Uutisia maailmalta ja Suomesta

[Karikko]

Vaihtoehtoisissa totuuksissa on se ongelma, että jos niitä kovin paljon lukee, omakin käsitys asioista voi alkaa huomaamatta siirtyä niiden suuntaiseksi.

Jos teeskentelee olensa ylemmän rodun edustaja kuin mitä oikeasti on, saa osakseen voimakasta paheksuntaa ja kenties pahempaakin.

Niinpä.

Kaikenlaiset totuudet kannattaa vaihtaa tietoon.

Noh - mitäs tietoa meillä on siitä, mikä on sitä hyvää, jota kohti meidän tulisi tieteen avulla taivaltaa? Siis objektiivisesti ja ilman minkäänlaista henkilökohtaisuutta asiaan sotkien. Kenen hyvään meidän tulisi pyrkiä? IHmiskunnan? Luonnon? Maailmankaikkeuden? Miten ihmisen tekemä tiede voisi olla objektiivista siten, ettei se millään tapaa asettaisi ihmisen hyvää etusijalle muusta hyvästä? Eikö tuollainen objektiivisuus vaatisi muitakin tieteentekijöitä kertomaan näkökulmiaan asioista kuin pelkkiä ihmisiä? Onko tieteen hyvyys varmasti arvioitu puolueettoman objektiivisesti? Mitkä ovat ne tahot, joita tieteen arvoa arvioitaessa on kuultu tieteen itsensä lisäksi? Eikö objektiivisuus edellyttäisi ilman muuta, ettei pelkästää tiede itse olisi taho, jolta tieteen arvoa kysellään? taiteen kohdalla pidit itsestäänselvänä, ettei taide voi omaa arvoaan määritellä. Se ei olisi objektiivista. Miksei tämä koske siis myös tiedettä?

Tuosta safiirin kanssa samma mieltä tiede ja tieteen käyttäjät eivät ole synonyymi.  Tiedettä voidaan käyttää monella tapaa eikä se "yleensäkään" tapahdu tieteellisesti. (vastuullisesti)
Vaan ihmismäisesti atomipommeja rakennellen ja maan antimia ryöstellen vastuuttomasti. Tiede ei muuta ihmisluontoa miksikään, sama ahne vanha "pirulainen" on edelleen vallassa.

[ROOSTER]

Järkevä puheenvuoro.

Kaipolan tehtaan kohtaloksi koitui globaalin kysynnän lasku. Vastaava tilanne voi tulla eteen muuallakin. Siksi emme voi vain tuudittautua siihen, että pidämme vanhan teollisuuden kustannukset matalalla ja sillä keinolla pärjäämme tästä maailman tappiin asti. Tarvitsemme kykyä uusiutua. Se syntyy riittävistä panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen ja kehitykseen.

Kun rakennamme tietä ulos koronakriisistä, edessämme on valinta, millaista maailmaa rakennamme. Keskitymmekö pönkittämään vanhaa vai rakennammeko uutta? Varmasti molempia tarvitaan, mutta painopisteen on oltava uudessa. Emme voi ajatella niin, että käytämme nyt miljardeja talouden virkoamiseen vanhan maailman ehdoilla ja teemme joskus tulevaisuudessa ilmastokriisin vaatiman ekologisen rakennemuutoksen. Järkevintä on tehdä suoraan ekologinen jälleenrakennus.

Uusiutua pitää, se on (ainoa) mahdollisuus.

[safiiri]

^Onhan se niin, ettei niin edullisia tuotantokustannuksia olekaan, että voisi olla tuottoisaa valmistaa sanomalehtipaperia silloin, kun sanomalehtiä ei kukaan enää paperille painettuna osta ja lue. Paprin menekin vähenemistä voi ihan itse tarkastella vertaillessaan tiheyttä, jolla oma paperinkeräyskori pitää tyhjentää nykyään ja ennen. Paperi-Hesarin aikaan pino oli aina huojuva torni silmien tasolla. Nykyään koko asian voi unohtaa kuukausiksi, eikä silti pääse polvenkorkeutta korkeammalle. Jos tämä on ero yhdessä kotitaloudessa, mikä on ero globaalisti?

