Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Hallitus- ja ministerikaavailuja

Aloittaja Brutto, huhtikuu 15, 2019, 07:56:31

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 08, 2019, 08:38:43
Persut varmaan muistavat pitkään kelvottomuutensa kokoomuksen ja kepun seuraksi, joten se vaihtoehto ei taida olla neljään vuoteen todellinen.
Luulen Kokoomuksen suostuvan yhteistyöhön ensi hallituksessa PS:n tukipuolueena!

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 12, 2019, 17:59:12
Siis tarkoitatko Kopek, että tultuaan valituksi kansanedustajaksi, saatika ministeriksi, ihmisellä on velvollisuus hylätä aatemaailmansa kansalaisten mielikuvien vuoksi?

T: Xante

Tekojen ja sanojen pitää olla sopusoinnussa keskenään tai uskottavuus kärsii. Jos pienituloinen köyhä ihminen nousee hyvätuloisten ja varakkaiden joukkoon ja kaiken lisäksi päätyy valtaa käyttäväksi poliitikoksi, hänen aatemaailmansa muuttuu väistämättä. Hänen päivittäisiä aatteitaan ei enää hallitse huoli siitä, miten hän saisi vuokran maksettua ja uuden talvitakin ostettua ja rahaa jäämään vielä ruokaankin. Jos vaurastunut poliitikko teeskentelee, että mikään ei ole muuttunut ja esiintyy entiseen tapaan vaatimattomissa vaatteissa ja muuten "köyhäilee", mitä se kertoo hänen aatemaailmastaan?

Ylipäätään en vaadi poliitikoilta yhtään mitään. Ei heidän tarvitse pröystäillä tuloillaan ja rahoillaan, koska poliitikon tulot ovat kuitenkin hieman epävarmat. Kansanedustajan kausi kestää neljä vuotta, jonka jälkeen tulotaso voi romahtaa, jos ei tule uudelleen valituksi, tai jos ei ole virkaa, mihin palata, tai jos ei ole saanut järjestettyä itselleen uutta työtä. Jonkinlaisen keskitien valitseminen voisi kuitenkin olla paikallaan eli eläisi keskiluokkaisesti. Silloin ei herättäisi elämäntavoillaan huomiota suuntaan eikä toiseen. Useimmat poliitikot toimivatkin näin. Ei heidän omaisuudestaan ja elintavoistaan suuremmin kerrota.

Googlailin hieman, millaisia uutisia Li Anderssonista kerrotaan. Löytyy otsikoita joissa Li Andersson "ärähtelee" milloin mistäkin asioista ja puolustaa köyhiä lapsia ja köyhiä eläkeläisiä ja köyhiä sitä ja köyhiä tätä. Mikähän siinä on, että en luota häneen. Vasemmisto tarvitsee köyhiä ihmisiä menestyäkseen politiikassa. Jos puolue oikeasti poistaisi köyhyyden, silloin se sahaisi poikki oksan, jolla se istuu. Kokoomus on enemmän köyhien asialla, koska kun yleinen elintaso ja talouden kannattavuus nousee, köyhienkin tilanne paranee.

Xantippa

Minulle se kertoo, että ihminen ei halua kerskakuluttaa, ostella uusia autoja, haluaa käyttää joukkoliikennettä, koska ei halua saastuttaa, eikä halua rahoittaa kertakäyttöistä muotibisnestä.

On suorastaan järjetön ajatus, että kuluttaminen vain sen vuoksi, että on varaa kuluttaa, olisi tarpeellista ja "uskottavuuden" vuoksi tavoiteltavaa.

Mutta onkin aika hauskaa, että samat ihmiset, jotka mankuvat, että Suomella ei kantokykyä kustantaa tänne tulevia turvapaikanhakua usein ovat samoja, jotka viis piittaavat koko maapallon kantokyvystä kustantaa elinolot meille kaikille.

Ihaillaan ja vaaditaan jotain keskiluokkaista unelmaa, joka pitäisi kustantaa kaikille. Loukkaannutaan ja tullaan epäileväksi, jos joku ei suostu tähän, vaan haluaa edelleen, varaa tai ei, pitää kiinni omasta maailmankuvastaan, johon ei kuulu pakollinen ostaminen, ostaminen, ostaminen.

