Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[Toope]

...Luultavasti jo kuutukikohdan perustaminen maksaisi yhtä paljon kuin 10-15% USAn vuotuisesta militaaribudjetista.

Vuosien mittaan. Kyse on vuosikymmenien projektista.

No, kyllä minä uskon, että Kuutukikohtaa aletaan rakentamaan jo tällä vuosikymmenellämme. Projekti voi olla pitkä, pidempi mitä odotamme, koska ongelmia aina tulee. Silti se on välttämätön ja vääjäämätön projekti.

Juu, me lähdemme kuuhun. Tai siis jotkut meistä.
Sitten Marsiin.

[Karikko]

Ei mitään reaalista, pelkkää potaskaa, mutta haaveiluhan ei maksa mitään.

Maksaa se. Pelkästään tuon Euroopan Avaruusjärjestön budjetti näyttää olevan 6 680 000 000 euroa vuodelle 2020.   https://www.esa.int/About_Us/Corporate_news/Funding

Sitä en osaa sanoa, paljonko on haaveilun osuus tuosta. Haaveilun maailmanlaajuisiin kokonaiskustannuksiin pitää tietysti laskea myös  Yhdysvaltalaisten miljardöörien omat yksityiset projektit sekä USAn, Venäjän, Kiinan, Intian ja mitäniitänytonkaan haaveprojektien kustannukset, jolloin päästään, jos ei nyt toisiin tähtiin, niin ainakin tähtitieteellisiin kustannuksiin. Luultavasti jo kuutukikohdan perustaminen maksaisi yhtä paljon kuin 10-15% USAn vuotuisesta militaaribudjetista.

Teoria ja käytännön ero on aika moinen monessa toteutuksessa.

Teoreettisesti voidaan olettaa monien asioiden olevan mahdollista, mutta sen toteuttaminen voi olla mahdotonta.

Maksetaan varmaan palkkaa niille monille teoreetikoille vaikka heidän ideansa ei mihinkään toteutukseen koskaan etenisikään.

Tieto  ilman todellista toteuttamis mahdollisuutta- siis on pelkkää teoriaa.

Voidaanhan matkustaa tähdeltä toisellekin, mutta vain teoriassa. 

Kuutukikohtaa ei perusteta, monestakin syystä, ensiksi siihen ei kyetä ja toiseksi se maksaa ihan liikaa.

Hiekka-asumusten tekeminen kuun- pölystä on ihan kiva hölynpöly-juttu siinä missä moni muukin asia.

Paineistetut kuuluolat ovat saman tason haaveilua.

Kuuraketissa, sen totettamisessa oli yli miljoona erillistä osaa ja sen kaiken toteuttamisen organisaatiosta vastasivat insinöörit ja teknikot- eivät teoreettisen fysiikan "nerot".

[Karikko]

Fysiikalla on rajansa. Ihmisaivojen tiedollinen kyky on sen kapasiteetissa, eli minkä verran ne voivat varastoida tietoa.

Suolakiteessä on miljardeja atomeja ja, jos ne olisivat jokainen omassa tilassaan, niin suolaraetta, ei yksinkertaisesti ihmisen aivot "voisi käsittää"
Mutta suolassahan toistuu kiderakenne, natriumin ja kloorin yhteys rakenteena joten sen tiedon omaksuminen on helppoa.

On myös melko helppoa ymmärtää, mitä fysiikan edellytyksiä on olemassa ihmisten toteuttamassa teknologiassa-  siis sanotaan, ettei fysiikka millään toiveilla muutu miksikään, eikä edes teoilla, joten on melkoisen turvallista väittää, ettei myöskään kuuhun rakenneta tukiasemaa, edes nokian tietoliikenteelle.
Toki jotain siellä on jo, eli niitä heijastimia ja muita sinne jätettyjä teknisiä laitteita. Kuuperän tutkimistakin varten koetettiin asettaa antureita.

Lentäminen onnistuu tekniikan kehittämisen avulla, tieto tietenkin kehittyy sekin, mutta aivojen kapasiteettia sekään ei voi ylittää.
Samaa fysiikkaa sekin on.

Teknologian vieminen kuuhun ihmis-asumisen vuoksi, ei vaikuta kovinkaan todennäköiseltä ja melko mahdotonta se on muutenkin.