[a4]

Noh - mitäs tietoa meillä on siitä, mikä on sitä hyvää, jota kohti meidän tulisi tieteen avulla taivaltaa? Siis objektiivisesti ja ilman minkäänlaista henkilökohtaisuutta asiaan sotkien. Kenen hyvään meidän tulisi pyrkiä? IHmiskunnan? Luonnon? Maailmankaikkeuden? Miten ihmisen tekemä tiede voisi olla objektiivista siten, ettei se millään tapaa asettaisi ihmisen hyvää etusijalle muusta hyvästä? Eikö tuollainen objektiivisuus vaatisi muitakin tieteentekijöitä kertomaan näkökulmiaan asioista kuin pelkkiä ihmisiä? Onko tieteen hyvyys varmasti arvioitu puolueettoman objektiivisesti? Mitkä ovat ne tahot, joita tieteen arvoa arvioitaessa on kuultu tieteen itsensä lisäksi? Eikö objektiivisuus edellyttäisi ilman muuta, ettei pelkästää tiede itse olisi taho, jolta tieteen arvoa kysellään? taiteen kohdalla pidit itsestäänselvänä, ettei taide voi omaa arvoaan määritellä. Se ei olisi objektiivista. Miksei tämä koske siis myös tiedettä?

Yritän vastata kysymys kerrallaan.
Maailmasta kannattaa tehdä karttuvan tiedon perusteella päätöksiä, myös siitä mikä on maailmassa hyvää.
Objektiivisuus on tietoa maailmasta kartuttavan tieteen epätäydellisesti toteutuva arvo ja tavoite.
Tiedon perusteella voidaan parhaiten valita kenen tai mihin hyvään meidän tulisi pyrkiä missäkin tilanteessa ja asiassa.
Jos ihmisen tekemä objektiivisuuteen pyrkivä tiede tuottaisi tietoa joka johtaisi asettamaan ihmisen hyvää etusijalle muusta hyvästä, se tapahtuisi tiedon perusteella.
En ymmärtänyt lausetta: Eikö tuollainen objektiivisuus vaatisi muitakin tieteentekijöitä kertomaan näkökulmiaan asioista kuin pelkkiä ihmisiä?
Tieteen hyvyys, sen sisäisistä arvoista johdettuna arviona, on sen mahdollisimman suurta toteutunutta objektiivisuutta, arvovapautta ja tiedon hankintaa. Tieteen hyvyys, sen ulkoisista arvoista johdettuna arviona, määrittyy vähemmän tiedollisesti ja objektiivisesti eri tahoilla niiden tieteelle antamana arvostuksena ja panostuksena. (Onneksi tieteellistyvät maailmankuvat ja teknologistuvat toimintaympäristöt muuttavat niitäkin yhä tieteellisemmiksi, kohti tieteen sisäisiä arvoja, etiikkaa ja moraalia.)
Kaikki ne tahot joilla on ollut tai on valtaa päättää tieteen saamasta asemasta, ovat niitä tahoja joita tieteen arvoa arvioitaessa on kuultu tai tullaan kuulemaan tieteen itsensä lisäksi. Demokratioissa kansalaiset mukaan lukien.
Tieteen objektiivisuuden tavoittelun henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää toteutumista kysellään eli mittautetaan jatkuvasti myös tieteen ulkopuolelta, sen saaman arvostuksen ja panostuksen muodossa.
Edellä sanotuista syistä päädyn johtopäätökseen taiteen kohdalla, ettei taide voi omaa arvoaan yhtä objektiivisesti ja tiedollisesti määritellä kuin tiede, ellei taide ole pyrkimykseltään yhtä objektiivista tiedon hankintaa kuin tiede. Sama objektiivisen tiedon vaatimus koskee myös tiedettä. 



PS. Tästä juontui mieleeni eräs tiedon moraalin kanssa yhteneväiseltä mutta hämärämmältä kuulostanut filosofinen laadun moraalin pohdinta:

Kuriositeettina valokuva Robert M. Pirsigistä ja ja pojastaan Chrisistä. Reissu inspiroi Robertin kirjoittamaan kuuluisan kirjansa Zen ja moottoripyörän korjaamisen taito.

