Tabut ja muut vaikeat aiheet julkisessa keskustelussa

[Xantippa]

^Tuon mukaan maailmassa ei olisi yhtään tabua, sillä joku kuitenkin nostaa asian esille.

Kyllähän niitä on, me vain emme tunnista niitä, koska kukaan ei nosta niitä esille

Väitän, että yleisesti ottaen, ns. yleiskeskustelussa, tabuja onkin nykyään aika vähän. Sen sijaan henkilötasolla, livenä, ihmisten kanssakäymisessä niitä edelleen on aika paljonkin.

T: Xante

[Hiha]

*Mainostajien psykologiset koukuttavat "ostoalgoritmit" saa ihmiset lihottaviin ja eettisesti maapalloa tuhoaviin kulutuskoukkuihin. Ihmisten syyllisyystaakkaa voisi keventää just siirtämällä taakkaa poliitikoille ja yhteiskunnan niskaan.

Tekee mieli takaisin aikaan, kun tädit annosteli lautaselle?

Yksi ja sama globaali järjestelmä tuottaa, jakelee ja markkinoi kaiken ruoan. Ihannepohjoiskoreassasi jäisi syömättä muutakin kuin Virginia Heartbreaker.

[mikainen]

*Mainostajien psykologiset koukuttavat "ostoalgoritmit" saa ihmiset lihottaviin ja eettisesti maapalloa tuhoaviin kulutuskoukkuihin. Ihmisten syyllisyystaakkaa voisi keventää just siirtämällä taakkaa poliitikoille ja yhteiskunnan niskaan.

Tekee mieli takaisin aikaan, kun tädit annosteli lautaselle?

Yksi ja sama globaali järjestelmä tuottaa, jakelee ja markkinoi kaiken ruoan. Ihannepohjoiskoreassasi jäisi syömättä muutakin kuin Virginia Heartbreaker.

Vai pitäisikö kouluissa olla aineena "Some- ja mainosvaikuttaminen"? Olisi ainakin jotain valmiuksia tiedostaa asioita vaikka Uncle Sam tai Isä Aurinkoinen yrittäisikin vaikuttaa.

[Hiha]

Pitäisi. Samoin olisi pitänyt jo vuosikymmeniä olla talousasioista arjen ja kotitalouksien näkökulmasta. Eipä ole näkynyt. Olen vähän kyyninen järjestäytyneen yhteiskunnan haluun parantaa maailmaa parantamalla yksilöiden mahdollisuuksia tehdä itselle järkeviä valintoja.

[Aasilaulu]

Äärimmäinen tabu Suomessa: Etninen tausta vs. koulumenestys.

Olisiko Suomen tulos samanlainen kuin Yhdysvalloissa?

https://i1.wp.com/www.brookings.edu/wp-content/uploads/2017/01/ccf_20170201_reeves_1.png

Katselen ketjua puhelimella reissun päältä, ja pahoittelen, että tästä tulee nyt sen takia tällainen tönkkö sohaisu.

Brutto sanoi, että tabun tunnistaa mm. siitä, että aletaan asian sijaan heti puida sen esiin nostajan motiiveja. Sen voi kääntää niinkin päin, että väittäessään jotakin asiaa tabuksi oikeastaan tarkoittaa, että siitä pitäisi puhua jollakin toisella tavalla kuin nyt puhutaan.

Tässä on esimerkki siitä, miten Suomessa on puhuttu samasta aiheesta kuin minkä Kopek tässä nosti esiin: https://www.vtv.fi/julkaisut/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus/

Minusta siinä on todettu ihan suoraan että maahanmuuttajien oppimistulokset ovat huonoja. Asialla ei ole täällä ilkamoitu eikä sitä ole sensationalisoitu. Tästä käytiin silloin 2015 jonkin verran keskusteluja mediassa, ja sävy oli hyvin analyyttinen ja rauhallinen. Todettiin että
meillä kantaväestön Pisa-tulokset ovat kansainvälisesti katsoen todella hyvät ja että suomi saattaa olla kielenä haastava myös. Eli huomattavakaan ero ei ole yllättävä eikä kovin huolestuttava.

Tarkoitatteko Brutto ja Kopek nyt sitä että yllä linkkaamani käsittelytavan sijaan pitäisitte rehellisempänä, älykkäämpänä tai muutoin parempana sitä että lehdissä painettaisiin Kopekin linkittämää tilastoa vastaava graafi?

