Suomen kieli muuttuu

[ROOSTER]

Kermit muuten on alunperin ihan normi miehennimi. Tuo muppet-hahmo ehkä muutti nimen merkitystä.

Toope on tässä oikeassa.

"Gaelin kielellä Kermit tarkoittaa vapaata. Kun skotit tulivat Amerikkaan, nimiä jäi elämään, ja isäni sedän nimi oli Kermit"

[Toope]

Olin jo aikeissa vinoilla tästä:

Olen roteva, en laiheliini. Mutta yli 100 kilsaa oli liikaa. Nykyinen 90-kilon paikkeilla on aika kiva.

jotta milloin on painoa alettu mitata kilometrissä. Piti sitten googlettaa, miten tiedon valtatie tulkitsee sanan kilsa ja järkytyksekseni urbaani sanakirja antaa sille merkitykset: kilo, kilogramma, kilometri

Olen syvästi järkyttynyt, että vanha hyvä sana on pilattu. Sivistyssanakirja sentään kertoo sen tarkoittavan kilometriä ja antaa sille vain yhden merkityksen käännöksiin muille kielille, mutta mainitsee kyllä slangisanakirja -otsikon alla merkityksen kilogramma.

Tuo on kyllä jotain uuden ajan hömpötystä, joka on varmaan lähtenyt liikkeelle jostain väärinymmärryksestä. Vanhemmassa slangissa kilsa ei taatusti ole ollut kilon vastine. Tuossakin on tapahtunut samanlainen merkityksen laajeneminen kuin sekstailussa, kun pussailu on laajentunut tarkoittamaan itse seksiiaktiakin. 

Nainen huomaa kun 90 kilsaa tulee päälle... 

[Hippi]

Kielen kauneuskilpailuja on pidetty jo kyllästymiseen asti, joten nyt on rumuuskilpailujen vuoro.

Mikä on suomen kielen rumin sana? Nyt selvitetään vastaus – äänestä 66 sanan listalta tai kerro oma inhokkisi
Suomen kielen kaunein sana on jo selvillä, mutta mikä kielemme sana aiheuttaa sinussa puistatusta ja inhoa? Äänestä!


Ehdolle on asetettu 66 sanaa ja jos ei niistä rumuuden huippua löydy, niin voi antaa myös oman ehdokkaan.
Kävin pikaisesti listan läpi ja jäin ihmettelemään, millaista rumuutta sanasta haetaan. Listalla oli monia äänteellisesti ihan neutraaleja sanoja, mutta sanan merkitys oli vähän äklö, esimerkkinä vaikkapa visva. Muutenkin tuntuu listan kerääjillä olleen vaikeuksia löytää äänteellisesti vähemmän viehättäviä sanoja joten olivat keskittyneet melko paljon sanan sisältöön.

Listan alussa oli Bursa (burgeri), joka on kyllä mielestäni enemmänkin pussi ja etenkin rahapussi eikä mikään syötävä. Tässä kai kieli on taas muuttunut ja vanha slangisana saanut ihan uuden merkityksen. Onko se sitten ruma mitenkään sitä en osaa sanoa. En kyllä osannut keksiä, mitä tuossa olisin äänestänyt.

[Toope]

Saanko ehdottaa: Demari.

[kertsi]

Listan alussa oli Bursa (burgeri), joka on kyllä mielestäni enemmänkin pussi ja etenkin rahapussi eikä mikään syötävä. Tässä kai kieli on taas muuttunut ja vanha slangisana saanut ihan uuden merkityksen. Onko se sitten ruma mitenkään sitä en osaa sanoa. En kyllä osannut keksiä, mitä tuossa olisin äänestänyt.

"Limapussit (bursat) ovat nesteen täyttämiä pusseja, joita kehossa on noin 160. Ne vähentävät lihasten, jänteiden tai luiden välistä hankausta ja tasaavat rasitusta. Limapussin tulehdus voi johtua ärsytyksestä tai vammasta. Joskus se voi olla bakteeritulehdus, jolloin vaiva vaatii kiireellistä hoitoa."

[Socrates]

^Nyt on tuotu esille myös käsitys, että bursia ei varsinaisesti ole, vaan kyse on normaalista kahdesta fasciasta, joiden väliin vasta ärsytystilassa syntyy pussi, jossa tulehdus nestettä.

[Hippi]

Kuten arvelinkin, tehtävä jäi epäselväksi sen suhteen, ollaanko valitsemassa kielen ruminta sanaa sisällöllisesti, äänteellisesti tai muuten vaan ärsyttävää sanaa. Viimeksi mainittu kriteeri näytti olevan aika vahvoilla kisassa.