Poikansa Chris puukotettiin aikuisena hengiltä, katuryöstön yhteydessä vuonna 2004.

Taitaa olla aika mielenkiintoinen kirja, jos toinenkin, ainakin jos jotain tästä ymmärsin: http://www.netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn972-22.pdf

Yhdysvaltalainen filosofikirjailija Robert M. Pirsig tunnetaan 1970-luvun kulttiteoksestaan Zen ja moottoripyörän kunnossapito (Z) (1995). Kotimaassaan teos oli myyntimenestys. Innostuneet lukijat ovat odottaneet jatkoa pitkään. Kirjan teemoja jatkaakin vuonna 1991 ilmestynyt romaani Lila (L), jonka alaotsikkona on "Tutkimusmatka moraalin maailmaan". Se täydentää Z:n ajatuksia laadusta. Ulkoisesti teoksen ilmapiiri on toinen. Filosofi Faidros tekee nyt matkaa purjeveneellä kohti New Yorkia Lila-niminen nainen, prostituoitu, mukanaan. Aiemmassa teoksessa ollut anonyymi kertoja ja 11-vuotias poika ovat poissa. Z oli Faidroksen filosofian väitöskirjan sijasta syntynyt teos laadusta. Uudessa kirjassaan Faidros laajentaa analyysin ihmistieteisiin, 'laadun metafysiikkaan'. Kirja avaa näkökulman tieteiden ja länsimaisen kulttuurin historiaan. Näin L on yhtä kunnianhimoinen tutkimus moraalista kuin oli Z arkielämästä, tieteestä, taiteesta ja teknologiasta.

[a4]

^Onhan se niin, ettei niin edullisia tuotantokustannuksia olekaan, että voisi olla tuottoisaa valmistaa sanomalehtipaperia silloin, kun sanomalehtiä ei kukaan enää paperille painettuna osta ja lue. Paprin menekin vähenemistä voi ihan itse tarkastella vertaillessaan tiheyttä, jolla oma paperinkeräyskori pitää tyhjentää nykyään ja ennen. Paperi-Hesarin aikaan pino oli aina huojuva torni silmien tasolla. Nykyään koko asian voi unohtaa kuukausiksi, eikä silti pääse polvenkorkeutta korkeammalle. Jos tämä on ero yhdessä kotitaloudessa, mikä on ero globaalisti?

Tämäkin on tekoälylle vain optimointiongelma.
Kuten syövän parantaminen ihmisiltä tuhoamalla ihmiskunta tai syöpälääkkeen kehittäminen ihmisille ottamalla koko ihmiskunta koe-eläimiksi. Parperiliittimet jne. Vain koneälyn mustan laatikon tai evoluutioalgoritmin mielikuvitus on rajana.

[Karikko]

Järkevä puheenvuoro.

Kaipolan tehtaan kohtaloksi koitui globaalin kysynnän lasku. Vastaava tilanne voi tulla eteen muuallakin. Siksi emme voi vain tuudittautua siihen, että pidämme vanhan teollisuuden kustannukset matalalla ja sillä keinolla pärjäämme tästä maailman tappiin asti. Tarvitsemme kykyä uusiutua. Se syntyy riittävistä panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen ja kehitykseen.

Kun rakennamme tietä ulos koronakriisistä, edessämme on valinta, millaista maailmaa rakennamme. Keskitymmekö pönkittämään vanhaa vai rakennammeko uutta? Varmasti molempia tarvitaan, mutta painopisteen on oltava uudessa. Emme voi ajatella niin, että käytämme nyt miljardeja talouden virkoamiseen vanhan maailman ehdoilla ja teemme joskus tulevaisuudessa ilmastokriisin vaatiman ekologisen rakennemuutoksen. Järkevintä on tehdä suoraan ekologinen jälleenrakennus.

Uusiutua pitää, se on (ainoa) mahdollisuus.

