Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

[Karikko]

^

Fysiikan tosiasioita ei voi muuttaa, kyllä se tiedetään, vaikka ei tarkasti tiedettäisikään miten kaikki prikulleen toimii.

Kvantien toimintakin on eräänlainen arvoitus, mutta silti osataan niiden avulla tehdä kaikenlaisia sovellutuksia ja viestiä pitkin maailmaa.

Tiedetään siis hyvin pitkälle mitä fysiiikka pitää käytännössä rakenteineen ja toimintoineen sisällään.

Eli suhteellisuusteorian tulkinnat ovat käytäntöön päteviä.

Toisin sanoen vielä aine on energiaa ja energia on ainetta ja niiden perusteella on suunnitelmat tehtävä.

Mitään uutta fysiikkaa on turha toivoa, vaikka uusia asioita löytynee edelleen.

Plasma- moottoreiden mahdollisuutta kyllä tutkitaan teoreettisesti uutena mahdollisuutena, mutta se ei ole tätä päivää, eikä ihan muutakaan lähitulevaisuutta.

Plasman hallitseminen ja tuottaminen on melkoisen vaikeaa. Saati siitä tehtävän ajoaineen halitseminen, mutta nopeutta se mahdollistaisi nostettavan hurjasti.

Hiukaset voivat kyllä kiittää avaruudessa lähes valon-nopeudella, mutta eivät ihmiset.. Edes missään laitteissa- ne laitteetkaan eivät voi liikkua ilman voiman tuottoa, joka on -vastavoiman kautta saatua..

Hiukkasetkaan eivät saavuta niitä hurjia nopeuksia itsenäisesti, vaan jokin voima on ne liikkeelle lähettänyt, josta niiden nopeus on energiansa saanut.

[mikainen]

Deja vu-tunne on vahva kun tähän ketjuun silloin tällöin kurkkaa. Samat "fysiikka ei muutu"-"tietämyksemme siitä lisääntyy"-jankkaukset jatkuvat.

Nokitan lainauksella omasta viestistäni joku 500 viestiä sitten:
"Ja hyvinkin se joka avaruuteen lopulta reissaa tosissaan  voi olla kyborgi. Pelkät ihmisaivot keinotekoisessa ruumiissa, aivojen solujen ikääntyminen estetty ja nanobotit jatkuvasti korjailemassa säteilyvaurioita ym".

Ei ihan lähitulevaisuudessa kuitenkaan.

[Laika]

Veikkaan että jos foorumin fyysikot laitettaisiin pelkästään lukion kirjoituksia vastaavien fysiikan tehtävien eteen, hylsyjä vain lentelisi.

Siihen nähden minusta on hämmästyttävää, miten eräät täällä silti tietävät mitä hiukkaset ovat ja miten ne toimivat, ja mikä teoreettisesti on mahdollista.

[a4]

^

Fysiikan tosiasioita ei voi muuttaa, kyllä se tiedetään, vaikka ei tarkasti tiedettäisikään miten kaikki prikulleen toimii.

Kvantien toimintakin on eräänlainen arvoitus, mutta silti osataan niiden avulla tehdä kaikenlaisia sovellutuksia ja viestiä pitkin maailmaa.

Tiedetään siis hyvin pitkälle mitä fysiiikka pitää käytännössä rakenteineen ja toimintoineen sisällään.

Eli suhteellisuusteorian tulkinnat ovat käytäntöön päteviä.

Toisin sanoen vielä aine on energiaa ja energia on ainetta ja niiden perusteella on suunnitelmat tehtävä.

Mitään uutta fysiikkaa on turha toivoa, vaikka uusia asioita löytynee edelleen.

Plasma- moottoreiden mahdollisuutta kyllä tutkitaan teoreettisesti uutena mahdollisuutena, mutta se ei ole tätä päivää, eikä ihan muutakaan lähitulevaisuutta.

Plasman hallitseminen ja tuottaminen on melkoisen vaikeaa. Saati siitä tehtävän ajoaineen halitseminen, mutta nopeutta se mahdollistaisi nostettavan hurjasti.

