Uutisia maailmalta ja Suomesta

[ROOSTER]

On hieman ikävää, että samalla kun maailma kärvistelee oudon ruton kanssa, niin vielä erityisen hyvin vetävät ajoneuvo- (erityisesti sähköajoneuvo-), kodinkone-, tietokone-, näytönohjain-, kännykkä-, viihde-elektroniikka-, automaatio-, terveys- ja pelikoneteollisuus ym.ym. kamppailee komponenttipulan kanssa.

Suuri syy on valmistuksen keskittyminen - valtavan laitteiston koon kutistumisen ja tehokkuuden kasvun aikaansaanut komponenttien pienentäminen on onnistunut parhaiten taiwanilaiselta TSMC-yhtiöltä. Se tekee paitsi viivanleveydeltään pienimpiä ja täyteen ahdetuimpia prosessoreja ja mikropiirejä, niin onnistuu myös laadullisesti parhaimmin. Linjalta tulee vähiten tarkastuksessa hylättävää sutta ulos, muilla valmistajilla hylkyyn menee ehkä jopa 50%. Hylkäys% ja tekninen etevyys vaikuttaa suoraan kannattavuuteen. Näinpä heillä on siis jopa 80% markkinaosuus mikä on nykymaailman halutuimpien tuotteiden kohdalla järkyttävän iso.

Taiwanin komponenttivalmistaja pystyy allokoinnillaan ohjaamaan maailman tekniikan kehittymistä, hintatasoa ja vauhtia haluamaansa suuntaan. Alle viidessä vuodessa ei kukaan pysty kirimään rakoa kiinni, eikä taida oikeastaan halutakaan, huonompia kokemuksia taitaa olla muista siruvalmistajista jokaisella ostajalla.

Autotehtaiden käyttämistä puolijohteista arviolta 80 prosenttia tulee Taiwanista, TSMC-nimisestä yhtiöstä. Yhtiö valmistaa yli 50 prosenttia tilaustyönä tehtävistä siruista maailmassa.

Taiwanin kauppaministeri Wang Mei-hua ehdotti helmikuussa saksalaisille, että jos Taiwaniin toimitetaan koronarokotteita, myös autotehtaat saavat siruja.

Taiwanin Kiina taitaa olla neljäsataa metriä muita edellä 10 000 metrin juoksun puolivälissä.

[urogallus]

Pikkuelektroniikkanippelien valmistus taitaa olla sellaista, että sille on luonnollista keskittyä ihan muutamaan tehtaaseen maailmassa. Tarvittavat puhdastilat ym. eivät liene helppoja ja halpoja rakentaa ja ylläpitää, ja valmiit tuotteet ovat halpoja rahdattavia.

Tästä sitten seuraa kaikkea jännää. Sopivaan paikkaan sijoittuva maanjäristys tai muu mullistus voi pistää koko maailman teollisuustuotannon sekaisin.

[ROOSTER]

Pikkuelektroniikkanippelien valmistus taitaa olla sellaista, että sille on luonnollista keskittyä ihan muutamaan tehtaaseen maailmassa. Tarvittavat puhdastilat ym. eivät liene helppoja ja halpoja rakentaa ja ylläpitää, ja valmiit tuotteet ovat halpoja rahdattavia.

Tästä sitten seuraa kaikkea jännää. Sopivaan paikkaan sijoittuva maanjäristys tai muu mullistus voi pistää koko maailman teollisuustuotannon sekaisin.

Jostain syystä elektroniikkakomponenttien valmistus on aina hakeutunut juuri tulivuori-maanjäristys-tsunami-alueille. Suomen edustajat eivät ole (Googlea lukuunottamata) vielä onnistuneet myymään maamme edullista geologista sijaintia tehtaanrakentajille. Haittana on tietysti geopoliittinen asemamme ja epävakaa naapuri.

[ROOSTER]

Pikkuelektroniikkanippelien valmistus taitaa olla sellaista, että sille on luonnollista keskittyä ihan muutamaan tehtaaseen maailmassa. Tarvittavat puhdastilat ym. eivät liene helppoja ja halpoja rakentaa ja ylläpitää, ja valmiit tuotteet ovat halpoja rahdattavia.

