Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Marsplaneetalle muuttaminen, asuttaminen ja maankaltaistaminen - edut ja haitat

Aloittaja ROOSTER, huhtikuu 24, 2019, 16:53:48

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 7 Vieraat katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Euroopan avaruusjärjestö ESA kirjoittaa sivuillaan painovoimasta seuraavanlaisesti:

Lainaus käyttäjältä: https://www.esa.int/Space_in_Member_States/Finland/Mitae_on_painovoimaMitä on painovoima?

Tieteen kehitystä ei voida ennustaa, mutta tieteellinen läpimurto fysiikassa saattaa olla hyvinkin ovella; Euroopan avaruusjärjestö on suunnitellut sarjan ainutlaatuisia koelaitteita ja satelliitteja, joiden avulla tiedemiehet uskovat pääsevänsä käsiksi painovoiman perusolemusta käsitteleviin kysymyksiin.

Painovoiman olemus on paljolti edelleen hämärän peitossa, sillä osa avaruuden ilmiöistä ei tunnu noudattavan lakeja ja teorioita, joiden mukaan nykyisin hahmotamme maailmaa - havainnot eivät tue käsitystämme painovoimasta ja sen käyttäytymisestä, joten fyysikot haluaisivat kiihkeästi tutkia painovoiman olemusta huomattavasti nykyistä tarkemmin.

Eipä noista paljoa ymmärrä mutta kun painovoimaa, mustia aukkoja, pimeää energiaa ja muita ihmeellisyyksiä hieman aletaan ymmärtää, niin kukapa tietää, vaikka joku lähiaikoina valmistaisi antigravitaatiolaitteen josta käänteisen vetovoimakeräimen avulla voisi singota kappaleita avaruuteen käsittämättömällä teholla.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko


No painovoiman olemus tunnetaan melko hyvin, vaikka sen yhteensovittaminen kvanttiteorioihin ei oikein onnistukaan.

Perusteeltaan painovoima vastustaa liikettä, eli on negatiivista energiaa.

Sama voima mikä saa kiven putoamaan maahan, kun sen heittää ilmaan, toimii myös avaruuden mittakaavassa.
Toisin sanoen kaikessa tuossa toimii suhteellisuus >erilaisten liikkujien suhde toisiin liikkujiin ja massakeskittymiin, jotka nekin ovat liikkeessä.


Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 25, 2021, 10:16:41

Eipä noista paljoa ymmärrä mutta kun painovoimaa, mustia aukkoja, pimeää energiaa ja muita ihmeellisyyksiä hieman aletaan ymmärtää, niin kukapa tietää, vaikka joku lähiaikoina valmistaisi antigravitaatiolaitteen josta käänteisen vetovoimakeräimen avulla voisi singota kappaleita avaruuteen käsittämättömällä teholla.

Niin, tuosta sen verran, että ne kappaleet jotka pitäisi singota avaruuteen ovat itsekin painovoiman yhteensitomia, sen sähkömagneettisen voiman lisäksi.

Ehkä tuollaisisia singoja jo onkin >novat, supernovat, hypernovat...

Toope

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 23, 2021, 11:08:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 22, 2021, 11:22:22
Mitään uutta fysiikkaa ei ole tullut, mutta fysiikasta nykyisin kyllä ymmärretään aiempaa enemmän.

Sekoitat ilmeisen tarkoituksella asiaa. - Myös teknologia on kehittynyt..
Eikö Einsteinin julkaisemat suhteellisuusteoriat olleet ilmestyessään uutta fysiikkaa?
Miksi niitä kutsutaan teorioiksi?