Hiukaset voivat kyllä kiittää avaruudessa lähes valon-nopeudella, mutta eivät ihmiset.. Edes missään laitteissa- ne laitteetkaan eivät voi liikkua ilman voiman tuottoa, joka on -vastavoiman kautta saatua..

Hiukkasetkaan eivät saavuta niitä hurjia nopeuksia itsenäisesti, vaan jokin voima on ne liikkeelle lähettänyt, josta niiden nopeus on energiansa saanut.

Fysiikan tosiasiat ovat muuttuneet paljonkin. Aristoteleen fysiikan jälkeen monien muiden lisäksi mm. Galilei, Newton ja Einstein uudistivat oman aikansa fysiikkaa.
Uutta fysiikkaa on tullut jatkuvasti.

Sen lisäksi että Einsteinin hyvä ystävä oli marsilainen, Einstein mahdollisti uudella fysiikallaan paljon uutta aiemmin mahdotonta teknologiaa:
YDINPOMMI ei olisi ollut mahdollinen ilman modernin fysiikan perustaa, Einsteinin 1900-luvun alussa kehittämää suhteellisuusteoriaa, joka käsittelee aika-avaruutta ja massan ja energian suhdetta. Tässä mielessä Einstein on ydinaseen kantaisä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006595428.html
https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiittaa-einsteinia

Nyt kehitystyön alla oleva uusi fysiikka ja teknologia voivat samalla tavalla tulevaisuudessa mahdollistaa juuri nyt mahdottomia saavutuksia, myös avaruudessa.

[Karikko]

Veikkaan että jos foorumin fyysikot laitettaisiin pelkästään lukion kirjoituksia vastaavien fysiikan tehtävien eteen, hylsyjä vain lentelisi.

Siihen nähden minusta on hämmästyttävää, miten eräät täällä silti tietävät mitä hiukkaset ovat ja miten ne toimivat, ja mikä teoreettisesti on mahdollista.

Tieteessä hiukkasten "olemus" tiedetään melko hyvin.

Periaate on hyvin selvillä. Atomien väisessä vuoravaikutus-suhteessa energiaa siirtyy kvantteina ja hiukkasina. Elektroni on olemassa hiukkasena vain siirtyessään sähköisessä kentässä vuorovaikutteisena..  Tieteen perusasioita nämä.. siis kemiaa ja fysiikkaa.

Kuten esimerkiksi elektroni on sähköisen kentän hiukkanen ja fotoni sähkämagneettisen kentän virtuaalinen hiukkanen jonka koko energia on liikettä, eikä sillä ole lepomassaa.
Noin lyhyesti sanottuna, asian kokonaisuuden ymmärtämisessä on sitten enemmän tietoa saatavilla, jos kiinnostaa.

[Karikko]

^

Fysiikan tosiasioita ei voi muuttaa, kyllä se tiedetään, vaikka ei tarkasti tiedettäisikään miten kaikki prikulleen toimii.

Kvantien toimintakin on eräänlainen arvoitus, mutta silti osataan niiden avulla tehdä kaikenlaisia sovellutuksia ja viestiä pitkin maailmaa.

Tiedetään siis hyvin pitkälle mitä fysiiikka pitää käytännössä rakenteineen ja toimintoineen sisällään.

Eli suhteellisuusteorian tulkinnat ovat käytäntöön päteviä.

Toisin sanoen vielä aine on energiaa ja energia on ainetta ja niiden perusteella on suunnitelmat tehtävä.

Mitään uutta fysiikkaa on turha toivoa, vaikka uusia asioita löytynee edelleen.

Plasma- moottoreiden mahdollisuutta kyllä tutkitaan teoreettisesti uutena mahdollisuutena, mutta se ei ole tätä päivää, eikä ihan muutakaan lähitulevaisuutta.

Plasman hallitseminen ja tuottaminen on melkoisen vaikeaa. Saati siitä tehtävän ajoaineen halitseminen, mutta nopeutta se mahdollistaisi nostettavan hurjasti.