Pikkuisilla kiinalaisilla on näppärät sormet ja kulttuurinen ihastus valmiiksi kaikkeen pieneen ja näppärään.

Suomalaisilla maa- ja metsätyöläisillä koitettiin joskus valmistuttaa televisiokuvaputkia, mikä nykyaikana vertautuu silloisessa puhtausvaatimuksessaan enemmän johonkin maidontuotantoon, mutta kerran viikossa saunoville ja vessassakin käsienpesua arasteleville  puhtauden käsite oli liian toisenlainen. Ei siitä mitään tullut, luultavasti olisi toiminut jossain muualla päin Suomea. (Anteeksi rasistinen käsitys.)

[Karikko]

^

Maatyöläisillä ja maanviljelijöillä on tapahtunut valtava murros viimeisinä vuosikymmeninä, eikä isäntiä omalla tilallaan enää ole paljoakaan jäljellä. Ne jotka ovat kyenneet säilyttämään tilansa ja maansa taitavat olla melko velkaisia ja joutuneet markkinavoimien orjuuttamaksi, kuten muutkin työtätekevät.

Tosin lienee niitäkin joilla menee hyvin kaikesta huolimatta ja heitä avustaa veronmaksaja osaltaan.--
Tavallista pikkutilaa ei taida ihan heti listalta löytyä.. Parin miljardin paikkeilla veronmaksaja antaa noille köyhille tukea..