Jos pitäisitte, osaatteko yhtään avata miksi?

[Brutto]

Tarkoitatteko Brutto ja Kopek nyt sitä että yllä linkkaamani käsittelytavan sijaan pitäisitte rehellisempänä, älykkäämpänä tai muutoin parempana sitä että lehdissä painettaisiin Kopekin linkittämää tilastoa vastaava graafi?

Kopek taisi puhua etnisen taustan vaikutuksesta koulumenestykseen mikä ei ole ihan sama asia kuin maahanmuuttajataustan vaikutus koulumenestykseen.

[safiiri]

Tarkoitatteko Brutto ja Kopek nyt sitä että yllä linkkaamani käsittelytavan sijaan pitäisitte rehellisempänä, älykkäämpänä tai muutoin parempana sitä että lehdissä painettaisiin Kopekin linkittämää tilastoa vastaava graafi?

Kopek taisi puhua etnisen taustan vaikutuksesta koulumenestykseen mikä ei ole ihan sama asia kuin maahanmuuttajataustan vaikutus koulumenestykseen.

No eikö silloin juuri pitäisi osata EROTTAA nämä toisistaan, jos kyse tosiaan on etnisestä taustasta, ei maahanmuuttajuudesta? Lisäksi - eikö ole vasta tutkimuksen alkupiste, jos tuollainen ero löytyy? Sen jälkeen - jotta koko havainto olisi millään tapaa ymmärrystämme lisäävä, pitäisi ryhtyä tutkimaan niitä mahdollisia tekijöitä, jotka eron saavat aikaan. Vai - oliko ajatus, että tuollaisen havainnon jälkeen vaikkap oppilaisarviointia ohjaamaan voisi ottaa oletusarvosanan, joka annetaan defaultina etnisen taustan perusteella? Kätevästi vähentäisi opettajien työtaakkaa? Tällaista tutkimusta on myös tehty, mutta - kun se varsinainen tutkimus perehtyy mahdollisten erojen syiden selvittämiseen, ei aihe enää olekaan ihan niin tabu.

Verrataanpa esillä olleeseen poikien huonosta koulumenestyksestä tehtyyn havaintoon. Miksi tämä havainto saa heti jatkokseen syiden etsinnän naisopettajista, koulun muutoksesta jne? Miksi tämän havainnon jälkeen ei vain todeta, että näköjään jotkut pojat pärjää koulussa huonosta, koska ovat poikia? Usein se "tabuksi" mieltäminen ei oikein näe kriitikoiden kritiikin kärkeä eli vaatimusta, että homma ei pysähdy siihen tilastolliseen havaintoon, josta vedetään johtopäätös vaikkapa etnisen ryhmän heikoista älynlahjoista tai muusta yksilössä olevasta "viallisuudesta". Lopulta nimittäin yksilössä nähty puute on aina puute suhteessa johonkin - usein ulkopuolelta - asetettuun vaatimukseen. Poikien koulumenestyksen heikkouden kohdalla useimmilla heti ajatus kierähtää miettimään, mikä KOULUSSA on vikana, kun pojat eivät pärjää. Eli vikaa ja puutetta etsitään poikine ulkopuolelta ja heille asetetuista vaatimuksista (odotetaanko poikine olevan kuin tytöt). Mutta kun kyse on etnisestä ryhmästä, se "tabua" huutava oikeastaan perustaa väitteensä siihen, että vastaavasti etnisen ryhmän mahdollista huonompaa menestystä lähdettäisiin tutkimaan mm. Koulun puutteiden tai vaatimusten väärin asettamisen kautta.

Uskon etnisen taustan ja koulumenestyksen yhteyden tutkimisen olevan tabu vasta, kun poikien huonoa koulumenestystä tarkastellaan myös siltä kannalta, että pojissa on jokin heikkous tai vika. Etä SE on tasaveroisesti esiin nouseva selittäjä - joka myös selityksenä johtaa ilmiön hyväksymiseen - niiden muiden rinnalla tai jopa riittävä selitys. Etnisen taustan väitetty tabuluonne ei koske oikeastaan etnisen taustan merkitystä, vaan sitä, että haluttaisiin saada hyväksyttäväksi todeta sen olevan selityksenä riittävä siten, ettei asiasta tarvitse koulun tai yhteiskunnan oikeastaan välittää.

