Sananvapaudesta

[kertsi]

Ja liittyen kantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin tuloksiin, edelleen tutkimuksesta:

Selvitimme myös miten vihapuheen vaikutukset vaihtelevat erilaisten ryhmien välillä, vertailemalla vastaajia muun muassa heidän sukupuolensa, iän sekä puolueen perusteella. Sekä miehillä että naisilla vihapuhe voi vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti motivaatioon osallistua politiikkaan, mutta naisilla kielteinen vaikutus on hieman yleisempi. Selkein ero sukupuolten välillä liittyi haluun "esiintyä julkisesti ja osallistua julkiseen keskusteluun". 33 prosenttia vihapuhetta kokeneista miehistä kertoi heidän motivaationsa julkisiin esiintymisiin vähentyneen, kun taas naisten kohdalla vastaava luku oli 51 prosenttia (katso taulukko 4 alla). Myös vaikutukset terveyteen ja yleiseen turvallisuudentunteeseen ovat kielteisempiä naisilla.

Joidenkin kysymysten kohdalla selkein ero sukupuolten välillä on, että miehet vastaavat naisia useammin, ettei vihapuheella ole heihin vaikutusta. Miehistä 44 prosentilla vihapuhe ei vaikuttanut heidän haluunsa "vaikuttaa kiistanalaisiin aiheisiin", kun naisilla vastaava luku oli 30 prosenttia. Naiset vastaavat useammin, että heidän motivaationsa on joko heikentynyt tai vahvistunut.

Kyselyvastausten perusteella vihapuheeseen liittyvillä kokemuksilla on vahvempia vaikutuksia naisiin ja etenkin julkisen osallistumisen suhteen vaikutukset ovat naisilla kielteisempiä. Yksi syy suurempiin vaikutuksiin voi olla, että kyselyn mukaan vihapuhekokemukset toistuvat naisilla miehiä useammin. Naisten kohtaama vihapuhe voi olla myös miesten kohtaamaa vihapuhetta vakavampaa laadultaan. Naiset ovat esimerkiksi miehiä useammin uhkausten kohteena.

[Norma Bates]

Tässä vaan tulee se sama dilemma kuin seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan kanssa: voihan olla että miehiin kohdistuvaa vihapuhetta on paljonkin, ja se myös häiritsee heitä, mutta he eivät kehtaa kertoa sitä ääneen. Miehille ei sallita kyllä mä niin mieleni pahoitin -tuntemuksia, eikä varsinkaan asian suoraan myöntämistä. Kun taas naisille tulee tavallaan pisteitä siitä että osoittaa olevansa tunteellinen ihminen, siis mahdollisesti emppis ja symppis myös lajitovereitaan kohtaan.

Toisaalta on sitten myös tämä juttu että ehkäpä ne tunteet laimenevat testosteronipitoisilla ihmisillä. Olihan tiededokumentissa nainen joka alkoi syömään mieshormonia ja sanoi että ensimmäiseksi katosi kyky itkeä.

Sitä ei voi päättää eikä määrätä kukaan onko feminiinis- vai maskuliinistyypillinen reagointitapa oikeampi. Kumpikaan ei ole. Kumpikin pitäisi sallia, kummankin sukupuolen edustajilta. Olen itseasiassa viimeaikoina ihmetellyt että miksi miehet tuntuvat ikäänkuin vaativan että naisten pitäisi olla miesmäisempiä, ja sitten kun naiset ovat, alkaa itku, parku ja ulina etteivät raukkaparat miehet enää tiedä miten pitää käyttäytyä kun muija tulee ja mies joutuu vikisemään. Deittipuolella, lähinnä.

[Aave]

Sitä ei voi päättää eikä määrätä kukaan onko feminiinis- vai maskuliinistyypillinen reagointitapa oikeampi. Kumpikaan ei ole. Kumpikin pitäisi sallia, kummankin sukupuolen edustajilta.

