Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[Karikko]

Tuollaiseen robottiin kun laittaa vasaran ja taltan mukaan niin nehän tekee ihmeitä ihan hetkessä. Tarpeiden vaihtuessa joustavaa yksikköä voidaan kätevästi re-ohjelmoida maasta käsin.

Juu noin 15 min viesti ehtii marsiin saakka.  Onhan noita mönkijöitä ohjelmoitu tekemään erilaisia suunnanmuutoksia ainakin. Pitää vain muistaa, että se kestää jonkin aikaa, kun viesti tekee matkaa. Voi ehtiä tipahtaa kuoppaan, eikä kääntymisestä ole sen jälkeen huolta.

Tuosta tuli mieleen, että missä se viesti on silloin, kun se ei ole missään (jos avaruus on tyhjä taulu)

Matkalla jonnekin, jostakin, mutta missä, jos mitään ei ole.

Lähdössä ja perillä on jotakin (ainetta, tekniikkaa) joka ottaa viestin vastaan ja toimii ohjelmansa mukaan.

Mahtaako ihmisellä olla samanlainen ohjelmointi (sielussaan-aivot) ei tiedä miksi tekee jotain, kuten elää elämäänä ollakseen jokin..

[Toope]

...Yhden marsmönkijän sijaan voidaan lähettää vaikka tusina hieman eri tavalla varusteltuja robottikoiria tutkimaan Marsia ja sen luolia ym. Jos  tutkimuslaitteiden määrä 12-kertaistuu, analysointikyky vaikka nelinkertaistuu ja liikkumisnopeus siis 35-kertaistuu niin tutkimustehokkuus kasvaa aivan älyttömästi, ihan hetkessä. Tämä lieneee trendi, ei pelkästään hetkellinen hyppäys.

Tuollaiseen robottiin kun laittaa vasaran ja taltan mukaan niin nehän tekee ihmeitä ihan hetkessä. Tarpeiden vaihtuessa joustavaa yksikköä voidaan kätevästi re-ohjelmoida maasta käsin.

Mutta tuollaisethan ovat yksi vaihtoehto. Tuollaisia varmasti käytetäänkin, ei niitä turhaan kehitellä.
Yksi tuollainen voi kartoittaa ison alueen Kuusta, ihan meitä varten. Suuressa mittakaavassa robotit voisivat suorittaa räjäytyshommia ja kaivoshommia, ennen kuin ihmiset tulevat paikalle viimeistelemään työtä.
---
Huumoria tuohon - Robot fails:
https://www.youtube.com/watch?v=1Xruds0J86I
Ei se helposti onnistu...

[a4]

Fysiikka muuttuu kehittyessään jatkuvasti ja sen epätäydelliset kuvaukset luonnon vakioista ja laeista ovat myös kehittyessään muuttuvia kuvauksia.

Ei muutu energia on edelleen massan suhde liikkeeseen. (liike (vapaus- aineen sidoksista) on siis energiaa)

Aine on energiaa.   

Luonnontiede voi tutkia luontoa , ei muuttaa sitä.

Massan vaihtosuhde energiaksi on noin 1 044 000 000 kertainen.

Fysiikka luonnontieteenä muuttuu eli kehittyy jatkuvasti. Tieteellis-teknisenä kehityksenä.
Fysiikan avulla luontoa myös muutetaan hälyttävää tahtia maapallolla.
Myös historia muuttuu jatkuvasti.

[Karikko]

Fysiikka muuttuu kehittyessään jatkuvasti ja sen epätäydelliset kuvaukset luonnon vakioista ja laeista ovat myös kehittyessään muuttuvia kuvauksia.

Ei muutu energia on edelleen massan suhde liikkeeseen. (liike (vapaus- aineen sidoksista) on siis energiaa)

Aine on energiaa.   

Luonnontiede voi tutkia luontoa , ei muuttaa sitä.

Massan vaihtosuhde energiaksi on noin 1 044 000 000 kertainen.

Fysiikka luonnontieteenä muuttuu eli kehittyy jatkuvasti. Tieteellis-teknisenä kehityksenä.
Fysiikan avulla luontoa myös muutetaan hälyttävää tahtia maapallolla.
Myös historia muuttuu jatkuvasti.

No mitä mahdat tarkoittaa- toki noin voidaan sanoa, jos jätetään se siihen.

Jos taas halutaan ymmärtää mistä on kysymys puhuttaessa luonnon vakioista ja mitä se fysiikka siinä yhteydessä tarkoittaa, niin silloin kannattaa hieman enemmän perehtyä asiaan.

[a4]

Fysiikka (m.kreik. φύσις, fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiikka

[Karikko]

Wikistähän sitä fysiikkaa "oppiikin".

