Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

"Karikko", hyötysuhde on tosiaan aika heikko, edelleen. Mutta mahdoton se ei ole.
Kuten sanoin, ISS:ää rakennettiin vuosikymmeniä, niin rakennetaan Kuuasemaakin. Vähän kerrallaan.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 19, 2021, 14:46:31
Arvatkaapa muuten, mistä löytyy aurinkokuntamme eniten olosuhteiltaan Maata muistuttava paikka? Maan ulkopuolelta siis.

Vastaus yllätti ainakin minut.

Kyllä se taitaa olla Mars. Noissa kuissa on kovin pieni painovoima.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 19, 2021, 21:30:02
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 19, 2021, 14:46:31
Arvatkaapa muuten, mistä löytyy aurinkokuntamme eniten olosuhteiltaan Maata muistuttava paikka? Maan ulkopuolelta siis.

Vastaus yllätti ainakin minut.
Veikkaisin Jupiterin kuita...

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 20, 2021, 00:15:53

Kyllä se taitaa olla Mars.

Ei ja ei. Mitä yllättävää noissa vastauksissa on? Itse arvasin, että noita kahta esitetään ensimmäiseksi, ja niin olisin itsekin tehnyt vielä vähän aikaa sitten. Mutta annetaan vihje: kysytty paikka ei sijaitse minkään planeetan tai kuun pinnalla.

ROOSTER

^
Ei pinnalla....Venuksen kaasukehästä oli ainakin joskus mielenkiintoisia tietoja.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 19, 2021, 12:44:07
NASA testaa asioita Marsmatkaansa varten.

https://www.youtube.com/watch?v=N0f-QkEVU7U&feature=emb_logo

Muskin tavoitteet:

https://www.youtube.com/watch?v=w6nUVp9mQDs

Vuonna 2022 hän haluaisi lähettää ainakin kaksi miehittämätöntä alusta Marsiin. Ne veisivät sinne jopa 100 tonnia energia-, kaivos- ja elämänylläpitotarvikkeita tulevia miehitettyjä lentoja varten.

Muskilla on hämmästyttävä määrä eri yhtiöitä ohjailtavinaan. Tesla, Space-X, Neurolink, The Boring Company, Open AI, PayPal, Hyperloop, Solar City, Starlink ja muutama muu. Onpa väitetty, että Musk olisi myös Bitcoinin takana. Ei huonosti koulukiusatulta eteläafrikkalaispojalta ja kaikkien näiden yhtiöiden onnistumiset ruokkivat uskomusta myös Mars-projektin onnistumiseen. Lisäksi velipojallaan Kimbal Muskilla on mm. firma Square Roots, joka on keskittynyt hydroponiseen viljelyyn eli käytännössä ruuantuottoon keino-olosuhteissa ilman multaa ja torjunta-aineita.

Tuntuu kuin kaikki nämä yhtiöt olisivat perustetut juuri Mars-projektia varten.

Tesla on kupla, kuten muskin. Kurssi noussut vuoden aikana sadasta taalasta kuutensataan, joten jossain vaiheessa tulee pudotus. Kanattavahan tesla ei taida olla edelleenkään, vaikka viimeisten kolmen tilikauden tulokset voittoa hieman osoittavat.

Marsia kuunnellaan ehkä lähiaikoina, ensi kuun lopulla jos hyvin sujuu.IS_

Luotaimessa on useita mikrofoneja, joilla voidaan muun muassa kuulla kun luotaimen laskuvarjot avautuvat ja mönkijän pyörät liikkuvat Marsin kamaralla.

– Perseverancen mikrofoneilla voimme lisätä viidennen aistin Marsin tutkimukseen. Se avaa aivan uudet mahdollisuudet Marsin kaasukehän ja maaperän tieteelliselle tutkimukselle, Chide lisää.

MILTÄ äänet sitten kuulostavat ihmiskorvaan Marsissa kun ottaa esimerkiksi huomioon, että Marsin kaasukehä on vain 1 prosentti Maan ilmakehän paineesta?

Ainakin ihmisen puheääni kuulostaisi Marsissa vaimeammalta ja ääni tavoittaisi toiset hitaammin kuin Maassa.

Nasa on luonut interaktiivisen sivuston, jossa voi itse käydä kuuntelemassa, miltä esimerkiksi linnunlaulu, pianon soitto tai lapsen puhuma tervehdys kuulostaisivat Marsissa.

Sivustolle myös lisätään mönkijän laskeuduttua sen tallentamia ääniä Marsista. Jo nyt voi kuunnella jäähdytyslaitteen huminaa luotaimesta sen matkatessa avaruudessa kohti päämääräänsä.