Muuttakoot se etninen itseään "vähemmän etniseksi", jos haluaa koulumenestystä vrt. olkoot pojat enemmän kuin tytöt, jotta menestyisivät koulussa. Kumpikohan näistä väitteistä on se tabu, jota ei saa sanoa?

[kertsi]

                   ^
Loistavaa analyysia, safiiri.

Ja Aasinlaulun linkki Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (Valtiotalouden tarkastusvirasto) oli sekä erittäin asiapitoinen että hyvin kirjoitettu. Näistä kahdesta tekisin kiteytyksen:

Tilastot maahanmuuttajuuden tai etnisen taustan vaikutuksesta koulumenestykseen:
- rasisti nostaa ne esiin voidakseen mustamaalata ko. väestönosaa ihan silkkaa pahantahtoisuuttaan, tietämättömyyttään tms. syystä, jotta varmistettaisiin ko. väestönosan syrjimisen ja rasistinen kohtelu jatkossakin, ja se, että maahanmuuttajataustaiset eivät taatusti integroidu yhteiskuntaamme tuottavina yhteiskunnan jäseninä. Toiveena, että muut kuin kantasuomalaiset poistuisivat Suomesta (riippumatta siitä kauanko ja kuinka monta sukupolvea ovat täällä asuneet). Tavoite: joidenkin ihmisryhmien elämän kurjistaminen.
- Valtiotalouden tarkastusviraston kaltainen taho (Aasinlaulun linkki) nostaa ne esiin, jotta koulutusjärjestelmästämme saataisiin tasavertaisempi ja jotta maahanmuuttajataustaiset saataisiin paremmin integroitua yhteiskuntaamme. Tavoite: kurjuuden poistaminen, maamme menestyksen takaaminen.

Esimerkiksi mikäli opettajakunnassa rehottaa rasistiset asenteet, ja mikäli se vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin, on syytä puuttua nimenomaan rasistisiin asenteisiin.

Boldaus minun:

(Valtiotalouden)Tarkastusviraston suositukset
tarkastusvirasto suosittaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö

• varmistaa sen, että toisen sukupolven maahanmuuttajien tarvitsema kielen ja muun oppimisen tuki on riittävällä tasolla. Erityisesti pitäisi huolehtia siitä, että heidän osaamisensa ja valmiutensa jatko-opintoihin olisivat samanlaisia kantaväestön oppilaisiin nähden
• selvittää sen, pitäisikö niille sekä ensimmäisen että toisen sukupolven maahanmuuttajaryhmille, joiden osaaminen on selvästi muita heikompaa, suunnata lisätukea integraation ja jatko-opintovalmiuksien varmistamiseksi
• selvittää syyt siihen, miksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistasoerot kantaväestön oppilaisiin nähden ovat keskimäärin suurempia kuin Pohjoismaissa ja monissa Pohjois-Euroopan maissa
• kiinnittää huomiota perusopetuksen arviointikäytännöissä siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppilaiden arviointi on samanalaista ja vastaa heidän osaamistaan.

[MrKAT]

Muistaakseni Näkökulman aikoihin esitin erään tutkimustuloksen:
Pohjois-Karjalan pojat pärjäsi koulussa huonommin kuin stadin 2. polven maahanmuuttajatytöt.

Siitä nostin sitten (retorisesti) tabu-ehdotuksen: Pitäisikö "rajat kiinni!"-uholla ulottaa rajat myös kehä III:een jottei stadiväestön älygeenejä päästetään romahtamaan alas P-Karjalan junttien geeneillä?

[safiiri]

Muistaakseni Näkökulman aikoihin esitin erään tutkimustuloksen:
Pohjois-Karjalan pojat pärjäsi koulussa huonommin kuin stadin 2. polven maahanmuuttajatytöt.

Siitä nostin sitten (retorisesti) tabu-ehdotuksen: Pitäisikö "rajat kiinni!"-uholla ulottaa rajat myös kehä III:een jottei stadiväestön älygeenejä päästetään romahtamaan alas P-Karjalan junttien geeneillä?

Niinpä.

Nyt vain odottelemme, miten TÄMÄ tabu saa kirjoittamaan kiukkua täynnä olevan vastauksen, jossa sinut nimetään epäisänmaalliseksi, syrjintää kannattavaksi pääkaupunkilaisessa viherkuplassa eläväksi maaseudun halveksijaksi, joka ei ymmärrä siivelläelävänsä muun Suomen tuotannolla.

