Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[Toope]

...Jos se yleensä olisi mahdollista, niin kyllä se tosiaan täytyisi toteutua meidän tai nykyisten lapsien elinaikana- eiköhän maaplaneetta saastu ja sorru asujainsa ahneuteen muutamassa vuosikymmenessä -tällä tahdilla elettynä.

En näe tuollaista tulevaisuudenkuvaa, kunhan kykenemme Afrikan syntyvyyttä rajoittamaan. Meillähän syntyvyys on jo hallinnassa!

Sanohan, Toope, mikä sinusta olisi hyvä kokonaishedelmällisyysluku maailmalle, johon olisit tyytyväinen? Mikä olisi tapa, jolla sitä syntyvyyttä haluaisit maailmassa pienentää?

Hyvin vaikea kysymys toki. Minusta ei haittaisi yhtään se, jos Suomen väestön määrä pikkuhiljaa lähenisi 4 miljoonaa. Japanin väestö 120 miljoonasta 80 miljoonaan, Kiinan väestö 1,2 miljardista 900 miljoonaan. jne. Intioista ja Afrikasta puhumattakaan.

Yhteiskunnan menestyshän ei riipu väestömäärästä, Islanti on Intiaa terveempi. Väestömäärän saaminen hallintaan = väestönkasvun pysäyttäminen on tärkeä asia, ehkä pääasia.

Kokonaishedelmällisyysluku olisi nyt ihanteena sellainen, joka ei enää lisää väestöämme globaalisti. Koska meitä on jo liikaa. 80 miljoonan Japani ja 900 miljoonan Kiina (sekä ne muut maat) rasittaisivat maata ja merieläviä vähemmän. Eurooppakin on jo täynnä.

[Toope]

Vähän tässä eksymme toki aiheesta, mutta tuota Kuun ja Marsin vähittäistä asutusta pidän tietynlaisena pelastusrenkaana meille. Meidän on pakko levitä aurinkokuntaamme ja vähitellen siitä ulos. Muuten ei älymme säily.

[Toope]

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006654335.html
Asteroideja, meteoreja tms. kyetään hyödyntämään pian. Nyt on NASA:n luotain jo ottamassa näytteitä asteroidista.
https://www.nasa.gov/feature/goddard/2020/osiris-rex-begins-its-countdown-to-tag
https://www.asteroidmission.org/?latest-news=osiris-rex-begins-its-countdown-to-tag
Ihan tuoreita uutisia en tuosta heti löytänyt toki...?!

[Karikko]

^
Tutkimuksia tehdään, mutta hyödyntämisessä ollaan kyllä aika kaukana toteutumisesta.

Tuskinpa kannattaa edes kuvitella joskus avattavan uutta "talvivaaraa" millekään asteroidille.

[Toope]

^
Tutkimuksia tehdään, mutta hyödyntämisessä ollaan kyllä aika kaukana toteutumisesta.

Tuskinpa kannattaa edes kuvitella joskus avattavan uutta "talvivaaraa" millekään asteroidille.

Noitahan kovasti suunnitellaan. Ei lopulta ole niin mahdoton ajatus. Asteroideja kiertää maapalloa koko ajan. Kaivurikone tuonne ja sieltä saataisiin malmeja ihan rutosti. Toki vähän kehitystyötä tarvitaan vielä, mutta tuo on tulevaisuuden kaivostoimintaa, kuten Kuunkin louhiminen.

[mikainen]

^
Tutkimuksia tehdään, mutta hyödyntämisessä ollaan kyllä aika kaukana toteutumisesta.

Tuskinpa kannattaa edes kuvitella joskus avattavan uutta "talvivaaraa" millekään asteroidille.

Kuvittelu on vaarallista. Tiedä vaikka siinä vahingossa samalla keksii jotain.

[Toope]

^
Tutkimuksia tehdään, mutta hyödyntämisessä ollaan kyllä aika kaukana toteutumisesta.

