Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 02, 2020, 22:06:33
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 02, 2020, 15:51:05
Et usko itsekään höpinöitäsi, jos uskot perustele hieman paremmin.
Etkö usko tieteisiin, vaan propellihattusi sanomaan?

Me tunnemme Kuun potentiaalia. Sieltä löytyy vettä. Sieltä löytyy raaka-aineita, metalleja ja mineraaleja. Ei ole lopulta kovin erityisen radikaali näkemys, että pian kyemme perustamaan tukikohdan Kuuhun. Ei sen edes tarvitse olla täysin ihmisten asuttama, kykenemme pian luomaan robotteja, jotka kykenevät louhimaan Kuun pintaa. Kuu sisältää paljon hyödynnettäviä materiaaleja, kuten Helium3- isotooppia, joka soveltuu ydinteknologian toimivaksi raaka-aineeksi. Sen lisäksi Kuusta löytyy lukuisia muitakin raaka-aineita, joita pian kyettäisiin hyödyntämään meillä.

Kutsut tuota höpinäksi, mutta ehkä siksi, ettet ole "Karikko" mitenkään perustunut noihin näkemyksiin, mitä NASA, ESA tms. tekevät. Eivät ehkä toki sinulle kerro... ::)
Voit muuten itse seurata NASA:n sivuja, jos haluat...

Esimerkiksi tuo mainitsemasi helium 3 on pelkästään mahdoton hyödyntää mitenkään- edes maan päällä. Tiedätkö nyt varmasti mistä yleensä puhut?



Toope

Miksi jonkun alkuaineen/isotoopin hyödyntäminen olisi mahdotonta? Itse näen asian teknisenä ongelmana. Toki vaaditaan teknologisia innovaatioita jopa siihen, että kyemme ylipäätään luomaan pysyvää siirtokuntaa Kuuhun. Monet asiat on ratkaistu, osa on tutkimuksen alla. Mutta pessimismi on huono asenne, eihän Kolumbuskaan olisi lähtenyt merille, jos olisi "karikkoja" kuunnellut...

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 03, 2020, 20:57:01
Miksi jonkun alkuaineen/isotoopin hyödyntäminen olisi mahdotonta? Itse näen asian teknisenä ongelmana. Toki vaaditaan teknologisia innovaatioita jopa siihen, että kyemme ylipäätään luomaan pysyvää siirtokuntaa Kuuhun. Monet asiat on ratkaistu, osa on tutkimuksen alla. Mutta pessimismi on huono asenne, eihän Kolumbuskaan olisi lähtenyt merille, jos olisi "karikkoja" kuunnellut...

Energiakäytöön isotooppia (helium) sovellettaessa varmaan tiedät, ettei yhteyttämisen kehitystyö ole edennyt maan päälläkään. Ei siis saada sitäkään energiaa siitä mitä siihen syötetään.

Mitä käyttöä muuten luulet tuolla heliumin isotoopilla olevan  fuusion ohella.

Se vaatii myös valtavat rakennelmat ja teknologiaa paikalle vietynä- jos ole edes hieman perehtynyt asiaan.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 04, 2020, 11:30:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 03, 2020, 20:57:01
Miksi jonkun alkuaineen/isotoopin hyödyntäminen olisi mahdotonta? Itse näen asian teknisenä ongelmana. Toki vaaditaan teknologisia innovaatioita jopa siihen, että kyemme ylipäätään luomaan pysyvää siirtokuntaa Kuuhun. Monet asiat on ratkaistu, osa on tutkimuksen alla. Mutta pessimismi on huono asenne, eihän Kolumbuskaan olisi lähtenyt merille, jos olisi "karikkoja" kuunnellut...

Energiakäytöön isotooppia (helium) sovellettaessa varmaan tiedät, ettei yhteyttämisen kehitystyö ole edennyt maan päälläkään. Ei siis saada sitäkään energiaa siitä mitä siihen syötetään.

Mitä käyttöä muuten luulet tuolla heliumin isotoopilla olevan  fuusion ohella.