Sosiaalisen ihmisapinan aivojen tiedollinen kapasiteetti on suuriksi kasvaneiden aivojen biologian lisäksi kulttuurista tiedon keruuta, oppimista ja varastointia, ja näistä juuri kulttuurinen kehitys on ollut huimaa, suorastaan kiihtyvää.
Samalla myös teknologinen kehitys on kiihtynyt.

Mitä fysiikan edellytyksiä lentoliikenteelle oli olemassa ihmisten toteuttamassa teknologiassa keskiajalla?
Miksei keskiajalla ollut yhtä turvallista väittää etteivät ihmiset koskaan lennä ollenkaan tai ainakaan miljardeja lentomatkoja vuodessa?
Miksei Kuun ja Marsin asuttaminen onnistu keskiaikaisen lentämisen tavoin tekniikan kehittämisen avulla?
Eikö sinun olisi pitänyt keskiajalla kysyä reittilentointoilijalta jotain tällaista: Selitäpä nyt sitten miten se rakennetaan?

Keskiajalla oltiin uskontojen kahleissa ja seurattiin niitä menneisyyden haamuja. Silloinkaan ei uskomalla mihinkään päästy.

Tekemällä pyrkimällä ja oppimalla fysiikka edistyy, siis ihmisen oppiminen fysiikasta.

Mutta fysiikkaa ei voi muuttaa miksikään se on sitä mitä on. Teknologia ei voi edetä sellaiseen mitä ei ole haaveet eivät toteudu, toivomalla.

Ihminen itsekin on samaa fysiikkaa ja ihmisen elintoimintoja ei voi sivuuttaa, jos tavoite on ihmisen vieminen noihin tylyihin oloihin- kannattaa ottaa selvää millaiset ne kuussa ovat, ja "uskoo vasta sitten.

Kuinka paljon ja mitä materiaalia ja tarvikkeita tarvitaan kuussa elämiseen ja miten ne saadaan sinne.?
Tieteen metodi on tutkia, ei uskoa- vaikka teorioita tarvitaankin.

[Karikko]

Tarkoitushan on luoda Kuuhun tukikohta, josta sitten kyetään laukaisemaan Marstutkimusretkiä (olettaisin aluksi miehittämättömiä). Kuun pysyvä tukikohta (vaihtomiehistöllä) ei ole järin suuri teknologinen ponnistus. Pääosin teknologia elämiseen on jo hallussamme, kun kiertoradallakin on eletty jo 1970-luvulta lähtien. Venäläinen äijä eli toista vuotta ulkona maasta jo vuosia sitten...!

Rahoitus toki on ongelma. Maksaa rutosti. Mutta nuo avaruusprojektit ovat aika globaaleja juttuja, kiinalaisetkin maksavat. Ei vain NASA.

Selitäpä nyt sitten miten se rakennetaan ja miten ne rakennustavarat toimitetaan sinne kuuparan poveen...

Totta kai se maksaa paljon. Nykyraketteja kehitetään, yksityiset firmat kehittävät maatakiertäville radoille yltäviä aluksia. Uudestikäytettäviä raketteja kehitetään (Musk tms.).
Mutta ei Kuutukikohtaa pyritä rakentamaan hetkessä, vaan vuosien mittaan. Meillä on teknologiaa, joka kykenee roboteilla luomaan asuinolosuhteita Kuun luolastoihin, joista aiemmin puhuin. Robotiikalla voidaan rakentaa olosuhteita, ennen kuin ihmisen tarvitsee asuttautua kuuhun.

Uudesti käyttettävä osuus raketeissa on lähinnä siinä ensimmäisessä vaiheessa nousu osuudessa.

Niitäkin joudutaan jokaisen lähdön jälkeen huoltamaan, eikä varmaan kovinkaan moneen kertaan voida käyttää.
Säästö voi olla melko vähäinen.

Nasan satsauksella muskin on päässyt tuohon nykyiseen asemaan ja varmaan ne insinöörit ovat olleet nasan projekteissa jo ennemminkin tekemässä.

Silloi, kun musk alkoi leikkimään raketeilla, hän oletti rahojensa riittävän kolmeen yritykseen jokainen epäonnistui. Ilmeisesti kuitenkin nasassa nähtiin tuolloin tarpeelliseksi tukea hyväuskoista ja saada sitä kautta yksityistä rahoitusta avaruusohjelmiin, myös suuren yleisön mielenkiintoa.