Sanomalehdet eivät oikein tule toimeen ilman lukijoita, joten niitä varten ei kannata paperiakaan tehdä.

Se vähenevä määrä tuotetaan muualta, ilmeisesti.  Kaipolaan tuolla on vain se vaikutus, ettei kaipolaa enää tarvita, eikä se voi uusiutuakaan.

[ROOSTER]

Järkevä puheenvuoro.
...
Uusiutua pitää, se on (ainoa) mahdollisuus.

Se vähenevä määrä tuotetaan muualta, ilmeisesti.  Kaipolaan tuolla on vain se vaikutus, ettei kaipolaa enää tarvita, eikä se voi uusiutuakaan.

Ministeri Ohisalo ei tainnut tarkoittaa uusia paperintuotantomenetelmiä uusiutumisella.

Hyviä esimerkkejä tällaisesta meillä jo on. Jämsän kaltainen tilanne oli yli kymmenen vuotta sitten edessä myös Kajaanissa, kun UPM:n paperitehdas lakkautettiin. Alue sai valtion tukea, irtisanottuja koulutettiin ja yhtiö sitoutui kehittämään aluetta. Tänään Renforsin rannaksi nimetyllä alueella työskentelee enemmän ihmisiä kuin paperitehtaan aikoina. Työtä tehdään uudenlaisessa bisneksessä, kuten konesalien, asiakaspalvelun ja biopolttoaineiden parissa. Toivon, että vastaavan kaltaisia ratkaisuja löytyisi myös Jämsässä.

Paperintuotannon kannattavuus tuskin pysyy korkealla jos kysyntä vähenee enemmän kuin tuotantokapasiteettia poistuu.

[Karikko]

Järkevä puheenvuoro.
...
Uusiutua pitää, se on (ainoa) mahdollisuus.

Se vähenevä määrä tuotetaan muualta, ilmeisesti.  Kaipolaan tuolla on vain se vaikutus, ettei kaipolaa enää tarvita, eikä se voi uusiutuakaan.

Ministeri Ohisalo ei tainnut tarkoittaa uusia paperintuotantomenetelmiä uusiutumisella.

Hyviä esimerkkejä tällaisesta meillä jo on. Jämsän kaltainen tilanne oli yli kymmenen vuotta sitten edessä myös Kajaanissa, kun UPM:n paperitehdas lakkautettiin. Alue sai valtion tukea, irtisanottuja koulutettiin ja yhtiö sitoutui kehittämään aluetta. Tänään Renforsin rannaksi nimetyllä alueella työskentelee enemmän ihmisiä kuin paperitehtaan aikoina. Työtä tehdään uudenlaisessa bisneksessä, kuten konesalien, asiakaspalvelun ja biopolttoaineiden parissa. Toivon, että vastaavan kaltaisia ratkaisuja löytyisi myös Jämsässä.

Paperintuotannon kannattavuus tuskin pysyy korkealla jos kysyntä vähenee enemmän kuin tuotantokapasiteettia poistuu.

Niin alueen uusiintumista tarvitaan. Silloin olisi hyvä keksiä uusia tuotteita, jos vain jo olemassaolevaa tuotantoa sijoitetaan uuteen paikka , tai aleteen tuottaa "tuella" sellaisi tuotteita joita täällä suomessamme jo tuotetaan -väärentää se vain kilpailutilannetta ja omillaan toimeen tulleet eivät enää pärjää.

[ROOSTER]

Järkevä puheenvuoro.
...
Uusiutua pitää, se on (ainoa) mahdollisuus.

Se vähenevä määrä tuotetaan muualta, ilmeisesti.  Kaipolaan tuolla on vain se vaikutus, ettei kaipolaa enää tarvita, eikä se voi uusiutuakaan.

Ministeri Ohisalo ei tainnut tarkoittaa uusia paperintuotantomenetelmiä uusiutumisella.

