Perussuomalaisten muodonmuutos?

[Toope]

Miksi älykkäimmiksi mainitut aasialaiset ovat länsimaalaisia jäljessä kehityksessä?
Miksi kommunismi elää ja voi hyvin Aasiassa?

Yhteiskunnissakin on eroja, kuten viineissä. Itä-aasialaisessa kulttuurissa on taipumusta suuren johtohahmon/idean seuraamiseen, siellähän ei ole esim. demokratian perinnettä. Japanilainen tms. demokratia on hieman teatteria, taustalla toimii aina perinteinen kulttuuri ("näin olemme aina toimineet"-asenne).

[Toope]

Kerrotko vielä, mitä älykästä/suvaitsevaista on kutsua barbaarit maahansa ja antaa heidän vallata maa?

Emmekös ME ole tuota kysyneet sinulta järjettömän maahanmuuttopolitiikamme myötä?

[Toope]

...Joten - kansan menestyksestä ei voi päätellä sen älykkyyttä. Aina voi olla kyse vain umpityhmän painijan kohdalle sattumisesta. MOT.

Kysehän on keskiarvoista. Kuinka hyvin keskimäärin kansan jäsen menestyy yhteiskunnassa.

Toiset yhteiskunnat luovat menestystarinoita, kuten Etelä-Korea, joka oli kehitysmaatasolla Afrikan kanssa 50 vuotta sitten. Miksi he menestyivät ja Afrikka ei? Kulttuuri varmasti vaikuttaa, koska homogeeninen yhteiskunta luo enemmän potentiaalia yhteishyvää kohtaan, kuin heimohajanainen yhteiskunta. En tuota älykkyyskysymystäkään kiistäisi, mutta ehkä on vähempiarvoinen. Väitän, että tietynasteinen homogeenisyys kulttuurissa on rakentava voima siinä kun heterogeenisyys on yhteiskuntaa rikkova vaikutin.

[a4]

Etelä-Korea ja Länsi-Saksa läntisen kulttuurin vaikutuksesta nousivat talousmahdeiksi, Pohjois-Korea ja Itä-Saksa jäivät jonkin sortin kehitysmaiksi. Se ei mielestäni kerro aasialaisten korkean älykkyyden suuresta vaikutuksesta kehitykseen.

[a4]

Miksi älykkäimmiksi mainitut aasialaiset ovat länsimaalaisia jäljessä kehityksessä?

Ehkä he lähtevät hieman takamatkalta.

Miltä takamatkalta?
Nykytiedon (v. 2017) mukaan nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen
Nykyihmisillä on siis samat lähtökuopat.
Kuinka monta sataa tuhatta vuotta tarvitaan siihen että älykkäämmät erottuvat tyhmemmistä?

[Brutto]

Spekuloida voi, mutta - eikö silloin tosiaan maailman pitäisi näyttää siltä - myös muutamaa vuosikymmentä pidemmältä ajalta tarkastellen - että on tosiaan pysyvästi kansoja, jotka eivät menesty, sekä kansoja, jotka tosiaan ovat menestyneet jatkuvasti? Eikä juurikaan poikkeuksia tästä - koska sehän viittaisi siihen, että monet muutkin tekijät vaikuttavat asiaan. Miten siis vaikkapa Kreikka on nykyisessä jamassaan, mutta sama kansa on kuitenkin suorastaan länsimaisen sivistyksen kehto ja varsin kunniakkaan historian omaava? kyseessä on kuitenkin - jos perimän merkittävää muuttumista ajatellaan - hyvin lyhyt aika.

Tässäkin selitys on yksinkertainen. Kreikan sivistyksen kausi loppui vieraiden kansojen vallatessa Kreikan, jolloin heidän barbaarigeeninsä siirtyivät kreikkalaisiin ja Kreikka taantui vuosisatojen ajaksi noiden barbaarien tasolle.

