Uutisia maailmalta ja Suomesta

[Juha]

Sillanpään tapauksesta vaikea tietää paljoa. En ole tutustunut, edes missään haastattelussa, seuraajan vinkkelistä. Jos ihmisen tuntisi, voisi sanoa aika paljon kaikenlaista mahdollista, ilman että mitään olisi edes tapahtunut, tai tietäisi jo-tapahtuneista. Pöpelikkötilanteita voi arvella mahdolliseksi eri lailla, eri ihmisten kohdalla. Parempi näissä on tietää itse omat heikkoudet ja toistenkin, koska on kaikkien etu.

Samaan tapaan miettinyt esim Niinistön presidenttikauden kantaa. Nelivuotinen olisi hyvä. Kun istuva presidentti on toimittanut 2 x 6 vuotta, niin ei ihan paras henkilö ehdottamaan jatkajille muutosta. Toisaalta, oma aiempi kausi ei välttämättä merkkaa tässä mitään, päinvastoin. Kun ei tiedä, ei voi ottaa kantaa.

Sen olen itse ajatellut tärkeäksi, että edes joku pyrkisi kertomaan maailmasta siten kuin sitä näkee ja kokee. Todellisuus ei ole oikeinkaan kuvattuna ongelma, päinvastoin, antaa mahdollisuuden järjestää toimintaa paremmin, siinä kuin osuvuutta ilmenee, tarkastelijalla.

Objektiivisempaa otetta tarvitaan. Ihmiset kuitenkin niin sidottu, että vaikea kertoa niistä ongelmakohdista työelämässä ja toimeentulemisessa, jne, ettei tule itselle ongelmia kohtuuttomasti.

Työelämän eri tahojen maalittamista en pidä oikeana, enkä myöskään sitä, että sanktioita jaetaan paljastuneille, jolloin paljastuneet voidaan vaikka valita sopivasti, tai he, joita paljastumiset ei koske, ja vaikka tapahtuisikin, niin ei siitä huolimatta. Tai muuta lottoperiaatetta, uhkaylläpidon nimissä.

Työttömät ovat esim olleet maalittamisen kohteena. Tai voisi epäillä. Toisaalta, sieltä päin on tehty samaa, tosin varmaan eniten säteilee alemmalla tasolla maalittaminen vertaisiin, ja alaspäin, heidän omaa tilannettaan vastaavasti, yläpuolen suunnalta. Näitä ryhmiä on.

[Toope]

https://yle.fi/uutiset/3-11228175 :: "Oikeat työt" kelpaavat myös Z-sukupolvelle väittää EVAn julkaisema pamfletti

Minusta työn tietynlainen edellytys.

Jos työtä ei koe oikeaksi, ts tietää sen joiltain osin olevan outo, tai tuntematon, eli on mukana jossain hassussa, tai jossain, mistä ei tiedä mitään, niin terveenä tässäkin tilanteessa voi pysyä, myös työyhteisönä.

Minusta EM tilanne edellyttää tosin sen, että työtä kohtaan on selkeän kuvaava suhde, joka voi olla vaikka huumorisävytteinen, jolloin aitoa elämää jos on, niin aika muualla.

Tai jos ei tiedetä mitä työ merkitsee, ja merkityksen joutuu hakemaan muualta, esim yhteisötä, niin työ jää vähän outoon rooliin. Terveenä se on isompi sivuseikka, tai hassutus.

Työstä voi yksinkin löytää mielekkyyden, tosin tekeminen on lähinnä itselle, että jotain arvoa syntyy, ja voi olla jaettavissa myöhemmin, tai samalla, muissa yhteyksissä.

Vaikea päätyä ajattelemaan muuta. Onko sitä miten oleellisena?

Jos joku työ on oikeasti arvokasta/tärkeää, kai siitä ollaan valmiita maksamaankin? Jari Sillanpääkin maksaa hierojista, koska on kysyntää hierojille.

[Toope]

Pari päivää sitten letkautin eräässä toisessa ketjussa, mihin RKP:n "monikulttuurisuus" pikaisesti tyssää (Kielipolitiikkaan). Kristillisdemokraatit tässä hakevat jo RKP:n kanssa jouhevaa tulevaa yhteistyötä - tällaista on kristillisdemokraattinen populismi:

Kristillisdemokraatit esittää lakialoitteessa työttömyystuen leikkaamista niiltä, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia (HS).