Hiukaset voivat kyllä kiittää avaruudessa lähes valon-nopeudella, mutta eivät ihmiset.. Edes missään laitteissa- ne laitteetkaan eivät voi liikkua ilman voiman tuottoa, joka on -vastavoiman kautta saatua..

Hiukkasetkaan eivät saavuta niitä hurjia nopeuksia itsenäisesti, vaan jokin voima on ne liikkeelle lähettänyt, josta niiden nopeus on energiansa saanut.

Fysiikan tosiasiat ovat muuttuneet paljonkin. Aristoteleen fysiikan jälkeen monien muiden lisäksi mm. Galilei, Newton ja Einstein uudistivat oman aikansa fysiikkaa.
Uutta fysiikkaa on tullut jatkuvasti.

Sen lisäksi että Einsteinin hyvä ystävä oli marsilainen, Einstein mahdollisti uudella fysiikallaan paljon uutta aiemmin mahdotonta teknologiaa:
YDINPOMMI ei olisi ollut mahdollinen ilman modernin fysiikan perustaa, Einsteinin 1900-luvun alussa kehittämää suhteellisuusteoriaa, joka käsittelee aika-avaruutta ja massan ja energian suhdetta. Tässä mielessä Einstein on ydinaseen kantaisä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006595428.html
https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiittaa-einsteinia

Nyt kehitystyön alla oleva uusi fysiikka ja teknologia voivat samalla tavalla tulevaisuudessa mahdollistaa juuri nyt mahdottomia saavutuksia, myös avaruudessa.

Mitään uutta fysiikkaa ei ole tullut, mutta fysiikasta nykyisin kyllä ymmärretään aiempaa enemmän.

Sekoitat ilmeisen tarkoituksella asiaa. - Myös teknologia on kehittynyt..

[Toope]

"Karikko", hyötysuhde on tosiaan aika heikko, edelleen. Mutta mahdoton se ei ole.
Kuten sanoin, ISS:ää rakennettiin vuosikymmeniä, niin rakennetaan Kuuasemaakin. Vähän kerrallaan.

Haaveet kohdistuvat nykyisin kuun kiertoradalle tehtävään asemaan.

Aurinkon hiukkas-säteily estää kyllä senkin asutuksen. Huoltaminen on myös sinne asti melkoisen kallista puuhaa. Joten varmaan sitäkin saadaan odotella lopun-ikää, ja vieltä tulevienkin ikäpolvien ajanjaksoja...

Ei estä, sehän on ollut toiminnassa vuosikymmeniä!
Kuutukikohdan perustaminen tarkoittaa Kuun luoliin perustettavaa tukikohtaa, jolloin se on turvassa säteilyltä. Etkö lainkaan lue, mitä muut kirjoittavat?

[Toope]

Deja vu-tunne on vahva kun tähän ketjuun silloin tällöin kurkkaa. Samat "fysiikka ei muutu"-"tietämyksemme siitä lisääntyy"-jankkaukset jatkuvat...

Nuo samat tyypit: Et voi lentää, kun et omaa siipiä. Et pääse avaruuteen, koska henkesi ei kulje. Samat tyypit nyt sanovat, ettei Kuuhun voida perustaa tukikohtaa, vaikka ihminen on siellä jo tallaillut. Rasittaa joskus tuollainen negativismi. Luulevatko jotkut, ettei ISS:llä jatkuvasti tehdä kokeita sitä varten, että Kuuhun luodaan tukikohtaa?

[Toope]

Fysiikan tosiasioita ei voi muuttaa, kyllä se tiedetään, vaikka ei tarkasti tiedettäisikään miten kaikki prikulleen toimii...

Kyllä, fysiikan tosiasioita ei muuteta. Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö fysiikankäsityksemme muuttuisi, koska tietämyksemme on aina ja tällä hetkellä rajallista.

[a4]

Mitään uutta fysiikkaa ei ole tullut, mutta fysiikasta nykyisin kyllä ymmärretään aiempaa enemmän.

Sekoitat ilmeisen tarkoituksella asiaa. - Myös teknologia on kehittynyt..