Suuret puheet eivät silti suuta halkaise kuten tiedetään. Mutta hyvinhän tuo nyt on onnistunut.

Kuuhun menemisestä ei kuitenkaan olla lähelläkään saati turistien kuun kiertämisen huviajelusta.

Maan kiertoradalta poistuminen on toisen kokoluokan juttu, eikä sitä esimerkiksi ollut mahdollista sukkuloillakaan tehdä.

[a4]

Keskiajalla oltiin uskontojen kahleissa ja seurattiin niitä menneisyyden haamuja. Silloinkaan ei uskomalla mihinkään päästy.

Tekemällä pyrkimällä ja oppimalla fysiikka edistyy, siis ihmisen oppiminen fysiikasta.

Mutta fysiikkaa ei voi muuttaa miksikään se on sitä mitä on. Teknologia ei voi edetä sellaiseen mitä ei ole haaveet eivät toteudu, toivomalla.

Ihminen itsekin on samaa fysiikkaa ja ihmisen elintoimintoja ei voi sivuuttaa, jos tavoite on ihmisen vieminen noihin tylyihin oloihin- kannattaa ottaa selvää millaiset ne kuussa ovat, ja "uskoo vasta sitten.

Kuinka paljon ja mitä materiaalia ja tarvikkeita tarvitaan kuussa elämiseen ja miten ne saadaan sinne.?
Tieteen metodi on tutkia, ei uskoa- vaikka teorioita tarvitaankin.

Tämän hetken näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista on samalla tavalla oman aikansa kahleissa kuin se oli keskiajallakin oman aikansa kahleissa. Keskiajalla oli keskiaikaista tiedettä ja sen mukaista fysiikkaa. Nyt meillä on modernia tiedettä ja sen mukaista fysiikkaa. Tulevaisuudessa meillä on nykyistä uudempaa tiedettä ja fysiikkaa.
Onneksi uskonnoton tieteellinen maailmankuva epävarmuutensa tiedostavana ja siihen nojaavana ei kiellä tulevaisuuden suhteen mitään täysin varmana.

Fysiikka on kehittyvä kuvausväline siinä missä kamerakin. Työkalu.
Fysiikka on ihmisapinan kehittämä melko uusi erityistiede joka omalta osaltaan pyrkii kuvaamaan maailmaa. Fysiikka tieteenä ja maailman kuvaajana on muuttunut ja muuttuu aiempaa nopeammin, kiihtyvästi, kasvavasti keräämänsä tiedon avulla yhä uutta tietoa ja tehokkaampaa tutkimusvälineistöä hankkivana tutkimuksena.
Fysiikan kiihtyvästi muuttuessa, muuttuu myös sen avulla kehitetty teknologia sekä uuden teknologian avulla muuttuva fysiikka ja samalla muuttuvat myös fysikaaliset ja teknologiset kuvaukset maailmasta, myös kuvausten mukaiset mahdollisuudet ja rajoitukset.
Tulevaisuuden tieteellis-teknologisia uusia mahdollisuuksia ja rajoituksia siis kiihtyvästi lähestytään globalisoituvasti tutkimalla, testaamalla, kehittämällä ja suunnittelemalla myös avaruuteen suuntautuvaa ihmisapinan ja sen teknologian levittäytymistä, tarkentumista ja tehostumista.

Uskomisesta ei ole tieteessä kyse. Turha siis tuoda uskon käsitteistöä tähän aiheeseen.

[Karikko]

Keskiajalla oltiin uskontojen kahleissa ja seurattiin niitä menneisyyden haamuja. Silloinkaan ei uskomalla mihinkään päästy.

Tekemällä pyrkimällä ja oppimalla fysiikka edistyy, siis ihmisen oppiminen fysiikasta.

Mutta fysiikkaa ei voi muuttaa miksikään se on sitä mitä on. Teknologia ei voi edetä sellaiseen mitä ei ole haaveet eivät toteudu, toivomalla.

Ihminen itsekin on samaa fysiikkaa ja ihmisen elintoimintoja ei voi sivuuttaa, jos tavoite on ihmisen vieminen noihin tylyihin oloihin- kannattaa ottaa selvää millaiset ne kuussa ovat, ja "uskoo vasta sitten.