Mutta - miten helvatussa ne onnettomat ja älyltään kehnot barbaarit kykenivät tähän? Ja ne mahtavan älykkäät kreikkalaiset eivät kyenneet tätä estämään? Eikö äly riittänyt vai mikä mätti?

Älykkyys ei aina korreloi taistelumenestyksen kanssa. Umpityhmä vapaapainija pyörittelisi Stephen Hawkingia mennen tullen.

Joten - kansan menestyksestä ei voi päätellä sen älykkyyttä. Aina voi olla kyse vain umpityhmän painijan kohdalle sattumisesta. MOT.

Älykkyys ei takaa menestystä mutta älykkyys korreloi menestyksen kanssa. Siitähän tässä taisi olla alunperin kyse.

[safiiri]

Kerrotko vielä, mitä älykästä/suvaitsevaista on kutsua barbaarit maahansa ja antaa heidän vallata maa?

Emmekös ME ole tuota kysyneet sinulta järjettömän maahanmuuttopolitiikamme myötä?

Katsos Toope - ei ole mahdollista, että se sama kansa on sekä älykkyydeltään tosi erinomainen että myös surkean huono. Olemme näämmä päätymässä siihen, ettei kansakunnan toiminta eikä menestys ehkä olekaan selitettävissä älykkyystasolla, vaan vähintäänkin mukana on muitakin tekijöitä. Jos näin on ns. menestyneillä kansoilla, täytyy muut tekijät ottaa huomioon myös muiden kansojen kohdalla. Joten - olet päätynyt tilanteeseen, jossa sinun on loogisesti pakko todeta, ettei kansan älykkyystasolla voida kuitata sen epäonnistumisia sen kummemmin kuin onnistumisiakaan. JOS suomalaisten onnistuminen johtuisi kansamme älykkyydestä, niin silloinhan sinun ei pitäisi olla peloissasi, että tekisimme sen romuttavia päätöksiä. Vai - onko suomalaisten älykkyys nyt mielestäsi alentunut uhkaavasti? No silloinhan me vain oikeutetusti ansaitsemmekin surkean kohtalon, eikö? Eikä siihen auta vouhkaaminen, vaan pitäisi ryhtyä kehittelemään keinoja, joilla älykkyystasoa saatais kasvatatettua. Ehkä pitäisi jopa harkita hyvien geenien hankkimista muualta geenipooliamme parantamaan...

[safiiri]

Spekuloida voi, mutta - eikö silloin tosiaan maailman pitäisi näyttää siltä - myös muutamaa vuosikymmentä pidemmältä ajalta tarkastellen - että on tosiaan pysyvästi kansoja, jotka eivät menesty, sekä kansoja, jotka tosiaan ovat menestyneet jatkuvasti? Eikä juurikaan poikkeuksia tästä - koska sehän viittaisi siihen, että monet muutkin tekijät vaikuttavat asiaan. Miten siis vaikkapa Kreikka on nykyisessä jamassaan, mutta sama kansa on kuitenkin suorastaan länsimaisen sivistyksen kehto ja varsin kunniakkaan historian omaava? kyseessä on kuitenkin - jos perimän merkittävää muuttumista ajatellaan - hyvin lyhyt aika.

Tässäkin selitys on yksinkertainen. Kreikan sivistyksen kausi loppui vieraiden kansojen vallatessa Kreikan, jolloin heidän barbaarigeeninsä siirtyivät kreikkalaisiin ja Kreikka taantui vuosisatojen ajaksi noiden barbaarien tasolle.

Mutta - miten helvatussa ne onnettomat ja älyltään kehnot barbaarit kykenivät tähän? Ja ne mahtavan älykkäät kreikkalaiset eivät kyenneet tätä estämään? Eikö äly riittänyt vai mikä mätti?

Älykkyys ei aina korreloi taistelumenestyksen kanssa. Umpityhmä vapaapainija pyörittelisi Stephen Hawkingia mennen tullen.

Joten - kansan menestyksestä ei voi päätellä sen älykkyyttä. Aina voi olla kyse vain umpityhmän painijan kohdalle sattumisesta. MOT.

