Mitä voimme oppia ihmisestä muita kädellisiä tarkkailemalla?

[-:)lauri]

En ole vaatinut pakottamista,

Paitsi silloin kun olet vaatinut.

sanon vain, että on olemassa parempia ja huonompia perhemalleja.

Vielä äsken osasit nimetä kaikki tällaiset tapaukset. Mihin ne valheesi tästä viestistäsi nyt katosivat?

[safiiri]

En ole vaatinut pakottamista, sanon vain, että on olemassa parempia ja huonompia perhemalleja.

Kyllä se on pakottamista, että vaadit homoseksuaaleja jäämään ilman lapsia tai vaadit, ettei kukaan saa hankkia lasta ilman tiedossa olevaa kanssahuoltajaa. On naurettavan typerä ajatus, että pakkkoa voisi olla vain tehdä, mutta pakkoa ei olisi estää tekemästä. Et pysty edes itse pitäytymään tässä loogisesti, sillä sinusta oli paheksuttavaa estää Kiuasta osallistumasta kirjamessuille. Sananvapaudesta olet huolissasi, koska sinua huolettaa sanomisen estäminen eli juurikin se, ettei saa tehdä jotakin.

[kertsi]

Mitä voimme oppia ihmisestä muita kädellisiä tarkkailemalla?
Esimerkiksi homoseksuaalisuudesta? Perhemalleista? Monogamiasta?

[Karikko]

Syyllisyys-sanasta tulee mielleyhtymä oikeustieteen terminologiaan, ja tietoisiin valintoihin. Se on perin onneton sanavalinta sellaisesta tapahtumasta, mihin ihminen itse ei voi juurikaan vaikuttaa. Kukaan ei voi valita vanhempiaan ja geenejään ja lajityypillisiä vaistojaan. Niistä moittiminen on kuin moitisi jotakuta siitä, että tämä hengittää.

Aiheuttaja sanotaan sitten, eli syyllinen. No ei pidä kokea olevansa sen kummemmin vastuussa siitä millaiseksi naiset ovat miehen "luoneet" kilpailuttaessaan heitä aikojen alusta.

Monesti muuten naisten valintaa pidetään ihan hyvänä, mutta eivät he silti taida ottaa vastuuta valintojensa seurauksista.
Suosittaessa Väkivaltaan taipuvaisia johtomiehiä he samalla muokkaavat tulevaa jälkipolvea niillä perintötekijöillä. Monethan joutuvat tyytymään siihen minkä saa.

Ei pidä silti olla huolissaan sehän on maailman malli ja tiedostamattomanakin siihen sortuvia riittää .
Nehän ovat valintoja -sukupuolivalintoja, eli tarkoitan tuolla sukupuolivalinnoilla- sukupuolien valitsevan, itselleen parhaat mahdolliset perintötekijät, mutta se toimii omien mahdollisuuksien puitteissa.

Jo nyt siis on tarkoitus tarkastella kaikkien ihmisten kumppaninvalintaa aikojen alusta tähän päivään, niin sitten mukaan pitää myös ottaa kaikki ne tavat, joilla noita valintoja yhteisöissä on rajoitettu ja ohjailtu. Jos vähääkään mietit, niin eipä olekaan naisella ollut kovin vapaat kädet tehdä valintoja. Järjestetyt avioliitot ja monella tapaa rajatut valinnan mahdollisuudet - puhumattakaan siitä, mitä on yhteisöllisesti pidetty sopivana - ovat olleet vaikuttamassa ja edelleen vaikuttavat asiaan. Ei tätä niin voi ajatella, että evoluutio on tässä pisteessä siksi, että nykyään länsimaissa naisella on aika suuri vapaus tässä asiassa. Mkäli naisen toimintaa on voimakkaasti rajoitettu yhteisöissä, ei voi väittää, että nainen olisi päättänyt kumppanistaan. Mikäli kumppani on määräytynyt ennemminkin sillä perusteella, miten omaisuuden on haluttu periytyvän, on tehty naimakaupoilla valtapolitiikka tai vain hankittu mahdollisimman isot myötäjäiset niin ollaan aika kaukana ajatuksesta, että naiset ovat valinnoillaan muokanneet mieheyteen toivomiaan piirteitä.

Jos luet viisaasti, niin huomaat, että kärjistin vain hieman- sanoessani naisten valitsevan.