Kuinka paljon ja mitä materiaalia ja tarvikkeita tarvitaan kuussa elämiseen ja miten ne saadaan sinne.?
Tieteen metodi on tutkia, ei uskoa- vaikka teorioita tarvitaankin.

Tämän hetken näkemys tulevaisuuden mahdollisuuksista on samalla tavalla oman aikansa kahleissa kuin se oli keskiajallakin oman aikansa kahleissa. Keskiajalla oli keskiaikaista tiedettä ja sen mukaista fysiikkaa. Nyt meillä on modernia tiedettä ja sen mukaista fysiikkaa. Tulevaisuudessa meillä on nykyistä uudempaa tiedettä ja fysiikkaa.
Onneksi uskonnoton tieteellinen maailmankuva epävarmuutensa tiedostavana ja siihen nojaavana ei kiellä tulevaisuuden suhteen mitään täysin varmana.

Fysiikka on kehittyvä kuvausväline siinä missä kamerakin. Työkalu.
Fysiikka on ihmisapinan kehittämä melko uusi erityistiede joka omalta osaltaan pyrkii kuvaamaan maailmaa. Fysiikka tieteenä ja maailman kuvaajana on muuttunut ja muuttuu aiempaa nopeammin, kiihtyvästi, kasvavasti keräämänsä tiedon avulla yhä uutta tietoa ja tehokkaampaa tutkimusvälineistöä hankkivana tutkimuksena.
Fysiikan kiihtyvästi muuttuessa, muuttuu myös sen avulla kehitetty teknologia sekä uuden teknologian avulla muuttuva fysiikka ja samalla muuttuvat myös fysikaaliset ja teknologiset kuvaukset maailmasta, myös kuvausten mukaiset mahdollisuudet ja rajoitukset.
Tulevaisuuden tieteellis-teknologisia uusia mahdollisuuksia ja rajoituksia siis kiihtyvästi lähestytään globalisoituvasti tutkimalla, testaamalla, kehittämällä ja suunnittelemalla myös avaruuteen suuntautuvaa ihmisapinan ja sen teknologian levittäytymistä, tarkentumista ja tehostumista.

Uskomisesta ei ole tieteessä kyse. Turha siis tuoda uskon käsitteistöä tähän aiheeseen.

Fysiikka on vain sana jolla kuvataan luonnon toimintaa. Sen moninaisia yhteyksiä.

Toki einsteinin teoriat ovat tähänkin asti päteneet monien tutkittujen ja koeteltujen testien kautta,

Ei siten ole mitään pätevää väitettä siihen, että fysiikka olisi jotain muuta ja sen muuttuminen toiveiden avulla (uskon) olisi mahdollista.

Eli ne luonnon vakiot, tai lait ovat esteenä kuun valloitukselle, ihmisen asutuksen kautta.
Todistustaakka on niiden toiveita esittävien kohdalla, joten he kertokoot miten sinne marsiin tai kuuhun on mahdollista se asutus tehdä... Pelkät perusteettomat toiveet eivät siinä auta tuon taivaallista..

[Toope]

En tiedä, onko "Karikko" tässä vain periaatteellinen pessimisti, vai ideologinen. Rationaalinen ei ole.
On täysin selvää, että ihmiskunta pyrkii Kuuhun, Marsiin ja sittemmin pidemmällekin. Kyse ei ole rajoista, ne ovat avoimet.

Ymmärrän sen kritiikin, että kaikki maksaa ja "pitäisi ajatella lapsia, kuka ajattelee afrikan lapsia..."- ajattelua, että rahaa voisi käyttää muuhunkin. Mutta tieteellinen kehitys myös auttaa ihmiskuntaa. Avaruustutkimus ei ole hyödytöntä, sitä käytetään myös fysiikan, kemian, lääketieteen, biologian ja jopa psykologian ja yhteiskuntatieteiden hyödyksi.

Avaruustutkimus, avaruuteen meneminen, ovat ihmisille väistämättömyys. Kritisoijia on ja saa olla, "Karikkoja", mutta näin tapahtuu.

[Toope]

Kuinka paljon ja mitä materiaalia ja tarvikkeita tarvitaan kuussa elämiseen ja miten ne saadaan sinne.?
Tieteen metodi on tutkia, ei uskoa- vaikka teorioita tarvitaankin.

