Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[ROOSTER]

Nuorena nimim. Karikko kuuli, että kuvassa olevan kaltaisia härveleitä aiotaan alkaa valmistamaan. Näin hän silloin kommentoi:

Ei tule mitään. Laite on aivan liian hutera, eikä sovi hevosteille, hajoaa heti. Ei pysty kuljettamaan ihmisiä turvallisesti vaan jää hevosten ja jalankulkijoiden jalkoihin. Vaatii kuljettajan ja lisäksi eteen ja taakse pillimiehen varoittelemaan lähestyvästä savuttajasta. Luonnonvarat eivät tule riittämään kuin korkeintaan tuhanteen tuollaiseen, eikä mistään löydy edes niin montaa halukasta. Tankkaus on lisäksi hankalaa koska polttoaine-etanolia saa vain apteekeista, niiden aukioloaikoina ja vain muutamaa kymmentä kilometriä varten kerralla. Onneksi automobiili ei kulje kuin 70km/h, sillä ihminen ei kestä suurempia nopeuksia.

Tuollaisen käyttöönotto vaatisi valtavia muutoksia tieverkkoon, hurjasti huoltoliikkeitä ja tankkausasemia. Miten se polttoainekaan saataisiin niille asemille. Ei tule onnistumaan.

[a4]

^
Saahan sitä kaikenlaista unelmoida tuskin tulee yleistymään ehkä miljoonan vuoden päästä jos sittenkään. Skeptillinen pitää olla fysiikan lait eivät muutu toivomalla mainostajat mainostaa kaikenlaista. TIedemiehet eivät voi tuollaista koskaan rakentaa mutta toivossa on hyvä elää ja rahoitusta saada. Näyttäkää laskelmat että tuo on mahdollinen ja missäs aiotte sillä ajaa tuollaista vauhtia kuka maksaa lystin hevosetkin pillastuu tuon ääntä syntyy kaaos kärrytiellä ja kieltävät tuollaiset lailla. Atomitasollakin mahdoton idea suhteellisuusteoriassa vähän suhteellisempi juttu vaikka mahdoton nähdä omin silmin.
Luojakaan ei pysty tuollaista luomaan vaikka kuinka yrittäisi paljon on luoja kyllä luonut maailmaan ja hyvä niin.

[Karikko]

^
^^
Joopa uskominen ei olekaan lainkaan hassumpaa- luuleminen on sen veli- vain tutkimalla voi hieman tietää paremmin-

T-fortin kaupallinen tuote ei kyllä "tuossa hurjassa nuoruudessanikaan" ollut mikään ihmeidentekijä samassa mitassa, kuin uskovaisten halut luonnonlakien ylittämiseen nykyään.

[ROOSTER]

Jokainen voi harrastaa Marsin siirtokuntien kehittämistä mukavasti kotoa käsin, nyt on lisäksi uusia ominaisuuksia lisätty asutussimulaattoriin.

Abstraction Gamesin kehitysvastuulle siirtyneen Surviving Marsin seuraavassa laajennuksessa mennään Marsissa pintaa syvemmälle. Below and Beyond -nimeä kantavassa laajennuksessa päästään rakentamaan tukikohtia myös Marsin pinnan alle sekä louhimaan resursseja asteroideilta. Mukana on joukko uusia rakennuksia, ajoneuvoja ja päivitettyjä mekanismeja, kuten luolaromahdukset, jotka voivat tuhota maan alla olevat rakennukset asukkaineen.

Tuo on peli jota pelaisin, jos pelailisin.

[Toope]

Brad Pittin Ad Astra-elokuvassa mentiin eilen Marsista Neptunukseen jotain 79 päivässä.
Laskin että 1g:n kiihtyvyydellä ja -jarrutuksella sinne olisi päässyt miellyttävästi parissa viikossa.
  Sitten laskin että tyypilllisele Marsin etäisyydelle 145 milj. km pääsisi vastaavalla tempulla 2+2=4:ssä päivässä.
Tämä löisi 2 kärpästä yhdellä iskulla: Matkustaja välttyisi pitkäaikaisen kosmisen säteilyn ja painottomuuden terveysriskeiltä.
Polttoaine pitää tosin olla jotain säteilevän ydinasefission/fuusion suuruusluokkaa, kemialliset temput ei riitä.