Tämän asian soisi monen muunkin ymmärtävän. Rohkenen yleistää, että monilla naisilla on semmoinen harhakäsitys, että heidän tapansa käsitellä tunne-elämän asioita olisi jotenkin ylivertainen, ja ikään kuin mittapuu "ainoille oikeille tavoille" käsitellä tunteita. Että ruoditaan, pälpätetään ja keskustellapeskustellaan asioita märehtimiseksi asti. Ei se suinkaan ole mikään yleispätevä resepti eikä edes mikään mittapuu, vaan kukin tavallaan. Pääasia, että edes jollain tasolla vaikeita asioitaan pystyy käsittelemään, ja tapojaanhan voi aina kehittää lisää mieleisikseen.

Loputtomasta keskustelusta ja ruotimisesta sellainenkin tuoreehko tutkimus, jonka mukaan mielenterveyspalveluissa 1/3 asiakkaista ei koe saavansa keskusteluiden keinoin käydystä terapiasta mitään hyötyä. Muistin ottaneeni tutkimuksen talteen johonkin, mutta en nyt sitä tähän kohtaan löytänyt. Siinä ei kuitenkaan mitattu tai kyselty vain jotain epämääräistä subjektiivista kokemuksellisuutta, vaan tarkasteltiin terapiajaksojen onnistumisia ja epäonnistumisia pitemmällä seurannalla.

[Norma Bates]

Sitä ei voi päättää eikä määrätä kukaan onko feminiinis- vai maskuliinistyypillinen reagointitapa oikeampi. Kumpikaan ei ole. Kumpikin pitäisi sallia, kummankin sukupuolen edustajilta.

Tämän asian soisi monen muunkin ymmärtävän. Rohkenen yleistää, että monilla naisilla on semmoinen harhakäsitys, että heidän tapansa käsitellä tunne-elämän asioita olisi jotenkin ylivertainen, ja ikään kuin mittapuu "ainoille oikeille tavoille" käsitellä tunteita. Että ruoditaan, pälpätetään ja keskustellapeskustellaan asioita märehtimiseksi asti. Ei se suinkaan ole mikään yleispätevä resepti eikä edes mikään mittapuu, vaan kukin tavallaan. Pääasia, että edes jollain tasolla vaikeita asioitaan pystyy käsittelemään, ja tapojaanhan voi aina kehittää lisää mieleisikseen.

Loputtomasta keskustelusta ja ruotimisesta sellainenkin tuoreehko tutkimus, jonka mukaan mielenterveyspalveluissa 1/3 asiakkaista ei koe saavansa keskusteluiden keinoin käydystä terapiasta mitään hyötyä. Muistin ottaneeni tutkimuksen talteen johonkin, mutta en nyt sitä tähän kohtaan löytänyt. Siinä ei kuitenkaan mitattu tai kyselty vain jotain epämääräistä subjektiivista kokemuksellisuutta, vaan tarkasteltiin terapiajaksojen onnistumisia ja epäonnistumisia pitemmällä seurannalla.

Tuskinpa se menneiden märehtiminen mitään hyödyttää, mikäli jatkossa itse kuitenkin tulee toimimaan täsmälleen samalla tavalla. Oli märinän aihe sitten työpaikkakiusaus, seksuaalinen ahdistelu tai mikä hyvänsä, niin mikäli ne höpötykset eivät aiheuta minkäänlaisia semmoisia ahaa-elämyksiä joiden johdosta höpöttäjä kykenee tekemään jotain konkreettista mikä kenties auttaa häntä tulevassa elämässään, niin yhtä hyvin olisi voinut horista kelle tahansa. Vaikka naapurille.

Tietty jos tarpeeksi höpöttää niin ehkä jo sillä tavalla saa karkotettua jotain kiusaajia kimpustaan, kun saavat siitä sanatulvasta tarpeekseen. 