Älykkyys ei takaa menestystä mutta älykkyys korreloi menestyksen kanssa. Siitähän tässä taisi olla alunperin kyse.

JOten minkään kansan menestystä ei voi päätellä suoraan älykkyydestä, eikä myöskään syyttää älyn puutetta, jos asiat eivät ole menneet kuin strömsössä. Sitähän minäkin. Älykkyyden pohtiminen on tässä yhteydessä jokseenkin turhaa. Lisäksi on muistettava, että vain yksilön menestys omassa yhteisössään näyttää jossain määrin korreloivan älykkyyden kanssa. Sen sijaan kansojen menestymisen ja älykkyyden yhteyttä ei ole käsittääkseni kukaan pystynyt todistamaan. Tatu Vanhanen nyt ei ainakaan.

[Brutto]

Kerrotko vielä, mitä älykästä/suvaitsevaista on kutsua barbaarit maahansa ja antaa heidän vallata maa?

Emmekös ME ole tuota kysyneet sinulta järjettömän maahanmuuttopolitiikamme myötä?

Katsos Toope - ei ole mahdollista, että se sama kansa on sekä älykkyydeltään tosi erinomainen että myös surkean huono.

Se on mahdollista, mikäli tunnustamme älykkyyttä olevan useaa eri lajia. Sama kansa voi olla matemaattis-loogisesti keskimääräistä älykkäämpi mutta Interpsyykkisesti täysin lahjaton.

Olisi kiva moniälykkyysteoriaan pohjautuva populaatiotason tutkimus, joka antaisi viitteitä siitä mitkä älykkyyden muodot tai yhdistelmät antavat kansalle parhaat mahdollisuudet menestyä.

[Xantippa]

^

Ja sitten pitäisikin vaan enää määritellä tämä "kansa", eli ketkä kaikki lasketaan otokseen.

T: Xante

[safiiri]

Kerrotko vielä, mitä älykästä/suvaitsevaista on kutsua barbaarit maahansa ja antaa heidän vallata maa?

Emmekös ME ole tuota kysyneet sinulta järjettömän maahanmuuttopolitiikamme myötä?

Katsos Toope - ei ole mahdollista, että se sama kansa on sekä älykkyydeltään tosi erinomainen että myös surkean huono.

Se on mahdollista, mikäli tunnustamme älykkyyttä olevan useaa eri lajia. Sama kansa voi olla matemaattis-loogisesti keskimääräistä älykkäämpi mutta Interpsyykkisesti täysin lahjaton.

Olisi kiva moniälykkyysteoriaan pohjautuva populaatiotason tutkimus, joka antaisi viitteitä siitä mitkä älykkyyden muodot tai yhdistelmät antavat kansalle parhaat mahdollisuudet menestyä.

Silloin emme puhu siitä yleisälykkyydestä, jonka "mittaamista" Tatu Vanhanen harrasti ja josta mm. Toope on entusioituneesti jutellut ja sillä kansakuntien tilaa selittänyt.

Jos taas ryhdytään oikein kunnolla analysoimaan, mikä älykkyyden osa-alue on kansan menestykselle merkityksellinen, on aika oletettavaa, että siihen vaikuttaa myös tilanne (ympäristö, aikakausi), jossa ollaan. Täten myös ajan myötä tuo tarpeellinen älyn osa-alue todennäköisesti ajan myötä vaihtelee riippuen siitä, millaisia haasteita yhteiskunta sillä hetkellä kohtaa. On myös mahdollista, että kyse ei olekaan älyn tasosta, vaan enemmän siitä, miten yhteiskunta osaa hyödyntää niitä ihmisiä optimaalisesti, joilla jonkin osa-alueen älykyyttä on. Joka tapauksessa malli ei enää tarjoa sellaista yksinkertaista "tästähän kaikki johtuu" -selitystä, vaan homma menee ikävän monimutkaiseksi. Emme edes oikein osaa mitata kaikenlaisia älykkyyden osa-alueita. Käytetyt äo-testit ovat tässä varsin rajoittuneita ja niiden käyttämisen (ja niihin vetoamisen) selitys on ollut se, että on niissä pärjääminen kuvastaa yleisemmin ihmisen älyä, vaikka sen kaikkia osa-alueita ei testatakaan.