Tämä on mielestäni yhtä noloa äänestäjien sumuttamista, kuin Rinteen vappusataset, tai Kokoomus työväenpuolueena, tai miten opiskelijoilta ei leikata, tai...

Noloa se on sen vuoksi, että aloitteen tehnyt puolue tietää tasan tarkkaan ennakkoon, että lakialoite on suoraan perustuslain vastainen (Tarkemmin ottaen perustuslain 6.2 § ja yhdenvertaisuuslain 8. § ja 10. §) Sehän ei haittaa mitään silloin, kun tarkoitus onkin kalastella ääniä.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Sitten välillä kaikki tahot hurskastelevat, että kun se Trump siellä Yhdysvalloissa, ja jotain jotain totuudenjälkeinen aika...

Onko "perustuslain vastaista" esittää vaatimusta, että ulkomaalaisia kohtaan kohdistuvia verorahoitteisia sosiaalitukia määritellään heidän sopeutumisensa mukaan. Itse asiassa kai jotkut EU-maat toimivat noin!

[Juha]

Jos joku työ on oikeasti arvokasta/tärkeää, kai siitä ollaan valmiita maksamaankin?

Yleisesti ottaen, en usko. Ostajalle varmaan. Yleisenä, voi olla ihan muuta, ja yleistä arviointiakin tarvitaan, joskus. Etenkin, kun sitä tuodaan aktiivisesti esille.

NS klisee, tai eräänlainen talouden kortistoon kuuluva lärpäke. Näitä taitaa olla paljon, eri tilanteisiin. Purkaminen ehkä vaikeaa. Liekkö sitten syynä se, että vaikkei sentään tabu, niin käsittelyn, pohdiskulun ja lähestymisen puolesta paheksuttava. Toimina, nuo johtaa eri leiriin kuuluvaksi, omatoimiaktiivisesti, mikä taas on vieläkin helpompi tapaus, koska argumentaatiota ei enää oikein tarvita.

Tuosta päästään sanomisen toiselle suunnalle. Tulee vastaan vähän erilaista luokiteltavaa, ja senmukaisia lisämahdollisuuksia.

[Toope]

Jos joku työ on oikeasti arvokasta/tärkeää, kai siitä ollaan valmiita maksamaankin?

Yleisesti ottaen, en usko. Ostajalle varmaan. Yleisenä, voi olla ihan muuta, ja yleistä arviointiakin tarvitaan, joskus. Etenkin, kun sitä tuodaan aktiivisesti esille.

NS klisee, tai eräänlainen talouden kortistoon kuuluva lärpäke. Näitä taitaa olla paljon, eri tilanteisiin. Purkaminen ehkä vaikeaa. Liekkö sitten syynä se, että vaikkei sentään tabu, niin käsittelyn, pohdiskulun ja lähestymisen puolesta paheksuttava. Toimina, nuo johtaa eri leiriin kuuluvaksi, omatoimiaktiivisesti, mikä taas on vieläkin helpompi tapaus, koska argumentaatiota ei enää oikein tarvita.

Tuosta päästään sanomisen toiselle suunnalle. Tulee vastaan vähän erilaista luokiteltavaa, ja senmukaisia lisämahdollisuuksia.

Miten paremmin työn arvoa voidaan määritellä, kuin rahan tuomisella yhteiskuntaan? Toki ymmärrän sen, ettei kaikkia asioita voida mitata noin, useimpia töitä ehkä voidaan. Tuottavuus vaan on aika hyvä mittari. Ei kattava, mutta suuntaa-antava. Juu, kyllä sinänsä pidän esim. sosiaalialoja tuottavana, terveydenhuoltoakin. No, pääsen tässä taas tuohon humanistiseen "lesbofeminismirunouteen", jonkakaltaisia tuhlauksia en enää pidä yhteiskunnan velvoitteina. Jossain on raja. Terveen järjen raja, jota rahoituksen ei tule ylittää.

[Juha]

Ero on varmaan siinä, että itse ajattelen välineistä sitä, millä tavoin liittyvät todellisuuteen. Päinvastainen painotus menee enemmän niin, että väline on todellisuutta.

Todellisuus on, monenlaisena. Tietty kaavamainen suhtautuminen on näissä hankalaa. Jos se tehdään isommalla porukalla, ja toteutuma on sidoksellisempi, sen huonompi todellisuudelle.