Emme me maapallon kaivoksiinkaan aina heitä ukkoja sinne pohjalle, vaan koneita ja robotteja!

[Karikko]

Kuinka paljon ja mitä materiaalia ja tarvikkeita tarvitaan kuussa elämiseen ja miten ne saadaan sinne.?
Tieteen metodi on tutkia, ei uskoa- vaikka teorioita tarvitaankin.

Emme me maapallon kaivoksiinkaan aina heitä ukkoja sinne pohjalle, vaan koneita ja robotteja!

Kunhan ensin toimitat ne koneet ja robotit sinne kuuhun. Niitä pitäisi vielä pystyä ohjaamaan ja käyttämään kuun oloissa, eikä sitä voimaakaan niihin saada tyhjästä.

Tosin maanpäälläkin heitetään ukkoja kaivoksiin edelleen.


Rakettien lähtöpainosta saadaan ehkä 2-5 %:tia perille kuuhun asti hyötykuormaa, jos sitäkään.

Aika lohduton tuo sinun optimismisi taivaiden valloituksista..

[Karikko]

Kuinka paljon ja mitä materiaalia ja tarvikkeita tarvitaan kuussa elämiseen ja miten ne saadaan sinne.?
Tieteen metodi on tutkia, ei uskoa- vaikka teorioita tarvitaankin.

Emme me maapallon kaivoksiinkaan aina heitä ukkoja sinne pohjalle, vaan koneita ja robotteja!

Kunhan ensin toimitat ne koneet ja robotit sinne kuuhun. Niitä pitäisi vielä pystyä ohjaamaan ja käyttämään kuun oloissa, eikä sitä voimaakaan niihin saada tyhjästä.

Tosin maanpäälläkin heitetään ukkoja kaivoksiin edelleen.


Rakettien lähtöpainosta saadaan ehkä 2-5 %:tia perille kuuhun asti hyötykuormaa, jos sitäkään.

Aika lohduton tuo sinun optimismisi taivaiden valloituksista..

No perskules, tuli hieman turhan optimistinen luku tuohon prosentteihin.

Siis 0,2-0,5  %-n  paikkeilla saadaan kuuhun saakka.

Tosin siitäkin on suurin osa paluun mahdollistavan aluksen massaa, polttoainetta ja se alus teknologioineen.

Eli lähtöpaino yli kolme miljoonaa kiloa perille alle kymmenen tuhatta kiloa.  Hyötykuorman paino ehkä sata-kaksisataa kg.

[Toope]

ISS = se avaruuskeskus, joka nyt leijuu yläpuolellamme, rakennettiin vähitellen. Kaikkea tavaraa ei viety kerralla, vaan pikkuhiljaa. Samoin toimitaan Kuun suhteen. Robotteja voidaan siirtää Kuun luoliin muokkaamaan asuintiloja. Vasta sitten ihmiset asettuvat sinne. Ei sinne olla kaupunkia heti luomassa, vaan pientä väliaikaista tukikohtaa, jossa väki vaihtuu.

Tiedän, että nuo rakettiongelmat, niiden kapasiteetti rahdin suhteen, ovat ongelmia. Mutta ei amerikkaakaan asutettu Kolumbuksen myötä, vaan pikkuhiljaa.

[Karikko]

^

No aikamoista kehitystä pitää tapahtua, jos lähimpään sataan, tai tuhanteen vuoteen saadaan asema kuuhun.

Apollo kuu-rakettihan oli kolmeosainen ja sen toimitti saturnus kantoraketti avaruuden alkumatkalle.

Saturnuksen lähtöpaino muistaakseni jotain 2,7 tuhatta tonnia . (2,7 miljoonaa kiloa)
Apollon kolmevaiheisen kuuraketin massa noin 450 tonnia  joka koostui huolto ynnä komento-osasta, sekä laskeutumis aluksesta joka sekin oli oikeastaan kaksiosainen. (polttoaineesta tietenkin suurin massa oli sitä)

Se kuuhunlaskeutumis-osa painoi 14 000 kiloa polttoaineineen. Laskeutumisessahan sitä kului ja nousuun oli oma systeeminsä- suurin osa siitä laskeutumisaluksesta oli siis polttoaineen painoa.