Todellisuudessa valinta on luonnon ja evoluution tekemää ja nainen vain yksi osatekijä omalla paikallaan.

Valinta tapahtuu jo hormoneidenkin kautta, feromonien ja muiden fysikaalisten ilmiöden saattelemana. Naisen osuus on siis vain kuriositeettinen, mutta osaltaan tärkeä, ilmeisesti miesten libido kyllä sallii osallistua siitiöiden luovutukseen hieman vapaammin, mutta naisen tunteet vaikuttavat siihen hieman enemmän, eli kenet hän haluaa. Toisaalta on toki selvää, että halujen kohteet eivät välttämättä toteuta niitä toiveita.

Onhan herra toki tavoittelemisen arvoinen "saalis" rengipoikaan nähden eturivissä. Biologia kyllä vaikuttaa siihen myös, mutta asema hieraktiassa on yksi tekijä ja omaan aseman paraneminen siinä sivussa.

Kehitystä on ollut väintään miljoonia vuosia, tai satojatuhansia, ihmistenkin osalta, joten se nykyinen tilanne on tietenkin aika pieni osa evoluutiota.

[Karikko]

Mitä voimme oppia ihmisestä muita kädellisiä tarkkailemalla?
Esimerkiksi homoseksuaalisuudesta? Perhemalleista? Monogamiasta?

Mahtaako niistä kannattaa ottaa oppia, mutta jos opin ottaminen tarkoittaa tiedon lisääntymistä erilaisista luonnon tavoista toimia, niin silloin on hyvä tutkia erilaisia tapoja eläimilläkin.

Vaippapaviaanin melko tyly toimintamalli perhekeskeisyydessään ei ainakaan liene tavoittelemisen arvoista.

St kitsin saarella tosin vihermarakatit ovat keksineet hyvin ihmisläheisen ryyppäämiskulttuurin, vohkiessaan turistien juomia.

Tutkijat ovat todenneet melkein kaikkien naukkailevan silloin tällöin, mutta noin 15 prosentia on aivan raittiita- toinen 15 prosentia ottaa tilaisuuden tullen paukut, ja on pienessä sievässä jatkuvasti, jos tilaisuuksia on.

Sitten on noin 5 % tia jotka ottavat perskännin- örveltäen ja toikkaroiden totaalisessa kännissä ja tuo viisi prosenttia on se porukka, joka muutenkin on pomoina laumassa.

Onkohan tuossa jotain samantapaista, kuin ihmisien seilailuissa.

[kertsi]

"Mitä voimme oppia ihmisestä kädellisiä tarkkailemalla" ei ole lainkaan sama asia kuin "Mitä voimme ottaa opiksemme muilta kädellisiltä", saatikka  "Miten voimme matkia muita kädellisiä". Opin ottaminen muilta kädellisiltä ei todellakaan kuulu tämän keskusteluketjun aloituskirjoituksen ideaan. Paitsi niiltä osin, että voimme analysoida yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia muihin kädellisiin siltä osin, mitä tulee apinointiin, mallioppimiseen ja opiksi ottamiseen.

[Karikko]

"Mitä voimme oppia ihmisestä kädellisiä tarkkailemalla" ei ole lainkaan sama asia kuin "Mitä voimme ottaa opiksemme muiltakädellisiltä", saatikka  "Miten voimme matkia muita kädellisiä". Opin ottaminen muilta kädellisiltä ei todellakaan kuulu tämän keskusteluketjun aloituskirjoituksen ideaan. Paitsi niiltä osin, että voimme analysoida yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia muihin kädellisiin siltä osin, mitä tulee apinointiin, mallioppimiseen ja opiksi ottamiseen.

No mitä oppia voi ottaa silloin, jos jotain oppia ottaa.  Jos yleensä apinoita tarkkailemalla ottaa oppia ihmisyyten nähden, lienee siinä jotain yhdenvertaisuutta havaittavissa.

Apinatkin ottanevat oppia ihmisiä tarkkailessaan. Toimintamallien analysointi on varmaan hyvä asia kuten luonnon tarkastelu yleensäkin. Sitähän tiedekin oikeastaan on.

Samat biologiset toiminnan mahdollistajat ovat ilmeisesti eri lajien osalta toimijoina kaiken luonnon erilaisuuksien "taustalla".

