Tieteen yleisketju

[Karikko]

Luonnontieteillä ei voida selittää esim. kirjallisuutta.

Eikö, no voiko kirjallisuus selittää luonnontiedettä.?

Jos voi toimii se toisinkin päin. Vai oletatko selitysten kertovan jotain mikä tulee olevaksi, vasta selitettynä.

[safiiri]

Luonnontieteillä ei voida selittää esim. kirjallisuutta.

Eikö, no voiko kirjallisuus selittää luonnontiedettä.?

Jos voi toimii se toisinkin päin. Vai oletatko selitysten kertovan jotain mikä tulee olevaksi, vasta selitettynä.

Kirjallisuustiede ei ole kovinkaan hyvä luonnontieteen selittäjä, mutta tietenkin meillä on vaikka kuinka paljon kirjallisuutta, jossa selitetään luonnontieteen avulla tietoon tullutta tai vaikkapa kuvataan luonnontieteen tekemistä. Sitten tietenkin luonnontieteet tuottavat tieteellistä kirjalllisuutta, jossa luonnontieteen tutkimustuloksia jaetaan. Kaunokirjallisuus ei varmastikaan voi korvata luonnontiedettä, eikä se ole hyvä työkalu luonnontieteen tekemiseen. Mutta jos halutaan rakentaa jostakin luonnontieteen alan ilmiöstä tai tapahtumasta tarina - joka on varsin tehokas tapa kuvailussa - niin siihen kirjallisuus toki sopiii mainiosti. Kirjallisuustiede huonosti.

Sun kysymykset paljastaa kyllä aika selvästi, että olet kertonut itsellesi aikas villin ja mielikuvituksellisen tarinan siitä, mitä luulottelet minun ajattelevan. Mutta kirjalliset kykysi eivät taida riittää siihen, että saisit kuitenkaan rakennettua koukuttavan ja lukemaan innostavan juonen. Jopa aika lyhyen ja yksinkertaisen lauseen kokoaminen näyttää tuottavan sulle suuria vaikeuksia.

[Karikko]

Luonnontieteillä ei voida selittää esim. kirjallisuutta.

Eikö, no voiko kirjallisuus selittää luonnontiedettä.?

Jos voi toimii se toisinkin päin. Vai oletatko selitysten kertovan jotain mikä tulee olevaksi, vasta selitettynä.

Kirjallisuustiede ei ole kovinkaan hyvä luonnontieteen selittäjä,

Selittämistä kaikki tieteellinen teoriointi on, ellet ole sattunut huomaamaan.

Kirjallisuus on tietenkin monenlaista tarinointia ja muuta, mutta silloin, kun kirjallisesti tai matematiikan avulla pyritään tulkitsemaan luontoa sitä voi kutsua tieteeksi. Tiedehän korjaa itseään ja on hyvä erottaa viihde ja muu kuvaus toisistaan.

Sen vuoksi kirjalsuutta ei ehkä kannata kutsua tieteeksi kuten ei montaa muutakaan humanista "tiedekuntaa, elleivät ne käsittele ihmistä luontoon (luonnon kokonaisuuteen) kuuluvana osana.

[safiiri]

Luonnontieteillä ei voida selittää esim. kirjallisuutta.

Eikö, no voiko kirjallisuus selittää luonnontiedettä.?

Jos voi toimii se toisinkin päin. Vai oletatko selitysten kertovan jotain mikä tulee olevaksi, vasta selitettynä.

Kirjallisuustiede ei ole kovinkaan hyvä luonnontieteen selittäjä,

Selittämistä kaikki tieteellinen teoriointi on, ellet ole sattunut huomaamaan.

Kyllä. Mutta silti mikä tahansa selitys ei kelpaa selittämään kaikkea.

Kirjallisuus on tietenkin monenlaista tarinointia ja muuta, mutta silloin, kun kirjallisesti tai matematiikan avulla pyritään tulkitsemaan luontoa sitä voi kutsua tieteeksi. Tiedehän korjaa itseään ja on hyvä erottaa viihde ja muu kuvaus toisistaan.