1   LUONNONVARAKESKUS   HELSINKI   3 510 507
2   SUOMEN METSÄKESKUS - FINLANDS SKOGSCENTRAL   LAHTI   3 123 703
3   JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY   JYVÄSKYLÄ   1 928 673
4   ANDELSLAGET NÄRPES GRÖNSAKER   NÄRPIÖ   1 904 358
5   PROAGRIA ETELÄ-SUOMI RY   HÄMEENLINNA   1 861 014
6   VALIO OY   HELSINKI   1 681 812
7   JUUSTOPORTTI FOOD OY   KURIKKA   1 608 212
8   PROAGRIA ITÄ-SUOMI RY   KUOPIO   1 572 460
9   HH JALASTO OY   KAUHAVA   1 432 355
10   AHLQVIST NIKO OLAVI   KARKKILA   1 327 335
11   MAATALOUSYHTYMÄ LOUKASTEN TILA   HÄMEENLINNA   1 305 455
12   PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA RY   SEINÄJOKI   1 300 820
13   TURUN YLIOPISTO   TURKU   1 254 047
14   PROAGRIA LÄNSI-SUOMI RY   TURKU   1 241 471
15   PROAGRIA OULU RY   OULU   1 237 265
16   AB EURO-BULL OY   KRISTIINANKAUPUNKI   1 223 284
17   OY SIGG-PLANT AB   NÄRPIÖ   1 200 000
18   METSÄHALLITUS   VANTAA   1 184 721
19   MAITOKUORTTI OY   IKAALINEN   1 179 774
20   MAITOESKELI OY   IKAALINEN   1 171 660
21   OSUUSKUNTA MAITOMAA   SUONENJOKI   1 156 079
22   MAATALOUSYHTYMÄ KIVELÄ JUHA JA KIVELÄ TUOMAS   HAMINA   1 137 920
23   JAN-ERIK SIGG AB   NÄRPIÖ   1 105 196
24   MAITOSILTA OY   SOMERO   1 072 847
25   TH MEHTÄLÄ OY   HAAPAVESI   1 048 367
26   PIG HILL AB   UUSIKAARLEPYY   1 026 553
27   VIHANNES-LAITILA OY   UUSIKAUPUNKI   1 001 538
28   SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OY   KUOPIO   998 922
29   MAATALOUSYHTYMÄ ROPPOLA   RANTASALMI   984 070
30   TIKAN MAATILA OY   KURIKKA   978 657
31   HAKKAMAITO OY   NURMES   974 663
32   AHLVIK GÅRD AB   PEDERSÖREN KUNTA   966 307
33   TOIVANEN MIKKO SAKARI   KUOPIO   937 836
34   OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO   HAAPAVESI   901 784
35   KLEMOLA PETRI ARI-PEKKA LEENA JA ANU   KOKKOLA   900 855
36   HARJUN MAATALOUS OY   MIKKELI   893 172
37   ISO-KOUVON TILA OY   PUNKALAIDUN   889 487
38   BIGRO AB   NÄRPIÖ   881 858
39   ILKAN TILA OY   LAPUA   880 220
40   PAANALAN TILA OY   VIITASAARI   878 510
41   SVEN SIGG AB   NÄRPIÖ   859 141
42   RANTA AYRSHIRES OY   TEUVA   858 861
43   ISKOLA OY   SONKAJÄRVI   852 423
44   MAATALOUSYHTYMÄ KUKKOHOVI RAINER JA EILA   SIIKAJOKI   849 641
45   SALININ TILA OY   VIRRAT   845 557
46   MAATALOUSYHTYMÄ UUKSUNEN HELVI TOMI JA TUOMAS   PIELAVESI   844 938
47   BULLSTOP OY   KALAJOKI   834 341
48   ONNELAN MAITO OY   TEUVA   832 316
49   MAATALOUSYHTYMÄ TENHON TILA   ULVILA   824 451
50   KOSKISEN TILA OY   PÖYTYÄ   820 639
51   MÄKI-UURO VILLE ARI JUHANI   KAUHAJOKI   817 155
52   PENTTI SUOKANNAS   ASKOLA   809 068
53   KOIVIKON KARTANO OY   KITEE   808 639
54   SAKRIN MAITO OY   SIEVI   801 749
55   ALA-FOSSIN MAATALOUSYHTYMÄ   ILMAJOKI   798 792
56   TIPUTALO OY   PÖYTYÄ   794 635
57   SIKATIIMI OY   LAPUA   791 494
58   HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU OY   HÄMEENLINNA   786 273
59   PROAGRIA ETELÄ-SAVO RY   MIKKELI   777 584
60   MAATALOUSYHTYMÄ KINNUNEN ANTTI JA VILLE   KINNULA   770 057
61   MULLIMÄKI OY   LAITILA   767 990
62   NENORE OY   LIPERI   755 270
63   PARTANEN SAMI PETTERI   IISALMI   753 757
64   STENMILK OY   TORNIO   753 444
65   VEHVILÄINEN PEKKA TAPANI   SIILINJÄRVI   746 592
66   DESIGN HOTEL FINLAND OY   RANTASALMI   744 118
67   ROVIO PET FOODS OY   LOIMAA   743 548
68   VIINAMÄEN FARMI OY   KURIKKA   740 566
69   SÄTERIN TILA OY   SÄKYLÄ   735 606
70   JUNNO JARI TAPIO   YLIVIESKA   728 366
71   PARTELAN PORSAS OY   KOSKI TL   728 201
72   JARI JA TIMO JUUSTI OY   LOIMAA   725 228
73   UUSITALO MARKO HANNU MATIAS   KANNUS   721 970
74   HELSINGIN YLIOPISTO   HELSINKI   720 694
75   MAITOKOURIMO OY   SALO   707 578
76   JASEFARM OY   ISOJOKI   706 381
77   ANTROMA OY   SIIKAJOKI   705 825
78   LAB-AMMATTIKORKEAKOULU OY   LAHTI   699 725
79   PARGAS STAD   PARAINEN   687 605
80   KUUDESTAAN RY   ALAVUS   682 869
81   MTY KIRJAVALA   VAALA   677 067
82   MATINTALON TILA OY   HUITTINEN   673 839
83   MAATALOUSYHTYMÄ MULLINMALLI   REISJÄRVI   673 465
84   MAATALOUSYHTYMÄ PULKKINEN ANTTI, PULKKINEN PASI JA PULKKINEN SIRPA   JUVA   669 480
85   AGRITOUKOLA OY   KANGASALA   669 247
86   PIHAVIRIÄ OY   KURIKKA   669 005
87   KULMALAN MAATILA OY   KURIKKA   665 622
88   RAUHARANNAN TILA OY   KAJAANI   663 013
89   ÅSBRO MJÖLK, ÖPPET BOLAG   KRUUNUPYY   662 064
90   SUKUVAARA HARRI TONI MIKAEL   LAPUA   659 544
91   KÖYMÄRIN TILA OY   ORIPÄÄ   655 560
92   HYVÄKKÄ RISTO MATTI   SOMERO   644 819
93   LINNAMAA OY   EVIJÄRVI   636 534
94   JUVAN MUUMAA AVOIN YHTIÖ   JUVA   635 983
95   VEHMAAN HAIKARA OY   VEHMAA   633 992
96   TOIVO TYYKILÄ OY   EURAJOKI   633 015
97   SVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND FÖR UTBILDNING OCH KULTUR   VAASA   632 536
98   MULLIVAINIO OY   ÄHTÄRI   626 871
99   JOENSUU SAULI HENRIKKI   RAAHE   624 140
100   NAUTAPORTTI OY   KURIKKA   623 827