T: Xante

Toope

Mutta eivät ihmiset omia autoja halua omistaa poliittisista syistä, esim. vastustaakseen julkista liikennettä. Kyse on vain vapaudesta liikkua ja toimia haluamallaan tavalla.
Esim. joukkoliikenne ei toimi Suomen kaupungeissa koskaan niin hyvin, että kumoaisi oman auton luoman vapauden.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 12, 2019, 20:50:47
Mutta eivät ihmiset omia autoja halua omistaa poliittisista syistä, esim. vastustaakseen julkista liikennettä. Kyse on vain vapaudesta liikkua ja toimia haluamallaan tavalla.
Esim. joukkoliikenne ei toimi Suomen kaupungeissa koskaan niin hyvin, että kumoaisi oman auton luoman vapauden.

Todellakin toimii. Ehkä et Toope ole kovin tietoinen, millaista joukkoliikenne on esimerkiksi Helsingissä?

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 12, 2019, 20:50:47
Mutta eivät ihmiset omia autoja halua omistaa poliittisista syistä, esim. vastustaakseen julkista liikennettä. Kyse on vain vapaudesta liikkua ja toimia haluamallaan tavalla.
Esim. joukkoliikenne ei toimi Suomen kaupungeissa koskaan niin hyvin, että kumoaisi oman auton luoman vapauden.

Auton tuoma vapaus loppuu kuin kanan lento siihen, ettei löydy parkkipaikkaa tai seisoo ruuhkassa pääsemättä sen enempää eteen- kuin taaksepäinkään. Eikä kyse edes ole joko tai, vaan tyypillisesti sekä että -valinnasta. Käytetään julkisia / polkupyörää / kävellään, kun se on fiksua, mutta ajetaan autolla, jos se on paras tapa. Autoa ei tarvitse omistaa, vaan sellaisen voi järjestää käyttöön tarvitessaan muullakin tavalla.

Aasilaulu

#171
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 12, 2019, 20:08:06
Vasemmisto tarvitsee köyhiä ihmisiä menestyäkseen politiikassa. Jos puolue oikeasti poistaisi köyhyyden, silloin se sahaisi poikki oksan, jolla se istuu. Kokoomus on enemmän köyhien asialla, koska kun yleinen elintaso ja talouden kannattavuus nousee, köyhienkin tilanne paranee.

On tässä joku pieni pointtinsa, mutta toisaalta myös tarkoituksellisen vastarannankiiskimäinen tapa kehystää asiaa muka hirveän omaperäisesti.

Sivumennen sanoen olisi mielenkiintoista tietää, minkä verran vasemmistoliiton kannatus korreloi nimenomaan köyhyyden kanssa. Veikkaan kyllä, että erilaisia tukia saavien keskuudessa heidän kannattajiaan on huomattavasti enemmän kuin väestössä keskimäärin, mutta tämä on vain veikkaus. Kiinnostaisi nähdä tällaista statistiikkaa muistakin puolueista.

Itse katson asiaa siltä kannalta, että vasemmisto yleensä ja vasemmistoliitto yhtenä vasemmistopuolueena myös vaikuttavat kokoomukseen ja sen ajamaan politiikkaan. Voi sanoa, että poliittinen vasemmisto ylipäätään ei olisi "köyhän asialla", mutta sitten taas se, että kokoomuskin kannattaa tietyntasoista perusturvaa, sosiaalipalveluja yms., voi laajemmassa tarkastelussa ollakin seurausta siitä, että tällaisia asioita on sosialistisemmista lähtökohdista haluttu ja saatu läpi. Viime eduskuntavaaleissa noteerasin, että suunnilleen joka ainoalla puolueella oli joku oma versio perustulosta tai sellaisesta mallista, joka vähentää tukiin liittyvää byrokratiaa. Eihän tämä nyt sinänsä ole kokoomuksenkaan aatemailmalle täysin vastakkaista, mutta en silti usko, että heidän riveistään olisi tätä aloitetta tullut, ellei olisi jotakin köyhillä ratsastavaa ja pahaa vasemmistoa joka tätä toitottaa, ja sitten kokoomuksessakin joudutaan miettimään että hetkinen, ei me voida tätä nyt kategorisesti vastustaakaan, ja sitten kehitetään siitä joku vähän omaan arvopohjaan sopivampi muunnelma.