Jos toteutuu raskaita ilmastonmuutoksia, maailmansotia lisää, jne, ja eletään niihin sidottuina, tiettyjen valintojen jälkeen, niin ei ihan tunnu järkevältä.

Tässä oma vinkkelini, arviointiin.

Liian sitova järjestely jos ei käy yhtenäisenä, tai ei ehyt, niin sovellettavuuteen vähemmän, että eheys säilyy. Tämä tekee tilaa paikallisuudelle, ja kasvamiselle kohden isompaa yhtenäisyyttä, kun kestävyys kasvaa sitä mukaa, tai vetäytyminen, jos edellytysvajetta ilmenee joissakin puitteissa, tai elävyyttä hoksataan tarvittavaksi.

[ROOSTER]

Olisiko tässä ainesta päivän uutiseksi:

Viranomaiset kertovat myös Reutersin ja Guardianin mukaan, että Turkki ei aio enää estää syyrialaispakolaisia jatkamasta matkaansa Eurooppaan.

"Me olemme päättäneet, ettemme enää estä syyrialaispakolaisia pääsemästä Eurooppaan. Päätös on voimassa heti", nimetön korkea virkamies kertoo.

"Kaikki pakolaiset ovat nyt tervetulleita siirtymään Euroopan unioniin."

Aikamoinen soppa tulollaan. Liittolaiset Turkki ja Venäjä nahistelevat. Koronavirus leviää. Pakolaisia tulee.

Aika paljon riippuu Euroopan tulevaisuus siitä, miten hyvin nämä asiat saadaan hoidettua.

Paljonko Turkissa sitten on pakolaisia?

Turkissa on enemmän pakolaisia kuin missään muussa maailman valtiossa, 3,7 miljoonaa. Pakolaisten määrään ovat vaikuttaneet naapurimaiden pitkittyneet konfliktit, erityisesti Syyrian sisällissota. Alueilla, joissa pakolaisten osuus väestöstä on suuri, muuttoliikkeellä on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja palveluiden saantiin. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että asenteet pakolaisia kohtaan ovat kiristyneet.

[Aave]

^
Turkki pitää ilmoittamansa mukaan rajat auki kolme päivää, eli pysyvästä muutoksesta ei kuitenkaan ole kysymys.

Sen pitäisi kuitenkin riittää siihen johtopäätökseen, että EU:n tulisi ottaa itse tilanne toden teolla haltuun, eikä maksaa Turkille enää senttiäkään tulvaporttien kiinni pitämisestä. Se kun on niitä harvoja asioita, joilla Turkki pystyy EU:ia kiristämään. Eurooppaan tulevat maakaasu- ja öljyputketkin soisi kulkevan jonkin muun maan, kuin Turkin kautta, mutta sille ei voi nyt sitten mitään. Turkki on geostrategisestikin niin tärkeä, että ei ole edelleenkään saanut Natosta kenkää, vaikka sen kyllä kuuluisi.

Muoks: Eräällä Kreikan saarella on sota päällä siirtolaisten ja paikallisten kesken. Siitä on uutisoitu Suomessakin yllättävän vähän, vaikka siellä on täysi sirkus meneillään.

[Laika]

Sdp:n Johanna Ojala-Niemelä puhuu Lapin, kaivosten, teollisuuden ja turpeenkin puolesta: "Ensiksi luopuisin noista kivihiilikasoista"
...
Vielä viime vuonna hän oli turveyhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Nyt hänellä on sama rooli Kemijoki-yhtiössä.

Hallituksessa keskusta on sinnikkäästi vastustanut turpeen energiakäytön kieltämistä. Ojala-Niemelä sanoo ymmärtävänsä turpeen puoltajia. Hän muistuttaa, että Oulussa ja Rovaniemellä on vasta investoitu kauko­lämpö­laitoksiin, jotka käyttävät turvetta ja haketta.

"Myös Vapossa ymmärretään, että turpeen energiakäyttöä pitää ajaa alas. Minun mielestäni siihen pitää kuitenkin antaa aikaa sopeutua."


'Puolustamme vääriä ratkaisuja, ja teen sitä työkseni.'


Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kuitenkin enemmän hiili­dioksidi­päästöjä kuin koko Suomen henkilöautoliikenne. Olisiko tässä kohtaa syytä toimia nopeasti ilmaston ehdoilla?