Tuskinpa kannattaa edes kuvitella joskus avattavan uutta "talvivaaraa" millekään asteroidille.

Kuvittelu on vaarallista. Tiedä vaikka siinä vahingossa samalla keksii jotain.

Pessimisti ei pety, toki. Mutta tuota suunnitellaan. Tiettyjä asteroideja kiertää maapalloakin. Niitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

[Karikko]

^
Tutkimuksia tehdään, mutta hyödyntämisessä ollaan kyllä aika kaukana toteutumisesta.

Tuskinpa kannattaa edes kuvitella joskus avattavan uutta "talvivaaraa" millekään asteroidille.

Noitahan kovasti suunnitellaan. Ei lopulta ole niin mahdoton ajatus. Asteroideja kiertää maapalloa koko ajan. Kaivurikone tuonne ja sieltä saataisiin malmeja ihan rutosti. Toki vähän kehitystyötä tarvitaan vielä, mutta tuo on tulevaisuuden kaivostoimintaa, kuten Kuunkin louhiminen.

Minkäänlaisia edellytyksiä ei kumpaankaan ole.

Helpoin ymmärrettävä ilmeisesti on hinta, vaikka teknisiä edellytyksiäkään ei ole.

Kuuhun meno maksaa miljardeita (useita)  paluu kuorman mukana muutama kilo kuukiviä, jotka ovat mineraalien arvoltaan nolla-  tieteellinen arvo tietenkin tutkimusten kannalta on. oli, mutta sitäkään ei enää tarvita. Nykyisisiäkään kuukiviä ei viitsitä enää analysoida, ellei jokin uusi aihe anna siihen syytä.

[Toope]

Niin, itse asiassa se nykyajatushan on hyödyntää Kuuta tai asteroidejakin. Noista löytyy materiaaleja tuhansien (x10) miljardien arvosta, kunhan opimme niitä hyödyntämään.
Kaikki pitää vain opetella alusta lähtien. Sitä nyt teemme.

Ei lentokoneitakaan luotu heti mannertenvälisiä lentoja ajatellen. Aluksi lähdettiin sadoista metreistä (Wright)...

[Karikko]

^

Kukaanhan ei tiedä onko siellä ja minkämoisia mineraaleja joita voisi hyödyntää.

Se kyllä tiedetään, että kilohinta tulisi kyllä maksamaan miljardeja.

Vesikin on toiveissa, mutta se ei taida kuu-ukollekaan olla kovin helposti "juotavissa" jos joutuu molekyyli kerrallaan etsimään.

Molekyylit ovat aika pieniä otuksia, näkymättömiä, tai läpinäkyviä kuten ilma-molekyylit joita on joka puolella maanpäällistä ympäristöä.
Vasta isompina ryhminä molekyylien koostumukset voi erottaa omilla silmillään, ilma-molekyyliä ei juurikaan. Oikeastaan erotetaan vain niistä heijastuvan valon sprektejä.

Kuussa on kaiketi vettä-  IL_

Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onko kyseistä vettä mahdollista käyttää resurssina.

Mistään valtavasta vesimäärästä ei ole kyse.

Nyt löydetty vesi on yksittäisten molekyylien muodossa lähellä Claviukseksi nimettyä kraatteria Kuun eteläpuolella. Molekyylit ovat kaukana toisistaan, eivätkä siksi "voi muodostaa nestemäistä vettä tai jäätä", Nasan Goddard Space Flight Center -keskuksen tutkija Casey Honniball sanoi tiedotustilaisuudessa Washington Postin mukaan.

On mahdollista, että Kuun muista osista löydetään suurempia määriä vettä.

Osana Artemis-ohjelmaa Nasa aikoo lähettää ensimmäisen naisen kuuhun vuonna 2024. 2030-luvulla Nasa suunnittelee lähettävänsä ihmisen tutkimaan Marsia.