Pyrin sekoittamisen sijasta tarkentamaan sitä mitä fysiikalla tarkoitetaan eli mistä tarkkaan ottaen puhutaan kun puhutaan fysiikasta.
Tarkka kielenkäyttö on tieteessäkin olennaista.
Totta. Itse asiassa suuri osa fysiikastamme ja eritoten astronomiastamme on toistaiseksi teorian tasolla olevaa. Me emme ole saaneet (vielä)juuri mitään todistusaineistoa alkuräjähdyksestä, emme oikein havaintoja mustista aukoista, saati sitten "pimeästä energiasta/aineesta". Hyvin pitkälti olemme teorioittemme tasalla näissä asioissa. Likipitäen kaikki tietämyksemme perustuu matematiikan/fysiikan teorioihin. = Arvailuun?

Nykytietämyksemme universumista ei suurelta osin perustu tieteellisiin faktoihin, vaan enemmän teorioihin.

Itsekin pitkälti uskon noihin, koska ovat järkevimpiä selityksiä tähän saakka. Mutta faktoja eivät toki ole, koska näkemykset eivät ole todistettuja. Meidän näkemyksemme maailmankaikkeudesta voi olla yhtä vajavainen kuin Kopernikuksen tai Galilein aikoinaan. He olivat joissain asioissa oikeassa, toisissa aivan väärässä. Mutta hyvä, että tiede etenee. Erehdykset, virhearvioinnit ja mokatkin kehittävät tiedettä. Joskus satutaan oikeaan.

Kiitos tieteelle. Se vie aina lähemmäs faktoja.


Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 23, 2021, 12:53:38
...Luoliin rakentaminen ja niissä asuminen on paljon vaikeampi juttu ja vaatisi paljon enemmän perustekniikkaa.
Suljetun tilan paineistaminen ja hapettaminen olisi vähinttään tuhansia kertoja vaikeampaa.
Happi reakoi myös kuussa oleviin mineraaleihin ja aihettaa sitäkin haittaa. Kuupöly tuotti käryjä laskeutumismoduulinkin oloissa reaktioissa hapeen aluksen sisätilassa.
Luoliin ollaan rakennettu maassakin, ilman ulkoista happea. Paineistaminen onnistuu ISS:llä, miksei onnistuisi Kuutukikohdassa?
Kuupöly on ongelma, sitähän NASA pyrkii ratkaisemaan suodattimien kehityksellä.

Karikko esittää ongelmia, joita NASA tms. ovat miettineet jo vuosikymmeniä!

Juha

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 25, 2021, 10:52:59
Perusteeltaan painovoima vastustaa liikettä, eli on negatiivista energiaa.

Massaa voi sanoa, jonkin pysähdyttäjänä. Musta aukko taittaa kuulemma valoakin, siis irrallaan olevampaa energiaa.

Noin ajatellen, ilmiöhän on olemassoloa ajatellen looginen, ja tätä ajattelutapaa soveltaen, selittyy moni luonnonilmiö.

Kuumat oliot sinkoilevat kauemmas, jähmeämmästä, ja jähmeämpi kiihtyy liiketilaltaan, kun vaikutusyhteydessä liikkeellisemmän kanssa.

Mikä törmää mihinkin, on vaikuttajana, tai millä tavoin voi olla vuorovaikutussuhteessa, minkin kanssa. Mitä nämä "mität" viimein ovat?

Kaikkeus voi olla hyvin yksinkertaisesti selitettävissä, tosin yksinkertaistus vaatii sopivaa tajunnan kohdentamista, mitä varten valitettavasti tiedettävä monesta ilmenevästä niin, että voi tehdä rajua karsintaa, villakoiran hahmottaakseen.

Tuli mieleen tämä dokkari, viime kappaleesta: https://areena.yle.fi/audio/1-1403833. Kyseessä seulaaminen, seulan kantaminen, asiasta tarkemmin tietämättä. Samaa se on muunkin onkijalla.

EM onkijatyyppejä, en yritä mahduttaa mekanistisempaan alkuideaan.

Juha


Edellistä teoriajuonnetta jos lähtee viemään eteenpäin, niin voi kuvitella, että kun lähdetään atomaarisemmalta rakennetasolta, niin vapautta vähenee, makrotasoisempaan päin mentäessä. Lopulta olisi jotain sitä, mitä on tutkia, perinteisemmin menetelmin, ihmisen vinkkelistä.