Oli muuten aika naurettava leffa, fysiikaltaan ja juoneltaan.
- - -
Tämän keskustelun tarkoitus olisi olla sitä "älyllistä"..., Kiitos!

[ROOSTER]

Brad Pittin Ad Astra-elokuvassa mentiin eilen Marsista Neptunukseen jotain 79 päivässä.
Laskin että 1g:n kiihtyvyydellä ja -jarrutuksella sinne olisi päässyt miellyttävästi parissa viikossa.
  Sitten laskin että tyypilllisele Marsin etäisyydelle 145 milj. km pääsisi vastaavalla tempulla 2+2=4:ssä päivässä.
Tämä löisi 2 kärpästä yhdellä iskulla: Matkustaja välttyisi pitkäaikaisen kosmisen säteilyn ja painottomuuden terveysriskeiltä.
Polttoaine pitää tosin olla jotain säteilevän ydinasefission/fuusion suuruusluokkaa, kemialliset temput ei riitä.

Oli muuten aika naurettava leffa, fysiikaltaan ja juoneltaan.
- - -
Tämän keskustelun tarkoitus olisi olla sitä "älyllistä"..., Kiitos!

Taiteesta ja sen ulottuvuuksista - myös tulevaisuuteen, keskusteleminen voi olla hyvinkin älyllistä ja älykästä, mutta ei välttämättä tieteellistä. Silti se voi olla asian kannalta oleellisen tärkeää.

Sibelius ja Gallen-Kallela sekä Lönnrot ja Kivi tekivät taidetta mutta sillä oli aikansa tiedettä suurempi merkitys suomalaiskansalliselle heräämiselle. Miksei avaruuselokuvien sanoma voisi vastaavalla tavalla vaikuttaa nykyihmiseen, maapallonlaajuisesti - Go space, Young Man!

[Laika]

Sibelius ja Gallen-Kallela sekä Lönnrot ja Kivi tekivät taidetta mutta sillä oli aikansa tiedettä suurempi merkitys suomalaiskansalliselle heräämiselle. Miksei avaruuselokuvien sanoma voisi vastaavalla tavalla vaikuttaa nykyihmiseen, maapallonlaajuisesti - Go space, Young Man!

Olen aina pitänyt tiedettä ja sen 'tosiasioita' ylistäviä henkilöitä, joilta on silti puuttunut uteliaisuus mahdollisia, spekulatiivisia maailmoja kohtaan, pohjimmiltaan lattaotsaisina imbesilleinä, jollaisista ei ole koskaan ollut mitään hyötyä sen enempää tieteen kuin taiteen edistämisessä.

Jollain tapaa transhumanistit tuntuisivat oivaltaneen, että ihmiselle ei voi riittää ihmisyys sellaisena kuin sen tänä päivänä tunnemme. Ihmiskunnalla ei ole varaa pysähtyä nykyiseen versioonsa, jos se haluaa ylipäänsä selviytyä, kukoistamisesta puhumattakaan. Sitä ei poista tosiseikka, että ihmistä kehittyneempi versiointi edustaisi mainitsemaani spekulatiivista, mahdollista maailmaa, joka ei vastaa elettävää todellisuutta.

[ROOSTER]

Sibelius ja Gallen-Kallela sekä Lönnrot ja Kivi tekivät taidetta mutta sillä oli aikansa tiedettä suurempi merkitys suomalaiskansalliselle heräämiselle. Miksei avaruuselokuvien sanoma voisi vastaavalla tavalla vaikuttaa nykyihmiseen, maapallonlaajuisesti - Go space, Young Man!