Se vaatii myös valtavat rakennelmat ja teknologiaa paikalle vietynä- jos ole edes hieman perehtynyt asiaan.
Ymmärrän täysin sen, että teknisiä ongelmia on, kuten toimivan fuusioreaktorin rakentamisessa. Mutta onhan tuossakin kehitytty. Fuusioreaktori ei enää ole "50 vuoden päässä", toimivia reaktoreita luotaneen lähitulevaisuudessa. Sillä aikaa, perinteisiä fissioreaktoreita kyetään tuottamaan pienimuotoisesti. Kiitos Trumpille:
https://www.popularmechanics.com/science/a34431835/nuscale-small-modular-reactors-government-grant/
https://economictimes.indiatimes.com/news/international/business/trump-administration-approves-1-35-billion-for-small-scale-nuclear-reactor-project/articleshow/78713649.cms?from=mdr

Helium3-isotoopin hyötykäyttö ei vielä ole ajankohtaista, mutta fuusiotoiminnan ymmärtäminen etenee koko ajan. On tyhmää jättää huomiotta energiavarat Kuussa, kun noiden varantojen energiamäärä vastaa Maassa satojen vuosien energiantuotantoa.
LainaaGerald Kulcinski Wisconsinin teknisen yliopiston fuusiotekniikan laitoksen johtaja arvioi Kuun He-3 varannoiksi ainakin miljoona tonnia. - tosin maahan siitä voitaisiin tuoda ehkä noin neljännes, mikä riittäisi kattamaan maailman energiantuotannon tarpeen 200-500 vuodeksi.
https://www.kivirock.fi/uutiset.html?153364

Ei ole haihattelua. Mutta vielä teknologiamme ei riitä.

Karikko

^
Niin aurinkotuulen oletetaan tuoneen kuun pintaan suuria helium-määriä, mutta eri asia sitten on miten ne olisivat hyödynnettävissä. Kuuhun tuskin kannattaa perustaa heliumin-louhinta-kaivosta,.- tulisi melko kalliiksi.

Maan ilmakehässä on heliumia noin 0,00005 %  ja sitä erotetaan ilmeisesti pääasiassa maakaasusta.
Lienee melko helppo synteesi, kun sen kiehumispiste on jotain  miinus- 269 asteen luokkaa.

Heliumilla ei ole pysyvää isotooppia. Helium on radioaktiivisen hajoamisen tulosta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 05, 2020, 11:10:33
^
Niin aurinkotuulen oletetaan tuoneen kuun pintaan suuria helium-määriä, mutta eri asia sitten on miten ne olisivat hyödynnettävissä. Kuuhun tuskin kannattaa perustaa heliumin-louhinta-kaivosta,.- tulisi melko kalliiksi.

Maan ilmakehässä on heliumia noin 0,00005 %  ja sitä erotetaan ilmeisesti pääasiassa maakaasusta.
Lienee melko helppo synteesi, kun sen kiehumispiste on jotain  miinus- 269 asteen luokkaa.

Heliumilla ei ole pysyvää isotooppia. Helium on radioaktiivisen hajoamisen tulosta.
Mutta nykyteknologian tutkimuksen kohteena, koska käyttökelpoinen materiaali fuusioreaktoreihin. -269 astetta celciusta ei ole ongelma, koska hyvässä labrassa päästään kylmempiin lämpötiloihin, Suomessakin (meillä oli aikoinaan ennätys tuossa kylmyydessä).

Kuuhun ei perusteta tukikohtaa vain pelkästään Helium3:n vuoksi, ei muidenkaan raaka-aineiden, vaan myös tukikohdaksi Marsprojekteille ja niiden jatkoille.

Karikko

#801
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 06, 2020, 22:39:28
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 05, 2020, 11:10:33
^
Niin aurinkotuulen oletetaan tuoneen kuun pintaan suuria helium-määriä, mutta eri asia sitten on miten ne olisivat hyödynnettävissä. Kuuhun tuskin kannattaa perustaa heliumin-louhinta-kaivosta,.- tulisi melko kalliiksi.

Maan ilmakehässä on heliumia noin 0,00005 %  ja sitä erotetaan ilmeisesti pääasiassa maakaasusta.
Lienee melko helppo synteesi, kun sen kiehumispiste on jotain  miinus- 269 asteen luokkaa.