Onpa kuivakkaa ja tönkköä tekstiä. Idea kuitenkin se, että nämä puolueet ja eri aatesuunnat myös vaikuttavat toinen toisiinsa, eikä siinä nyt kyse ole vain siitä, mitä politiikkaa kukin niistä ajaisi "periaatteessa", yksinvaltiaiksi päästessään tai jossain tyhjiössä.

Kopek

#172
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 12, 2019, 20:21:18

Ihaillaan ja vaaditaan jotain keskiluokkaista unelmaa, joka pitäisi kustantaa kaikille. Loukkaannutaan ja tullaan epäileväksi, jos joku ei suostu tähän, vaan haluaa edelleen, varaa tai ei, pitää kiinni omasta maailmankuvastaan, johon ei kuulu pakollinen ostaminen, ostaminen, ostaminen.

T: Xante

Mitä ne hyvätuloiset, jotka eivät kerskakuluta, rahoillaan tekevät maailman hyväksi?

Mitä ylipäätään on kerskakuluttaminen? Minä en pysty kerskakuluttamaan kuin korkeintaan sen verran mitä ansaitsen, ja se on huomattavasti vähemmän kuin minkä kansaedustaja saa verottomana kulukorvauksena varsinaisen palkkionsa päälle. En taida siis täyttää ainakaan pahimman mahdollisen kerskakuluttajan määritelmää jo aivan käytännön syistä. Ei oo rahnaa, mitä kuluttaa.

On mahdollista, että hyvätuloinen ihminen ei itse näkyvästi kerskakuluta, mutta hän käyttää rahansa siten, että joku muu kerskakuluttaa niillä. Hän käy ravintoloissa ja käyttää kampaamopalveluja ja monenlaisia muitakin palveluja ja siten rahoittaa välillisesti joidenkin muiden kuluttamista. Alunperin hänen saamillaan ja kiertoon panemillaan rahoilla jotkut ostelevat autoja ja veneitä ja kuluttavat täyttä päätä. Alkuperäinen toiminnan rahoittaja voi teeskennellä viatonta enkeliä, koska hän ei itse kuluta, mutta onko hän sitä. Eikö hän olisi pienempi kuluttaja, jos hänen pihassaan seisoisi kallis auto, jolla hän ei kuitenkaan ajaisi. Rahat eivät olisi tekemässä pahojaan maailmalla, kun ne olisivat autossa kiinni. 

Jos rahat sijoittaa eettisesti hyvään tarkoitukseen, ja osoittaa tämän, silloin voi ansaita aidosti kiitosta. Mutta jos humputtelee ne kevyesti sinne tänne, eikö silloin osaltaan pyöritä systeemiä, joka saastuttaa ja pilaa luonnon. Se, että kulkee vanhassa takissa ja ajaa valtion kustannuksella taksilla, on halpa kulissi, jonka taakse vain hyväuskoiset eivät näe.

En tiedä, miten Andersson käyttää suuret tulonsa, mutta en julistaisi häntä luonnonystäväksi ja ympäristönsuojelijaksi pelkästään sillä perusteella, että hän ei hienostele vaatteilla. Pitäisi tietää enemmän hänen rahankäytöstään.

Ihmettelen sitä, miksi yksityisiä autoja inhotaan niin paljon kuin inhotaan, koska niissähän ollaan siirtymässä sähkövoiman käyttöön, jolloin pakokaasut eivät ole enää ongelma. Nyt ne vielä ovat, mutta ongelma vähenee.

Ylen uutissivu:

"Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta"

Minun mielestäni Mäkisen kannanotot ovat pinnallisia. Hän kirjoittaa, että tehdään sitä, ja tehdään tätä. Esimerkki:

"Joukkoliikenteestä tehdään entistä jouhevampaa kunnianhimoisin investoinnein. Siitä saadaan nykyistäkin halvempaa tukien ja verotuksen avulla. Nopeita raideyhteyksiä on syytä lisätä reilusti."

Millä rahalla? Ja onko jokin asia oikeasti halvempi silloin, kun siitä tehdään keinotekoisesti "halpa" tukien ja verotuksen avulla. Jokuhan sen joka tapauksessa aina maksaa.

