismi ja liberalismi limittyvät usein toisiinsa. Politiikassa konservatismin vastakohta on radikalismi, koska konservatismi haluaa hallittua pienten askelten kehitystä radikalismin vaatiessa suuria kehitysmuutoksia. Samalla liberalismin vastakohta on autoritarismi, yksilön vapaus vastaan valtion/yhteiskunnan johtama määräysvalta. Konservatismi ja liberalismi oikeistossa sopivat usein hyvin yhteen, mutta kumpikaan ei sopeudu radikalismiin (esim. sosialismi, anarkismi) tai autoritarismiin (sosialismi, fasismi sosialismin muotona), koska vierastavat ylivaltaa valtion taholta. Traditionaalinen oikeistokonservatismihan usein on ollut talousliberaalia (classic liberalism, Chydenius, Adam Smith), mutta arvokäsityksissään traditionaalista/konservatiivista. Perinteinen liberalismikaan ei arvokäsityksissään ole usein hylännyt konservatiivisia ajatuksia, painopiste-eroja on.

[Xantippa]

Kuten viestinnän asiantuntijat sanovat, kommunikaatio ei ole yksisuuntainen tie. Se on kaksi yksisuuntaista tietä.

Ajatus kaikista irakilaisista rikollisina on totta kai absurdi. Yhtä hupsu kuin vakaumus, että yksikään irakilainen ei ole rikollinen. Ei perussuomalaiset eivätkä vihreät oikeasti ole niin tylsäpäisiä, he vain esittävät olevansa. Tutkitusti ihmiset tekevät itse asiassa varsin rationaalisia päätöksiä. He vain tekevät ne paljon lyhemmällä perspektiivillä ja tiukemmin omaan napaan tuijottaen kuin viitsivät myöntää. Siitä syntyvät koomiset perustelut vetoamaan kansakunnan tulevaisuuteen tai luovuttamattomiin ihmisoikeuksiin.

Jos et usko hyötyväsi lähivuosina henkilökohtaisesti vähänkoulutettujen maahanmuuttajien läsnäolosta, perussuomalaisten ajatukset isänmaasta alkavat kuulostaa hyviltä. Jos taas uskot saavasi siitä etua, vihreiden opit globaalista yhteisvastuusta rupeavat houkuttamaan. En tiedä onko vielä tutkittu, miten esim. Wolt-tilausten määrä / kk korreloi puoluekannan kanssa.

Eipä vastaanväitettävää, mutta ehkä lisättävää. Kyllä uskon, että vielä löytyy ihmisiä, jotka myös ovat vakaumukseltaan idealisteja. He siis toivovat jotain parempaa (yhdentekevää on, millä laidalla se "parempaa" on) ja uskovat, että ryhmiytymällä samanmielisten kanssa se parempi toteutuu.

Itse olen sitä mieltä, että pyrkimykset puhua enemmän esimerkiksi "talouden realiteeteista" kuin yhteiskunnan arvoista etäännyttää ihmisiä kuvittelemaan, että he ovat rationalisteja, jotka äänestävät realistisia vaihtoehtoja. Pidän suurena menetyksenä sitä, että arvokeskustelu on latistettu puhumalla identiteettipolitiikasta.

Kaikissa puolueissa on omat ideologiset haaransa. Puolueet menevät todennäköisesti ideologialtaan jossakin määrin päällekäin, eli äärilaidan kokoomukselainen voi olla enemmän "persu" kuin toisen äärilaidan perussuomalainen. Jako oikeistoon ja vasemmistoon kulkee jossakin määrin myös puolueiden sisällä. Niinpä epävarman äänestäjän voi olla helppo vaihtaa puoluetta kokematta kuitenkaan muuttaneensa yhteiskunnallista näkemystään. Aatemaailman raja-alueilla voi pomppia puolueista toisiin ja olla silti raja-alueella.

Tämä on hyvä kuvaus. Juuri näin: nykyään jokaiseen puolueeseen tuntuu mahtuvan ihan kaikki ja kaikille on ukset auki. Tai sitten puolue on niin pieni, että sinne tosiaan mahdu kuin muutama.

T: Xante

[Hayabusa]

Itse olen sitä mieltä, että pyrkimykset puhua enemmän esimerkiksi "talouden realiteeteista" kuin yhteiskunnan arvoista etäännyttää ihmisiä kuvittelemaan, että he ovat rationalisteja, jotka äänestävät realistisia vaihtoehtoja. Pidän suurena menetyksenä sitä, että arvokeskustelu on latistettu puhumalla identiteettipolitiikasta.