"Minä luopuisin ensiksi noista kivihiilikasoista."

Ojala-Niemelä viittaa Helsinkiin, jossa runsas puolet kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä. Tosin Suomi on jo sitoutunut luopumaan kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä. Turpeen energiakäytöstä vastaavaa päätöstä ei ole.


'Lappi ensin!'


Ojala-Niemelä sanoo puoltavansa myös Lapissa kasvavaa kaivosteollisuutta. Tosin hän haluaisi nopeasti kaivosveron, jonka tuottoja pitäisi ohjata kaivospaikkakunnille. Hallitusohjelmassa esitetäänkin kaivosveroa selvitettäväksi.

"En aseta teollisuutta ja luontoa vastakkain. Koskematonta Lappia riittää kyllä, ja kansallispuistoihin pitää panostaa jatkossakin."


'Puolustan muitakin vääriä ratkaisuja, vaikka jokainen hyvin ymmärtää teollisuuden ja elävän luonnon etujen olevan nykyisessä mallissamme vastakkain.'

[-:)lauri]

Saska Saarikosken mielestä Noam Chomsky ei ole merkittävä poliittinen intellektuelli. Saskahan on mukavasti kartalla asioista.

[-:)lauri]

Maa on saanut väliaikaisesti toisen kuun. Väliaikainen kuu on noin auton kokoinen. Tutkijat ovat havainneet tuoreissa kuvissa odottamattomia piirteitä: "OMG, the object looks just like those fussy stars in any pictures taken from the nightly sky".

[Juha]

Toope:  Jos joku työ on oikeasti arvokasta/tärkeää, kai siitä ollaan valmiita maksamaankin?
Juha:  Yleisesti ottaen, en usko. Ostajalle varmaan. Yleisenä, voi olla ihan muuta, ja yleistä arviointiakin tarvitaan, joskus. Etenkin, kun sitä tuodaan aktiivisesti esille.
Toope:  Miten paremmin työn arvoa voidaan määritellä, kuin rahan tuomisella yhteiskuntaan? Toki ymmärrän sen, ettei kaikkia asioita voida mitata noin, useimpia töitä ehkä voidaan. Tuottavuus vaan on aika hyvä mittari. Ei kattava, mutta suuntaa-antava.

Kahdenvälisessä kaupankäynnissä, kaupankäynti on sidottu yhteiseen järjestelmään. Ostaja voi tosiaan haluta, vaikka palkkamurhaa. Ei rajaa halumisten kirjossa. Yhteismitallisella rahalla, voi tehdä lisää työtä yhteisemmällä kentällä, kun kunnolla diilattu pohjia, ehkä useammastakin, sopivasta saumasta.

Kun puhutaan rahan tuomisesta yhteiskuntaan, niin monenlaista tarkastelun paikkaa avautuu, ehkä jopa samalla kaavalla, ja jos, niin ehkä massiivisemmin toimin. Vaikka näissä on paljon kaikenlaista, niin oleellisia kannattaa seurata, jos merkittävyyttä mukana. Jos nollatoimintaa, niin ihan sama mitä tutkailee, tai toimittelee.


Viime aikoina käynyt mielessä se, että tavallisempi työelämä ehkä kauttaaltaan on sitä, että voi olla olemassa, ja ylläpidettynä. Peruste on nähtävästi ollut se, että tuottaa. Jos hankaluutta, niin järjestely tärisee, ja voi hajoilla. Orjuuttamisen astetta voi jokainen arvioida, ja varmaan vaihtelee jonkin verran. Laajasti eri ihmisryhmiäkin voi arvioida, ts orjuuttamisen aste vaikka vaihtelisi nollasta sataan, niin ei itsessään merkitse mitään, jos tasavertaisuutta on, pienesti mukana.

Kun viime aikoina käsitelty vihapuhetta, ja vihaisuuden määrää, ja jopa sen sitkon lisääntymistä, niin eräs merkittävä asia huomattavaksi tässä on se, että ...