[ROOSTER]

^
Aika ihmeellistä on, että näitä maataloustukia maksetaan juuri päinvastaisella karsintaperiaatteella kuin esim. toimeentulotukia, vaikka siitähän näissäkin pitäisi olla kysymys. Näitä saa sitä enemmän ja helpommin mitä suurempi tila/yhtiö - toimeentulotuki toisinpäin, suurituloisille harvemmin ja vaikeammin.

Ympäristotukeen ja viljelijätukeen tarvittavaa minimipinta-alaa on nostettu vuosien varrella. Nykyään jossain 7 hehtaarin paikkeilla minimi, että tukea voi saada, poikkeus on tietysti esim. tomaatinviljely jota suoritetaan katon alla.

Nuo Bull-yhtiöt ovat lihakarjakasvattajia jotka tukien maksimoimiseksi kuljettavat nautoja rekoilla ympäri Suomen. Vasikoidaan eri tukialueilla missä kasvetaan ja sitten teurastus taas muualla. Siis sen lisäksi, että pinta-alalla on merkitystä, niin eri alueilla toimivat ovat myös eriarvoisessa asemassa.

Eri tuotantosuunnat taistelevat vielä keskenään, maidonviljelijät ja viljanlypsäjät ovat toistensa kimpussa. Munijat ja tomatöörit eivät ole muiden mielestä oikeita viljelijöitä, lampaita pitävät vain hipit ja heitä taas vihaavat kaikki muut. Saman kategorian viljelijät taas tappelevat keskenään Valtran ja John Deeren paremmuudesta, taustalla vaanii osuuskauppahenki, haisten.

[Hayabusa]

Raivo repesi lankakaupassa: puikkoja paiskottiin pöydälle ja asiakkaat tunkivat väkisin sisään
Julkisissa kulkuvälineissä on joskus näkynyt neulojia. Täytyykin varoa...

[Saares]

Pikkuelektroniikkanippelien valmistus taitaa olla sellaista, että sille on luonnollista keskittyä ihan muutamaan tehtaaseen maailmassa. Tarvittavat puhdastilat ym. eivät liene helppoja ja halpoja rakentaa ja ylläpitää, ja valmiit tuotteet ovat halpoja rahdattavia.

Pikkuisilla kiinalaisilla on näppärät sormet ja kulttuurinen ihastus valmiiksi kaikkeen pieneen ja näppärään.

Suomalaisilla maa- ja metsätyöläisillä koitettiin joskus valmistuttaa televisiokuvaputkia, mikä nykyaikana vertautuu silloisessa puhtausvaatimuksessaan enemmän johonkin maidontuotantoon, mutta kerran viikossa saunoville ja vessassakin käsienpesua arasteleville  puhtauden käsite oli liian toisenlainen. Ei siitä mitään tullut, luultavasti olisi toiminut jossain muualla päin Suomea. (Anteeksi rasistinen käsitys.)

Iso-Martti jota aikoinaan pidettiin asiantuntijana sanoi että Suomessa ei kannata valmistaa hevosta pienempää vientituotetta.