Muuten, todellisuus luonteeltaan olisi aina samalla sitä, missä vapausasteiden suhteen, ei oikein olisi rajaa. Klimppiintymistä, ts jotain makrorakenteisempaa, voisi alkaa tiivistymään, tietyissä tilannekäänteissä.

Järkevästi ajatellen, vaikea ajatella kaikkeudesta niin, etteikö olisi heiveröisyyden suuntaisessakin, jotain ääretöntä. Välimatkat ovat osaltaan tätä. Ei paljon vaikututa, kaikkeuden toisesta päädystä, ainakaan perinteisemmillä mittareilla mitaten, muuten ehkä hyvinkin.

Ihmisen rakennelmiin nähden, rakenne olisi juuri päinvastaisen oloista. Mennään tyypillisesti jollain pienellä kokoonpanolla, esim aksioomilla matematiikassa, tai merkitysten sitojilla (true/false) tietotekniikassa, ja sovelletaan näistä perusosasista jotain hyvin kompleksista, joka kuitenkin palautuu pohjaansa, ja jos ei, ...

Ihmisen tapa rakentaa, on top-down. Luonnon tapa järjestyä, on bottom-up. Massaan tai sitovuuteen liittäen, ihmistä voi ajatella keräävämpänä luonnon keskittymänä, kuin mitä on häntä atomaarisemmin "elävät".

Fysiikassa olevaa entropian käsitettä en ole koskaan oikein paneutunut sisäistämään. Jotain epäjärjestystä syntyy aina, kun jotain järjestyy rakenteisemmaksi. Näinkö?

Toope

Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 25, 2021, 23:01:45

Edellistä teoriajuonnetta jos lähtee viemään eteenpäin, niin voi kuvitella, että kun lähdetään atomaarisemmalta rakennetasolta, niin vapautta vähenee, makrotasoisempaan päin mentäessä. Lopulta olisi jotain sitä, mitä on tutkia, perinteisemmin menetelmin, ihmisen vinkkelistä.

Muuten, todellisuus luonteeltaan olisi aina samalla sitä, missä vapausasteiden suhteen, ei oikein olisi rajaa. Klimppiintymistä, ts jotain makrorakenteisempaa, voisi alkaa tiivistymään, tietyissä tilannekäänteissä.

Järkevästi ajatellen, vaikea ajatella kaikkeudesta niin, etteikö olisi heiveröisyyden suuntaisessakin, jotain ääretöntä. Välimatkat ovat osaltaan tätä. Ei paljon vaikututa, kaikkeuden toisesta päädystä, ainakaan perinteisemmillä mittareilla mitaten, muuten ehkä hyvinkin...
Nykyteorioiden/havaintojen mukaan universumi laajenee, jolloin gravitaation vastaiset voimat vaikuttavat suuremmin. Suuressa skaalassa siis, universumin tasolla. Tämän perusteella universumi autioituisi ja kylmenisi. Mutta tuo on vain yksi teoria. Toiset teoriat esittävät sitä, että laajeneminen loppuu ja kääntyy takaisinpäin universumin yhtyessä lopulta takaisin yhteen pisteeseen = Uusi alkuräjähdys, syklinen maailmankaikkeus. Toisaalta universumimme voi olla kupla varhaisemmasta universumista. Ja saattaa itse luoda rinnakkais/lapsi-universumia riittävän massan/energian muotoutuessa yhteen. Mustien aukkojen yhdistyminen käsittämättömillä energiapotentiaaleillaan. Universumihan ei vain laajene, osin se myös keskittyy syöden itseään. Esim. oma linnunratagalaksimme tullee törmäämään Andromedan suurempaan galaksiin jonkun miljardin vuoden kuluttua. Aine/energia myös keskittyy, vaikka universumi laajenee...?!