Ennen patruunameiningin yhteydessä, kansalaisten luottamus toisiinsa oli parempi. Luottamusta sai aikaan yhteinen, parempi todellisuuskuva, jonka selkiytymisellä oli hintansa, mm sisällisodan yhteydessä. Kaikki sodat ovat melkein tätä, myös selkeämmin koetusti ulkopuolisiin kohdistuvat sodat ovat luonteeltaan tätä, liittoutumisia ja erilaista järjestäytymistä myöten. Maailma isona, elää kahtijakoisesti, ja lausuntatyypit tällaisina, tulee helposti ilmaistuksi tiukoissa paikoissa. Esim merkittävien johtajien paikat ovat melko usein tällaisia, puolen valintaan liittyviä "ehdotuksia", tai "pohdintoja".

Se, että esim Suomi voisi olla keskinäisoppiva itsenäisemmin toimivana, ei isossa maailmassa riitä. Rauhantila voi olla päällimmäisenä ajatuksena monella, mutta rauhantila ja tasapainoisuus ovat isoja voimavaroja. Ne ovat aika ristiriidassa sen kanssa, että toimintakenttä olisi vapaa mille vain, kun kerran on se villin lännen meininki. VL on hyvä, jos ei ole tarkoituskaan, että olisi tuota laadullisempaa. VL voi vallita, mutta kohdennettuna, samoin seesteisempi osa.

Jos maailman juoni isompana kokonaisuutena on jotain tuollaista, miten sitä ymmärrettävästi voikin ilmaista, ja asia väistämättä voi käydä ilmi useammalle, kaikesta disinformaatiosta huolimatta, niin aktivisteja voi olla aiempaa enemmän. Aktivistit eivät ole kovin rakentavassa osassa tällaista selvitystä. Heihin voi nojata aivan muissa tarkoituksissa, puoleen jos toiseen.

Vaikka perusjuoni pinnan alla olisi kaikkien tiedossa, ja siitä osattaisiin kertoa hyvinkin, niin tällaiset ovat teemana jatkuvaa perustyötä, jota jokaisen tulisi pyrkiä tekemään siinä laajuudessa, kuin vaikutusta itselle on. Vaikutuslaajuudet vaihtelee, vaikka näyttää taas trendi olevan kohden pienempiä yksiköitä.

[Aave]

Afghan conflict: US and Taliban sign deal to end 18-year war (BBC).

Valmistellun sopimuksen mukaan Yhdysvallat vetäytyy Afganistanista kokonaan seuraavan 14 kuukauden kuluessa.

Se tietää samalla uutta sisällissotaa. Taleban pyrkii ottamaan maan uudelleen haltuunsa heti, kun jenkit vetäytyvät.

Mitä Afganistanissa saavutettiin? Ainakin aseteollisuus teki miljardien voitot, yhdysvaltalaisille reissu on käynyt astronomisen kalliiksi.

Olen spekuloinut, että Yhdysvaltain armeija on käyttänyt maata harjoitusalustanaan tulevaisuuden sotiin. On ollut jo pitkään selvillä, että tätä sotaa se  ei voinut voittaa.

[Juha]

Olen spekuloinut, että Yhdysvaltain armeija on käyttänyt maata harjoitusalustanaan tulevaisuuden sotiin. On ollut jo pitkään selvillä, että tätä sotaa se  ei voinut voittaa.

En tiedä asiasta enempää, mieluummin vähemmän. Tuo mitä sanot, pitäisi kyllä sisällään sen, miksi sotaa ei ole voitettu, koska sehän olisi ollut ristiriidassa harjoittelun kanssa.

[Aave]

En tiedä asiasta enempää, mieluummin vähemmän. Tuo mitä sanot, pitäisi kyllä sisällään sen, miksi sotaa ei ole voitettu, koska sehän olisi ollut ristiriidassa harjoittelun kanssa.

Afganistanissa käytävää sotaa ei voi demokraattinen valtio voittaa, sillä tässä tapauksessa voittaminen olisi tarkoittanut sellaisen mittakaavan etnisiä ja uskonnollisia puhdistuksia, joihin kukaan kansainväliset sotarikoslait allekirjoittanut valtion päämies tai hallinto ei rohkenisi ryhtyä. Siinä lähtisi kansansuosio ja pressan pesti nopeasti alta. Paikka kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa syytetyn penkillä olisi taattu.

Afganistania ei suotta sanota suurvaltojen hautausmaaksi. Siellä ovat käyneet nyt kokeilemassa onneaan niin britit, ranskalaiset, venäläiset kuin jenkitkin. Turpaan on lopulta tullut, vaikka on ollut massiivinen ylivoima.