Suomen kielen rumin sana on nyt valittu – suomalaisten inhokki paljastui, eikä se ole edes rivo: "Aivan sietämätön sana"

1. Masuasukki (10,6 prosenttia äänistä)
2. Vittu (8,7 prosenttia äänistä)
3. Huora (8 prosenttia äänistä)
4. Kyrpä (7,2 prosenttia äänistä)
5. Bursa (5 prosenttia äänistä)
....jne ....

Oma ehdokkaani ylsi siis kunniakkaasti pistesijoille viidenneksi

[Muisto Keijo Kullervo]

Tuli mieleeni sana 'verski'?
Vaimoni isä - savonmaalta tullut käytti ko. ilmaisua nimikkeellä 'tuore'.

Ei löytynyt Googlettamalla lainkaan
Kieli sillä tavalla muuttunut...


Muisto Keijo Kullervo

[Toope]

Listan alussa oli Bursa (burgeri), joka on kyllä mielestäni enemmänkin pussi ja etenkin rahapussi eikä mikään syötävä. Tässä kai kieli on taas muuttunut ja vanha slangisana saanut ihan uuden merkityksen. Onko se sitten ruma mitenkään sitä en osaa sanoa. En kyllä osannut keksiä, mitä tuossa olisin äänestänyt.

"Limapussit (bursat) ovat nesteen täyttämiä pusseja, joita kehossa on noin 160. Ne vähentävät lihasten, jänteiden tai luiden välistä hankausta ja tasaavat rasitusta. Limapussin tulehdus voi johtua ärsytyksestä tai vammasta. Joskus se voi olla bakteeritulehdus, jolloin vaiva vaatii kiireellistä hoitoa."

Kiitos. Olisin toki voinut elää ilman tuota tietoakin...

[Hiha]

Tuli mieleeni sana 'verski'?
Vaimoni isä - savonmaalta tullut käytti ko. ilmaisua nimikkeellä 'tuore'.

Ei löytynyt Googlettamalla lainkaan
Kieli sillä tavalla muuttunut...


Muisto Keijo Kullervo

Kyökkiruotsia. Länsisuomalaisissa murteissa muodossa färski, idempänä värski. Verski kuulostaa harvinaiselta variaatiolta. Mahdollisesti hyvin paikallinen. Olet oikeassa, senkaltainen sanasto on harvinaistunut pitkään.

[MrKAT]

A-studiota katselen usein teksti-tv s.333 päällä. Nyt tuli niin pitkä sana että täytti ruudun reunasta reunaan:
   "biodiversiteettistrategialuonnos".

Keksin että vielä pidentääkin voisi. Sen jos printtaa kirjoittimella paperilla niin voi sanoa
  "tässä on biodiversiteettistrategialuonnospaperiprintti."

Jos vastaanottaja on Japanista vaikutteita ottava luova taiteilija niin hän tekee siitä
  "biodiversiteettistrategialuonnospaperiprinttiorigamitaideteoksen."

Koska hänessä ei ole insinöörin vikaa joten se tahdo pysyäkään pystyssä, hän joutuu tilaamaan siihen konepajalta
   "biodiversiteettistrategialuonnospaperiprinttiorigamitaideteostukijalan."

[Toope]

Kiitos MrKAT, joskus tuntuu, ettei kielemme ole maailman fiksuimpia.
Mutta kääntäisikö joku nuo saksaksi? Googlen kääntäjä ei kyennyt, piti kokeilla.

[Melodious Oaf]

Hyvä havainto MrKATilla ja hauskoja lisäväännöksiä myös.

Kielitieteen näkökulmasta kiinnostavaa on, että tähän vaikuttaa myös se, minkälainen käsitys kielestä on päällimmäisenä mielessä.

Jotkut formalistiset kielitieteen suuntaukset kuten transformatiivis-generatiivinen kielioppi (t. generatiivinen kielitiede) näkevät kielen järjestelmänä, jossa olennaista on nimenomaan kielen syvärakenne ja looginen rakenne. Tietyillä säännöillä voidaan generoida periaatteessa loputtomasti erilaisia rakenteita, vaikka niitä ei olisi koskaan missään nähty. Tällainenkin on tietysti kielille ominaista ja tärkeä piirre sinänsä.

Funktionaalisempaan suuntaan mentäessä olennaiseksi tulee kuitenkin myös puheaktiteoria ja pragmatiikka yleisemmin. Tästä näkökulmasta kieli on enemmän kommunikaation väline, eikä olennaista ole vain se, onko jokin rakenne periaatteessa kieliopin mukainen, vaan pelissä on myös jonkinlainen kyky arvioida, onko rakenne "käytännössä järkevä", "kontekstissaan mahdollinen" tai jotain muuta tällaista.

Toi on aika palikkaa, mutta...  pragmaattisen puolen juttuna on kiinnostavaa, että mm. suomen yhdyssanoissa on tällaisia pidäkkeitä ja tiettyjä säännönmukaisuuksia siinä, miten niitä sovelletaan.