Hyviä esimerkkejä tällaisesta meillä jo on. Jämsän kaltainen tilanne oli yli kymmenen vuotta sitten edessä myös Kajaanissa, kun UPM:n paperitehdas lakkautettiin. Alue sai valtion tukea, irtisanottuja koulutettiin ja yhtiö sitoutui kehittämään aluetta. Tänään Renforsin rannaksi nimetyllä alueella työskentelee enemmän ihmisiä kuin paperitehtaan aikoina. Työtä tehdään uudenlaisessa bisneksessä, kuten konesalien, asiakaspalvelun ja biopolttoaineiden parissa. Toivon, että vastaavan kaltaisia ratkaisuja löytyisi myös Jämsässä.

Paperintuotannon kannattavuus tuskin pysyy korkealla jos kysyntä vähenee enemmän kuin tuotantokapasiteettia poistuu.

Niin alueen uusiintumista tarvitaan. Silloin olisi hyvä keksiä uusia tuotteita, jos vain jo olemassaolevaa tuotantoa sijoitetaan uuteen paikka , tai aleteen tuottaa "tuella" sellaisi tuotteita joita täällä suomessamme jo tuotetaan -väärentää se vain kilpailutilannetta ja omillaan toimeen tulleet eivät enää pärjää.

Juuri noin minäkin asian ymmärsin. Muutoin ajaudutaan tilanteeseen jossa maat kilpailevat sillä kuka antaa eniten tukia. Näin on jo mm. maataloudessa, auton- ja laivanrakennuksessa - taitaa olla pankkitoiminnassakin näin. Kestämätön tilanne.

[safiiri]

Noh - mitäs tietoa meillä on siitä, mikä on sitä hyvää, jota kohti meidän tulisi tieteen avulla taivaltaa? Siis objektiivisesti ja ilman minkäänlaista henkilökohtaisuutta asiaan sotkien. Kenen hyvään meidän tulisi pyrkiä? IHmiskunnan? Luonnon? Maailmankaikkeuden? Miten ihmisen tekemä tiede voisi olla objektiivista siten, ettei se millään tapaa asettaisi ihmisen hyvää etusijalle muusta hyvästä? Eikö tuollainen objektiivisuus vaatisi muitakin tieteentekijöitä kertomaan näkökulmiaan asioista kuin pelkkiä ihmisiä? Onko tieteen hyvyys varmasti arvioitu puolueettoman objektiivisesti? Mitkä ovat ne tahot, joita tieteen arvoa arvioitaessa on kuultu tieteen itsensä lisäksi? Eikö objektiivisuus edellyttäisi ilman muuta, ettei pelkästää tiede itse olisi taho, jolta tieteen arvoa kysellään? taiteen kohdalla pidit itsestäänselvänä, ettei taide voi omaa arvoaan määritellä. Se ei olisi objektiivista. Miksei tämä koske siis myös tiedettä?

Yritän vastata kysymys kerrallaan.
Maailmasta kannattaa tehdä karttuvan tiedon perusteella päätöksiä, myös siitä mikä on maailmassa hyvää.
Objektiivisuus on tietoa maailmasta kartuttavan tieteen epätäydellisesti toteutuva arvo ja tavoite.
Tiedon perusteella voidaan parhaiten valita kenen tai mihin hyvään meidän tulisi pyrkiä missäkin tilanteessa ja asiassa.
Jos ihmisen tekemä objektiivisuuteen pyrkivä tiede tuottaisi tietoa joka johtaisi asettamaan ihmisen hyvää etusijalle muusta hyvästä, se tapahtuisi tiedon perusteella.
En ymmärtänyt lausetta: Eikö tuollainen objektiivisuus vaatisi muitakin tieteentekijöitä kertomaan näkökulmiaan asioista kuin pelkkiä ihmisiä?

Miten tiedon avulla voi päätellä hyvän? Miten asetetaan tavoite, jos kaikki mahdollisuudet aluksi aetetaan samalle viivalle? Onko esim. ihmisen elämän jatkuminen parempi kuin päättyminen? Millä peusteella?

Selitys: KUN kaikki tiede on ihmisen tekemää, on minusta erittäin kyseenalaista väittää, etteikö se olisi subjektiivisesti ihmisen edun puolella muiden etua vastaan. Voiko ihminen todella pystyä sellaiseen objektiivisuuteen, jossa vaikkapa tammipuiden etu menee ihmisten edun edelle? Jos taas ei pysty, onko perusteita kutsua tätä objektiivisuudeksi?