Hyöteisiltäkin on löydetty samoja hermovälittäjäaineita, kuin ihmiseltä (esim, serotoniinia), eli voidaan olettaa luonnon toimivat yhteisesti ja erillisenä osaltaan.

[safiiri]

Syyllisyys-sanasta tulee mielleyhtymä oikeustieteen terminologiaan, ja tietoisiin valintoihin. Se on perin onneton sanavalinta sellaisesta tapahtumasta, mihin ihminen itse ei voi juurikaan vaikuttaa. Kukaan ei voi valita vanhempiaan ja geenejään ja lajityypillisiä vaistojaan. Niistä moittiminen on kuin moitisi jotakuta siitä, että tämä hengittää.

Aiheuttaja sanotaan sitten, eli syyllinen. No ei pidä kokea olevansa sen kummemmin vastuussa siitä millaiseksi naiset ovat miehen "luoneet" kilpailuttaessaan heitä aikojen alusta.

Monesti muuten naisten valintaa pidetään ihan hyvänä, mutta eivät he silti taida ottaa vastuuta valintojensa seurauksista.
Suosittaessa Väkivaltaan taipuvaisia johtomiehiä he samalla muokkaavat tulevaa jälkipolvea niillä perintötekijöillä. Monethan joutuvat tyytymään siihen minkä saa.

Ei pidä silti olla huolissaan sehän on maailman malli ja tiedostamattomanakin siihen sortuvia riittää .
Nehän ovat valintoja -sukupuolivalintoja, eli tarkoitan tuolla sukupuolivalinnoilla- sukupuolien valitsevan, itselleen parhaat mahdolliset perintötekijät, mutta se toimii omien mahdollisuuksien puitteissa.

Jo nyt siis on tarkoitus tarkastella kaikkien ihmisten kumppaninvalintaa aikojen alusta tähän päivään, niin sitten mukaan pitää myös ottaa kaikki ne tavat, joilla noita valintoja yhteisöissä on rajoitettu ja ohjailtu. Jos vähääkään mietit, niin eipä olekaan naisella ollut kovin vapaat kädet tehdä valintoja. Järjestetyt avioliitot ja monella tapaa rajatut valinnan mahdollisuudet - puhumattakaan siitä, mitä on yhteisöllisesti pidetty sopivana - ovat olleet vaikuttamassa ja edelleen vaikuttavat asiaan. Ei tätä niin voi ajatella, että evoluutio on tässä pisteessä siksi, että nykyään länsimaissa naisella on aika suuri vapaus tässä asiassa. Mkäli naisen toimintaa on voimakkaasti rajoitettu yhteisöissä, ei voi väittää, että nainen olisi päättänyt kumppanistaan. Mikäli kumppani on määräytynyt ennemminkin sillä perusteella, miten omaisuuden on haluttu periytyvän, on tehty naimakaupoilla valtapolitiikka tai vain hankittu mahdollisimman isot myötäjäiset niin ollaan aika kaukana ajatuksesta, että naiset ovat valinnoillaan muokanneet mieheyteen toivomiaan piirteitä.

Jos luet viisaasti, niin huomaat, että kärjistin vain hieman- sanoessani naisten valitsevan.

Todellisuudessa valinta on luonnon ja evoluution tekemää ja nainen vain yksi osatekijä omalla paikallaan.

Valinta tapahtuu jo hormoneidenkin kautta, feromonien ja muiden fysikaalisten ilmiöden saattelemana. Naisen osuus on siis vain kuriositeettinen, mutta osaltaan tärkeä, ilmeisesti miesten libido kyllä sallii osallistua siitiöiden luovutukseen hieman vapaammin, mutta naisen tunteet vaikuttavat siihen hieman enemmän, eli kenet hän haluaa. Toisaalta on toki selvää, että halujen kohteet eivät välttämättä toteuta niitä toiveita.

Onhan herra toki tavoittelemisen arvoinen "saalis" rengipoikaan nähden eturivissä. Biologia kyllä vaikuttaa siihen myös, mutta asema hieraktiassa on yksi tekijä ja omaan aseman paraneminen siinä sivussa.

Kehitystä on ollut väintään miljoonia vuosia, tai satojatuhansia, ihmistenkin osalta, joten se nykyinen tilanne on tietenkin aika pieni osa evoluutiota.