1.  biodiveresiteettistrategialuonnos

Tällaisen MrKAT oli havainnut puheessa, ja tekstitys oli kiinnittänyt huomiota sanan pituuteen. 

Sellaisenaankin tämä on jo hivenen kömpelö. Strategialuonnos saattaa olla joissain yhteyksissä käsitteellistynyt, ja silloin koko pötkön voi mieltää kahdesta osasta koostuvaksi, vaikka molemmat osat ovat jo sinällään yhdisteitä.
    Tai miksei biodiversiteettistrategia yhtä lailla, en tiedä miten on, ja ehkä riippuu, miten sen haluaa mieltää.

2. biodiversiteettistrategialuonnosprintti

MrKAT ei tainnut edes mainita ihan tätä, mutta jo tälle alkaa olla hivenen vaikea kuvitella oikeaa käyttökontekstia. Tulee mieleen tällaisia vaihtoehtoja:

"Tässä on printti biodisversiteettistrategian luonnoksesta"
"Tässä on printti strategialuonnoksesta" (jossa biodiversiteetti johdetaan asiayhteydestä)
(kuvitelkaa lisää vaihtoehtoja kun en jaksa miettiä)

Pitkän jutun vähän tylsiä pointteja:

a) tarpeeksi vahvasti käsitteellistyneistä osista voi järkevästi johtaa aika pitkiäkin yhdyssanoja, tai sellaisia voi syntyä hetkellisesti, kun jo käytettyyn tai tutuksi tulleeseen pitkään sanaan lisätään uusi osa.

b) jossain vaiheessa kasvaa paine purkaa yhdyssanoja sanaliitoiksi tai muunlaisiksi rakenteiksi sekä myös kohdentaa ja jättää pois osia, jotka eivät ole niin olennasia erikseen mainita tai tarpeellisia viestin ymmärrettävyyden kannalta.

c) sama pätee periaatteessa mihin tahansa rakenteeseen, ja vaikka relatiivilauseista saa ketjutettua pötkön, joka voi toimia jossain lorussa hauskana tehokeinona, hiipii vähitellen kohti naurettavuutta ja menee ennemmin tai myöhemmin käsittämättömäksi.

Ei se tietysti niin mene, että ensin olisi aivan kielen päällä sanoa
biodiversiteettistrategialuonnospaperiprinttiorigamitaideteostukijalan

...mutta sitten pragmaattisen harkinnan tuloksena päätyykin sanomaan "...joutui lopulta hankkimaan tukijalan origamiteokselleen, jonka materiaalina oli hallituksen biodiversiteettiä koskeva strategialuonnos paperille tulostettuna."
   Tai jotain ihan muuta mutta löyhästi vastaavaa.
Melkein tossa luettavuus sotii muita intressejä vastaan, kun valtava yhdyssanakolossi kuvastais sekä byrokratian järjettömyyttä että paperin määrää niin hauskasti. Mutta ehkä kaikkea ei tarvitse niin alleviivata, eikä kaikkea voi saada ja tehdä tietenkään.

Mun mielestä nimenomaan on hyvä naureskella tollasille asioille ja leikitellä niillä.
    Ei kieli ole, eikä kielitieteenkään aina tarvitse olla, pelkästään totinen ja vakava asia.

Kommentti kumpusi enemmän siitä, että taustalla on kiinnostavia juttuja. Ja toisaalta Toope tuntui ottavan koko homman aika tosissaan, mikä sekin on kiinnostavaa.

[Toope]

Kommentti kumpusi enemmän siitä, että taustalla on kiinnostavia jutun. Ja toisaalta Toope tuntui ottavan koko homman aika tosissaan, mikä sekin on kiinnostavaa.

Hyvää kommenttia sinulta edellä. En täysin tosissani ole kommenteissani. Ammattikielet ja nuorison kielet toki eroavat suuresti. Tuota vähän pelkään.

[MrKAT]

Uusia sanoja tällä viikolla:

1) Uusi verbi esiintyi jossain YLEn aamu-tv:n tai viimeinen sana-ohjelmassa naisen suusta: piikata.
Kun Nokia piikkaa tai tyttö piikkaa
niin ne nyt(tai tästä lähi) tarkoittaakin että osake tai tyttö nousee huipulle, tekee piikin. <- engl. "peak", myös verbi.

2) Meteorologi käytti tänään radiossa ja nyt tv:ssä lumesta verbiä hiutaloida. Hän käyttää sitä kun sitä tulee niin mitättömän vähän maahan.

3+4) IS:n lehdessä entinen rallikuski Emil Lindholm testasi ja vertasi sähköautoa polttomoottoriautoon, niiden eroja liukkailla keleillä. Hän käytti sanoja sähkäri ja polttis noista autoista.