Tieteen hyvyys, sen sisäisistä arvoista johdettuna arviona, on sen mahdollisimman suurta toteutunutta objektiivisuutta, arvovapautta ja tiedon hankintaa.

Siis - tiede voi mielestäsi päätyä toteamukseen, että 10 ihmistä on tapettava, koska tammipuumetsän etu niin vaatii?

Loppuosasta totean vain, että esitit argumenttivirheen. Ei laajakaan kannatus ja hyväksyntä tee väitettä todeksi tai tavoitetta hyväksi. Eikä objektiiviseksikaan. Ihminen sitäpaitsi häviää lukumääräisesti niin bakteereille kuin itikoillekin. Ne äänestää siis ihmislajin kumoon, jos lasketaan "kannattajien" määrää.

[Kopek]

Yle Uutiset:

Poliisin haavoittama Jacob Blake kommentoi vointiaan videolla: "Tämä on jatkuvaa kipua"
Poliisi ampui Blakea selkään ainakin seitsemän kertaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11530192

Suomessakin poliisi on ampunut aseetonta miestä niin, että mies on halvaantunut loppuiäkseen. Pahoja vammautumisia ja "jäi ihmeen kaupalla henkiin" -tapauksia on myös ollut.

Kysynkin, miksi poliisin pitää käyttää erittäin tappavia aseita ihmisten taltuttamiseen. Järeä pistooli, mitä Suomenkin poliisikin käyttää, ei ole mikään pelotteluase vaan se on tarkoitettu äärimmäisen vakavaan vahingoittamiseen ja hengen viemiseen ihmiseltä. Kirurgi joutuu paikkailemaan revenneitä suolia ja hajonneita maksoja ja katkenneita valtimoita ja murskaantuneita luita poliisin luotien jäljiltä. Jälki ei ole kaunista. Vaikka uhri jäisikin eloon, hän voi kärsiä kovista kivuista ja olla loppuikänsä invalidi.

Poliisiraakuus - poliisibrutaalisuus - ei ole pelkästään amerikkalainen ilmiö. Poliisi vahingoittaa ja tappaa kaikkialla.

Ja vaarantaa:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c807bf6d-6a9d-4fe7-9c3b-fceef948a92d

Minun mielestäni tuollainen poliisiriehunta yleisllä maanteillä on sairasta. En pysty edes lukemaan uutista. Jo pelkkä otsikon näkeminen tekee pahaa.

Jos poliisipäällikkö tietäisi, että hänen vaimonsa ja pienet lapsensa ovat kävelyllä reitillä, jonne pakenija todennäköisesti ajaa, jos takaa-ajoa jatketaan, käskisikö hän alaisiaan jatkamaan hurjaa taka-ajoa entistä kiivaammin "maksoi mitä maksoi" -hengessä, vai pyytäisikö hän lopettamaan takaa ajetun seuraamisen liian vaarallisena.

Jos poliisipäällikkö tietäisi, että hänen tyttärensä ja poikansa ovat jonkin sattuman oikusta pakoauton kyydissä, innostaisiko hän joukkojaan entistä hurjempaan takaa ajamiseen tyyliin "kunnes kuolema sen lopettaa".

Eihän kalmanralli taida tosin loppua aina edes siihen, että ruumisautoakin tarvitaan. 

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001030694.html

Kun sotilaslentäjä haudataan, haudan yli lentää matalalla ja äänekkäästi ja kovaa hävittäjäkone kunnioituksena vainajalle. Tätä pidetään hienona perinteenä.

Ehkä tuossa hengessä poliisihautajaisiin sopisi se, että hautausmaan läpi syöksyisi poliisiauto 230 kilometrin tuntinopeudella valot välkkyen ja pillit huutaen. Eikö se olisi miehekäs kunnianosoitus poliisivainajaa kohtaan siinä missä hävittäjän ylilentokin. Vai onko tässä jotain eroa? Pitäisikö sen olla poliisimoottoripyörä?

