Uutisia maailmalta ja Suomesta

[Xantippa]

Aika hauska ajatus, että kaupungissa asuva ei voi vaikuttaa kulutukseensa tahika saastuttamiseensa tai että maalla asuva ei voi, vaan pakosti pikkuisen vain siellä maalla kulutellaan ja vienosti saastutellaan.

Ja maalla asuvahan ei pääse laisinkaan kaupunkeihin kuluttelemaan ja saastuttelemaan.

T: Xante

[safiiri]

Jos cityvihreät ovat muka niin huolissaan ilmastokriisistä kuin itselleen luulottelevat, niin sitten muutto maaseudulle ja vähän äkkiä!

Kaupungeissa asuvat kun ovat joka tapauksessa pahimpia kuluttajia ja saastuttajia, halusivatpa tai eivät. Maaseudut ja metsät ovat hiilinieluja; kaupunki puskee jatkuvasti myrkkyjä.

Mitä, eikö se luonnonsuojelu nyt sitten kiinnostanutkaan, kun pitäisi luopua kaikista fantsuista lähipalveluista, erikoisliikkeistä ja jatkuvasta kuluttamisesta?

Mitä aiemmin mainitsemiini innovaatioihin tulee, niin Sveitsissä nokitettiin heti: Carbon-neutral fuel made from sunlight and air (Science Daily).

Omituinen ajatus nykypäivänä, että kuluttamiseen tarvittaisiin kaupunkiympäristö ja lyhyt matka myymälään, josta tavaraa voisi käydä ostamassa. Erikoinen on myös ajatus, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella ihmiset eläisivät jotenkin omavaraisina ja omien lampaiden villasta itselleen vaatteita kutoen. JOs kaikki kaupunkilaiset muuttaisivat maalle, olisi seurauksena myös metsien väheneminen ja siten hiilinielujen pieneneminen. Ei ihmiset tee pesää puuhun kuin orava, vaan rakentavat talon, jonka tieltä pitää kaataa puut pois. Jos he sitten ryhtyvät elämään maalaisen tavoin maata viljellen, vaaditaan vielä suurempia metsättömiä aloja.

[Kopek]

Taitaa olla melkein mahdotonta märitellä tarkkaan, miten paljon itse kukin ihminen kuluttaa tai edistää kuluttamista. Hyvätuloinen ihminen voi elää näennäisen vaatimattomasti pitäen rahojaan pankissa tai osakesäästöissä. Näyttää, että hän ei suuremmin kuluttaisi. Eikö kuitenkin voi ajatella myös niin, että hän on ulkoistanut kuluttamisensa. Hänen pankkin viemänsä rahat lainataan eteenpäin, ja nillä pyöritetään kulutusta. Hänen osakesalkkunsa edistää myös välillisesti kuluttamista.

Olisiko se eettistä sijoittamista, että ostaisi metsää ja antaisi sen olla luonnontilassa ja eläinten käytössä. Näinhän Linkola toimii.

Entä "kerskakuluttaminen" eli se, että hankitaan kalliita asusteita ja muutakin kallista. Kuinka tuomittavaa se on?

Voisiko ajatella, että kalliin ja laadukkaan eurooppalaisen vaatteen tai kenkien ostaminen on ympäristön kannalta parempi teko kuin halpojen bangladeshiläisten vaatteiden ostaminen.

Hintahan on vain hinta. Se ei kerro saastuttamisesta eikä tuotteen haitallisuudesta. Esimerkiksi autoissa vähän polttoainetta kuluttavat mallit ovat usein kalliimpia kuin enemmän kuluttavat vastaavaan luokkaan kuuluvat autot. Myönnettäköön kuitenkin, että superkalliiden autojen tärkein prioriteetti ei ole vähäinen polttoaineen kulutus. Näitä autoja on kuitenkin niin vähän, ettei maalma niiden takia tuhoudu. Täytyyhän miljonääreillä olla lelunsa.

https://www.fueleconomy.gov/feg/best-worst.shtml

[Xantippa]

^

Kyllä meillä nykyään on ihan mahdollista saada tietoa siitä, minkälainen kulutus on vastuullista ja millainen ei. Sijoittaakin voi vastuullisesti vai vähemmän vastuullisesti.