Heliumilla ei ole pysyvää isotooppia. Helium on radioaktiivisen hajoamisen tulosta.
Mutta nykyteknologian tutkimuksen kohteena, koska käyttökelpoinen materiaali fuusioreaktoreihin. -269 astetta celciusta ei ole ongelma, koska hyvässä labrassa päästään kylmempiin lämpötiloihin, Suomessakin (meillä oli aikoinaan ennätys tuossa kylmyydessä).

Kuuhun ei perusteta tukikohtaa vain pelkästään Helium3:n vuoksi, ei muidenkaan raaka-aineiden, vaan myös tukikohdaksi Marsprojekteille ja niiden jatkoille.

No niin, se kiehumispiste tarkoittaa sitä, että siinä lämpötilassa helium kaasuuntuu. Eli säilytettäessä heliumia nestemäisenä sen pitää olla kylmempää.

Toisin sanoen nestemäinen helium on kylmempää, kuin tuo kiehumispiste, eli se on sen ominaislämpötila. Nestemäistä heliumia ei tietenkään ole muualla, kuin ihmisten varastoimana maanpäällisissä olosuhteissa.



Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 07, 2020, 21:54:28
Joten Kuussa olevaa helium3:a ei voitaisi säilöä? Mikä estää?

Kaippa sitä säilöä voidaan, samaan tapaan, kuin maassakin- paineastioissa kuten muitakin kaasuja.

Ensin se pitäisi "tislata teollisen prosessin kautta kuun pintakivistä erilleen.

Ja kuuhun toimittaa sitä varten kaikki siihen tarvittava infrastruktuuri.

Tosin nykyisin vielä suunnitellaan vedyn isotooppien hyädyntämistä fuusiossa ja sekin on aikamoisen kaukaista tulevaisuutta eikä onnistumisesta ole mitään "tietoa".

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 08, 2020, 18:15:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 07, 2020, 21:54:28
Joten Kuussa olevaa helium3:a ei voitaisi säilöä? Mikä estää?

Kaippa sitä säilöä voidaan, samaan tapaan, kuin maassakin- paineastioissa kuten muitakin kaasuja.

Ensin se pitäisi "tislata teollisen prosessin kautta kuun pintakivistä erilleen.

Ja kuuhun toimittaa sitä varten kaikki siihen tarvittava infrastruktuuri.

Tosin nykyisin vielä suunnitellaan vedyn isotooppien hyädyntämistä fuusiossa ja sekin on aikamoisen kaukaista tulevaisuutta eikä onnistumisesta ole mitään "tietoa".
Niin, 100 vuotta sitten sanottiin, ettei lentokoneesta ole mihinkään...!
Tottakai on teknisiä ongelmia ja haasteita. Mutta NASA, ESA, Kiinan ja Japanin avaruusohjelmat, sekä yksityiset ohjelmat (Virgin mm.) rakentavat malleja, joilla kyetään viemään avaruuteen/kuuhun rakennustarvikkeita. Nuo luovat robotteja sitä varten. Kouluttavat astronautteja siihen.
Kuuprojekti, asuttava tukikohta, on oppimisprojekti. Siellä opetellaan tukikohdan perustamista Marsiin.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 10, 2020, 00:33:25
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 08, 2020, 18:15:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 07, 2020, 21:54:28
Joten Kuussa olevaa helium3:a ei voitaisi säilöä? Mikä estää?

Kaippa sitä säilöä voidaan, samaan tapaan, kuin maassakin- paineastioissa kuten muitakin kaasuja.

Ensin se pitäisi "tislata teollisen prosessin kautta kuun pintakivistä erilleen.

Ja kuuhun toimittaa sitä varten kaikki siihen tarvittava infrastruktuuri.