Kunnialaukausten katsotaan sopivan asetta ammatissaan käyttäneen henkilön hautajaisiin. Miksei sitten kunnia-ajo kävisi?

https://media.defense.gov/2015/Apr/03/2001035687/-1/-1/0/150402-F-YM511-056.JPG

[Aave]

Kuopiolainen päihdetyöntekijä oli arvostettu narkomaanien auttaja, sitten poliisi pysäytti hänet ja auton takapenkin jalkatilasta löytyi kaksi kiloa amfetamiinia (Yle).

Se on sitä yrittämisen turvallisuutta parhaimmillaan, kun tuntee valmiiksi markkinat, kohderyhmän ja asiakaskunnan.

"Vuorenniemen mukaan Laukkanen ei ole myynyt tai antanut päihteitä Kan-kodin asukkaille. Hän toistaa useaan otteeseen, että ketään ei saa jättää yksin töihin.

– Se tästä on opittu".

Muistakaa: ketään ei saa jättää yksin!

[MrKAT]

Se on nyt Pride-viikko alkamassa. Sateenkaaren värit on nyt sekä
Keskuskauppakamarissa:


että
EK:n eli Elinkeinoelämän Keskusliiton twiitissä hulmuamassa ihan lipputangossa!:

Hyvää Pride-viikkoa! [Sateenkaarilippu]

Etelärannassa liputetaan tälläkin viikolla tasa-arvoisen työelämän puolesta!

Liput nostivat tänään salkoon EK:n @Mari_Haavisto ja @IlkkaOksala
#helsinkipride #pride
- https://twitter.com/Elinkeinoelama/status/1302847769862909956

[ROOSTER]

Orion lääketehdas on huomannut, mikä on hidaste ja tehottomuuden lähde.

Neuvottelut saattavat johtaa enimmillään 25 henkilön vähennyksiin. Osa mahdollisista vähennyksistä on suunniteltu toteutettavaksi eläköitymisten, työn osa-aikaistamisen, koulutusmahdollisuuksien sekä koko Orion-konsernissa tapahtuvien uudelleensijoittamisten kautta. Jos irtisanomisiin päädytään, ne toteutettaisiin vuoden 2020 aikana.

Suunnitelluilla muutoksilla ja organisaatiouudistuksella tavoitellaan yhtiön tutkimus ja tuotekehitys -portfolion vahvistamista sekä tutkimushankkeiden nopeampaa etenemistä.

Tämä laittaa kyllä miettimään. Onko 5% työntekijöistä todella vain jurnuttavia vastaanpanijoita joilla ei ole mitään hyödyllistä annettavaa? Siksikö yhtiöiden pörssikurssit nousevat (hetkellisesti) kun ne ilmoittavat irtisanomisista?

[Kopek]

Jos joku perustaisi valkoihoisten pyöräilijöiden klubin, se katsottaisiin mitä todennäköisimmin rasismiksi. Miksi sitten voi täysin vapaasti ja rotuyöpeyttä tuntien perustaa mustien pyöräilijöiden verkoston?

Black Cyclists Network: 'Why I thought this group was needed'

Jonkun mielestä ehkä sen vuoksi, että mustat ovat vähemmistö, ja sille kuuluu tästä syystä oikeus profiloitua ja ja erottautua enemmistöstä, joka tässä tapauksessa sattuu olemaan valkoiset.

Entä jos "Black Cyclists Network" perustaisi haaraosaston Etelä- Afrikkaan. Olisiko se siellä rasistinen, koska maan asukkaista enemmistö on mustia?

Veikkaanpa, ettei BCN:ää pidettäisi rasistisena järjestönä sen enempää Etelä-Afrikassa kuin missään muuallakaan. Vain valkoihoiset voivat olla rasisteja.

https://www.bbc.com/news/av/uk-54096289

Aiheen vierestä:

https://247sports.com/college/texas-tech/Board/102960/Contents/Black-Lives-Matter-Bans-White-People-From-Attending-Open-Meetin-54647768/