On selittelyä puhella, että asia ei ole täsmälleen omissa käsissä. Sen sijaan vierestä toisten arvosteleminen on jo vaikeampaa, silloin pitäisi, jos haluaa olla älyllisesti rehellinen, tietää, miten toinen sijoittaa, kuluttaa tai saastuttaa.

T: Xante

Muoksis: itse en miellä kerskakulukseksi kalliin ostamista, vaan sitä, että ostaa yli tarpeen ja pahimmillaan heittää pois ostaakseen lisää.

[urogallus]

Olisiko se eettistä sijoittamista, että ostaisi metsää ja antaisi sen olla luonnontilassa ja eläinten käytössä. Näinhän Linkola toimii.

Ei se sijoittamista ole, koska sijoittamisen tarkoitus on tuottaa voittoa. Muuten kyse on kyllä hyvästä ja kannatettavasta toiminnasta.

Entä "kerskakuluttaminen" eli se, että hankitaan kalliita asusteita ja muutakin kallista. Kuinka tuomittavaa se on?

Voisiko ajatella, että kalliin ja laadukkaan eurooppalaisen vaatteen tai kenkien ostaminen on ympäristön kannalta parempi teko kuin halpojen bangladeshiläisten vaatteiden ostaminen.

Voisihan niin ajatella. Jatkua uusien rättien ostelu ei kyllä ole millään tavalla ympäristöystävällistä. Vaatteet ovat pahoja kuormittajia, ja käytettyä vaatetta on kaupan vaikka ja kuinka.

Tärkeää olisi huolehtia ostamistaan tavaroista. Sitten kun niitä ei enää tarvitse, niille voi koettaa hankkia uuden kodin. Vähennä kulutusta, käytä uudestaan, kierrätä. Nimenomaan tässä järjestyksessä.

Hintahan on vain hinta. Se ei kerro saastuttamisesta eikä tuotteen haitallisuudesta.

Ei sinänsä. Kuitenkin yhteiskuntien tasolla aineellinen elintaso kulkee käsi kädessä ympäristön kuormituksen kanssa. Viime aikoina on esitetty, että talouskasvu on riistäytynyt irti tästä kytköksestä, mutta minusta tuntuu, että samalla se on lakannut kuvaamasta todellista elintasoa, joka on jäänyt ennalleen tai jopa taantunut.

[Muisto Keijo Kullervo]

Rikkailla on omat huvinsa käyttää rahojaan...


Tavalliselle kengän kuluttajalle riittää Lidlistä ostetut lenkki- ja vapaa-ajan kengät a'20 euroa.
Tai nirppanokka neidille pikkuhousut a' kymppi, kaks, mutta rikkaalle ei sata euroakaan riitä yksien pikkuhousujen tarpeisiin.


Onpa mukavaa, kun rikkailta kuluu tilit yhtä joutuisaan kuin köyhiltäkin?

Tietysti poikkeuksiakin on ja ne 'tilinomistajat' laittavatkin sukanvarteen ja tienaavat ajastaan kaiken laatuisilla osakkeilla ja osingoilla mainittavia summia, kivitalojakin.


Muisto Keijo Kullervo
PS. Näin minä tämän näin:

[Karikko]

^

Ei huolta nykynaiset ainakin haluavat samat oikeudet rinnoilleen ja nänneilleen, kuin äijänketaleetkin ja vaativat saada pitää tisujaan esillä samalla tavalla>> kunhan tuo aate etenee myös hieman alemmaksi, poistuu vaateteollisuudelta vallan edellytykset syytää markkinoille kaikenlaista tarpeetonta eriväristä aivinaa ja muuta tekstiilituotetta ihmisten kiusaksi.