Sekä taloudesta keskusteliminen että keskustelusta kieltäytyminen ovat omanlaisiaan arvovalintoja. Talous ei ole itsessään arvo vaan mahdollistaja eli tien kaltainen osa infrastruktuuria. Jos tie tai talous ei ole kunnossa, monet asiat ja siten arvot ovat mahdottomia toteuttaa. Niin kauan kuin meillä on rajalliset resurssit talous on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.

Taloudessa on yksi arvokysymys. Laulussa todetaan: "ainahan se on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu". Kysymys on siitä maksavatko velanottajat vai heidän lapsensa?

[Brutto]

Taloudessa on yksi arvokysymys. Laulussa todetaan: "ainahan se on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu". Kysymys on siitä maksavatko velanottajat vai heidän lapsensa?

Velka itsessään ei ole ongelma. Se voi olla jopa mahdollisuus ja usein onkin. Tärkeintä on, mihin kohteisiin velkarahalla investoidaan ja onko tuon investoinnin tuotto suurempi kuin velasta maksettava korko.

Nythän pyrittiin välttämään 90-luvun laman suuret virheet, jolloin kaikki rahahanat laitettiin kiinni. Sitä vastoin nyt yhteiskuntaa on pyöritetty väkisin velkarahalla. Meillä on sen seurauksena käytännössä täystyöllisyys ja suurin osa tuosta velkarahasta palaa verojen muodossa valtion pussiin. Samalla on vältetty se uusien pitkäaikaistyöttömien armeija, josta koituu pelkkiä kuluja vuosikymmenien ajan.

[Xantippa]

Itse olen sitä mieltä, että pyrkimykset puhua enemmän esimerkiksi "talouden realiteeteista" kuin yhteiskunnan arvoista etäännyttää ihmisiä kuvittelemaan, että he ovat rationalisteja, jotka äänestävät realistisia vaihtoehtoja. Pidän suurena menetyksenä sitä, että arvokeskustelu on latistettu puhumalla identiteettipolitiikasta.

Sekä taloudesta keskusteliminen että keskustelusta kieltäytyminen ovat omanlaisiaan arvovalintoja. Talous ei ole itsessään arvo vaan mahdollistaja eli tien kaltainen osa infrastruktuuria. Jos tie tai talous ei ole kunnossa, monet asiat ja siten arvot ovat mahdottomia toteuttaa. Niin kauan kuin meillä on rajalliset resurssit talous on huomioitava kaikessa päätöksenteossa.

Taloudessa on yksi arvokysymys. Laulussa todetaan: "ainahan se on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu". Kysymys on siitä maksavatko velanottajat vai heidän lapsensa?

Sanoinkin "taloudellisista realiteeteista", eli arvokeskustelut vältetään väittämällä, että kyseessä on taloudellinen realiteetti, ei arvokysymys.

Taloudessa on totisesti huomattavasti enemmän arvokysymyksiä kuin yksi, mutta yksi niistä on mm. kysymys siitä, mistä me olemme valmiita maksamaan.

T: Xante

[Xantippa]

Taloudessa on yksi arvokysymys. Laulussa todetaan: "ainahan se on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu". Kysymys on siitä maksavatko velanottajat vai heidän lapsensa?

Velka itsessään ei ole ongelma. Se voi olla jopa mahdollisuus ja usein onkin. Tärkeintä on, mihin kohteisiin velkarahalla investoidaan ja onko tuon investoinnin tuotto suurempi kuin velasta maksettava korko.

Nythän pyrittiin välttämään 90-luvun laman suuret virheet, jolloin kaikki rahahanat laitettiin kiinni. Sitä vastoin nyt yhteiskuntaa on pyöritetty väkisin velkarahalla. Meillä on sen seurauksena käytännössä täystyöllisyys ja suurin osa tuosta velkarahasta palaa verojen muodossa valtion pussiin. Samalla on vältetty se uusien pitkäaikaistyöttömien armeija, josta koituu pelkkiä kuluja vuosikymmenien ajan.

Vaihteeksi Bruton kanssa täysin samaa mieltä. Aika hassua, että ihmiset kyllä ymmärtävät, että omaa taloutta on joskus pyöritettävä velkarahalla, esim. asunnon aika harva ostaa perheelle käteisellä. Oletetaan, että laina maksetaan vuosien kuluessa takaisin mm. tekemällä töitä.

Mutta valtion ollessa kyseessä oletetaankin aivan jotain muuta.

Edellinen (ja todennäköisyyksien mukaan tuleva) hallitus tullee taas näyttämään meille, miten yrittäjiä tuetaan yhteiskunnan varoilla ja uskotellaan, että sillä, että yrittäjä saa yritystukea on työllistävä vaikutus.

T: Xante