Tosin nykyisin vielä suunnitellaan vedyn isotooppien hyädyntämistä fuusiossa ja sekin on aikamoisen kaukaista tulevaisuutta eikä onnistumisesta ole mitään "tietoa".
Niin, 100 vuotta sitten sanottiin, ettei lentokoneesta ole mihinkään...!
Tottakai on teknisiä ongelmia ja haasteita. Mutta NASA, ESA, Kiinan ja Japanin avaruusohjelmat, sekä yksityiset ohjelmat (Virgin mm.) rakentavat malleja, joilla kyetään viemään avaruuteen/kuuhun rakennustarvikkeita. Nuo luovat robotteja sitä varten. Kouluttavat astronautteja siihen.
Kuuprojekti, asuttava tukikohta, on oppimisprojekti. Siellä opetellaan tukikohdan perustamista Marsiin.

Ei nuo maan päälliset kehitysprosessit ole vertailukelpoisia siihen kuuhun vietävään teknologiaan.

Sinne pitäisi viedä kaikki tarpeellinen paikkaan jossa ei ole minkäänlaisia elossa pysymisen mahdollisuuksia omasta takaa.

Etäisyys ei sinänsä ole ongelma, mutta tie sinne kuuhun on. Nouseminen maan painovoimakuopasta. Se edellyttää energiasuhdetta joka on perillepääsyn osalta vain noin 10 %:n luokkaa ja siitäkin on suurin osa rakennetta joka mahdollistaa siellä hetken viipymisen. Hyötysuhde takaisin palaamisessa oli (kuukivien muodossa) parikymmentä kiloa- ne painoivat kuussa siin noin 4 kiloa. Kuuraketin lähtö-paino yli 3 miljoonaa kiloa--

Happea voidaan kyllä erottaa kuunkin mineraaleista, mutta ihan helppoa ei sekään ole ja varastoiminen on vaikeaa. Lämpö, kun tunnetusti pyrkii pois kohden alempaa pysyvää tilaansa. Eikä kuussa ole mikään sitomassa sitä, eli happi karkaa avaruuteen ellei siihen tehdä paineen kestävää, umpinaista tilaa.

Sähköenergian avulla voidaan kyllä tuottaa happea, jos sitä on mineraaleissa sidoksina- kuten esimerkiksi ruoste on- yhdiste.
Tuolta tietoa-
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/71bb2bca-e787-4abf-8e6b-259f4ed2e98a


Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 10, 2020, 11:39:51
...Ei nuo maan päälliset kehitysprosessit ole vertailukelpoisia siihen kuuhun vietävään teknologiaan.

Sinne pitäisi viedä kaikki tarpeellinen paikkaan jossa ei ole minkäänlaisia elossa pysymisen mahdollisuuksia omasta takaa.

Etäisyys ei sinänsä ole ongelma, mutta tie sinne kuuhun on. Nouseminen maan painovoimakuopasta. Se edellyttää energiasuhdetta joka on perillepääsyn osalta vain noin 10 %:n luokkaa ja siitäkin on suurin osa rakennetta joka mahdollistaa siellä hetken viipymisen. Hyötysuhde takaisin palaamisessa oli (kuukivien muodossa) parikymmentä kiloa- ne painoivat kuussa siin noin 4 kiloa. Kuuraketin lähtö-paino yli 3 miljoonaa kiloa--

Happea voidaan kyllä erottaa kuunkin mineraaleista, mutta ihan helppoa ei sekään ole ja varastoiminen on vaikeaa. Lämpö, kun tunnetusti pyrkii pois kohden alempaa pysyvää tilaansa. Eikä kuussa ole mikään sitomassa sitä, eli happi karkaa avaruuteen ellei siihen tehdä paineen kestävää, umpinaista tilaa.

Sähköenergian avulla voidaan kyllä tuottaa happea, jos sitä on mineraaleissa sidoksina- kuten esimerkiksi ruoste on- yhdiste.
Tuolta tietoa-
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/71bb2bca-e787-4abf-8e6b-259f4ed2e98a
Kaikkea ei tarvitse viedä Kuuhun, kun sieltä saadaan raaka-aineita.
Ihminen selvisi jo tuosta ongelmasta 1969, kun ihminen saatiin takaisin Kuusta. Nykyteknologialla potentiaali on 10 potenssiin 2.
Hapen ja veden tuottaminen Kuussa ovat ongelmia, mutta juuri näihinhän NASA tms. perehtyvät. Eivät ole lainkaan ylipääsemättömiä ongelmia, koska teoria on yksinkertainen, käytännöntoteuttamisessa vaan on ongelmia.