Ilmastonmuutoksen vielä vaikuttaessa talvetkin poistuvat maapallon ohjelmoinnista, niin sitten ei kylmäkään estä enää vapauden aatetta, ilman vaatetta.

[Juha]

Ympäristötuhon ja lajimme tulevaisuuden kannalta tärkeintä olisi teknologian kehittämisen lisäksi saada väestönkasvu kääntymään väestön vähenemiseksi. Tasaisempi omaisuuden jakautuminen elintason nousuna nostaisi vähempiosaisten yksilöiden hiilijalanjälkeä, mutta vähentäisi lisääntymistarvetta ja haluja eli väestön määrää ja lisäisi teknologisen kehittymisen mahdolisuuksia.

Väestön niukkuus ei välttämättä ratkaise elämän edellytysten hajoittamista.

Kunnon teholla saa vähäkin väki aikaan mitä vain. Toisaalta isokin väki voi tulla toimeen, kun järjestelyt kunnossa.

Vähäisen väestön ongelma on siinä, että tilaa kun on, voi muka-toimia miten vain. Kun väkeä on paljon, käy nopeammin ilmeiseksi se, mikä on mahdollista pitemmän päälle, ja mikä ei. Iso väestömäärä voi ohjata tehokkaasti kohden kestävämpiä ratkaisuja, ja tällaisten yhteydessä menee varmaan hyvinvointi paremmaksi, vähän kuin sivutuotteena.

Väestöuhka on helppo täky pelotteluun. Väestön iso määrä on tietysti ongelma sitä mukaa, jos ongelmaa ylipäätään on, eikä laitettu kuntoon.

[Juha]

Jos cityvihreät ovat muka niin huolissaan ilmastokriisistä kuin itselleen luulottelevat, niin sitten muutto maaseudulle ja vähän äkkiä!

Kaupungeissa asuvat kun ovat joka tapauksessa pahimpia kuluttajia ja saastuttajia, halusivatpa tai eivät. Maaseudut ja metsät ovat hiilinieluja; kaupunki puskee jatkuvasti myrkkyjä.

On sulla osuviakin arveluja, tosin tämä on melko hatarapohjaiselta vaikuttavaa maalailua. Jos kaupungeista lähdettäisiin valtaamaan vapaat pinta-alat, niin ei siellä paljon muuta enää olisi. Automaattisesti parempaa ei syntyisi. Ehkä jotenkin, mutta tuskin nykymuotoisin ratkaisuin.

[safiiri]

^

Ei huolta nykynaiset ainakin haluavat samat oikeudet rinnoilleen ja nänneilleen, kuin äijänketaleetkin ja vaativat saada pitää tisujaan esillä samalla tavalla>> kunhan tuo aate etenee myös hieman alemmaksi, poistuu vaateteollisuudelta vallan edellytykset syytää markkinoille kaikenlaista tarpeetonta eriväristä aivinaa ja muuta tekstiilituotetta ihmisten kiusaksi.

Ilmastonmuutoksen vielä vaikuttaessa talvetkin poistuvat maapallon ohjelmoinnista, niin sitten ei kylmäkään estä enää vapauden aatetta, ilman vaatetta.

Olet jäljessä. Itse asiassa ilman rihmankiertämää on huomattavasti vanhempi staili kuin pukeutuminen. Yläosaton muotikin on ollut paljon enemmän pinnalla tuossa joskus 80-luvulla.

[Toope]

Ei huolta nykynaiset ainakin haluavat samat oikeudet rinnoilleen ja nänneilleen, kuin äijänketaleetkin ja vaativat saada pitää tisujaan esillä samalla tavalla>> kunhan tuo aate etenee myös hieman alemmaksi, poistuu vaateteollisuudelta vallan edellytykset syytää markkinoille kaikenlaista tarpeetonta eriväristä aivinaa ja muuta tekstiilituotetta ihmisten kiusaksi.