Kerrohan mieluummin, miten paljon kuuhun saadaan vietyä tavaraa- teknologiaa suhteessa siihen tarvittavaan energiaan ja työhön jota sen vuoksi tehdään.

Maan vetovoiman ja ilmakehän vastustaessa sitä omalla vetovoimallaan.

[a4]

Wikistähän sitä fysiikkaa "oppiikin".

Kerrohan mieluummin, miten paljon kuuhun saadaan vietyä tavaraa- teknologiaa suhteessa siihen tarvittavaan energiaan ja työhön jota sen vuoksi tehdään.

Maan vetovoiman ja ilmakehän vastustaessa sitä omalla vetovoimallaan.

Ehkä laitat paremman linkin fysiikan määritelmään, jotta voin ottaa opiksi.

Kuuhun on saatu enemmän tavaraa kuin 70 vuotta sitten.
Tulevaisuudessa vielä enemmän, jos kehitys jatkuu ja jopa kiihtyy.
Ensimmäinen alus Kuun pinnalla oli miehittämätön Luna 2, joka iskeytyi Kuuhun 14. syyskuuta 1959
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuulento
Globalisoitunut rahtitavaraliikenne on sekin kasvanut, nopeutunut ja halventunut mullistavasti.
Maailman ensimmäisenä konttikuljetuksena pidetään SS Ideal-X-tankkerin merikuljetusta, joka lähti 26. huhtikuuta 1956
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kontti

[Karikko]

^
Tarkoitin ettei jokin asian pintapuolinen lukeminen kovin paljo auta ellei asioita tutkiskele hieman perusteellisemmin.

Edelleenkään ei toiveilla ja haaveilla pääse mihinkään. Vaikka tuossa allakin "haaveillaan--marsiin menemisestä..

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan SLS-kantoraketin koekäyttö päättyi lyhyeen lauantaina paikallista aikaa. Mississippissä sijaitsevassa Stennisin avaruuskeskuksessa tehdyssä testissä raketin moottorit sammuivat jo reilun minuutin jälkeen, vaikka moottorin polton pitäisi kestää hieman yli kahdeksan minuuttia.

– Ryhmät arvioivat tietoja määrittääkseen aikaisen sammumisen syyn, Nasa sanoi lausunnossaan.

SLS-tyypin kantoraketti on Apollo-avaruusohjelmassa käytettyä Saturn V -rakettia voimakkaampi. SLS-kantoraketteja käytetään Nasan Artemis-nimisessä avaruusohjelmassa, jonka on määrä kuljettaa astronautteja jälleen Kuuhun vuonna 2024. Avaruusohjelman ensimmäinen miehittämätön testilento on aikataulutettu jo tälle vuodelle.

Artemis-ohjelman tarkoitus on myös kehittää teknologioita, jotka mahdollistaisivat miehitetyn lennon Marsiin seuraavalla vuosikymmenellä

[a4]

^
Haaveilua en lainauksessasi havainnut. Aikataulutettua testaamista ja kehitystyötä kylläkin.
Tieteellis-teknistä kovaa työtä eli tyypillistä etenemistä kohti uusia historiallisia ja mullistavia saavutuksia.

[Toope]

Wikistähän sitä fysiikkaa "oppiikin".

Kerrohan mieluummin, miten paljon kuuhun saadaan vietyä tavaraa- teknologiaa suhteessa siihen tarvittavaan energiaan ja työhön jota sen vuoksi tehdään.

Maan vetovoiman ja ilmakehän vastustaessa sitä omalla vetovoimallaan.

Pikkuhiljaa Kuuasemaa rakennetaan. Sinni tullaan viemään jokinen tonni tavaraa kerralla. Ei kaikkea kerralla, aivan kuten ISS rakennettiin. Pienestä lähdetään, sitten laajennetaan. ISS muuten on jo massiivisempi, mitä alussa oli. Kuuaseman perustarpeetkin tulevat olemaan vähäisiä aluksi. Jotkut varmaan naureskelevat niille, mutta niiden ainoa tarkoitus on luoda sitä perustaa pysyvälle tukikohdalle. Kolumbuksen tukikohta muuten oli aika säälittävä aluksi...

Kuten sanoin, joillakin on valmiiksi pessimistinen asenne (Karikko), vaikka tiedämme tuon hankkeen olevan ihmisille elintärkeän...

[Karikko]

^
Haaveilua en lainauksessasi havainnut. Aikataulutettua testaamista ja kehitystyötä kylläkin.
Tieteellis-teknistä kovaa työtä eli tyypillistä etenemistä kohti uusia historiallisia ja mullistavia saavutuksia.

Niinpä niin, et kyllä kertonut yhtään mitään..

Kemiallisilla polttoaineilla maan kiertodadalle pääsemiseksi polttoaineen osuus on noin 85- 90 %

Kuuhun  lisävauhdin saamiseen sinne menemiseen on suurin osa myös polttoainetta- perille murto-osa lähtöpainosta. Takaisinkin pitää päästä ja kuuhun saadaan vain todella vähäinen määrä kerralla tavaraa.

