Mielenterveys

[Norma Bates]

Minulla ei ole kaksisuuntaisuutta. Mutta ahdistus on. Ihmettelin vuosia että mikä on kun välillä olen masennuksesta huolimatta niin kierroksilla. Nimitin olotilaa "hysteeriseksi masennukseksi". Hullua, mutta en osannut nimittää ahdistusta ahdistukseksi. Jotenkin se sitten lopulta avautui että semmoinen on. Pahassa ahdistuksessa pakkotoimintojakin tulee. Iiseimmillään tulee tuska jos roinat eivät ole mieleisessäni järjestyksessä, ja hedelmiä pitää ostaa parillinen määrä. Ikävimmillään tulee ajatus että mitä jos sekoan ja teen sitä ja tätä pahaa.

Olen tullut siihen tulokseen että aivoni vain haluavat rääkätä minua, eli tuskinpa teen, joten turpa kiinni, aivot.

Itselläni on pakkomielteitä siitä, että vesilasi täytyy olla täynnä, kun touhuan netissä. On pakko täyttää se. Pari suklaapalaa on vedettävä ruoan päälle jälkkäriksi. Joskus on pakko käydä kaupassa hakemaan jotakin, mitä en tarvitse, mutta tiedän haluavani aamulla/seur. päivänä. Taipumusta kangistua kaavoihin...? Totuttuja käytösmalleja?

Ihminenhän on eläin jolla on taipumusta jos vaikka jonkinmoisiin pakkomielteisiin. En pitäisi mahdottomana ajatusta että uskonnotkin ovat itseasiassa mielen neuroottisuuden tuotos, eli rituaalein ihminen pyrkii hakemaan ympärillään olevaan kaaokseen järjestystä ja täten turvaa.

Kun nyt ajattelee vaikka tätä iänikuista dilemmaa että miten paljon ihmisen pitää kehoaan peitellä, niin kyllähän se todella ihmeelliseltä tuntuu että alastoman kehon näkeminen herättäisi suurinpiirtein jumalien vihan, kuten joidenkin puritaanien mielestä ilmeisesti herättää. Miksi jumala/jumalat ovat luoneet ihmisen suurelta osin karvattomaksi, jos se alastomuus on niin karmean kamalaa?

Uskonnot, pai tö vei, ovat asia josta ensimmäiseksi kannattaa pysytellä mahdollisimman kaukana, jos vintillä viheltää jo valmiiksi.

[Norma Bates]

Menee jännäksi. Kun elämäni varrella olen kuitenkin kärsinyt sekä masennuksesta että ahdistuksesta, niin pitääkö sitten duunata kumpaakin sorttia liikuntaa:

Tuoreessa British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus voi auttaa lievittämään mielenterveydellisiä ongelmia. Se, että liikunta vaikuttaa positiivisesti psyykeen, ei ole uutta tietoa. Tuore meta-analyysi, joka on lajissaan laajin tähänastisista tutkimuksista, paljastaa, että fyysinen aktiivisuus on yhtä tehokasta ellei jopa tehokkaampaa hoitoa kuin psykoterapia ja lääkehoito.

...

Meta-analyysin tehneet tutkijat toteavat, että voimaharjoittelu näyttää tehoavan parhaiten masennukseen, kun taas jooga ja kestävyyslajit auttavat parhaiten ahdistuksesta kärsiviä potilaita.

...

Kohtalaisella tai kovalla fyysisellä rasituksella on paras teho masennukseen ja ahdistukseen. Tutkijat selittävät, että se johtuu neuromolekulaarisista mekanismeista, jotka nostavat serotoniinin ja noradrenaliinin tasoa. Masennuksessa sekä serotoniinin että noradrenaliinin taso laskee, joten nämä välittäjäaineet ovat tärkeitä ihmisten onnellisuudelle ja mielenterveydelle.