Mäkinen keskittyy henkilöautoliikenteeseen eikä mainitse raskasta liikennettä kuin ohi mennen. Kuitenkin se on merkittävä osa liikenteestä, sillä kotimainen rahti esimerkiksi kuljetetaan suurelta osin kuorma-autoilla. Niillä kulkevat teollisuuden raaka-aineet ja tuotteet, ja niillä viedään tavarat kauppoihin ja roska kaatopaikoille. Mitä tälle liikenteelle tehdään? Ja bussitkin kulkevat maanteillä dieselkatkujaan levittäen.

En edusta perussuomalaisten näkemystä siitä, että ilmaston lämpenemisestä puhuminen on hössöttämistä. Ongelma on todellinen. Minun mielestäni suomalaisten kannattaa olla eturivissä tekemässä toimia ongelman ratkaisemiseksi, koska näin suomalainen teollisuus pysyy asiassa mukana ja pääsee toteuttamaan hankkeita. Ilmastobisnes on hyvä bisnes.

Mielestäni pitää kuitenkin tehdä täydellinen selvitys siitä, mitä autoista luopuminen Mäkisen ehdottamalla tavalla tarkoittaa. Johtaako se siihen, että kaikkien suomalaisten on muutettava Kehä kolmosen tuntumaan, ja muu osa maasta autioitukoon ja pusikoitukoon. Kehitystä on nimittäin viety määrätietoisesti siihen suuntaan, että muualla kuin kaupungeissa asuvat ovat yhtä riippuvaisempia henkilöautoista. Palveluja on keskitetty yhä harvempiin paikkoihin. Tänään esimerkiksi kävin 40 kilometrin päässä hammaslääkärintarkastuksessa. Tuohon paikkaan ei ole täältä minkäänlaista suoraa joukkoliikennettä. Katsonpa huvikseni, miten sinne pääsisi julkista liikennettä käyttäen kiertelemällä

Lähtö tapahtuisi ennen yhtätoista aamupäivällä. Bussia olisi vaihdettava välillä, aikaa olisi kymmenen minuuttia. Jatkobussi olisi perillä ennen kahta. 

Meno onnistuisi eikä aikaakaan kuluisi kuin kolme tuntia. Vuoroja on kuitenkin vain yksi päivässä. Kustannukset ovat reilut 30 euroa. Entä paluumatka?

Lähtö ennen neljää iltapäivällä. Perillä ehtisi olla siis kaksi tuntia. Bussin vaihdon kanssa olisi kuitenkin ongelmia, koska jatkobussin lähtöaika on sama kuin ensimmäisen bussin tuloaika. Jos vaihto ihmeen kaupalla onnistuisi, illan viimeinen bussi jäisi joka tapauksessa 15 kilometrin päähän alkuperäisestä lähtöpaikasta, joten loppumatka pitäisi kävellä tai mennä taksilla. Olisihan tuossa mielenkiintoinen reissu. Kustannuksia olisi kuutisen kymppiä (ilman taksikuluja), mitä pidän aika suurena summana 40 kilometrin päässä käymisestä. Koska bussin vaihtaminen ei tulomatkalla todennäköisesti onnistuisi, niin lisätään tuohon vielä hotelliyön kulut. Tuollaista on siis julkinen liikenne, eikä tämä, josta katsoin aikataulut, ole läheskään vaikein yhteys. Erääseen toiseen lähikuntaan, joka on se "Paikkakunta B", josta usein kirjoitan, on vielä hankalampi päästä. Siellä käväiseminen linja-autoilla on yön yli kestävä reissu aivan väkisin. Vielä 1990-luvulla sinne oli täältä suora linja-autoyhteys, ja käytinkin sitä joskus. Mutta vuoro on aikaa sitten lakkautettu. 