Oma allekirjoitukseni kertoo jotain huorayhteiskunnasta, jossa normeilla ja käytöstavoilla ei enää ole väliä, kaikki on sallittua. En pidä hyvänä mallina edellistä.
https://sarastuslehti.com/2016/12/19/20-rappeutunutta-kulttuuria-jotka-muodostavat-aikamme-dystopian/

Hyvä yhteiskunta tarvitsee käytösnormeja. Ei tuollaisen vaatiminen mitään äärikonservatismia ole, vaan järjenkäyttöä.

[Toope]

Väestöuhka on helppo täky pelotteluun. Väestön iso määrä on tietysti ongelma sitä mukaa, jos ongelmaa ylipäätään on, eikä laitettu kuntoon.

Riippuu siitä, onko iso väestö omaa vai vierasta. Siitä se vihamielisyys riippuu.

[a4]

Linkissä oltiin samaa mieltä kanssasi, tuota maakuoppaa lukuunottamatta.

"Koska hyvinvointivaltiossa tehdään niin".

Suosittelen kuittaamaan kenen hyvänsä satunnaisen toimittajan mielipiteilyt hattaran arvoisiksi, mikäli hän viittaa jutskissaan Suomeen hyvinvointivaltiona. Suomi ei ole ollut hyvinvointivaltio enää pitkään aikaan, ja mielestäni jokaisen yhteiskunnallista saarnausta harjoittavan sankaritoimittajan tulisi tietää edes sen verran, mikäli mielii olla uskottava.  Se ei myöskään ole varsinaisesti hyvinvointiyhteiskunta. Nämä elävät enää vain ihmisten mielikuvissa - todellisuus on jotain muuta - mutta mielikuva on sitkeä, sillä useimmat suomalaiset ehtivät elää sitä unelmaa todeksi suhteellisen pitkän ajan. Politiikassahan tärkeää ei ole se miten asiat todellisuudessa ovat vaan se, miten ne näyttävät olevan.

Tällä hetkellä Suomi on ennen kaikkea hajautettu kilpailuvaltio, mutta vallitseva trendi vaikuttaisi keskittävän toimintaa entisestään pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueelle. Kilpailua pyritään ulottamaan ihmisten arjessa joka kolkkaan - työttömille laadittu "aktiivimalli" oli vain osa kokonaispakettia. Todellinen hyvinvointikin keskittyy yhä pienemmälle väestöryhmälle, vaikka populaatiomme on valmiiksi pieni ja hupenee koko ajan.

Työssäkäyvä väestö maksaa jo nyt verotuksen kautta enemmän suurten ikäluokkien eläkkeitä, kuin varsinaisia veroja. Paska iskee tätä menoa vielä rajusti potkuriin, toimittajien kannattaisi ottaa asioistaan parempaa selkoa.

Sori, olin väärässä. Tarkemmin luettuani totesin että toimittaja olikin eri mieltä kanssasi:
Sinä: Onkin todella briljanttia verrata imaginaarista intialaista imaginaariseen suomalaiseen.
Hän: Miksi ylipäänsä verrata Suomea ja Intiaa keskenään? Tässä usein käytetyssä vertailussa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: mitä järkeä on vertailla 5,5 miljoonan asukkaan ja yli miljardin asukkaan maita keskenään?
Järkevämpää olisi verrata Intiaa vaikkapa EU:hun, joka toimii ilmastoneuvotteluissa yhtenä kokonaisuutena. EU:n päästöt ovat 3 415 000 ja Intian 2 342 000 tuhatta tonnia. EU:n päästöt ovat noin 10 prosenttia kaikista globaaleista päästöistä. Onko "ilmastovouhotus" turhaa alueella, joka tuottaa kymmenesosan maailman päästöistä?
Reilumpaa on tehdä vertailu yksilötasolla, jos halutaan miettiä sitä onko yksilön valinnoilla mitään merkitystä.
Yhden intialaisen päästöt ovat 1,8 tonnia ja suomalaisen 10,7 tonnia.
Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat siis lähes kuusinkertaiset intialaiseen verrattuna. Siksi myös yksittäisillä valinnoilla on merkitystä – nimenomaan Suomen kaltaisissa maissa. Jos suomalainen puolittaa päästönsä, sillä on yhtä suuri vaikutus kuin sillä, että viisi intialaista puolittaa päästönsä.