Muiden ihmisten käytöstä ei pysty terapiahöpötyksillä muuttamaan miksikään. Kannattaa lähteä siitä etenemään että paskapäät pysyvät paskapäinä. Usein korostetaankin että ei ne asiat sinänsä, vaan miten niihin suhtautuu. Mielestäni tämä ymmärretään usein väärin niin että pitäisi olla joku saatanan lehmänhermoinen niin että kaikki paska tänne vaan ja toinen poski lätkittäväksi... Joskus se oikeanlainen tilanteeseen suhtautuminen voikin olla juuri se että metakka päälle just nyt tässä. Tosin silloin voi tietty törmätä ah niin "älykkääseen" ihmettelyyn että "näinhän me on aina tehty ja vasta sun kanssa tuli ongelma", jos on pitkäänkin jatkunut kiusaamiskulttuuri taustalla.

[kertsi]

*) raportissa: "kokosimme 221 hälytyssanan listan, joista 182:ta käytettiin Twitter-aineistomme päättäjiin kohdistetuissa viesteissä. Alla on lista sanoista sekä sanan sisältäneiden viestien lukumäärä."

paska: 11888
helvetti: 8093
vittu: 8091
saatana: 4572
perse: 3605
vituttaa: 1826
vittuilla: 1804
jumalauta: 1529
...

Ja kyllä, olen itsekin joskus sortunut käyttämään joitakin listattuja sanoja. En kuitenkaan ole niin älyllisesti perverssin epärehellinen, että väittäisin sellaisia viestejäni palautteeksi tai kritiikiksi.

Jumalauta Kertsi! Tämähän on helvetin hyvä. 

Voihan perse toi sun paska "lainaus" (lue: vittuilu) -tekniikkasi.

[MrKAT]

Prof. Scheinin kirjoittaa:
Suomi on monilla kansainvälisillä mittareilla ihmisoikeuksien, myös sananvapauden ja lehdistönvapauden, mallimaita. Silti Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle yllättävän monta langettavaa ratkaisua juuri sananvapauden (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla) loukkauksista. Suomi sai vuosina 2000-2016 jopa 20 langettavaa tuomiota, joista valtaosa koski rikosoikeudellisia rangaistuksia kunnianloukkauksesta (rikoslain 24 luvun 9 §).
Tämä seurasi ihmisoikeustuomioistuimen ja yleisemmin modernin ihmisoikeusjuridiikan linjauksesta, jonka mukaan rikosoikeudelliset rangaistukset ovat epäsuhtainen keino asiassa, jossa tulisi käyttää muunlaisia sanktioita. Valtion tulee suojata yksityiselämää ja kunniaa EIS:n 8 artiklan toteuttamiseksi, mutta muilla keinoin kuin rikosoikeudellisin rangaistuksin jos yksityisyyttä loukataan sananvapauden käytön kautta.
- https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2021/07/29/martin-scheinin-paivi-rasasen-sananvapaus/

Eli EIT:n mielestä kunnianloukkaukset otetaan ja tuomitaan Suomessa vähän liian vakavasti?
Onkohan tässä historian traditio ja painolasti, eli olisko se nyt Keskisarjan sanomaa, mutta että satoja vuosia sitten suomalaiset haastoi toisiaan kunnianloukkauksesta solkenaan oikeuteen.

[Kopek]

Voisiko kunniakysymykset ratkaista perinteiseen (?) tapaan kaksintaistelulla aamunkoitteessa.

Kunnianloukkauskeissin nostanut tyyppi menettää minun silmissäni viimeisetkin rippeet kunniastaan. Teko on sen luonteinen, että siitä seuraa ikuinen leima. Se kertoo, että ihminen on ahne ja säälimätön... (tähän joku ruma sana).

[Hayabusa]

^Juu. Ainakin julkisuudessa olleet kunnianloukkaustapaukset ovat suurelta osin sellaisia, joita ei olisi ikinä pitänyt päästää oikeuteen.

Toki aiheellisiakin varmaan on. Jos on osoitettavissa selkeä haitta, esimerkiksi, jos henkilö menettää työpaikkansa perättömien väitteiden takia. Mielen pahoittamista en laskisi sellaiseksi.

[MrKAT]

Syyllistynkö minä (tai somali) kansankunnian loukkaukseen jos arvelen että kunnianloukkaushaasteet on suomalaiskansallinen erityispiirre?