Ei täältä julkisilla kulkuneuvolla juuri minnekään pääse, jos matka-ajan ja kustannukset haluaa pitää inhimillisinä. Jos esimerkiksi haluan käydä ostamassa jotain muuta kuin ruokaa, lähin Citymarket tai Tokmanni tai vastaava paremman valikoiman kauppa on noin 60 kilometrin päässä. Siellä asioiminen julkista liikennettä käyttäen veisi koko päivän, ja lähdöstä pitäisi päättää jo aamulla. Omalla kerskakulutusautolla kauppareissun tekee parissa tunnissa, jos ei kovin kauan perillä aikaile.

https://yle.fi/uutiset/3-10823778

En vastusta "ympäristötalkoita", mutta kannattaa rehellisesti arvioida, mitä ne merkitsevät koko maan asuttuna pitämiselle – ja onko asuttuna pitäminen ylipäätään tarpeellista. Ja hyvitetäänkö muuttopakolaisille mitenkään se, että heidän talonsa muuttuvat arvottomiksi ongelmakiinteistöiksi, kun ne jäävät tyhjilleen.

Xantippa

^

En ymmärrä edelleenkään, miten siitä, että Li ei pukeudu pinnalliseen muotiin tai kulkee julkisilla, vedetään surutta johtopäätös. että  hänen rahan käytössään on jotain epämääräistä ja selostettavaa.

En käsitä, mitä ihmettä vauvamammoille tai Kopekille hänen rahojensa käyttö kuuluu ja miksi he ovat ylipäätään tästä asiasta niin kiinnostuineita.

Tässä on nyt esitetty, että hyviä rahankäyttökohteita ovat näkyvät varallisuuden merkit. On ok olla hyvätuloinen ja ajaa hienolla autolla ja kuluttaa kertakäyttömuotia. Ellei näin tee, on velvollinen selittämään, mitä muuta "maailman hyväksi" on rahoillaan tehnyt. 

Voimmeko siis päätellä Kopek, että sinun mielestäsi se on maailman hyväksi toimimista, että hyvätuloset kuluttavat näyttävästi ja siten, että sinäkin ymmärrät, että ovat hyvätuloisia?

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 13, 2019, 05:46:53
^

En ymmärrä edelleenkään, miten siitä, että Li ei pukeudu pinnalliseen muotiin tai kulkee julkisilla, vedetään surutta johtopäätös. että  hänen rahan käytössään on jotain epämääräistä ja selostettavaa.

En käsitä, mitä ihmettä vauvamammoille tai Kopekille hänen rahojensa käyttö kuuluu ja miksi he ovat ylipäätään tästä asiasta niin kiinnostuineita.

Tässä on nyt esitetty, että hyviä rahankäyttökohteita ovat näkyvät varallisuuden merkit. On ok olla hyvätuloinen ja ajaa hienolla autolla ja kuluttaa kertakäyttömuotia. Ellei näin tee, on velvollinen selittämään, mitä muuta "maailman hyväksi" on rahoillaan tehnyt. 

Voimmeko siis päätellä Kopek, että sinun mielestäsi se on maailman hyväksi toimimista, että hyvätuloset kuluttavat näyttävästi ja siten, että sinäkin ymmärrät, että ovat hyvätuloisia?

T: Xante

Joskus ennen muinoin - ei vaan nykyäänkin - on muuten pidetty todellisen vaurauden merkkeinä vain sellaisia vermeitä, joiden hintaa ei köyhemmät edes snaijaa. Siis - ne eivät syöksy silmille kuten ns. nousukkaiden varsin vulgäärit ökyvarusteet, joiden tarkoitus nimenomaan on vain pröystäily. Sen sijaan sellainen hienovarainen varakkuus, jossa on "classia" (jotain sellaista, jota siis ei pelkästään rahalla voi ostaa), näkyy vain niille, joilla myös on siitä suorastaan syntyperästä kumpuava ymmärrys. Todella rikkaiden ei siis tarvitse julistaa vaurauttaan pukeutumalla ja koristautumalla ja kuluttamalla. Heillä on varaa (!) olla tekemättä niin.

Xantippa

Eivät omakaan kulutuskäyttäymisenä ole suuresti muuttunut sen mukana, että varallisuus on (luonnollisesti) ikää myöten lisääntynyt. Edelleenkään en suostu maksamaan merkeistä tai ostamaan autoa pihaan seisomaan. Edelleen käytän julkisia aina kuin vain voin.