[ROOSTER]

Pikkuelektroniikkanippelien valmistus taitaa olla sellaista, että sille on luonnollista keskittyä ihan muutamaan tehtaaseen maailmassa. Tarvittavat puhdastilat ym. eivät liene helppoja ja halpoja rakentaa ja ylläpitää, ja valmiit tuotteet ovat halpoja rahdattavia.

Pikkuisilla kiinalaisilla on näppärät sormet ja kulttuurinen ihastus valmiiksi kaikkeen pieneen ja näppärään.

Suomalaisilla maa- ja metsätyöläisillä koitettiin joskus valmistuttaa televisiokuvaputkia, mikä nykyaikana vertautuu silloisessa puhtausvaatimuksessaan enemmän johonkin maidontuotantoon, mutta kerran viikossa saunoville ja vessassakin käsienpesua arasteleville  puhtauden käsite oli liian toisenlainen. Ei siitä mitään tullut, luultavasti olisi toiminut jossain muualla päin Suomea. (Anteeksi rasistinen käsitys.)

Iso-Martti jota aikoinaan pidettiin asiantuntijana sanoi että Suomessa ei kannata valmistaa hevosta pienempää vientituotetta.

Vai olisiko sittenkin ollut Tauno Matomäki?

Lähes lentäväksi lauseeksi on kohonnut heitto "Ei Suomesta kannattaisi hevosta pienempiä tavaroita maailmalle viedä".

Ilmaus syntyi 1980-luvulla Matomäen johtaman Rauma-Repolan strategiapalaverissa. Tuolloin Rauma-Repola toimi metsä-, metalli- ja telakkateollisuudessa. 

Hänellä on varmaan mielenkiintoista tietoa myös pankkifuusioista, pienoissukellusveneistä, Neuvostoliitosta ja CIA:sta.

En voi uskoa, että hän on kaikissa asioissa ollut oikeassa, tuskin itsekään niin väittää.

Annetaan sinulle tämä sekaannus henkilöistä anteeksi, näitä sattuu jokaiselle joskus - toisille useamminkin.

[Saares]

Kiitos oikaisusta.
Sanoma sinänsä piti paikkansa.

[ROOSTER]

Nyt vahvistettiin se, minkä olen huomannut omissakin tutkimuksissani, kannattaa syödä sitä mikä maistuu - keho kyllä tietää mitä tarvitaan.

...3,5-vuotias poika, jolla oli valtava suolanhimo. Vauvana hän nuoli suolat suolakekseistä ja myöhemmin alkoi syödä suolaa suoraan sirottimesta. Pojan ensimmäinen sana oli suola.

Poika otettiin sairaalaan ja pantiin vähäsuolaiselle ruokavaliolle. Seitsemän päivän päästä hän kuoli.

Kävi ilmi, että pojan keho ei ollut kyennyt pidättämään suolaa. Suolaa syömällä hän oli koettanut pitää itsensä hengissä – jo ennen kuin osasi puhua. Hänen elimistönsä siis tiesi, että se tarvitsi suolaa.

Mutta tietysti mahdollisimman puhtaita ja vähemmän jalostetuista raaka-aineista.

Ultraprosessoidut ruoat sisältävät vain vähän proteiinia, koska se on kallista. Toisaalta niissä on vain vähän kuitua, koska se saa helposti ruoat maistumaan kitkerältä. Jäljelle jäävät rasvat ja hiilihydraatit, ultraprosessoitujen ruokien pääraaka-aineet.

Kun ihmiset koettavat tyydyttää proteiinintarpeensa tällaisella ravinnolla, heidän on syötävä sitä suuria määriä, ja siinä sivussa he saavat valtavat määrät kaloreita.

[ROOSTER]

Hänen kotikielensä on arabia, koulukielensä ranska ja yliopistossa hän opiskeli englantilaista filologiaa. Lisäksi hän kertoo asuneensa yhdeksän vuotta Espanjassa ja joitain vuosia Ranskassa, Malesiassa ja Ruotsissa. Hän siis puhuu sujuvaa arabiaa, ranskaa, englantia, ruotsia, espanjaa – ja suomea, jolla tätä haastatteluakin tehdään. Työkseen hän ajaa invataksia.