Niin, kuten sanoin, ehkä meidän tietomme universumista ovat vielä aika vajavaisia, vähän kuin lapsella rannalla, kun ihmettelee hiekkarantaa ja merta. Ajatuksia on vaikka minkälaisia.

Juha

#938

^ Tuosta mieleen fysikaalisten tapahtumien se piirre, jossa energiaa sitoutuu johonkin, ja tapahtumaa kokonaisemmin ajatellen, jokin osuus jää sitoutumatta.

Mikä on jaettavissa oleva energia, ja miten jakautuu suhteessa liittyvään ja poislähtevään.

Esim tavan makrotörmäyksissä, jotka eivät ole ideaalisen kimmoisia, osa liike-energiasta sitoutuu törmääviin kappaleisiin, suurimman osan energiasta, jääden jatkoliikkujiin, joissain tapauksissa.

Pitempää aikaväliä tarkastellen, kaikki mikä on sitoutunut törmäyksessä liikkuvien sisäiseen microtasoisempaan liikkeeseen, tulee antamaan normioloissa energiansa pois, vähemmän liikkuville molekyyleille, ts kertynyt lämpöenergia, jakautuu tasaisesti, siis tulee sen piirin täyteen jakoon, joka yhteydessä lämmenneihin, ja sen lämmittäneisiin, jne.

Kun sitten liikuskelevia otuksia ajattelee, niin törmäilevät samalla tapaa, toisiinsa, mutta myös pienempiä energianjakotapahtumia ilmenee, ts kuvio toistuu, ja makrotason liike vaimenee, ja jos ei kertarysäyksellä, ajastaan, ellei kyseessä ole esim planeetat, sopivilla radoilla, toistensa suhteen.

Planeettasysteemeissä, on havaittavasti vakiollisempia asetelmia, jotain pysyväisempää, kuten myös stationaarisilla sateliiteillä, ja ylipäätään osin painovoimairronnaisilla liikkujilla, esim Maan painovoiman suhteen.

Ajastaan ne energianjakotapahtumat, joihin törmäilijöiden yhteydessä viittasin, voivat tulla kyseeseen myös vakiollisilta näyttävissä planeetta-asetelmissa. Jotain on rysässä, eikä energiaa ole riittävästi, ainakaan siihen, mitä Toope kertoi tiedettävän, maailmankaikkeudesta kokonaisuutena.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 25, 2021, 21:58:41

Karikko esittää ongelmia, joita NASA tms. ovat miettineet jo vuosikymmeniä!

Ja miettivät edelleen- todennäköisesti pikemminkin vuosisatoja, kuin kymmeniä..

ROOSTER

Eräs mielenkiintoinen ratkaisu tarvittavan apuelämän viemiseksi Marsiin on Jun Kamein ideoima tekniikka:

Lainaus käyttäjältä: http://www.junkamei.com/work#/embyo-mars/...the possibility of terraformingMars using synthetic biology with the goal of creating a symbiotic relationship between humans and their new surroundings.

The EMBYO is a functional biofilm that transform itself into a habitable biological architecture once it lands on the surface of Mars. In 2050, the first EMBYO is sent from Earth, containing the necessary nutrients and microorganisms to create localized bubbles of life.

Once the EMBYO lands on the equatorial surface of mars, the microorganism transform nutrients into carbon dioxide to inflate the EMBYO aiding it to grow until it reaches a level of stasis. Then, the colony of cyanobacteria contained in the film starts photosynthesizing oxygen from the produced carbon dioxide. Finally, the bacteria cellulose strengthen the structure and binds the EMBYO to the Martian soil to hold the nutrients for further growth.

25 years later, manned missions to mars with the goal of setting up new communities can use the framework that has been laid out by the EMBYOs.

Hän on muutenkin kiinnostunut elämän ylläpitämisestä hankalissa olosuhteissa. Osoituksena siitä suunnittelemansa keinokidukset ihmiselle.



Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

a4

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 23, 2021, 13:00:41
No niin silloin varmaan voinet ymmärtää niitä vaikeuksia, mitä kuuaseman perustamiseen liittyy- eivät edelleenkään "väisty olkapäitä kohottelemalla.

Einsteinin teoriat kehittivät jo ennestään olevia teorioita, eivätkä tehneet mittään uutta "fysiikkaa".

Jos nyt fysiikalla tarkoitetaan luontoa ja sen ilmiöitä kaikkineen. Niiden tutkimista.

Jos sillä tarkoitetaan jotain muuta, se ei sitten ole enää tieteellinen näkökohta.

Teorioilla on tietenkin se sama ongelma, että ne ovat perusteeltaan osa kuvauksia jostaan järjestelmän toiminnasta ja siksi ne eivät ole täydellisiä.
Tieteellis-tekninen kehitystyö ei ole olkapäiden kohottelua vaan kovaa, pitkäjänteistä ja kehityksensä kautta itseään nopeuttavaa työtä jolla on tieteen lyhyen historian saatossa toistuvasti saavutettu aiemmin mahdottomia asioita.

Einsteinin teoriat ovat omalta osaltaan uudistaneet Aristoteleen fysiikkaa siinä missä Newtonin teoriat tai Galilein metodit ja monet muut. Uudet fysikaaliset teoriat ovat olleet uutta fysiikkaa eli sellaista fysiikkaa jota aiemmin ei ole ollut.

Luonto ja luonnontutkimus ovat käsitteellisesti kaksi eri asiaa. Fysiikalla tarkoitetaan luonnontutkimusta, ei luontoa itseään.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 27, 2021, 00:34:35

Luonto ja luonnontutkimus ovat käsitteellisesti kaksi eri asiaa. Fysiikalla tarkoitetaan luonnontutkimusta, ei luontoa itseään.

Niinpä tietenkin, tosin täytyyhän se luonto olla, että sitä voidaan tutkia.

Tarkoitat siis teoriaa "ilmeisesti"  teoriaahan ei tarvitse tutkia, ne (teoriat) kehittyvät luonnontutkimuksen ohessa..

Tieteen perusasia on tutkia olemassa-olevaa, eli siis luonnosta on kysymys..

Jos sanotaan fysiikan muuttuvan, niin mitä sillä tarkoitetaan??

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 27, 2021, 11:01:58
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 27, 2021, 00:34:35

Luonto ja luonnontutkimus ovat käsitteellisesti kaksi eri asiaa. Fysiikalla tarkoitetaan luonnontutkimusta, ei luontoa itseään.

Niinpä tietenkin, tosin täytyyhän se luonto olla, että sitä voidaan tutkia.

Tarkoitat siis teoriaa "ilmeisesti"  teoriaahan ei tarvitse tutkia, ne (teoriat) kehittyvät luonnontutkimuksen ohessa..

Tieteen perusasia on tutkia olemassa-olevaa, eli siis luonnosta on kysymys..

Jos sanotaan fysiikan muuttuvan, niin mitä sillä tarkoitetaan??

Juuri edellisessä viestissä a4 vastasi tähän kysymykseen mitä hän sillä tarkoittaa: " Uudet fysikaaliset teoriat ovat olleet uutta fysiikkaa eli sellaista fysiikkaa jota aiemmin ei ole ollut".

Ei ehkä kaikkein täsmällisintä kieltä, mutta kuitenkin.

Karikko

^
Ehkä ei, siis teoriat ovat kehittyneet, vastaamaan luontoa jota niillä tutkitaan.

Eivät tule täydellisiksi silti, teoria sinänsä tarkoittaa sitä miten ihminen ymmärtää tutkimiaan asioita- luontoa, silloin, kun sitä kutsutaan fysiikan teorioiksi.

Kehittihän jo newton aikoinaan matematiikkaa vastaamaan tutkimuksissa havaittuja asioita. Teoriat ja tutkimukset kulkevat yhdessä, mutta luonto ei "taida muuttua.