Jos puhumme Marsista, ehkä ensimmäiset Marsiin astuvat ovat robotteja, joilla luodaan asuintiloja ihmisille? Utopiaako, tuskinpa on.
NASA kehittelee noita asuinprojekteja Marsiin:
https://www.nasa.gov/feature/students-design-space-habitat-concepts-for-mars
https://www.nasa.gov/feature/nasa-begins-testing-habitation-prototypes
Nuo lienevät enemmänkin kiertoradoille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mars_habitat
Kuten sanoin, ei ole haihattelua. Noita suunnitellaan ihan kympillä, miljardirahoituksella...

Karikko


^
Optimistisuus on kyllä hyvä asia, yltiöoptimistisuus on enemmän haihattelua.

Mikään ei kuussa ole helppoa, eikä sinne ihan heti päästä millään konstilla, tarvitaan mijardien, ham kymmenien miljardien sijoituksia, eikä se silloinkaan ole helppoa.

Vaikka happea tai vettä (teoriassa) olisi hyödynnettävissä kuun olosuhteissa, on varmaan todennäköisempää, ettei siihen kyetä.

Parempi siis ottaa ne vedet mukaan, ettei jano yllätä. Kuussa käveleminenkin on vaikeaa, saati työnteko, oli sitten kyseessä ihminen, tai robotti.

Nythän taas amerikkalaiset menevät omilla laitteillaan avaruusasemalle- noin kymmenen minuutin matka sille etäisyydelle, sovittautuminen avarusasemaan kestää joitain tunteja- toivottavasti kaikki sujuu.
Kuuhun meneminen vaatti sitten paljon enemmän ja sinne on tarkoitus päästä vierailemaan tämän vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Kiinalaiset eivät taida olla kertoneen onko heillä aikataulussaan sinne suunnitelmia.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 16:46:20
Mikään ei kuussa ole helppoa, eikä sinne ihan heti päästä millään konstilla, tarvitaan mijardien, ham kymmenien miljardien sijoituksia, eikä se silloinkaan ole helppoa...

Vaikka happea tai vettä (teoriassa) olisi hyödynnettävissä kuun olosuhteissa, on varmaan todennäköisempää, ettei siihen kyetä...
Mehän olemme käyneet jo Kuussa ja tulleet takaisin...! Eikö millään konstilla? Hehe!

Vettä viedään mukana jonkin verran, mutta ei Kuuasema tarvitse Maasta tuotua vettä, koska sitä löydetään Kuun pinnan alta, vähintäänkin napa-alueilta. Kuussa on jäätä, ihan rutosti.
Ihme pessimismiä taas.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 17, 2020, 21:43:48
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 16, 2020, 16:46:20
Mikään ei kuussa ole helppoa, eikä sinne ihan heti päästä millään konstilla, tarvitaan mijardien, ham kymmenien miljardien sijoituksia, eikä se silloinkaan ole helppoa...

Vaikka happea tai vettä (teoriassa) olisi hyödynnettävissä kuun olosuhteissa, on varmaan todennäköisempää, ettei siihen kyetä...
Mehän olemme käyneet jo Kuussa ja tulleet takaisin...! Eikö millään konstilla? Hehe!

Vettä viedään mukana jonkin verran, mutta ei Kuuasema tarvitse Maasta tuotua vettä, koska sitä löydetään Kuun pinnan alta, vähintäänkin napa-alueilta. Kuussa on jäätä, ihan rutosti.
Ihme pessimismiä taas.

Hyvä, päästään käymään, muttei olemaan, eikä asumaan. Ei se helppoa ole edelleenkään- miljardien (kymmenien) panostus pelkkä pikainen käynti.

Eikä ihan nopeasti päästä käymäänkään, ehkä tämän kymmenluvun poulivälin paikkeilla voidaan käväistä taas ja viedä nais-eläjäkin kuun maisemia ihailemaan.

Muu on sitten haihattelua- kuten varmaan itsekin "ehkä" tiedät.