[Aasilaulu]

Kopek taisi puhua etnisen taustan vaikutuksesta koulumenestykseen mikä ei ole ihan sama asia kuin maahanmuuttajataustan vaikutus koulumenestykseen.

Ei jäänyt huomaamatta.

Minusta Jenkeissä siinä ei ole hirveän ikävää klangia, jos puhutaan että joku on etniseltä taustaltaan afroamerikkalainen tai kaukaasialainen tai mitä näitä nyt on. Sekin on kiinnostava kysymys, kuka sen päättää, mitä ovat tässä yhteydessä relevantit ryhmät ja rajanvedot ja miksi   Kai siinä kuitenkiin on kyse aika pitkälti kulttuurillisista tekijöistä ja siitä, miten näitä halutaan jaotella, eikä niinkään mistään puhtaasta genetiikasta. Muutenhan pelkästään afrikkalaistaustaisia varten pitäisi olla enemmän eri kategorioita kuin näitä tavanomaisia kategorioita on yhteensä – jos muka halutaan puhua geneettisten erojen vaikutuksista ja oikeasti tarkoitetaan silloin eroja perimässä. Etnisyyshän on kai käsitteenä vähän sellainen löysä paska, mutta tarkoitan, että aika heikosti menee, jos tutkimuksessa on kyseenalaistamattomana lähtökohtana jotkut identiteettipolitiikan kategoriat.

Vaikka voidaan vääntää siitä, mikä on nyt on ja ei ole täsmälleen sama asia, niin minusta näillä kahdella aineistolla on kuitenkin sen verran yhteistä, että niiden pohjalta periaatteessa voi vähän hahmotella sitä, miten asiat jäsennellään ja esitetään eri tavoin eri kulttuurillisessa viitekehyksessä.

[Toope]

Pitäisi. Samoin olisi pitänyt jo vuosikymmeniä olla talousasioista arjen ja kotitalouksien näkökulmasta. Eipä ole näkynyt. Olen vähän kyyninen järjestäytyneen yhteiskunnan haluun parantaa maailmaa parantamalla yksilöiden mahdollisuuksia tehdä itselle järkeviä valintoja.

Eikö olisi parempi niin, että ihmisillä olisi enemmän oikeuksia päättää asioistaan kuin se, että valtio päättää heidän puolestaan?

[MrKAT]

*Mainostajien psykologiset koukuttavat "ostoalgoritmit" saa ihmiset lihottaviin ja eettisesti maapalloa tuhoaviin kulutuskoukkuihin. ...

... Yksi ja sama globaali järjestelmä tuottaa, jakelee ja markkinoi kaiken ruoan. Ihannepohjoiskoreassasi...

Vai pitäisikö kouluissa olla aineena "Some- ja mainosvaikuttaminen"? Olisi ainakin jotain valmiuksia tiedostaa asioita vaikka Uncle Sam tai Isä Aurinkoinen yrittäisikin vaikuttaa.

Joo siitä on kokeilu/tutkimustuloksiakin. Kun koulupojille kerrottiin roskaruuan mainostajien taktiikoista niin se vähensi rajusti mielenkiintoa roskaruokiin. Pojille vaikuttaa ilmeisesti tyttöjäkin voimakkaammin se paljastus että heitä "vedätetään".
  Mutta se ei riitä. Ja liian hidas (aikuiset ei ole ko. koulunpenkillä - yli 50 vuotta pitäisi oottaa että tiedostava antimainos-nuorisokoulutus mainoksia vastaan kattaa koko väestön).
  Lisäksi mainokset vaikuttaa alitajuisesti, salakavalasti, jonka info ei monilla välttämättä koskaan käy (Kahnemannilaisittain:) aivojen järkikontrollin systeemi 2:ssa vaan se jää vaistojen systeemi 1:een.
 
  Antimainoksia löytyy vasemmistolaisesta Voima-lehdestä muttei oikeistolehdistä. Oikeistopuolueiden tabu on kaupalliset mainokset jotka vedättää, vetoaa järjen sijasta tunteisiin ja johtaa harhaan ja tuhoaa kansanterveyden, tuhoaa maapallon terveyden, köyhdyttää köyhiä, vie kulutusluotto/pikavippi-turmioon ties mitä.  Kaupalliset mainokset on portti valemedioihin ja niiden mainostamaan tunteisiin vetoavien populistipuolueiden helvettiin  (Unkari, Puola, Italia.. Ryssävaltio, USA.. ).