Olen aina pitänyt tiedettä ja sen 'tosiasioita' ylistäviä henkilöitä, joilta on silti puuttunut uteliaisuus mahdollisia, spekulatiivisia maailmoja kohtaan, pohjimmiltaan lattaotsaisina imbesilleinä, jollaisista ei ole koskaan ollut mitään hyötyä sen enempää tieteen kuin taiteen saralla.

Kun riittävän kapeaan osaamisalueeseen keskittyy täydellä tarmolla saattaa muuttua fakki-idiootiksi. Muutamilla suurilla neroilla ja uutta luoneilla tiedehenkilöillä on usein uskomattomia ideoita miten asiat voisivat olla. Lopuilla on loputon työ heidän yrittäessä kumota tai vahvistaa näitä. Vaikea sanoa, kumpi ryhmä loppujen lopuksi on tärkeämpi - molempia varmasti tarvitaan. Nokkavia kaikkien asioiden neliraajajarruttajia ei taasen tarvita muuta kuin budjettien kurikamreereiksi.

[-:)lauri]

Kun riittävän kapeaan osaamisalueeseen keskittyy täydellä tarmolla saattaa muuttua fakki-idiootiksi.

Tulee mieleen Helsingin pormestari, joka aiemmin tänä vuonna keskusteli Twitterissä Hallituksen taloudenpidosta tms, liittyen antamaansa kritiikkiin siitä ja kun opponentti kyseenalaisti ideologian, jonka pohjalta vielä silloinen kansanedustaja kritisoi talouspolitiikkaa, väisti hän keskustelun asiasta jotenkin siihen suuntaan, ettei hän ole ideologioiden asiantuntija eikä asia siten kuulu hänelle. On sanottava Pormestarin eduksi, että hän sentään tietää olevansa talousmatematiikan osaamisessaan fakki-idiootti, mutta tiedä kuinka pitkälle se sitten riittää, että pitää sitä samaan aikaan selvästi myös hyveenä.

[MrKAT]

Ad Astra -scifi-leffan merkitys minulle oli siinä että se oli tavallaan toisaalta kuin neukut, paha kilpailija, toisaalta näytti se mahiksen, unelman, jonka piti olla mahdotonta: Miten ihmisen saisi hengissä Neptunukseen lyhyessä ajassa ja vielä mahdollisesti nykytekniikan/-luonnonntieteen rajoissa? Ja näin ympäristön "pakottamana", houkuttamana, melkein keksin ratkaisuväylän ja sillä matkustettiin unelmassani Marsiinkin nopsaan. Ja se leikkasi kosmisen säteilyn riskiä poies

[Laika]

Ad Astra -scifi-leffan merkitys minulle oli siinä että se oli tavallaan toisaalta kuin neukut, paha kilpailija, toisaalta näytti se mahiksen, unelman, jonka piti olla mahdotonta: Miten ihmisen saisi hengissä Neptunukseen lyhyessä ajassa ja vielä mahdollisesti nykytekniikan/-luonnonntieteen rajoissa? Ja näin ympäristön "pakottamana", houkuttamana, melkein keksin ratkaisuväylän ja sillä matkustettiin unelmassani Marsiinkin nopsaan. Ja se leikkasi kosmisen säteilyn riskiä poies

Elämän voi nähdä ongelmanratkaisuna, so. elämän yleensä, kaiken tunnetun elämän ja sen ilmenemismuodot sen varhaishistoriasta lähtien.

Ernst Machin tieteenfilosofia nojautui eräällä tavalla tähän ajatukseen. En mene Machiin nyt. Ehkä myöhemmin.

Todetaan silti että Mach oli minulle virkistävä ajattelija tutustua sen myötä, kun muuan tamperelainen lattaotsa-leninisti hyökkäsi aikoinaan 'machilaisuutta' vastaan oman idolinsa innoittamana selvästikään ymmärtämättä hölkäsen pöläystä kritiikkinsä kohteesta. Silloin se sopi kuvaan.