Niin. Mutta matemaattisesti ei voi selittää Dostojevskin kirjallisuutta. Vaikka voisikin laskea hänen teoksensa tai vaikkapa käyttämiensä sanojen määrän. Eikä ole mahdollista laatia matemaattista kaavaa, jolla kuka tahansa pystyy kirjoittamaan Idiootin.

Sen vuoksi kirjalsuutta ei ehkä kannata kutsua tieteeksi kuten ei montaa muutakaan humanista "tiedekuntaa, elleivät ne käsittele ihmistä luontoon (luonnon kokonaisuuteen) kuuluvana osana.

Kirjallisuus ei ole kirjallisuustieteen synonyymi. Kuten ei luonnontiedekään ole luonnon synonyymi. Sinulla on outo tapa sekoittaa toisiinsa tieteenala ja tieteenalan tutkimuskohde. Se on yhtä "viisasta" kuin väittää, että sinä olet paskanhaju sillä perusteella, että sinulla on nenä.

Vaikka ihminen on biologinen eläin ja sellaisena osa luontoa ja luonnontieteen tutkimuskohde, ei Dostojevskin kirjallisuuden kirjalliset ansiot oikein tahdo aueta mikroskoopilla tutkimalla, röntgenkuvaamalla tai EEG:llä. Täydellinenkään verenkuva ei kerro, onko ihminen ansiokas kirjailija, eikä "painava" romaanikirjallisuus ole tunnistettavissa asettamalla se vaa'alle. Luonnontieteen menetelmät eivät tunnista kirjallista sisältöä, eivät pysty analysoimaan ihmisen tuotosten taiteellista painoarvoa. Eikä tämän toteamiseksi vaadita ihmisen biologisen olemuksen kieltämistä tai ohittamista, eikä se ole mikään tunnustus siitä, että ei ymmärrä ihmisen olemassaolon materiaalista luonnetta tai kaiken pohjautumista fysikaaliseen todellisuuteen. Ihan kuten lauseiden ja sanojen merkitys ei nyt vain selviä tutkimalla sen energian määrää, joka sanomiseen tarvitaan. Vaikka energiaa kuluttamatta ei sanottua saakaan.

[Muisto Keijo Kullervo]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muistui mieleeni jo ammoin näkemäni Stan Laurelin ja Oliver Hardyn keskustelupätkä:
(Oliver:
- Mitä Sinä teet?
Stan:
- Keksin ruutia.
Oliver:
- Sehän on jo keksitty.
Stan:
- Mutta minä keksin sitä lisää).
Näin kuin yllähän se on.
Me keksimme asioita aina pikkuhiljaa. Mitä väliä vaikka asiat olisi jo keksitty... Meille useimmille on tärkeintä se mitä keksimme, tajuamme juuri nyt.
Niinhän se on.
Keijo Kullervo
Ps. Tietojeni mukaan suhteellisuusteorian sovellutuksia käsittää ja ymmärtää vain muutama ihminen maailmassa, tälläkin hetkellä.
Kuitenkin:
Tärkeintä ja oleellisinta on se,  mitä jokainen yksityisesti ymmärtää ja ymmärtää kasvattaa tietämystään."
Muisto Keijo Kullervo

[Karikko]

Ps. Tietojeni mukaan suhteellisuusteorian sovellutuksia käsittää ja ymmärtää vain muutama ihminen maailmassa, tälläkin hetkellä.
Kuitenkin:
Tärkeintä ja oleellisinta on se,  mitä jokainen yksityisesti ymmärtää ja ymmärtää kasvattaa tietämystään."
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian perusteet on helppo ymmärtää.  Sitä kuvaileva matematiikka on onkin sitten paljon vaikeampi juttu.

Tieto sinänsä, tai sen lisääminen ei ole oleellista, jos sitä tietoa ei kykene ymmärtämään, edes suhteellisesti.