Tutkimuksessa selvisi myös hieman yllättäen, että parhaat tulokset saavutetaan lyhyillä, viikoittaisilla harjoituksilla. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että lyhyet harjoitukset ovat helpompia henkilöille, joilla on mielenterveydellisiä ja ehkä myös fyysisiä haasteita.

https://tieku.fi/ihminen/terveys/epatavallinen-hoito-tehoaa-psyyken-vaivoihin

Artikkeliin oli linkki sähköpostissani. Ainakaan sinä aikana kun minä artikkelia luin, ei tullut maksumuuria tms. roskaa näköesteeksi.

Kyllähän sitä miettii, että jos hoito tai "hoito" mt-ongelmiin on sitä että käyt lässyttämässä jollekin taholle silloin tällöin kaikkea mielessä pyörivää paskaa, niin käykö siinä niin että sitä vaan tulee lilluttua siinä samassa sonnassa kahta kauheammin. En väitä että se auttaa kun ei ajattele ollenkaan, mutta onko ikävien asioiden ajattelu ikinä johtanut mihinkään hyvään? Ei ainakaan minulla. Ja olen ehkä aiemminkin harmitellut että kun menen kävelylle, se kävelemisen rytmisyys vain pahentaa vatvomista, koska ikävät ajatukset rytmittyvät siihen kävelyyn ja pyörä se vaan pyörii pyörimistään.

Tarpeeksi raskaassa tai ainakin keskittymistä vaativassa liikunnassa ei ehkä ehdi jumittua ajatuksiinsa. Ongelma on vain se että millä saa sen perseensä penkistä ylös ja ryhtyy pitämään liikuntasessiota, jos mikään ei tunnu miltään, tai tuntuu ihan saatanan pahalta.

[Kopek]

Saako kaksisuuntainen mielialahäiriö hyvän ihmisen käyttäytymään pahasti, vai poistaako se esteet sille, että paha ihminen käyttäytyy luonteensa mukaisesti eli pahasti?

Saman kysymyksen voisi esittää alkoholista. Tekeekö se ihmisestä pahan vain saako se vain pahan ihmisen riisumaan naamionsa?

Tällaisia pohdiskeluja tuli mieleeni, kun luin Enbuske-jutun.

Ilta-Sanomat:

Mediapersoona paljasti muun muassa törsänneensä 600 euroa illassa kokaiiniin sekä käyttäneensä prostituoitujen palveluja tyydyttääkseen vallanhimoansa.

– Käytin prostituoituja. – – En edes sen seksin takia, koska sitä mä olisin kyllä saanut, vaan sen vallan takia, mikä on vähän surullista näin jälkikäteen, hän tunnusti podcastissa.

– Mä tykkäsin ottaa sellaisen vähän rumemman prostituoidun kadulta. Minusta oli jotenkin tosi hienoa, että mä pystyin nöyryyttämään sitä. Se, että se joutui tekemään näin. Ei tietenkään mitään väkivaltaa tai tällaista, hän myös totesi.

https://www.is.fi/viihde/art-2000010010459.html

[Socrates]

^ Mitenköhän rumaa prostituoitua nöyryytetään käyttämättä väkivaltaa?

[TSS]

^ Mitenköhän rumaa prostituoitua nöyryytetään käyttämättä väkivaltaa?

Eiköhän sille voi puhua rumasti, haukkua, ja pakottaa tekemään kaikkea alentavaa, sanoilla samalla noyryyttäen ja arvottomuutta ilmituoden.

[Norma Bates]

^ Mitenköhän rumaa prostituoitua nöyryytetään käyttämättä väkivaltaa?

Maksaa kolikoilla jotka heittää pitkin lattiaa ja nauraa räkäisesti päälle. Käskee laittaa pussin päähän panon ajaksi.

[TSS]

Saako kaksisuuntainen mielialahäiriö hyvän ihmisen käyttäytymään pahasti, vai poistaako se esteet sille, että paha ihminen käyttäytyy luonteensa mukaisesti eli pahasti?

Saman kysymyksen voisi esittää alkoholista. Tekeekö se ihmisestä pahan vain saako se vain pahan ihmisen riisumaan naamionsa?