[Hayabusa]

^Et, vaan kiihotukseen kansanryhmää vastaan. Mutta vain siinä tapauksessa, että arvelusi sisältyisi valtakunnansyyttäjälle vittuilevaan blogikirjoitukseen.

[kertsi]

Sanna Ukkolalta taas hyvä kommentti:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86f8a324-8304-4d73-8a21-2b5219859c92

Hyvä ja hyvä. Hänhän esitti tutkimuksen tulokset aivan päinvastaisesti kuin tutkijat itse  yhteenvedossaan ja pressiviesteissään. Kesti kauan tajuta miten hän sen sai aikaiseksi. En kyllä ole vieläkään lukenut koko tutkimusta läpi.

Ukkola tuossa Iltalehden kolumnissa väittää:

Monen tutkimuksen mukaan itse asiassa miehet saavat enemmän vihaista palautetta kuin naiset.

Kun valtioneuvosto julkaisi taannoin Viha vallassa -vihapuhetutkimuksen, aiheesta uutisoitiin naiskärki edellä. Uutisissa väitettiin muun muassa subjektiivisen kyselytutkimuksen perusteella, että vihapuhe kohdistuisi erityisen usein nuoriin naisiin ja että naiset saisivat osakseen vihapuhetta enemmän kuin miehet.

Ihan hyvä, mutta tämä asia ei pidä paikkaansa: data-analyysin tulos oli nimittäin täysin päinvastainen. Kun yli 350 000 Twitter-viestiä oli käyty läpi, kävi ilmi, että miehet saivat enemmän kurapalautetta:

"Merkittävän määrän vihamielisiä viestejä kohdanneista henkilöistä 41 oli miehiä ja 19 naisia. Kaiken kaikkiaan Twitter-seurannassamme miehet vastaanottivat enemmän vihamielisiä viestejä kuin naiset", raportissa sanotaan.

Mutta tuo boldaamani Ukkolan väite ei ole koko kuva, tai voisi sanoa, että väite on paikkansapitämätön, sillä tukimushan koostui kahdesta osasta, Twitter-seurannasta ja kyselystä, joista Ukkola lyttäsi toisen "subjektiivisena" ja sen sijaan keskittyi vain toiseen. Hän nimesi vain toisen osan tulokset "data-analyysin" tulokseksi, nimittäin Twitter-seurannan tulokset, mutta kyllähän kyselynkin tuloksia analysoitiin ihan yhtä lailla, ja sekin on data-analyysia, tai ainakin osa siitä on. Ja kaiken lisäksi Twitter on vain yksi kanavista, jota kautta törkypalautetta tulee, niitähän tulee ovista ja ikkunoista, sähköpostissa, etanapostissa, paketteina, Facebookissa, netin keskustelupalstoilla - ja päin naamaa kadulla, tai jopa kunnanvaltuuston kokouksissa jne..

Mainitun Twitter-seurannan mukaan miehet saivat kyllä enemmän kurapalautetta tuolta yhdeltä kanavalta, mutta toisaalta kyselytutkimuksen mukaan päinvastoin naiset saivat enemmän ja vakavampaa kurapalautetta kuten uhkailuja (ks. aiempi kommenttini). Kyselytutkimuksen voi nähdä subjetiivisena, mutta toisaalta niin voi nähdä Twitter-seurannankin, esim. seurattujen twiittien hälytys-termien valinta oletettavasti tehdään subjektiivisin perustein. Ja kaikki poliitikothan eivät osallistu Twitter-keskusteluihin, ja toisaalta miehet käyttävät Twitteriä enemmän. Ja, niin kuin sanottu se oli yksi (umpimähkäisesti ja ehkä subjektiivisesti valittu?) kanava vain.