Mutta tässä asiassa näyttäisi olevan yhteisymmärrys välillänne:
Sinä: Siellä Intiassa ei ole vastaavia paukkupakkasia tai tavallisten ihmisten arkeen vaikuttavia pitkiä etäisyyksiä työn ja kodin välillä yms., jotka nostavat osaltamme näitä lukuja.
Hän: Vertailua toki vääristää se, että Suomessa on kylmempää ja taloja lämmitetään. Se on yksi syy, miksi suomalaisen päästöt ovat korkeammat. Se selittää osan erosta – ei kaikkea.

Tässä kohtaa teillä tuntuu olevan hyvinvointivaltio-käsitteeseen realismina ja tavoitteena liittyvää sekaannusta:
Sinä: Suosittelen kuittaamaan kenen hyvänsä satunnaisen toimittajan mielipiteilyt hattaran arvoisiksi, mikäli hän viittaa jutskissaan Suomeen hyvinvointivaltiona.
Hän: Mutta miksi ne saa jatkaa päästelemistä, mutta meidän pitää rajoittaa? Jos ottaisimme muussakin mallia maista, joissa menee huonommin kuin meillä, miksi kunnioittaisimme ihmisoikeuksiakaan? Miksi vaalisimme tasa-arvoa? Miksi puuttuisimme korruptioon? Koska hyvinvointivaltiossa niin tehdään.
Sitä paitsi, miten mikään teko voisi olla turha, jolla edistetään sitä, että voisimme vielä muutaman vuosikymmenen päästä elää mielekästä elämää tällä planeetalla?

[Renttu]

a4,

Kyllä minä tiedän, että sinä olet kovasti yksinäinen ihminen.

[Laika]

Olisiko se eettistä sijoittamista, että ostaisi metsää ja antaisi sen olla luonnontilassa ja eläinten käytössä. Näinhän Linkola toimii.

Ennen vanhaan sitä sanottiin luonnonsuojelualueen perustamiseksi ja sen teki valtio. Muistan edelleen aika hyvin, ketkä vastustivat 1990-luvulla Natura-ohjelmaa, jonka ajateltiin EU:n määrämänä vievän suomalaisen yhteiskunnan tuhoonsa. Tosiasiassa samaisen ohjelman olisi pitänyt olla alusta pitäen monta kertaa laajempi jokaisessa jäsenmaassa ja siihen olisi pitänyt yhdistää ehdoton kielto laajentaa uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta.

Lopulta yksilöiden kuluttamisen mittaaminen on tyhjänpäiväistä nappikauppaa. Ainoa kestävä ratkaisu on rajoittaa ihmisen lajina käyttöönsä ottamaa pinta-alaa ja sulkea yhteisömme eräänlaisiin reservaatteihin, joista sillä ei ole lupaa poistua. Kaikki mihin ihmiset koskevat muuttuu muuten joko jonkun 'omaisuudeksi' tai 'hyödynnettäväksi luonnonvaraksi'. Laskelmat niiden kestävästä käytöstä piirretään sitten aina sen mukaan, kuinka ahnaasti niistä halutaan hyötyä. Samalla tavalla turkistarhaajatkin määrittelivät eläintensä lajityypilliset piirteet liiketoiminnallisten tarpeittensa mukaisiksi.

Käsitys omistamisesta oli juuri syynä sille, että ihmiset vaativat Natura-ohjelman käynnistyttyä korvauksia jokaisesta suojelutoimenpiteen laajennuksesta. Mutta keneltä alkuaan ensimmäiset alueen asukkaat saivat omistusoikeutensa? Kruunulta? Kuka antoi kruunulle oikeuden muinaisiin metsiin ja niiden eläimiin? Jumalako? Ei ole mitään jumalaa. Ihminen vain otti sen, minkä halusi itselleen.