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

[Laika]

Niin uraauurtava kuin tuo Darwinin teos olikin omana aikanaan, niin se oli kyllä aikansa tuote, tuon viktoriaanisen aikakauden näkemyksiä heijastava. Tässä radio-hjelmassa ja tekstissä ruoditaan kirjaa: Hannu Reime: Ihminen ja muut eläimet (Yle Areena)

- Sen mukaan ihmiskunta jakautuu (muka) rotuihin, ja että voidaan(muka) puhua ylemmistä ja alemmista roduista ja niiden erilaisista ominaisuuksista, jopa kallonmuodosta henkisten kykyjen indikaattorina.
- Yhdessä kohdassa teostaan Darwin kirjoittaa, että meidän on vain "siedettävä niitä eittämättömiä harmeja, joita heikkojen eloonjäämisestä ja lisääntymisestä seuraa". Hän siteeraa myös hyväksyvästi erästä kirjoittajaa, joka asettaa vastakkain "huolimattoman, epäsiistin, mihinkään pyrkimättömän irlantilaisen", joka "lisääntyy kuin kaniini", ja "säästäväisen, eteenpäin katsovan, itseään kunnioittavan ja kunnianhimoisen skotin", joka valitettavasti pysyy pitkään selibaatissa ja jättää harvoja jälkeläisiä. Objektiivisen todellisuuden sijaan nämä lauseet heijastelevat britti-imperiumin loiston päivien maailmankuvaa yhdistyneenä viktoriaanisen ajan tekopyhään moralismiin.
- Yleensäkin Darwin näyttää, evoluutioon niin keskeisesti kuuluvasta muutoksen korostamisesta huolimatta, jollakin tasolla hyväksyneen ikivanhan, mutta modernille tieteelle vieraan ajatuksen olevaisen hierarkiasta, ajatuksen siitä, että luonto koostuu alemmista ja ylemmistä olioista. Kädellisiin nisäkkäisiin kuuluva homo-suku ja sen ainoa elossa oleva laji Homo sapiens ovat Darwinin mukaan kehittyneet jostakin alemmasta muodosta, alemmista eläimistä.
- Lajien kehitys sellaisena kuin Darwin sen kuvaa on maapallon historiaan kuuluva tosiasia, mutta ei evoluutiolla nykykäsityksen mukaan ole mitään suuntaa alemmasta ylempään. Ajatus edistyksestä rajoittuu ihmisten maailmaan, muussa luonnossa koko sana on merkityksetön. Oletus, että luonnolla ei ole tarkoitusta, on 1600-luvulla alkaneen tieteellisen vallankumouksen kulmakiviä.

Asian laita on kuten Reime sanoo. Valitettavasti nykyihmiseltä karkaa tarinan opetus: Darwin oli edistyksellinen (tai: 'vihervasuri') henkilökohtaisissa näkemyksissään. Hänen mukaansa heikkojen ainesten lisääntyminen oli hinta, joka meidän täytyi maksaa lempeydestämme niitä kohtaan -ja lempeys heikkoja kohtaan oli yhtäkaikki Darwinille ihmiskunnan jaloin puoli, jota tuli vaalia. Darwin vastusti orjuutta, mutta hänen vastustuksensa sai juurensa hänen oman aikakautensa lähtökohdista käsin, eikä hän sikäli kyseenalaistanut ajatusta ihmisroduista ja niiden vahvasta olemuksellisuudesta.

Darwin siis oli oman aikakautensa vanki siinä missä me olemme omamme, mutta hän ei antanut sen estää itseään. Siksi olen aiemminkin huomauttanut, miten syvää vääryyttä Darwinille tehdään puhuttaessa 'sosiaalidarwinismista' -termi, joka levisi yleisemmin käyttöön vasta maailmansotien jälkeen, ja jolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä Darwinin kanssa.

On totta, että olen poliittisistakin syistä pyrkinyt tältä osin oikaisemaan historian väärinkäytöksiä. Johtuen 1900-luvun eugeniaohjelmista ja paljon Darwinia vanhemmasta eurooppalaisesta politiikan perinteestä, darwinismi sai alusta asti ylleen vahvojen oikeutta korostavan leiman. Etenkin oikeisto omaksui tämän metaforan eläinmaailmasta, ja on käyttänyt sitä aina nykypäivään saakka. Briteillä ei tietenkään ollut vaikeuksia omaksua heidän omaa poliittista asemaansa pönkittänyttä tulkintalinjaa.