[MrKAT]

Viikon sisällä luin jostain Tiede-lehdestä että tehtiin vuosikymmeniä kattava laaja tutkimus eri maista ja huomattiin että mainosten lisäännyttyä (mainosten määrä vaihteli medioiden ja suhdanteiden myötä) ko. maassa ihmisillä 1-2 vuoden kuluttua masennusten määrä lisääntyi.  Ilmeisesti vaikutus tulee viipeellä mutta kun ihminen huomaa tuotteita joita rikkaat saavat muttei itse se alkaa masentaa,  ja tämä "elämäni on tylsempää ja puutteellista" -pommitusvihjaus on jatkuvaa. Tätä on vaikea välttää vaikkei ole edes missään somessa.
   Mainokset on tabu jota likimain kaikki media käyttää (jopa YLE jossain määrin sallii, vanhoja ja tietokoneettomia ihmisiä kenkuttaa "katso netistä", "Katso Areenasta" vihjeetkin). Mainoksista vähänkään riippuvat arvostetutkaan mediat ei puutu kuin aivan räikeimpiin tapauksiin  eli poikkeuksellisesti. Ja mieluusti niin että joku toinen nostaa kohun ja pääsee sen varjolla kysymään kriittisiä, esim. miten mainostetun shampoon C-vitamiinit voi muka ravita jo kuolleita hiuksia.

[Laika]

Minusta Jenkeissä siinä ei ole hirveän ikävää klangia, jos puhutaan että joku on etniseltä taustaltaan afroamerikkalainen tai kaukaasialainen tai mitä näitä nyt on. Sekin on kiinnostava kysymys, kuka sen päättää, mitä ovat tässä yhteydessä relevantit ryhmät ja rajanvedot ja miksi   Kai siinä kuitenkiin on kyse aika pitkälti kulttuurillisista tekijöistä ja siitä, miten näitä halutaan jaotella, eikä niinkään mistään puhtaasta genetiikasta.

Kyse lienee fenotyypeistä, eikä niinkään kulttuurisista tai geneettisistä rajanvedoista. Syystä tai toisesta ihmisten on yleensä kohtuullisen helppo erottaa afrikkalainen, arabi, aasialainen ja valkoinen fenotyyppi toisistaan, sanoi akateemikko liukuvista kategorioista mitä tahansa.

Viikon sisällä luin jostain Tiede-lehdestä että tehtiin vuosikymmeniä kattava laaja tutkimus eri maista ja huomattiin että mainosten lisäännyttyä (mainosten määrä vaihteli medioiden ja suhdanteiden myötä) ko. maassa ihmisillä 1-2 vuoden kuluttua masennusten määrä lisääntyi.  Ilmeisesti vaikutus tulee viipeellä mutta kun ihminen huomaa tuotteita joita rikkaat saavat muttei itse se alkaa masentaa,  ja tämä "elämäni on tylsempää ja puutteellista" -pommitusvihjaus on jatkuvaa. Tätä on vaikea välttää vaikkei ole edes missään somessa.

Onhan tuokin hypoteesi. Toisena spekulaationa argumentiksi tarjoaisin, että ihmiset masentuvat heille välitetyn viestin latteudesta ja eksistentiaalisesta tyhjyydestä aikana, jona he näkevät ihmisen rapauttavan hitaasti elinympäristönsä ja kadottavan syyn olemassaololleen. Ei ajatteleva ihminen kuitenkaan löydä elämänsä merkitystä hammaslääkäreiden suosittelemasta hammastahnasta tai ajonautinnon takaavasta hybridistä. Ketään ei enää kiinnosta ateistien ja uskovaisten kinaaminenkaan, koska ihmiset mieluummin liittyvät kohta irrationaalisen kulttiin kuin hyväksyvät vallitsevan kulutusnihilismin tyhjyyden elämäänsä ohjaavaksi periaatteeksi.

Voin tietysti puhua vain omasta puolestani, jos hypoteesini onkin yhtä pätevä kuin kenen tahansa. Mainostajilla on tapana turmella julkinen tila, ja heille vielä maksetaan siitä. Minäkin paasaan teille kaiket päivät, mutta ainakaan minulle ei makseta siitä, enkä yritä havitella jutuillani rahojanne.

En minä kyllä tiedä, mitä tekemistä tällä on tabujen kanssa.