[Toope]

Itse asiassa on hyvin todennäköistä, että Kuun pinnan alta löytyy vettä, hyväksikäytettävässä muodossa. Helium3-isotooppia löytyy, metalleja ja mineraaleja.
Helium3:lla tarkoitan tuota ydinteollisuuden hyväksikäyttämää ainetta, jota ei maasta löydy juurikaan, mutta toimisi hyvinkin energianlähteenä.
Jopa suht. pieni määrä vettä helpottaisi Kuu-tukikohtaa, jos ei tarvitse roudata perusraaka-ainetta liki 400 tuhannen kilometrin reissulle.

En minä aikarajoja halua luoda pysyvän Kuu-tukikohdan perustamiselle, mutta ehkä meidän aikuisten elinaikana..., lähitulevaisuudessa.
Eikä siksi, että voimme. Siksi, että meidän täytyy.

[Karikko]

^
Valon heijastuksesta on päätelty kuun pinnalta löytyvän veden kaltaista heijastustulosta.

Tosin sahara on paljon "vetisempi" paikka.

Vesimolekyylejä voi löytyä, jos kykenee erottelemaan sen kuun pinnan aineista ehkä pisaran verran> muutaman kymmenen tonnin tai satojen tonnien massoista.

[Toope]

^
Valon heijastuksesta on päätelty kuun pinnalta löytyvän veden kaltaista heijastustulosta.

Tosin sahara on paljon "vetisempi" paikka.

Vesimolekyylejä voi löytyä, jos kykenee erottelemaan sen kuun pinnan aineista ehkä pisaran verran> muutaman kymmenen tonnin tai satojen tonnien massoista.

Vettä voidaan erottaa muusta aineksesta.
Itse asiassa muuten Saharankin alta löytyy vettä. Ei pinnan lähellä, vähän syvemmällä.
Kuun kraatereissa, ja eritoten pimeällä puolella/navoilla voi olla massiivisia jäisiä vesivaroja, mikä tarkoittaa sitä, ettei vettä tarvitse viedä sinne. Tuo olisi huomattava säästö rahdissa! Kun Kuuhun perustetaan pysyvää tukikohtaa, vesi saadaan paikan päältä!

Itse asiassa monia muitakin tarpeellisia aineita, metalleja ja mineraaleja saadaan sieltä. Jopa pian Helium3:a...
Teoriassa Kuu-tukikohdasta voisi varsin pian syntyä "melko omavarainen" siirtokunta.
Ei ihan pian, mutta vähitellen.

[Karikko]

^
Et usko itsekään höpinöitäsi, jos uskot perustele hieman paremmin.

[Toope]

Et usko itsekään höpinöitäsi, jos uskot perustele hieman paremmin.

Etkö usko tieteisiin, vaan propellihattusi sanomaan?

Me tunnemme Kuun potentiaalia. Sieltä löytyy vettä. Sieltä löytyy raaka-aineita, metalleja ja mineraaleja. Ei ole lopulta kovin erityisen radikaali näkemys, että pian kyemme perustamaan tukikohdan Kuuhun. Ei sen edes tarvitse olla täysin ihmisten asuttama, kykenemme pian luomaan robotteja, jotka kykenevät louhimaan Kuun pintaa. Kuu sisältää paljon hyödynnettäviä materiaaleja, kuten Helium3- isotooppia, joka soveltuu ydinteknologian toimivaksi raaka-aineeksi. Sen lisäksi Kuusta löytyy lukuisia muitakin raaka-aineita, joita pian kyettäisiin hyödyntämään meillä.

Kutsut tuota höpinäksi, mutta ehkä siksi, ettet ole "Karikko" mitenkään perustunut noihin näkemyksiin, mitä NASA, ESA tms. tekevät. Eivät ehkä toki sinulle kerro...
Voit muuten itse seurata NASA:n sivuja, jos haluat...