Täytyy muistaa, ettei evoluutioajattelu rajoittunut 1800-luvulla pelkästään brittien viktoriaanisiin piireihin. Sieltä se tosin levisi muualle eurooppaan Darwinin nimen myötä, mutta ensinnäkin evoluutioajattelua oli jo ennen Darwinia -hän vain tuli ulos elegantin ja ilman teleologista mallia toimineen kausaalisen teorian kanssa- ja toisekseen sitä tukeva tieteenfilosofinen traditio oli jo olemassa, yllättävissäkin maissa.  Usein käyttämäni esimerkki tulee Venäjältä. Pjotr Kropotkin oli 'Venäjän oma Darwin', jonka myös tunnettu darwintutkija Stephen Gould erikseen mainitsee. Kropotkin itse asiassa esitti tieteellistä kritiikkiä Darwinille, mutta brittiläisissä piireissä sitä ei koskaan kunnolla noteerattu kielimuurin takia. Todellisuudessa taitaa olla niin, ettei evolutiivisen ajattelun venäläisiä klassikoita olla vieläkään käännetty englanniksi. Nuo ideat eivät kuitenkaan olleet vieraita venäläisille oppineille.

Asian vaikeuden vuoksi kävi niin, että oppineidenkin piirissä darwinismi tulkittiin tietyin paikoin väärin, ja niin kuin tuli esille, myös Darwin itse teki virhearviointeja teoriansa synnyttämien implikaatioiden suhteen. Tämä on se opetus, jonka nykyihminen liian helposti sivuuttaa. Meitä näet koskevat hyvin samanlaiset tiedolliset, kielelliset ja älylliset rajoitukset, jotka saivat 1800-luvulla aikaan teoriaan sisältymättömän rajun poliittisen reaktion sitä kohtaan -enkä tarkoita ainoastaan sille kielteistä reaktiota kirkon piirissä, vaan yhtälailla sen rajua spenceriläisten (Herbert Spencerin mukaan) piirien omaksumista, joille vahvojen selviytymisestä heikkojen kustannuksella tuli iskulause ja poliittista todellisuutta.

Darwin on joka tapauksessa mainio esimerkki, miten olemuksellisiin oletuksiin voidaan suhtautua, vaikka niitä pidettäisiin ajan oloon tosina. Tämä on 'disclaimer-tekstini', joka kuuluu allekirjoitukseni yhteyteen aina kun mainitsen olevani darwinisti. Darwinilla ei ollut käytössään vielä genetiikan tarjoamaa teoreettista kehikkoa ymmärtää mekanismia, joka johti periytyvyyteen. Siinä hän ei ollut yhtään edellä muita aikalaisiaan. Hän yksinkertaisesti joutui olettamaan, että jokin mekanismi periytyvyydelle oli olemassa.

Ainoa kyseenalaistukseni Reimeen tekstissä koskee sitä varsin ongelmattomasti lausuttua mainintaa, jonka mukaan 'edistys on rajoitettu ihmisten maailmaan'. En välitä mennä tähän kysymykseen nyt sen tarkemmin, joten tyydyn toteamaan väitteen olevan tietyllä tapaa hyvin arvoituksellinen. Mistä ihmisen maailma alkaa ja mihin luonto tämän mukaan päättyy? Onko yksi sidottu kausaaliseen vankilaansa, mistä toinen on ennättänyt teleologiseen liitoon? Kysymys on vakavan pohdinnan arvoinen. Sillä on näet merkittäviä tieteenfilosofisia merkityksiä laajemminkin.

[Karikko]

Siksi juuri ihmettelemme tässä, mikä on syysi luoda tuollainen kärjistys. Mitä mahdat tavoitella yksinkertaistamalla asiaa juuri tuolla tapaa?

"Yksinkertaistus" näyttää toimivan hyvin, lukijan mukaisestihan tarinoita kannattaa kertoa.

Kädellisten tarkkailusta voi kyllä olla hyötyä- ihmisen opintiekin on paljolti riippuvaista "apinoinnista" eli matkimisesta.

Pienet lapsoset matkivat kaikenlaista ja ottavat esimerkejä ymmäristöstään -, eihän muuten koulujakaan kannattaisi käydä.
Niin ja tämä oli tietenkin yksinkertaistus.