Tällaisia pohdiskeluja tuli mieleeni, kun luin Enbuske-jutun.

Ilta-Sanomat:

Mediapersoona paljasti muun muassa törsänneensä 600 euroa illassa kokaiiniin sekä käyttäneensä prostituoitujen palveluja tyydyttääkseen vallanhimoansa.

– Käytin prostituoituja. – – En edes sen seksin takia, koska sitä mä olisin kyllä saanut, vaan sen vallan takia, mikä on vähän surullista näin jälkikäteen, hän tunnusti podcastissa.

– Mä tykkäsin ottaa sellaisen vähän rumemman prostituoidun kadulta. Minusta oli jotenkin tosi hienoa, että mä pystyin nöyryyttämään sitä. Se, että se joutui tekemään näin. Ei tietenkään mitään väkivaltaa tai tällaista, hän myös totesi.

https://www.is.fi/viihde/art-2000010010459.html

Hyvä kysymys sinänsä. Toisaalta en usko, että kukaan on sinänsä paha, mutta pahaa oloa voidaan purkaa esimerkiksi edellä kuvatulla tavalla. Tuossa on hyvä juttu mielestäni se, että Embuske myöntää tällaisia alhaisia tarpeita ja niiden tuottamaa hyvää oloa itsessään. Pahemman luokan tekijät eivät näe kuviota tuolla tavalla, vaan kokevat toimivansa arvonsa mukaisesti, oikeutetusti, jossa toinen on aidosti huonompi ja itse parempi. Kun ymmärtää nöyryyttävänsä, samalla tavallaan myöntää, ettei toimi oikein, oikean arvoasetelman mukaisesti. Tai näinkin voisi ainakin tulkita.

[Kopek]

^ Mitenköhän rumaa prostituoitua nöyryytetään käyttämättä väkivaltaa?

Eikö se ole jo itsessään nöyryytys, kun joutuu tekemään rahasta palveluksia tälle miehelle?

[Melodious Oaf]

Näkisin asian kaksisuuntaisen osalta niin, että varsinainen mania on tila, jossa ihminen ei ole oma itsensä. Jonkin sortin lievähkö hypomania ehkä menee vielä osana jonkinlaista "normaalia" sykliä ihmisillä, mutta jos isompi kuva on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja siihen liittyy tiettyjä samaa kaavaa toistavia muutoksia, silloin voisi sanoa että se on löyhästi psykoosiin rinnastuvaa siinä mielessä, että käytös ei silloin välttämättä noudata ihmisen varsinaisia arvoja, uskomuksia tai edes personallisuuden piirteitä.

Hypomaniassa ja maniassa ihminen voi olla kierroksilla, ylimielinen, herkästi ärsyyntyvä ja aistiyliherkkä, ja lopulta jos sitä viedään pitemmälle ja pitemmälle, ajattelu ja uskomukset alkaa olla enemmän ja enemmän todellisuudesta vieraantuneita. Silloin puhutaan joskus psykoottisesta maniasta, johon saattaa liittyä yliluonnollista koskevia uskomuksia tai jotain... tosi omituisia käsityksiä.

Tällainen on yleensä korjattavissa lääkityksellä, ja yksi ongelma sairaudessa on, että siitä saattaa tosi pitkälle puuttua sairaudentunto — ja sitten ihmiselle voi olla vaikea hyväksyä sitä, että tasaava lääkitys samalla muuttaa heitä lakonisemmaksi tai tylsemmäksi tai vähemmän luovaksi tai jotain. Mun käsittääkseni se ei silti ole niin että luovuus varsinaisesti katoais vaan kaksisuuntaisesta kärsivä ei vain ole välttämättä tottunut siihen miten sellaiset asiat toimivat "normaalisti" tai ilman maniaa ja hypomaniaa, mikä vaatii sekin opettelua.