Yleisälykkyydellä tarkoitetaan sitä älykkyystestauksessa havaittua säännönmukaisuutta, että henkilöiden tulokset erityyppisiä älyllisiä kykyjä mittaavissa testeissä korreloivat yleensä positiivisesti keskenään. Yleisälykkyyden toi esiin ensimmäisenä englantilainen psykologi ja tilastotieteilijä Charles Spearman vuonna 1904. Hän havaitsi, että koululaisten arvosanat toisiinsa liittymättömissä kouluaineissa näyttivät olevan keskinäisessä riippuvuussuhteessa siten, että kukin oppilas sai eri aineista tyypillisesti samantasoisia arvosanoja. Spearman selitti havainnon niin, että henkilön älyllinen suoritus riippuu kahdesta yhtäaikaisesti vaikuttavasta tekijästä: ensinnäkin kaikenlaisiin älykkyyttä vaativiin tehtäviin liittyvästä laajasta ja yleisestä kyvystä ja toiseksi vain tietynlaiseen älykkyystyyppiin (esimerkiksi verbaalinen tai matemaattinen älykkyys) liittyvästä erityiskyvystä. Edelliselle hän antoi nimeksi general intelligence eli g, suomeksi yleisälykkyys. Myöhemmin yleisälykkyyden käsite on saanut laajan hyväksynnän älykkyystutkimuksessa.

Wikipedia

[safiiri]

^

Ja sitten pitäisikin vaan enää määritellä tämä "kansa", eli ketkä kaikki lasketaan otokseen.

T: Xante

Ei, ei, ei. Tämä menee nyt ihan liian monimutkaiseksi. Mehän tähtäämme helppoon ja yksinkertaiseen maailmanselitykseen, jolla voi perustella tarrautumisen omiin etuoikeuksiinsa. Hys hiljaa siellä!

[kertsi]

...Joten - kansan menestyksestä ei voi päätellä sen älykkyyttä. Aina voi olla kyse vain umpityhmän painijan kohdalle sattumisesta. MOT.

Kysehän on keskiarvoista. Kuinka hyvin keskimäärin kansan jäsen menestyy yhteiskunnassa.

Toiset yhteiskunnat luovat menestystarinoita, kuten Etelä-Korea, joka oli kehitysmaatasolla Afrikan kanssa 50 vuotta sitten. Miksi he menestyivät ja Afrikka ei? Kulttuuri varmasti vaikuttaa, koska homogeeninen yhteiskunta luo enemmän potentiaalia yhteishyvää kohtaan, kuin heimohajanainen yhteiskunta. En tuota älykkyyskysymystäkään kiistäisi, mutta ehkä on vähempiarvoinen. Väitän, että tietynasteinen homogeenisyys kulttuurissa on rakentava voima siinä kun heterogeenisyys on yhteiskuntaa rikkova vaikutin.

Etelä-Korea ja Länsi-Saksa läntisen kulttuurin vaikutuksesta nousivat talousmahdeiksi, Pohjois-Korea ja Itä-Saksa jäivät jonkin sortin kehitysmaiksi. Se ei mielestäni kerro aasialaisten korkean älykkyyden suuresta vaikutuksesta kehitykseen.

Hyvä huomio, a4....