[kertsi]

Wikipedian kertomaa:

Charles Darwin (1809–1882)
1859: On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured
1868: The Variation of Animals and Plants under Domestication
1871: The Descent of Man, and Selection in Relation to Sex

Ihminen on jo esihistorialliseen aikaan huomannut, että elävät olennot perivät vanhempiensa piirteitä. Tätä on käytetty maataloudessa kotitalouseläinten ja kasvien jalostamisessa jo esihistoriallisena aikana.

Ennen Mendeliä esim. unkarilainen  Imre Festetics oli kuvannut genetiikan periytymislakeja. Mendel julkaisi tutkimustensa tulokset 1866, eli 7 vuotta Lajien synnyn (1859) jälkeen. Toden teolla Mendelin koeasetelmat, havainnot ja teoriat huomioitiin ja kokeet toistettiin vasta kolmisenkymmentä vuotta niiden julkaisemisen jälkeen.

En tiedä missä määrin Darwin tunsi varhaisten geneetikkojen työtä kirjoittaessaan Lajien synnyn, mutta ainakaan Mendelin työhön hän ei koskaan tutustunut *). Ensinnäkin hänellä oli se virheellinen olettamus, että ominaisuudet periytyivät jonkinlaisena jatkumona, ominaisuuksien sekoituksena, mikä nykykäsityksen mukaan ei pidä paikkansa. Jo Mendel osoitti, että pikemminkin hybridisaatiossa ominaisuudet periytyvät toisistaan erottuvina geeneinä, eikä minään sekoittuneena ominaisuusjatkumona. Toisekseen Darwin kaiketi kannatti myös lamarckismia **), mikä on enimmäkseen osoitettu paikkansa pitämättömäksi, pois lukien epigeneettinen periytyminen. Kolmanneksi hän kannatti pangenesis (eng.) -nimistä teoriaa, mikä sekin on osoitettu  virheelliseksi.

Mendelin teoriat eivät kaiketi vaikuttaneet myöskään Darwinin teokseen The Variation of Animals and Plants under Domestication (1868).

https://en.wikipedia.org/wiki/Genetics#History
*) https://en.wikipedia.org/wiki/Gregor_Mendel 
https://en.wikipedia.org/wiki/Selective_breeding#History
https://en.wikipedia.org/wiki/Blending_inheritance
https://en.wikipedia.org/wiki/Pangenesis

**) eliön elinaikanaan hankkimat tai menettämät ominaisuudet voivat periytyä jälkipolville

[kertsi]

Mukava tv-dokumentti Avara luonto: Eläimet piilokamerassa (6 pv näyttöaikaa jäljellä juuri tuolle osalle) kertoo mm. orangeista (jakaa kanssamme 98% DNA:stamme). Ja Alaskan älykkäistä merisaukoista, jotka (emot siis) käyttävät paljon aikaansa poikasten opettamiseen. Merisaukot mm. käyttävät alasinkiveä simpukoiden aukaisuun. Olisikohan niin, että mitä älykkäämpi eläin, sitä enemmän opettamista? Koillis-Brasilian kuivilla alueilla elää kapusiiniapinoista, jotka joutuvat hedelmien puutten vuoksi elämään kuivilla siemenillä ja pähkinöillä. Pähkinöiden kovan kuoren aukaisuun ne käyttävät isoa alasinkiveä (nuoret apinat pehmeämpiäkin (ja huonommin toimivia) materiaaleja kuten puuta) ja jopa melkein itsensä painoista vasarakiveä, jonka käyttämiseen tarvitaan sekä voimaa että älykkyyttä. Karvaan sisäkuoren pähkinöistä ne poistavat hieromalla pähkinää käsiensä välissä. Uudenkaledonian varikset nokkelina lintuina "onkivat" sopivanpituiseksi pätkäistyillä tikuilla toukkia lahon puun koloista. Simpanssit taas "onkivat" termiittejä. Molemmissa tapauksessa saalis tarttuu tikkuun leuoillaan.

Simpanssit, sekä naaraat että urokset, metsästävät Etelä-Afrikassa galagoja *). Simpanssit käyttävät (enemmän tai vähemmän) huolellisesti valmistettuja keihäitä siihen tarkoitukseen. Naaraat valmistavat kai yleensä paremmat keihäät, ja poikasten on parempi ottaa oppinsa naaraiden galagometsästystä katsomalla, eikä urosten.