Mitä lie sata- parisataa kiloa maan painolla mitattuna, ehkä.

Viimeisellä kuuretkeltä saatiin kiviä ja kuuainesta maahan paluukuomassa noin 117 kiloa maan painoa.

Sen voi lukea hyötykuormaksi.

[Karikko]

Wikistähän sitä fysiikkaa "oppiikin".

Kerrohan mieluummin, miten paljon kuuhun saadaan vietyä tavaraa- teknologiaa suhteessa siihen tarvittavaan energiaan ja työhön jota sen vuoksi tehdään.

Maan vetovoiman ja ilmakehän vastustaessa sitä omalla vetovoimallaan.

Pikkuhiljaa Kuuasemaa rakennetaan. Sinni tullaan viemään jokinen tonni tavaraa kerralla. Ei kaikkea kerralla, aivan kuten ISS rakennettiin. Pienestä lähdetään, sitten laajennetaan. ISS muuten on jo massiivisempi, mitä alussa oli. Kuuaseman perustarpeetkin tulevat olemaan vähäisiä aluksi. Jotkut varmaan naureskelevat niille, mutta niiden ainoa tarkoitus on luoda sitä perustaa pysyvälle tukikohdalle. Kolumbuksen tukikohta muuten oli aika säälittävä aluksi...

Kuten sanoin, joillakin on valmiiksi pessimistinen asenne (Karikko), vaikka tiedämme tuon hankkeen olevan ihmisille elintärkeän...

Kemiallisilla polttoaineilla ei yksinkertaisesti hyötykurmaa voi kasvattaa määräänsä enempää. Sen suhde ei nouse, pikemminkin hyötysuhdetta jouttuu pienentämään lähtöpainon nostamisessa.

Rakenteita joutuu vahvistaan ja poltoainetta lisäämään samaa tahtia eikä niiden suhde ainakaan parane.

Kantoraketit käyttävät vetyä joka on tehokkain mahdollinen. Raketin rakenteetkaan eivät kestä liian suurta tehoa, ja kuumuutta.  Tuulikin (suihkuvirtaukset yläilmakehässä) on tuhonnut raketteja.

[ROOSTER]

NASA testaa asioita Marsmatkaansa varten.

https://www.youtube.com/watch?v=N0f-QkEVU7U&feature=emb_logo

Muskin tavoitteet:

https://www.youtube.com/watch?v=w6nUVp9mQDs

Vuonna 2022 hän haluaisi lähettää ainakin kaksi miehittämätöntä alusta Marsiin. Ne veisivät sinne jopa 100 tonnia energia-, kaivos- ja elämänylläpitotarvikkeita tulevia miehitettyjä lentoja varten.

Muskilla on hämmästyttävä määrä eri yhtiöitä ohjailtavinaan. Tesla, Space-X, Neurolink, The Boring Company, Open AI, PayPal, Hyperloop, Solar City, Starlink ja muutama muu. Onpa väitetty, että Musk olisi myös Bitcoinin takana. Ei huonosti koulukiusatulta eteläafrikkalaispojalta ja kaikkien näiden yhtiöiden onnistumiset ruokkivat uskomusta myös Mars-projektin onnistumiseen. Lisäksi velipojallaan Kimbal Muskilla on mm. firma Square Roots, joka on keskittynyt hydroponiseen viljelyyn eli käytännössä ruuantuottoon keino-olosuhteissa ilman multaa ja torjunta-aineita.

Tuntuu kuin kaikki nämä yhtiöt olisivat perustetut juuri Mars-projektia varten.

[urogallus]

Arvatkaapa muuten, mistä löytyy aurinkokuntamme eniten olosuhteiltaan Maata muistuttava paikka? Maan ulkopuolelta siis.

Vastaus yllätti ainakin minut.

[Toope]

Arvatkaapa muuten, mistä löytyy aurinkokuntamme eniten olosuhteiltaan Maata muistuttava paikka? Maan ulkopuolelta siis.

Vastaus yllätti ainakin minut.

Veikkaisin Jupiterin kuita, jotka ovat suurimpia ehdokkaita teorioille maan ulkopuolisesta elämästä. Jupiteria kiertää kuita, jotka koostuvat pitkälti vedestä. Niissä oletetaan olevan nestemäistä vettä jääpeitteen alla. Jupiterin painovoima aiheuttaa kuiden ytimissä liikettä, joka luo lämpöä = nestemäistä vettä. Tuo on melko ihanteellinen paikka synnyttää elämää, kun oletetaan, että noissa kuissa on myös erilaisia mineraaleja, joiden arvioidaan edesauttaneen elämän syntyä maapallolla.