Vähän isompi lainaus selventää:

Merkittävän määrän vihamielisiä viestejä kohdanneista henkilöistä 41 oli miehiä ja 19
naisia. Kaiken kaikkiaan Twitter-seurannassamme miehet vastaanottivat enemmän
vihamielisiä viestejä kuin naiset. Tämä poikkeaa kyselymme tuloksista, joiden mukaan
naisiin kohdistuu miehiä enemmän vihapuhetta. Vastaavanlaisia tutkimustuloksia poliittisen verkkohäirinnän kohdistumisesta yleisemmin miehiin on saatu myös muissa
maissa (Greenwood et al. 2019). Osan tuloksesta voi selittää se, että miehet ovat naisia aktiivisempia Twitterissä: vaikka kaiken kaikkiaan vuoden 2019 vaalien ehdokkailla on yhtä paljon aktiivisia tunnuksia sukupuolesta riippumatta, miehet lähettivät
viestejä noin neljänneksen enemmän, ja siis osallistuivat keskusteluihin useammin.

(Boldaus ja värit minun.)


Lieköhän Ukkola vallan tahallaan jättänyt vähälle huomiolle tutkimuksen kyselyosan tulokset (joita tuloksia tutkijat itse ilmeisesti pitävät tärkeämpinä), ja valikoinut esitettäväksi vain itselleen mieluisan osan eli Twitter-seurannan tulokset? Vai onko Ukkola niin huolimaton, hölmö tai laiska, että otti vain puolet data-analyysin tuloksista huomioon?

Tarkennettu monesta kohdasta.

[kertsi]

^
Pidän itse todennäköisenä, että Ukkolaa siis vääristeli ja valehteli tahallaan, eli trollasi.

Iltapäivälehtien "journalismi" ei todellakaan ole korkeatasoista, vaikkakin tässä tosin oli kyse kolumnista.

[kertsi]

Ukkola kertoo, että jos hän on 60% jotain mieltä, niin kolumnissa hän on 100% sitä mieltä, ja argumentoi mielipiteensä yhden pointin puolesta. Hän ei voi sietää toisaalta-toisaalta kolumnisteja. Livenä hän ei kertomansa mukaan ole niin mustavalkoinen kuin kolumninsa. Hän sanoo kirjoittavansa selkeästi näkemyksellistä tekstiä. Hän sanoo kolumneissaan pyrkivänsä katsomaan vähän toiseen suuntaan kuin monet muut mediassa. Hän sanoo pystyvänsä kirjoittamaan monesta näkökulmasta, mutta valitsee yhden näkökulman, ja argumentoi sen puolesta.

Tässä suhteessa Ukkola muistuttaa minua. Voin muodostaa samasta asiasta useita erilaisia mielipiteitä ja tuon esille sen, mikä mielestäni kulloinkin tilanteeseen parhaiten sopii.

Asiat ja ilmiöt eivät ole yksiulotteisia viivoja, vaan niillä on aina useampi ulottuvaisuus. Mielipiteen määrittää suunta, josta tuota möhkälettä tarkastellaan. Paikoilleen jämähtänyt tarkkailija pystyy omaksumaan tarkasteltavasta asiasta vain yhden mielipiteen, liikuntakykyinen useita.

Voi olla, että olette siinä suhteessa samanlaisia. Trollaatte molemmat. Ja koskaan, vahingossakaan, ette kyllä trollaa persuvastaisesti.

[Toope]

"kertsi", Sanna Ukkola on aivan oikeassa siinä, että monia syytteitä on omaksuttu feministipiireissä tarkoitushakuisesti. Monesti naiset eivät ole niin uhreja ja toisaalta uhriutumista on haettu vääristä kohderyhmistä, kuten kantaväestön miehistä, vaikka Lähi-idän ja Afrikan miehet seksuaali/väkivaltarikoksissa ovatkin niitä keskeisiä ryhmiä.

Politiikka on määritellyt faktoja. Ikävien faktojen kertominen ei ole trollailua.

[Toope]

Iltapäivälehtien "journalismi" ei todellakaan ole korkeatasoista, vaikkakin tässä tosin oli kyse kolumnista.

EI kukaan sitä väitä. Sanna Ukkola on Ulla Appelsinin ohella näitä harvoja journalisteja, jotka uskaltavat kertoa ikävistäkin asioista parantaen sitä journalismia.