Tutkimus: Varis on yhtä älykäs kuin ekaluokkalainen

Varikset tekevät johtopäätöksiä yhtä pätevästi kuin 5–7-vuotiaat lapset, kertoo tuore uusiseelantilainen tutkimus.
Se käyttää myös työkaluja, muun muassa tikkuja, joilla se kaivaa ruokaa ahtaista koloista. Se on myös keksinyt, että kovat pähkinät kannattaa viedä tielle autojen murskattaviksi.

Kuinkahan älykkäitä simpanssit ovat, verrattuna ihmisen lapsiin?

*) Galangot, eng. myös bush baby, afrikaansiksi nagapie, ovat pieniä puunonkaloissa piileskeleviä korvamakakeja, jotka ovat puoliapinoita. Tässä video niistä ihmisen kotiympäristössä, jossa saa paremmin käsityksen niiden koosta (pieni), liikkumatavasta (hyppien) ja ulkonäöstä (söpö):
Senegal Galago(Senegal bushbaby) - Cute Tiny Monkey

[kertsi]

^ 3. osassa seurataan mm. susilaumaa. Dokkarissa kerrotaan, että aikaisemmin luultiin, että suslilauman elämän luultiin perustuvan valtaan ja alistumiseen. Nyt tiedetäänkin, että tärkeintä onkin susien välinen ystävyys. Myös saumaton yhteistyö on lauman henkiinjäämiselle, hyvinvoinnille ja lisääntymiselle olennaisen tärkeää.

Samassa dokkarissa kerrotaan simpanssien ystävyyssuhteista, joilla on vaikutusta myös lauman hierarkiaan. Jo pentuna muodostuneet ystävyyssuhteet vaikuttavat läpi elämän. Dokkarin laumalla on pieni lammikko, jossa ne käyvät kylpemässä, viilentymässä, putsaamassa turkkejaan loisista ja vain chillailemassa. Tärkein uros saa parhaimman (=syvimmän) kylpypaikan. Vierustoveriksi kelpaa vain paras ystävä. Naaraat ja poikaset yleensä häädetään pois sillä aikaa kun urokset kylpevät.

Eräs korkeassa asemassa oleva naaras saa poikkeusluvan kylpeä urosten kanssa. Ja naaraan mukana sen poikanenkin. Poikasta hemmotellaan, sille jopa urokset antavat suukkoja, ja erioikeuksia, esim. oikeus kylpeä urosten kanssa ilman emoaan. Se tulee aikanaan nousemaan korkeaan asemaan. Voisiko tästä vetää paralleelejä ihmiseen? Etuoikeutettuna syntyneet päätyvät todennäköisemmin korkeaan asemaan?

[kertsi]

^
Metsästäjä-kerääjillä vanhat naiset olivat seuraavan Hesarin artikkelin mukaan korkeimmassa asemassa. Maanviljelyn keksiminen romahdutti naisten ja vanhuksien aseman, ja eritoten vanhojen naisten aseman:

Helsingin sanomat kirjoittaa
Miten alfaeläimen aseman saavuttaa ihmisyhteisössä? (HS)

Sosiaaliset taidot ja älykkyys yleensä määräävät, kuka nousee johtavaan asemaan eli menestyy. Se näkyy lähimmillä kädellisilläkin: esimerkiksi simpansseilla ja ree­susapinoilla sosiaaliset taidot, äly ja liittoutumistaidot ratkaisevat johtajuuden.

Simpansseilla on voimakas so­siaalinen hierarkia laumassa. Simpansseilla valtataistelu ei ole vain sitä, että fyysisesti voimakkain koiras syrjäyttää heikommat.

Johtavaan asemaan haluava koiras liittoutuu toisten koiraiden kanssa ja yrittää näin syrjäyttää hallitsevaa johtoa. Naaraita sukimalla koiraat hankkivat niiden suosion. Koiras, joka saa naaraiden suosion, pystyy ylläpitämään valta-asemaansa.

SIMPANSSIT ovat erittäin machiavellimaisia yksilöitä, jotka juonittelevat päästäkseen sosiaalisessa hierarkiassa korkeaan asemaan. Ihmistenkin hierarkiassa hallitseva henkilö on se, joka osaa sosiaalisesti liittoutua oikeiden ihmisten kanssa ja olla ystävällinen.