Enpä ole ajatellut, että kaverit, työkaverit ja naapurit kuvittelen minun pitävän yllä köyhän tytön imagoa. En kyllä itsekään koe tarvetta selitellä heille rahan käyttöäni, enkä tunne huonoa omaatuntoa siitä, että en selitä, "mitä muuta teen maailman hyväksi".

Mielestäni olen tehnyt edes jotakin (kukapa tekisi tarpeeksi) maailman hyväksi, koska en ole muuttanut kulutuskäyttäytymistäni tuhlaavaisempaan suuntaan. Ainakaan vain sen vuoksi, että minua ei syytettäisi köyhäilystä ja epäuskottavasta imagosta.

T: Xante

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 12, 2019, 17:46:33

Sitten kun tuo rahoissaan kieriskelevä köyhää teeskentelevä tyyppi pääsee poliitikkona säätämään lakeja ja ajelemaan ilmaiseksi valtion kyydillä, niin mitä hän tekee? Hän iskee niihin köyhiin, jotka suurella vaivalla ovat autonromunsa saaneet. Hän nostaa polttoaineveroa. Hän nostaa käyttömaksuja. Hän ottaa käyttöön romutusmaksun, jotta vanhat autot päätyisivät mieluummin romuksi kuin köyhien käyttöön. Ja kaiken tämän pelleilyn ja köyhien mätkinnän jälkeen hän kehtaa vielä esiintyä köyhien ystävänä ja puolustajana. Jotain rajaa sentään!

Ohisalon perheessä ei taida olla pikkurahasta pulaa. Ministerinä Ohisalo tienaa hyvät rahat, ja puolisollakaan ei ole hädän päivää. Ohisalon kerrotaan olevan lähtöisin köyhistä oloista, mutta muistaako hän enää, millaista on olla köyhä, kun ilmaisia kyytejä ja lounaita riittää, ja kymppitonnit ovat taskurahoja.

Polttoaineen hinnankorotus lienee yksi asia mitä aina protestoidaan ja varmaan aiheellinen.

Lieneekö se sitten ohisalon oman edunkaan mukaista, kun hänen puoliskonsa on sillä alalla.

Öljyteollisuus (neste) suomessakin nauttii kyllä arvostusta valtion kassaan tuottamansa tuloksen muodossa.

Mahtaako mitään lakeja vielä olla tehty, ilmeisesti entiset ovat vielä käytössä ja lisäyksiä saadaan aikaan vasta jonkin ajan päästä.

Valtion tulon muodostuksessa voisi kyllä olettaa sitä muualtakin löytyvän, kuin autokäytön verottamisesta.

Kiristää voisi vaikka hoitajamitoitusta, niin ei olisi tarvetta rangaista kulutusyhteiskuntaa veroilla ja muilla menoilla. Pääsisivät taas hoitofirmojenkin omistajat "köyhyysloukustaan",.

Saares

Safiiri:
"Autoa ei tarvitse omistaa, vaan sellaisen voi järjestää käyttöön tarvitessaan muullakin tavalla. "
Oikeuslaitos (syyttäjä) voi olla eri mieltä.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Saares - kesäkuu 13, 2019, 13:09:15
Safiiri:
"Autoa ei tarvitse omistaa, vaan sellaisen voi järjestää käyttöön tarvitessaan muullakin tavalla. "
Oikeuslaitos (syyttäjä) voi olla eri mieltä.

Tervetuloa vuoteen 2019 yhteiskäyttöautojen ihmeelliseen maailmaan. Pientä kai tuo edelleen on pk-seudullakin.


Renttu

Vihreiden Iiris Suomela kokee puhemies-termin sukupuolittuneeksi – Rouva puhemies Riitta Uosukainen vastaa: "En yhtään siinä kärsinyt" (IS).

Minä puolestani epäilen näiden iirissuomeloiden kykyä toimia politiikassa ylipäätään. Jos jo pelkästään nämä nimityskysymykset ovat heille näin ongelmallisia lienee kaikille parempi, että keskittyisivät todellista osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Näitä tehtäviä voisi olla esimerkiksi ammattimainen vuodepatjojen testaaminen niitä valmistavissa yrityksissä. Patjan alle laitettaisiin standardikokoa oleva herne ja sitten katsottaisiin, tuntevatko nämä iirissuomelat herneen patjan alta.