Eikö Einsteinin julkaisemat suhteellisuusteoriat olleet ilmestyessään uutta fysiikkaa?
Miksi niitä kutsutaan teorioiksi?

Pyrin sekoittamisen sijasta tarkentamaan sitä mitä fysiikalla tarkoitetaan eli mistä tarkkaan ottaen puhutaan kun puhutaan fysiikasta.
Tarkka kielenkäyttö on tieteessäkin olennaista. 

[Karikko]

"Karikko", hyötysuhde on tosiaan aika heikko, edelleen. Mutta mahdoton se ei ole.
Kuten sanoin, ISS:ää rakennettiin vuosikymmeniä, niin rakennetaan Kuuasemaakin. Vähän kerrallaan.

Haaveet kohdistuvat nykyisin kuun kiertoradalle tehtävään asemaan.

Aurinkon hiukkas-säteily estää kyllä senkin asutuksen. Huoltaminen on myös sinne asti melkoisen kallista puuhaa. Joten varmaan sitäkin saadaan odotella lopun-ikää, ja vieltä tulevienkin ikäpolvien ajanjaksoja...

Ei estä, sehän on ollut toiminnassa vuosikymmeniä!
Kuutukikohdan perustaminen tarkoittaa Kuun luoliin perustettavaa tukikohtaa, jolloin se on turvassa säteilyltä. Etkö lainkaan lue, mitä muut kirjoittavat?

Joo näkyy olevan pelkää pötyä aika usein, uskovaisten touhua.

Luoliin rakentaminen ja niissä asuminen on paljon vaikeampi juttu ja vaatisi paljon enemmän perustekniikkaa.

Suljetun tilan paineistaminen ja hapettaminen olisi vähinttään tuhansia kertoja vaikeampaa.

Happi reakoi myös kuussa oleviin mineraaleihin ja aihettaa sitäkin haittaa. Kuupöly tuotti käryjä laskeutumismoduulinkin oloissa reaktioissa hapeen aluksen sisätilassa.

[Karikko]

Mitään uutta fysiikkaa ei ole tullut, mutta fysiikasta nykyisin kyllä ymmärretään aiempaa enemmän.

Sekoitat ilmeisen tarkoituksella asiaa. - Myös teknologia on kehittynyt..

Eikö Einsteinin julkaisemat suhteellisuusteoriat olleet ilmestyessään uutta fysiikkaa?
Miksi niitä kutsutaan teorioiksi?

Pyrin sekoittamisen sijasta tarkentamaan sitä mitä fysiikalla tarkoitetaan eli mistä tarkkaan ottaen puhutaan kun puhutaan fysiikasta.
Tarkka kielenkäyttö on tieteessäkin olennaista.

No niin silloin varmaan voinet ymmärtää niitä vaikeuksia, mitä kuuaseman perustamiseen liittyy- eivät edelleenkään "väisty olkapäitä kohottelemalla.

Einsteinin teoriat kehittivät jo ennestään olevia teorioita, eivätkä tehneet mittään uutta "fysiikkaa".

Jos nyt fysiikalla tarkoitetaan luontoa ja sen ilmiöitä kaikkineen. Niiden tutkimista.

Jos sillä tarkoitetaan jotain muuta, se ei sitten ole enää tieteellinen näkökohta.

Teorioilla on tietenkin se sama ongelma, että ne ovat perusteeltaan osa kuvauksia jostaan järjestelmän toiminnasta ja siksi ne eivät ole täydellisiä.

[ROOSTER]

Lukaisin tässä  Keijo Kajantien arvioinnin kirjasta: Albert Einstein. Erityisestä ja yleisestä suhteellisuusteoriasta yleistajuisesti. Suomentanut ja kommentoinut Raimo Lehti. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 2003. 564 s.

Einstein on tieteen ikoni ja hänen suhteellisuus- teoriansa seuraukset ovat klassillisen fysiikan kannalta paradoksaalisia ja vaativat perusteluja.

Näin oli erityisesti silloin kun teoria oli nuori eikä sen seurauksia oltu niin kiistatta kokeellisesti todennettu kuin nykyään. Tänäänhän ne muodostavat osan totuutta luonnosta ja sen laeista.