Mut mielenterveyden kannalta on tosi hyvä jos kaikesta tollasesta voi kuitenkin puhua, siis se että uskaltaa tuoda sen käytöksen ja vääristyneenkin ajattelun ja muun esille avoimesti. Jos sitä ei tee ja peittelee ja salaa tai väkisin pitää siitä kiinni, silloin sairautta on totta kai vaikeampi hoitaa

[Socrates]

^ Mitenköhän rumaa prostituoitua nöyryytetään käyttämättä väkivaltaa?

Eikö se ole jo itsessään nöyryytys, kun joutuu tekemään rahasta palveluksia tälle miehelle?

On. Minäkin olen ihmetellyt, mikä Enbuskessa vetoaa naisiin. Jotenkin äklön näköinen tyyppi.

[TSS]

^Se varmaan kohtelee niitä riittävän nöyryyttävästi, mutta kuitenkin valtaa uhkuen, jolloin Embun hyväksynnän saaminen kertoo naisen hyvästä tasosta ja sen hankkiminen on riittävän haastavaa ja siten kiehtova projekti naisille.

[Melodious Oaf]

Mulla ei ole oikein mitään käsitystä Embuskesta ihmisenä. Saattaahan se olla rasittava tai idiootti tai mulkku tai jotain muuta ihan irrallaan mistään mt-ongelmista tai diagnooseista.

Uutisoinnissa kyse on siitäkin, että Embuske tekee podcastia Suplalle, jonka omistaa Sanoma-konserni.

Se että siellä sanotaan jotain tosi raflaavaa ja tehdään siitä useita lehtijuttuja todennäköisesti liittyy siihen että myydään Supla+-tilauksia. Lukija tuohtuu tai kiinnostuu tai ihan mitä vaan, haluaa kuunnella ao. jakson, ottaa kokeilujakson niiden myymää palvelua, unohtaa sen ja joskus myöhemmin ihmettelee, miksi niiden tililtä menee kuukausittain rahaa 

Aika kyynistä joo, mut tollasen mielikuvan se mussa herättää päällimmäisenä

[Hippi]

^^^
Tuohon Kopek on valinnut mahdollisimman epäonnistuneen kuvan ihmisestä, josta haluaa luoda vastenmielisen kuvan tai jotenkin alleviivata ihmisen vastenmielisyyttä. Ei ole ensimmäinen kerta.

Katselin kuvahaulla Enbusken kuvia, joissa hän on kuvattuna jokseenkin normaalin näköisenä.



Ei ole minun makuuni kyllä, mutta aika tavallisen näköinen keski-ikäinen mies. Ei näytä kuolaavalta idiootilta ainakaan tässä kuvassa. Aika vähän olen häntä missään ohjelmissa nähnyt, joten sen enempää en pysty arvioimaan, millainen hän ihmisenä on.

[TSS]

Ylipäätään ihmisillä, joilla on jonkinlainen julkinen mediaura, on oltava keskimääräistä valovoimaisempi karisma. Se on yleensä viehättävää. Lisäksi Enbbu on luultavasti melko älykäs. Jo niillä pääsee naisten kanssa aika pitkälle.

[Melodious Oaf]

Vilkaisin jotakin tänne linkattua lehtijuttua, ja se mitä Embuske kertoo kokonaisuutena, ml. maininnat harhaisuudesta yms., täsmää hyvin maniaan ja taudin kuvaan.

Lääkityksellä voi ennaltaehkäistä manian puhkeamista ja sen kautta on suht paljon optioita muutenkin tasata ja säädellä vointia. Lääkityksestä huolimatta noin puolella sairaalahoitoa vaatineen maniajakson kokeneista sellainen jossain vaiheessa uusiutuu, ja mun ymmärtääkseni tietty alttius tai tendenssi näihin oireisiin yleensä säilyy.

Hyvä puoli on että ne oireet jotka indikoi manian tai depression puhkeamista on aika selkeitä. Jos henkilön lähipiiri, henkilö itse ja hoitavat tahot ovat näistä tietoisia ja hereillä tällaisen suhteen, silloin on mahdollista korjata lääkitystä tai muutoin korjata tilannetta ennen kuin se karkaa käsistä