Sen kuumodyylin laskeutumisosa jäi sinne kuuhun, kun sieltä lähdettiin (se toimi lähtöalustana nousuosan alukselle.)

Kuuhun perille saatiin joitain teknisiä laitteita erilaisia mittauksia varten, ei muuta: Oletettavasti saat nukkua yösi rauhassa, jos uutisia odottelet kuuaseman tilauksessasi.

Kuuluolien asuttaminen olisi varmaan aikamoinen tekniikan suurponnistus, jos siihen kyettäisiin.

[a4]

Eli ne luonnon vakiot, tai lait ovat esteenä kuun valloitukselle, ihmisen asutuksen kautta.
Todistustaakka on niiden toiveita esittävien kohdalla, joten he kertokoot miten sinne marsiin tai kuuhun on mahdollista se asutus tehdä... Pelkät perusteettomat toiveet eivät siinä auta tuon taivaallista..

Fysiikan ja teknologian kehittäminen on monesti ennenkin mahdollistanut monien aiemmin mahdottomien tai kannattamattomien tavoitteiden saavuttamisen ja arkipäiväistymisen.
Kyse ei ole perusteettomista toiveista vaan tieteellis-teknisen kehityshistorian rajoja rikkovalla luonteella perustelluista tavoitteista.
Tavoitteista joita ei saavuteta heti vaan pitkällisellä kehitystyöllä.
Eli Marsiin ja Kuuhun on hyvin todennäköisesti täysin mahdollista kehittää arkista asutusta pitkällisellä kehitystyöllä.
Kaiken lisäksi kehitys on ollut itseään kiihdyttävää eli eksponentiaalisesti nopeutuvaa.

Fysiikka muuttuu kehittyessään jatkuvasti ja sen epätäydelliset kuvaukset luonnon vakioista ja laeista ovat myös kehittyessään muuttuvia kuvauksia.

[Karikko]

Fysiikka muuttuu kehittyessään jatkuvasti ja sen epätäydelliset kuvaukset luonnon vakioista ja laeista ovat myös kehittyessään muuttuvia kuvauksia.

Ei muutu energia on edelleen massan suhde liikkeeseen. (liike (vapaus- aineen sidoksista) on siis energiaa)

Aine on energiaa.   

Luonnontiede voi tutkia luontoa , ei muuttaa sitä.

Massan vaihtosuhde energiaksi on noin 1 044 000 000 kertainen.

[ROOSTER]

Olemme keskustelleet roboteista ja niiden antamista mahdollisuuksista avaruuden valloituksessa. Tässä hieman lihaa väiteluurankojen päälle:

Meet Au-Spot, the AI robot dog that's training to explore caves on Mars
...
A Mars Dog would also be roughly 12 times lighter than current rovers and would be capable of traveling much faster, reaching normal walking speeds of 3 mph (5 km/h) during terrestrial tests. To put that into perspective, the Curiosity rover rolls along the Martian surface at about 0.09 mph (0.14 km/h), the researchers reported.

On Mars, caves may offer shelter for future human colonies, providing natural protection against deadly UV radiation, extreme cold and intense dust storms that can last for weeks and are sometimes big enough to be spotted by telescopes on Earth, according to NASA.

Näyttää marsin kultainen noutaja olevan läheistä sukua Boston Roboticsin mallille jonka danssimuuveja on jo aiemmin ihailtu: 

Kuva-aineistoa robottien dansukyvystä:  https://www.youtube.com/watch?v=fn3KWM1kuAw

Yhden marsmönkijän sijaan voidaan lähettää vaikka tusina hieman eri tavalla varusteltuja robottikoiria tutkimaan Marsia ja sen luolia ym. Jos  tutkimuslaitteiden määrä 12-kertaistuu, analysointikyky vaikka nelinkertaistuu ja liikkumisnopeus siis 35-kertaistuu niin tutkimustehokkuus kasvaa aivan älyttömästi, ihan hetkessä. Tämä lieneee trendi, ei pelkästään hetkellinen hyppäys.

Tuollaiseen robottiin kun laittaa vasaran ja taltan mukaan niin nehän tekee ihmeitä ihan hetkessä. Tarpeiden vaihtuessa joustavaa yksikköä voidaan kätevästi re-ohjelmoida maasta käsin.