...

Ei ole epäilystä siitä, etteikö yleinen suhteellisuusteoria olisi oikea omalla pätevyysalueellaan, aivan kuten Newtonin mekaniikkakin, mutta yhtä selvää on, että se ei ole lopullinen totuus; tietyissä olosuhteissa sekään ei ole enää riittävä. Ongelmana on, että nämä olosuhteet ovat niin kaukana meidän arkiympäristöstämme, että meillä ei ole niistä vielä suoranaista empiiristä tietoa – ne elävät vain ihmisten ajatuksissa. Yksi kuitenkin on: meidän maailmankaikkeutemme synty ja olemassaolo.

...

Yleisen suhteellisuusteoriankin ym märtää paremmin katsomalla sen ehdotettuja laajennuksia, jotka siis ovat vasta ehdotelmia tutkijoiden aivoissa. Mitäpä jos ulottuvuuksia ei olekaan vain tavalliset neljä, aika ja kolme paikkaulottuvuutta? Mitäpä jos täytyy ottaa huomioon kvanttimekaniikan lait, esimerkiksi epätarkkuusperiaate? Yleinen suhteellisuusteoriahan on puhtaasti klassillinen, Planckin vakio h ei siinä esiinny.

Minä oletan, epäilen ja ehkä hiukan väitänkin, että Einsteinin teoria on vain erikoistapaus jostain suuremmasta yhtälöstä.

[Laika]

Minä oletan, epäilen ja ehkä hiukan väitänkin, että Einsteinin teoria on vain erikoistapaus jostain suuremmasta yhtälöstä.

Usein maallikolta jää huomaamatta, mikä on teorian rooli tiedon muodostuksessa. Katselin vähän aikaa sitten Sapolskyn luentoa biologiasta ja kaoottisista järjestelmistä, eikä tarkkaavaiselle katsojalle jäänyt epäselväksi, että teoria täytyy ymmärtää spesifisti nimenomaan suhteessa noihin erikoistapauksiin, joissa se toimii. Biologia muuten on eräs erityistapaus sekin, joka itse asiassa ei vaikuta noudattavan fysiikassa lausuttuja ideaaleja entropiasta yksi yhteen. Evoluutio päinvastoin sotii vastaan ajatusta, jonka mukaan epäjärjestys lisääntyy. Tällöin olisi hyvä vähintään tarkistaa, mitä fysiikassa oikeastaan tarkoitetaan epäjärjestyksellä, koska monimutkaisemmat organismit nimenomaan päätyvät noudattamaan järjestyneitä aineellisia olomuotoja.

Mutta tieteessä on yhä uudelleen ja uudelleen tultu risteykseen, jolloin tehdään uudenlainen havainto uudenlaisesta erityistapauksesta. Tällöin pitäisi ymmärtää, että käytetty kieli perustuu konventioihin, ja konventiot perustavat lausumattomiin oletuksiin todellisuudesta. Esimerkiksi käsitys ajasta murtuu Einsteinin teorian myötä siten, että siitä tulee pikemminkin emergentti suure kuin muuttumaton luonnonvakio. Jos jokin tieteelliseksi ajatellun kielen määre ei sitten onnistu vangitsemaan ilmiön logiikkaa, niin ensimmäinen oire siitä on, että itse ilmiö vaikuttaa epäloogiselta yritettäessä kuvailla sitä vakiintuneilla termeillä.

Schrödingerin kissa on hyvä esimerkki tästä.

[ROOSTER]

^
Juu.

Tasavirtakin on vaihtovirran erikoistapaus (taajuus 0Hz) ja laservalokin on eräs spesiaali valon muoto (valoaallot ovat kaikki samanpituisia, samansuuntaisia ja samantaajuisia), jne.  Tiedä mitä näitä vielä löydetään, laser on vasta vuodelta 1960. Entä jos gravitaatiosta eli painovoimasta löydetään vastaava erikoistapaus - millainen se olisi? 