[Sepe]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian alkuvuosina kerrottiin, etä sen ymmärsi kolme henkilöä. Heistäkin kaksi ymmärsi sen väärin.

[Karikko]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian alkuvuosina kerrottiin, etä sen ymmärsi kolme henkilöä. Heistäkin kaksi ymmärsi sen väärin.

Jotkut lausumat jäävät "elämään".

Nykysin sateliittipaikannus ja monissa muissakin asioissa suhteellisuus osataan ottaa huomioon ja tehdä tarvittavat korjaukset.
Eli eiköhän sen vaatimat laskennat ole ihan arkipäivää, näin tietokoneiden aikana.

[safiiri]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian alkuvuosina kerrottiin, etä sen ymmärsi kolme henkilöä. Heistäkin kaksi ymmärsi sen väärin.

Jotkut lausumat jäävät "elämään".

Nykysin sateliittipaikannus ja monissa muissakin asioissa suhteellisuus osataan ottaa huomioon ja tehdä tarvittavat korjaukset.
Eli eiköhän sen vaatimat laskennat ole ihan arkipäivää, näin tietokoneiden aikana.

IHmiset ovat ottaneet arjessaan painovoiman vaikutuksen huomioon varsin toimivalla tavalla siitä huolimatta, etteivät he painovoiman tienneet olevan olemassa saati olisivat sen ymmärtäneet. Jännästi tässä sulle näyttää ymmärtämiseen riittävän kovasti pintapuolinen "en ihan heti kompastu" -taso. Jos siis osaa painaa katkaisimesta valot päälle, on kai sitten melkein sähköinsinööri.

[Karikko]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian alkuvuosina kerrottiin, etä sen ymmärsi kolme henkilöä. Heistäkin kaksi ymmärsi sen väärin.

Jotkut lausumat jäävät "elämään".

Nykysin sateliittipaikannus ja monissa muissakin asioissa suhteellisuus osataan ottaa huomioon ja tehdä tarvittavat korjaukset.
Eli eiköhän sen vaatimat laskennat ole ihan arkipäivää, näin tietokoneiden aikana.

IHmiset ovat ottaneet arjessaan painovoiman vaikutuksen huomioon varsin toimivalla tavalla siitä huolimatta, etteivät he painovoiman tienneet olevan olemassa saati olisivat sen ymmärtäneet. Jännästi tässä sulle näyttää ymmärtämiseen riittävän kovasti pintapuolinen "en ihan heti kompastu" -taso. Jos siis osaa painaa katkaisimesta valot päälle, on kai sitten melkein sähköinsinööri.

Tuo lienee kommenti kirjoittajasta, mutta onko sinulla mitään sanottavaa, asiasta.?

[-:)lauri]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian alkuvuosina kerrottiin, etä sen ymmärsi kolme henkilöä. Heistäkin kaksi ymmärsi sen väärin.

Tää varmaan liittyy siihen, mitä tavallinen yleisö suhteellisuusteoriasta ymmärsi, sillä suhteellisuusteorian matematiikka oli kyllä aikalaisillekin fyysikoille varsin selkeää. "Suhteellisuusteoriaa" nimittäin kehitteli 1900 vaihteessa Michelsonin–Morleyn -kokeen tulosten innoittamana useampikin fyysikko, mutta Einstein sai sen maaliin ensimmäisenä.

[Sepe]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian alkuvuosina kerrottiin, etä sen ymmärsi kolme henkilöä. Heistäkin kaksi ymmärsi sen väärin.

Tää varmaan liittyy siihen, mitä tavallinen yleisö suhteellisuusteoriasta ymmärsi, sillä suhteellisuusteorian matematiikka oli kyllä aikalaisillekin fyysikoille varsin selkeää. "Suhteellisuusteoriaa" nimittäin kehitteli 1900 vaihteessa Michelsonin–Morleyn -kokeen tulosten innoittamana useampikin fyysikko, mutta Einstein sai sen maaliin ensimmäisenä.