Onkohan sellaista rasistia tällä keskustelupalstalla, jonka mielestä pohjoiskorealaisilla ja eteläkorealaisilla, ja vastaavasti itäsaksalaisilla ja länsisaksalaisilla olisi jotain aivan perustavanlaatuista geneettistä eroa, joka vaikuttaisi älykkyyteen, joka älykkyys puolestaan vaikuttaisi kansan taloudelliseen menestykseen? Sekä Kopek että Toope ovat esittäneen yleisluontoisia mielipiteitä asiasta, ja olisi kiva kuulla, miten he selittävät erityisesti pohjois- ja eteläkorealaisten ja vastaavasti itä- ja länsisaksalaisten niin älyttömän jyrkästi erilaisen taloudellisen ja historiallisen kehityksen - ja nimenomaan genetiikkaan tukeutuen ja lähteiden kera perusteltuna. Kuinka paljon älyllistä epärehellisyyttä tarvitaan voidakseen motivoida itselleen niinkin epäkoherentin maailmankuvan kuin mitä rasisteilla pakostikin täytyy olla? Miten niin graavia kognitiivista dissonanssia voi kukaan kestää?

[Karikko]

Miksi älykkäimmiksi mainitut aasialaiset ovat länsimaalaisia jäljessä kehityksessä?

Ehkä he lähtevät hieman takamatkalta.

Miltä takamatkalta?
Nykytiedon (v. 2017) mukaan nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen
Nykyihmisillä on siis samat lähtökuopat.
Kuinka monta sataa tuhatta vuotta tarvitaan siihen että älykkäämmät erottuvat tyhmemmistä?

Lähinnä paljon lyhyemmältä ajalta talouden ja yhteiskunnan järjestysasteen -takamatkalta.

Itse oikeastaan vastasit jo ennen kysymystäsi.:

"Etelä-Korea ja Länsi-Saksa läntisen kulttuurin vaikutuksesta nousivat talousmahdeiksi, Pohjois-Korea ja Itä-Saksa jäivät jonkin sortin kehitysmaiksi. Se ei mielestäni kerro aasialaisten korkean älykkyyden suuresta vaikutuksesta kehitykseen."

[Karikko]

Miksi älykkäimmiksi mainitut aasialaiset ovat länsimaalaisia jäljessä kehityksessä?

Ehkä he lähtevät hieman takamatkalta. Saattavat kyllä olla menossa ohitse, ainakin kiinalaiset.

Historia opettaa, että kaikissa "suljetuissa" maissa kehityksen nopeus hidastuu-(on ainakin hidastunut aiemmin)  Tieteen ja innovaatioiden vapaa leviäminen sekä taloudelliset intressit vievät eteenpäin sivistys?tä- ja muuta kehitystä.

Innostus ja kansan mentaliteetti vaikuttaa varmaan ennemmän, kuin varsinainen älykkyysvaatimus. "Saksalaisella" kansanluonteella on kyllä toinenkin puoli.

Olisi kiinnostava nähdä ensimmäinenkin todiste näiden väittämien tueksi. Pelkkiä mielipiteitä ei lasketa. Varsinkin volksgeistin mainitseminen tuo mieluummin mieleeni Haeckelin johdolla keulimaan lähteneet saksalaiset idealistit kuin edelleen hämärän peitossa olevan ja entistä hämärämmäksi käyneen tutkimustiedon genetiikasta:

Tarkoitat ilmeisesti ihan eri asiaa. Puhun lähinnä talouden ja kulttuurin vaikutuksesta, en genomista.

Älylliset kehitysmahdollisuudet geeneihin perustavana kokonaisiin kansoihin suhteutettuna eivät isommin poikkea toisistaan, mutta kansakuntien yleistason tiedollinen tilanne tietenkin vaihtelee ympäristön tilanteidenkin mukaan. Jääkarhujen maissakin on vaikeampaa kehittää sellaista kulttuuria, kuin näissä sopivimpien olosuhteiden oloissa. (nykyään ne voidaan viedä mekein kaikkialla ja siihen se glopaalisuus tietenkin vaikuttaa.)
Sulkeutuneilla yhteiskunnilla kehityksessä pysyminen on todettu historiankin mukaan vaikeaksi, onhan siitä esimerkkejä.