Lue lisää: Yhdysvallat lähetti luotaimen Marsiin – operaation päätehtävänä on löytää elämää toiselta planeetalta

PERSEVERANCEN pääasiallinen tehtävä on kuitenkin etsiä jälkiä elämästä Marsissa.

Mönkijän matkassa Marsiin päätyy myös suomalaislaitteistoa, sillä mukana on Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteistoa ja Vaisalan anturiteknologiaa.



Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 19, 2021, 21:33:25
"Karikko", hyötysuhde on tosiaan aika heikko, edelleen. Mutta mahdoton se ei ole.
Kuten sanoin, ISS:ää rakennettiin vuosikymmeniä, niin rakennetaan Kuuasemaakin. Vähän kerrallaan.

Haaveet kohdistuvat nykyisin kuun kiertoradalle tehtävään asemaan.

Aurinkon hiukkas-säteily estää kyllä senkin asutuksen. Huoltaminen on myös sinne asti melkoisen kallista puuhaa. Joten varmaan sitäkin saadaan odotella lopun-ikää, ja vieltä tulevienkin ikäpolvien ajanjaksoja.

Painon suhde on aika olleellinen ja se miten raskas laite voitaisiin sijoittaa kuun kiertävälle radalla, on edelleen paljolti riippuvainen miten iso alus voidaan lähettää maasta. (ihmiselo ei silti taida olla kovin auvoista siellä eikä sellainen vempele ole lähitulevaisuudessa näköpiirissäkään.

Myös jarrutus vie energiaa (yhtä paljon kuin kiihdytyskin) ja jokainen kilo mitä lisätään alukseen tarvitsee myös energiaa millä se nopeus saadaan sopivaksi kiertoradalle pääsemiseen.- (jarrutukseen)

Kuuta kyllä kiertää nytkin sateliitteja, taisi olla peräti neljä ja siellä on ollut mönkijöitä jo lunahodinen ajoista alkaen- Nyt taitaa olla yksi ja laiteita myös muussa tutkimuksessa.

Laika

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 20, 2021, 06:42:46
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 19, 2021, 21:30:02
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 19, 2021, 14:46:31
Arvatkaapa muuten, mistä löytyy aurinkokuntamme eniten olosuhteiltaan Maata muistuttava paikka? Maan ulkopuolelta siis.

Vastaus yllätti ainakin minut.
Veikkaisin Jupiterin kuita...

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 20, 2021, 00:15:53

Kyllä se taitaa olla Mars.

Ei ja ei. Mitä yllättävää noissa vastauksissa on? Itse arvasin, että noita kahta esitetään ensimmäiseksi, ja niin olisin itsekin tehnyt vielä vähän aikaa sitten. Mutta annetaan vihje: kysytty paikka ei sijaitse minkään planeetan tai kuun pinnalla.

Muuan brasilialainen ystäväni puhui paljon Venuksen tarjoamista mahdollisuuksista yhtenä kesänä tavatessamme sattumalta kaupungilla. Ensinnäkään Venus ei ole kovin kaukana, mutta mikä tärkeintä, sillä on kaasukehä. Tosin alempana kaasukehää vaikeudet niin sanotusti kasautuvat, mutta ei ole aivan yksinkertaista ja varsinkaan vaaratonta rakentaa siirtokuntia Marsiin, missä pienikin särö rakennelmien pinnoissa merkitsee paine-eron vuoksi katastrofia.

Sanoisin että Marsin ja Venuksen ongelmat ovat varsin erilaisia, mikä ei välttämättä suoraan edes tarkoita, että Venus olisi vaikeampi kohde. Siksi on sääli, miten vähälle keskusteluja Venus on jäänyt. Se on muutenkin kiinnostava planeetta tutkimusmielessä.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

urogallus

Juu, Venuksen kaasukehästä oli kyse. 50-60 km:n korkeudella ihminen käsittääkseni pystyisi oleskelemaan ilman apuvälineitä ainakin jonkun aikaa. Ilma on samantyyppistä kuin Maassa, ja lämpötilat kivan lenseitä.

kertsi

Lenseät? "Lämpötila Venuksen pinnalla vaihtelee vain vähän yön, päivän, päiväntasaajan ja napojen välillä. Keskimäärin pintalämpötila on noin 464° C"
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

urogallus

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 20, 2021, 18:18:19
Lenseät? "Lämpötila Venuksen pinnalla vaihtelee vain vähän yön, päivän, päiväntasaajan ja napojen välillä. Keskimäärin pintalämpötila on noin 464° C"

Juu. Ei tässä puhuta pinnasta vaan yläilmakehästä.

kertsi

#910
Wkipedia kertoo Venuksen kaasukehästä:
Venuksessa on tapahtunut karkaava kasvihuoneilmiö. Ulospäin näkyvät kaasukehän pääosin rikkihappopisaroista koostuvat pilvet, jotka ovat syntyneet Venuksen tulivuorten purkauskaasuista.