Kirjoitin ns. yleisestä suhteellisuusteoriasta, jonka Einstein julkaisi 1905.

[-:)lauri]

"Juttelimme poikani kanssa Albert Einsteinin fiksuudesta ja ihmettelimme suhteellisuusteorian vaikeaselkoisuutta.
Muisto Keijo Kullervo

Suhteellisuusteorian alkuvuosina kerrottiin, etä sen ymmärsi kolme henkilöä. Heistäkin kaksi ymmärsi sen väärin.

Tää varmaan liittyy siihen, mitä tavallinen yleisö suhteellisuusteoriasta ymmärsi, sillä suhteellisuusteorian matematiikka oli kyllä aikalaisillekin fyysikoille varsin selkeää. "Suhteellisuusteoriaa" nimittäin kehitteli 1900 vaihteessa Michelsonin–Morleyn -kokeen tulosten innoittamana useampikin fyysikko, mutta Einstein sai sen maaliin ensimmäisenä.

Kirjoitin ns. yleisestä suhteellisuusteoriasta, jonka Einstein julkaisi 1905.

1905 tuli suppeampi suhteelisuusteria. Yleisen Einstein julkaisi (olikos se) 1915. Ei sekään kyllä ollut fyysikoille hepreaa, sillä Einsteinin käyttämä matematiikka oli kehitetty valmiiksi jo 50-100 vuotta aikaisemmin. Vastustus oli kyllä suurta, koska teorian uudet ennusteet olivat intuition vastaisia eikä kokeellista tukea ollut, mutta sen ymmärtäminen yleisimmissä kysymyksissä ei ollut heprea kenellekkään, joka osasi matematiikkaa lukea.

[Toope]

1905 tuli suppeampi suhteelisuusteria. Yleisen Einstein julkaisi (olikos se) 1915. Ei sekään kyllä ollut fyysikoille hepreaa, sillä Einsteinin käyttämä matematiikka oli kehitetty valmiiksi jo 50-100 vuotta aikaisemmin. Vastustus oli kyllä suurta, koska teorian uudet ennusteet olivat intuition vastaisia eikä kokeellista tukea ollut, mutta sen ymmärtäminen yleisimmissä kysymyksissä ei ollut heprea kenellekkään, joka osasi matematiikkaa lukea.

Olen tuosta vähän (hehe, taas kerran) eri mieltä. Suhteellisuusteorioita ei oikein ymmärretä vieläkään. Osittain ehkä siksi, ettei niitä teorioita kyetä täysin todistamaan oikeiksi. Ne sopivat nykyteorioihin fysiikasta, mutta esim. mustien aukkojen teorioissa jopa suhteellisuusteorioita kyseenalaistetaan.

Kyse toki on vain siitä, ettemme vielä oikein ymmärrä fysiikkaa ja maailmankaikkeutta. Siksi teoriamme menevät tulevaisuudessa uusiksi.

[-:)lauri]

^Sulla taitaa mennä nyt sekaisin se, miten suhteellisuusteoria ennustaa ja se mitä nuo ennusteet ovat. Ensimmäisen kohdalla en ole törmännyt tilanteeseen, että joku vakavasti otettu fyysikko ei olisi ymmärtänyt suhteellisuusteoriaa, jälkimmäisen kohdalla tilanne on kyllä se, ettei esimerkiksi mustaa aukkoa ymmärretä.

Ikään kuin olisi niin, että samalla tavalla kuin klassinen mekaniikka menettää selitysvoimansa oman alueensa äärimmäisissä ilmiöissä, suhteellisuusteoria menettää selitysvoimansa oman alueensa äärimmäisyyksissä. Suhteellisuusteorian äärimmäisyyksissä kuten mustan aukon kohdalla ollaankin ainakin joiltain osin vielä kokonaan uuden fysiikan edessä, mutta mitään ongelmaa normifyysikolle ei ole ymmärtääkseni ollut päätyä tapahtumahorisonttiin suhteellisuusteorian avulla.