Simpanssikoiraat haluavat johtavaan aseman laumassa, koska naaraat suosivat johtavia koiraita, jotka saavat eniten jälkeläisiä ja näin geenejään eteenpäin.

Ilmeisesti tästä samasta syystä ihmisilläkin on voimakas halu edetä sosiaalisessa hierarkiassa: se on auttanut omien geenien eteenpäin viemisessä. Valta ja omaisuus eli resurssit lisäävät miesten seksuaalista puoleensavetävyyttä mutta eivät naisten, sillä miehet suosivat naisissa nuoruutta ja hedelmällisyyttä, eivät niinkään korkeaa sosiaalista statusta.

Naiset hyötyvät johtavasta asemasta saamalla lisää resursseja itselleen ja läheisilleen.

Vallanhimo on yhteydessä testosteroniin, joka lisää halua kilpailla sosiaalisesta statuksesta. Miehet ovat naisia huomattavasti valmiimpia laittamaan ammatillisen menestyksen perheensä ja oman terveytensä edelle. Sitä on tutkittu paljon, ja se on yksi selkeimmistä käyttäytymiseroista sukupuolten välillä.

Ja vertailu simpanssien, ja susien ja toisaalta ihmisen sosiaalisten systeemien välillä:

ALFAUROS tai -naaras eivät ole hyviä sanoja kuvaamaan ihmistä, joka on johtavassa asemassa, sillä ihmisten sosiaalinen systeemi ei toimi aivan samalla tavalla kuin simpansseilla tai susilla.

Metsästäjä-keräilijät olivat keskenään hyvinkin tasa-arvoisia miljoonia vuosia. Silloisissa yhteiskunnissa ei ollut voimakasta sosiaalista hierarkiaa, joka alkoi muotoutua vasta, kun ihminen keksi maanviljelyn.

150–200 ihmisen ryhmissä eläneet metsästäjä-keräilijät eivät omistaneet juuri mitään, ja naiset hankkivat suurimman osan ravinnosta. Sosiaaliset taidot ja äly vaikuttivat silloinkin sosiaalisessa hierarkiassa etenemiseen – sekä sotataidot.

Mutta korkein sosiaalinen status oli vanhoilla naisilla, sillä naiset elivät pitkään ja heidän päässään oli elämän aikana kertynyttä tär­keää tietoa. Heiltä kysyttiin neuvoja. Kun ihmiset oppivat kirjoittamaan asioita ylös ja maailma muuttui nopeasti, vanhojen ihmisten arvostus laski.

Metsästäjä-keräilijöillä oli niukasti ravintoa, joten naiset synnyttivät vain neljän viiden vuoden välein, ja he pystyivät osallistumaan enemmän yhteisön toimintaan.

Maanviljelyn myötä naiset saivat enemmän ravintoa ja tulivat no­peammin ja useammin raskaaksi. Sen takia naiset jäivät kotiin. Miehet alkoivat hoitaa yhteiskunnan ­asioita, ja jotkut heistä saivat haltuunsa resursseja kuten viljelymaata tai karjaa. Syntyi voimakas so­siaalinen hierarkia ja patriarkaalinen yhteiskuntajärjestelmä."

[kertsi]

^^
3. osassa, liittyen ystävyyteen, kuvataan myös simpanssilauman saalistusta. Pienempien paviaanien lauma saarretaan, ja yksi simpansseista ajaa saaliin muiden luokse. Saaliin tappanut eläin saa ruokailla ensin. Se jakaa ruokaa ystävilleen eli vahvistaa ystävyyssuhteitaan, ja muille saalistajille, mikä vermistaa että ne osallistuvat yhteissaalistukseen vastakin. (Ja lauman muillekin jäsenille riittää rippeitä?). Anteliaisuus vapauttaa myös ihmisessä mielihyvähormoni oksitoniinia aivoissa, mikä saa kaikki tuntemaan olonsa tyytyväiseksi.

Ystävyys, yhteistyö ja jakaminen ovat kaikkien kehittyneiden *) yhteisöjen tukipilareita. Tämä koskee niin simpansseja kuin ihmistäkin.

*) (dokkarissa tosiaankin käytetään sanaa kehittynyt)