Eikä happea laisinkaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venuksen_kaasukeh%C3%A4
Venuksen kaasukehä koostuu noin 96 %:sesti hiilidioksidista, suurin osa lopusta 4 prosentista on typpeä
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

urogallus

No Lontoon Viki väitti tällaista:

LainaaDespite the harsh conditions on the surface, the atmospheric pressure and temperature at about 50 km to 65 km above the surface of the planet is nearly the same as that of the Earth, making its upper atmosphere the most Earth-like area in the Solar System, even more so than the surface of Mars. Due to the similarity in pressure and temperature and the fact that breathable air (21% oxygen, 78% nitrogen) is a lifting gas on Venus in the same way that helium is a lifting gas on Earth, the upper atmosphere has been proposed as a location for both exploration and colonization.
https://en.wikipedia.org/wiki/Atmosphere_of_Venus

Edelleenkin puhutaan siitä yläilmakehästä.

kertsi

#912
Ahaa. Siis 50-65 km korkeudessa on happea.

Magneettikenttää ei Venuksella ole. Eikös magneettikenttä  esim maassa ohjaa kosmista säteilyä tms. elämälle vihamielistä ohi planeettamme, eli mahdollista elämän maassa?

Tarkennus: "Maan magneettikenttä suojaa Maata aurinkotuulta vastaan ja ohjaa Auringosta tulevia hiukkasia napa-alueille, missä ne aiheuttavat revontulia.[1]"
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Laika

Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 20, 2021, 18:25:51
Wkipedia kertoo Venuksen kaasukehästä:
Venuksessa on tapahtunut karkaava kasvihuoneilmiö. Ulospäin näkyvät kaasukehän pääosin rikkihappopisaroista koostuvat pilvet, jotka ovat syntyneet Venuksen tulivuorten purkauskaasuista.

Eikä happea laisinkaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venuksen_kaasukeh%C3%A4
Venuksen kaasukehä koostuu noin 96 %:sesti hiilidioksidista, suurin osa lopusta 4 prosentista on typpeä

Venuksen yläkaasukehässä nuo ovat silti ratkaistavissa olevia ongelmia. Pysyvien rakennelmien materiaalit voidaan valita siten, että niiden korroosio on huollettavissa. Marsissa taas ei ole lainkaan kaasukehää, mikä tarkoittaa, että sinulta pullistuvat silmät ulos ja pääsi käytännössä räjähtää, jos painetta ei pidetä oikeana keinotekoisesti. Lisäksi säteily taitaa olla kuolettavaa, kun maanpinnan ja auringon välissä ei ole mitään suojaavaa vaippaa.

Tuo hiilidioksidin määrä Venuksessa on oikeasti hyvä puoli, koska sitä voidaan kierrättää ja käyttää vaikkapa kasvihuoneissa.

Suurin kysymys kuuluu, miten rakentaa pysyviä rakennelmia 60 kilometrin korkeuteen. Tai no, yksi suurista kysymyksistä.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

a4

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 19, 2021, 11:40:26
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 18, 2021, 14:59:31
^
Haaveilua en lainauksessasi havainnut. Aikataulutettua testaamista ja kehitystyötä kylläkin.
Tieteellis-teknistä kovaa työtä eli tyypillistä etenemistä kohti uusia historiallisia ja mullistavia saavutuksia.

Niinpä niin, et kyllä kertonut yhtään mitään..

Kemiallisilla polttoaineilla maan kiertodadalle pääsemiseksi polttoaineen osuus on noin 85- 90 %

Kuuhun  lisävauhdin saamiseen sinne menemiseen on suurin osa myös polttoainetta- perille murto-osa lähtöpainosta. Takaisinkin pitää päästä ja kuuhun saadaan vain todella vähäinen määrä kerralla tavaraa.

Mitä lie sata- parisataa kiloa maan painolla mitattuna, ehkä.

Viimeisellä kuuretkeltä saatiin kiviä ja kuuainesta maahan paluukuomassa noin 117 kiloa maan painoa.

Sen voi lukea hyötykuormaksi.
Haaveilu on eri asia kuin tavoitteellinen toiminta.
Tieteellis-tekninen kehitys on tarkoittanut sitä että aiemmat ongelmat on ratkaistu ja rajoitukset rikottu.
Tämän päivän ongelmat ovat kehityksen avulla huomispäivän historiaa.