Grafeenikin on hiiliatomien järjestäytymisen erikoistapaus, uusi keksintö ja kauhean lupaava sellainen.

Grafeeni on hiilen allotrooppinen muoto, joka koostuu yhdestä kerroksesta toisiinsa sitoutuneita sp2-hybridisoituneita hiiliatomeja. Grafeeni on maailman kestävin tunnettu ainelähde?. Se on myös erittäin valoaläpäisevää ja johtaa hyvin lämpöä ja sähköä.

Grafeenin historiaa

Teoreettisessa fysiikassa oli 1930-luvulla päätelty, että vain yhden atomikerroksen paksuiset rakenteet eivät voi olla pysyviä. Atomien lämpöliikkeen arveltiin hajottavan tällaiset rakenteet. Hyvin ohuista rakenteista on myös tehty paljon kokeita ja tämä alkuperäinen päättely on tähän asti näyttänyt pitävän paikkansa.
...
Grafeenin löysivät Manchesterin yliopiston tutkijat Konstantin Novoselov ja Andre Geim. He yrittivät eri menetelmin ohentaa grafiittia. Alun perin heidän tutkimuksensa oli työviikon lopuksi tehtävää mielikuvituksellista hassuttelua.
...
Vuonna 2010 Geim ja Novoselov saivat grafeenin löytämisestä Nobelin fysiikanpalkinnon.

Paljon on kehitelty uusia aineita ja materiaaleja avaruustekniikan vaatimusten takia. Ei taida olla mitään syytä olettaa, että tämä kehitys olisi loppunut, pikemminkin päinvastoin. Nyt on otollinen aika Mars-asioille.

Vuosi 2021 osuu sopivasti kiertoratojen kannalta, sillä juuri nyt Maa ja Mars ovat samalla puolella Aurinkoa.

Punaisen planeetan vuosi kestää 687 Maapallon päivää, joten seuraavan kerran sama mahdollisuus aukeaa vasta reilun kahden vuoden kuluttua.

Merkkejä elämästä

Matkalla ovat jo kiinalainen Tianwen-1-avaruusalus, Arabiemiraattien Al Amal -luotain ja Nasan Perseverance-mönkijä, joiden kaikkien pitäisi saapua naapuriplaneetan läheisyyteen ensi kuussa.

Kiinalaisten Tianwen-projekti ("Taivaallisen totuuden metsästys") on näistä kaikkein kunnianhimoisin, koska se pitää sisällään luotaimen ja oman mönkijän, jota voidaan ohjata maasta käsin. Tavoite on tuttu jo aiemmilta kerroilta: löytää merkkejä vedestä.

Nasa puolestaan tarjoaa maailmalle Marsin äänimaailman, koska sen mönkijä on varustettu useilla kameroilla ja mikrofoneilla. Perseverancen ("Periksiantamaton") on tarkoitus tutkia Marsia peräti kahden vuoden ajan, mutta sen tehtävien pääpaino on 50–90 ensimmäiseen Mars-päivän kohdalla.


Mönkijän matkassa on Ingenuity ("Nerokas") -helikopteri. Ja jos sille löydetään sopivan tasainen kenttä, voidaan Marsissa kokeilla myös lentämistä.

Perseverancen kiehtovin haaste on löytää todisteita sammuneesta elämästä.

Avaruusalalla tapahtuu lähes joka päivä jotain merkittävää.

VERKKOKAUPPAYHTIÖ Amazonin toimitusjohtajan, maailman toiseksi rikkaimman miehen Jeff Bezosin avaruuslentoyhtiö Blue Origin testasi torstai-illalla kello 19 Suomen aikaan Blue Shepard -rakettiaan ja avaruuskapseliaan.

HS näytti testilennon suorana.

Näyttää siltä, että Bezos ja Musk kamppailevat erikoisalansa saavutusherruudesta, niinkuin Edison ja Tesla aikoinaan. Sillä poikkeuksella, että nyt nämä pelaajat ovat maailman rikkaimpia ihmisiä. Eiköhän jotain tuloksiakin taas saada lisää, ei tämä tässä vielä ole.