[a4]

^
Itselleni Ad Astrasta nousi päällimäisenä mieleen elämän tarkoituksettomuus. Eli hieno elokuva.
Eksistentialismin lisäksi herkullisia aiheita elokuvassa oli tämän mielenkiintoisen arvostelun mukaan hyperkapitalismi, matka ihmisyyteen ja ihmiskunnan psykoanalyysi, mytologia ja tulevaisuus, yhteydet muihin suuriin elokuviin, avaruuden esteettinen kauneus, runollinen esitystapa:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/brad-pittin-karismaa-ja-kosmista-kauneutta-ad-astra-elokuva-hipoo-taydellisyytta/

Tulevaisuuskin on fiktiota laajempana ihmeellisempi ja arjessaan latteampi. Myös keinoelämän kiihtyvän evoluution osalta.
Kuu ja Mars ovat vain seuraavia uusia Amerikkoja.

Viihteellisemmissä Tähtien sota-elokuvissakin on hienoja tulevaisuuden näkymiä kuten kaupunkiplaneetta ja planeetan kokoinen avaruusasema.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coruscant
Coruscant pohjautui George Lucasin suosikkikirjailijoihin kuuluneen Isaac Asimovin Säätiö ja Imperiumi-sarjassa esiintyneeseen Trantor-kaupunkiplaneetaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolemantähti
Tammikuussa 2013 Yhdysvaltain Valkoinen talo vastaanotti 34 435 nimeä keränneen kansalasaloitteen jossa vaadittiin oikean kuolemantähden rakentamisen aloittamista vuonna 2016. Aloite hylättiin.

PS. Katsoin tuon Ad Astran nyt Netflixiltä uudestaan. Päällimmäisenä mielen nousi freudilainen myytti isänmurhasta avaruudessa.
Tai vain kasvutarina isäsuhteesta.

[Toope]

No, "Ad Astra" ehkä oli noita huonoja scifi-leffoja. Ideaa oli, toteutusta ei, itse asiassa oli vähän samaa kuin "Sunshine".
https://en.wikipedia.org/wiki/Sunshine_(2007_film)
Oli oikeasti aika hyvä leffa tyhmästä ideasta huolimatta, mutta muuttui toimivaksi psykologiseksi jännäriksi.

[ROOSTER]

Esko Valtaoja:

Kaikesta huolimatta Valtaoja uskoo, että ihminen ei loputtomiin pysy kotiplaneetallaan.

– Emme voi vain istua täällä kurahousissa tähtiä katsellen.

Marsissa pitää käydä, ihan vaan koska se on siellä. Aivan niinkuin lapsen on pakko mennä kuralätäkköön koska se on siinä.

Mutta:

Kehitykseen optimistisesti suhtautuva Valtaoja on vakuuttunut, että ihminen pystyy ratkaisemaan itse synnyttämänsä ongelmat, ja muutkin.

Valtaojan mukaan tiedämme, mitä ympäristöongelmista pahimmillekin pitää tehdä. Meillä on keinot ja teknologia. Enää puuttuvat tahtotila ja päätökset. Esimerkiksi fossiilisista polttoaineista voidaan luopua kokonaan.

– Kyllähän se maksaa maltaita, mutta vähemmän kuin kunnon sota.

Tappaja-asteroideistakin voidaan selvitä.

– Tappaja-asteroidin suistaminen radalta tai räjäyttäminen on huomattavasti helpompi tekninen ongelma ja taloudellinen haaste kuin se, että lähdetään Marsiin miljardiporukalla, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Ihmiskunnan pelastaminen lähtemällä Marsiin tai kauemmas ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan noin vuosituhannen mittakaavassa.

Ehkä kannattaa tehdä myös suunnitelma maapallon pelastamiseksi, pääsee halvemmalla ja on kaikkia läheisempi asia. Marsiin meno voidaan rahoittaa jättämällä toinenkin sota käymättä.

[Laika]

Marsiin meno voidaan rahoittaa jättämällä toinenkin sota käymättä.

Se on jo rahoitettu, sitä vain ei ole käyty. Strategiset nerot halusivat myös Suomen mukaan rahoitukseen.