Pystyy hienosti palvelemaan erikielisiä invalideja.

[Karikko]

^
Aika ihmeellistä on, että näitä maataloustukia maksetaan juuri päinvastaisella karsintaperiaatteella kuin esim. toimeentulotukia, vaikka siitähän näissäkin pitäisi olla kysymys. Näitä saa sitä enemmän ja helpommin mitä suurempi tila/yhtiö - toimeentulotuki toisinpäin, suurituloisille harvemmin ja vaikeammin.

Ympäristotukeen ja viljelijätukeen tarvittavaa minimipinta-alaa on nostettu vuosien varrella. Nykyään jossain 7 hehtaarin paikkeilla minimi, että tukea voi saada, poikkeus on tietysti esim. tomaatinviljely jota suoritetaan katon alla.

Nuo Bull-yhtiöt ovat lihakarjakasvattajia jotka tukien maksimoimiseksi kuljettavat nautoja rekoilla ympäri Suomen. Vasikoidaan eri tukialueilla missä kasvetaan ja sitten teurastus taas muualla. Siis sen lisäksi, että pinta-alalla on merkitystä, niin eri alueilla toimivat ovat myös eriarvoisessa asemassa.

Eri tuotantosuunnat taistelevat vielä keskenään, maidonviljelijät ja viljanlypsäjät ovat toistensa kimpussa. Munijat ja tomatöörit eivät ole muiden mielestä oikeita viljelijöitä, lampaita pitävät vain hipit ja heitä taas vihaavat kaikki muut. Saman kategorian viljelijät taas tappelevat keskenään Valtran ja John Deeren paremmuudesta, taustalla vaanii osuuskauppahenki, haisten.

Maataloustuilla voi kyllä olla merkitystä suomen oloissa ja ehkä ne ovat aiheellisiakin, mutta niiden suuntaaminen isoihin yhtymiin ja suurtilallisiin tapaa pienemmät isännät auttamatta ja maaseudun moninaisuus katoaa. Lehmää ei taida juurikaan enää nähdä laiduntamassa maaseudullakaan.

No mitäs tuosta uudistusten hinta on samantapaista joka puolella maailmaa. Nyt viimeksi intiassa ollaan kehittämässä teollista maataloutta ja muutama sata miljoonaa maaseudun työläistä saa etsi itselleen uuden elämäntavan millä elättää itsensä..

[Karikko]

Valtionhallinnan tarkastusvirastolla on itsenäinen asema ja siksi pukittarellakin on ollut omanlaisiaan käytäntöjä sen toiminnan sallivuus-asemasta.

Lieneekö ehtinyt ite varsinaisesti vahtia muita hallinnon-aloja, kun on ollut oma lehmukainen ojasessa.

Tuskin nuo synnit riittävät silti mihinkään tuomioon, tuhlailevaisuus vain on ollut myötäsyntyistä ja ilmeisesti aseman mahdollistava käytäntö ja varmaan hän ei ole ainoa syntinen, joten heitetään vasta se toinen kivi..-

VTV:stä on perusteltu niukkaa tiedotuslinjaa eduskunnan tarkastusviraston parhaillaan käynnissä olevalla selvityksellä, jossa käydään läpi muun muassa VTV:n sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä pääjohtajan matkakuluja.

Yli-Viikarin matkalaskut olivat Ylen selvityksen mukaan toissa vuonna 55:tä valtion viraston johtajasta suurimmat, 55 266 euroa. Vuonna 2018 Yli-Viikarin virkamatkat kustansivat valtiolle 64 233 euroa.

Yli-Viikarin luottokorttikulut olivat vuosina 2018–2020 yhteensä 59 171 euroa.
VTV= valtiontalouden tarkastusvirasto-
VTV:n matkustuspalveluiden kulut olivat toissa vuonna 384 841 euroa ja ravitsemispalveluiden kulut 448 368 euroa. Koronan myötä kulut laskivat rajusti: viime vuonna matkustuspalveluihin meni enää 70 646 euroa ja ravitsemispalveluihin 20 431 euroa.

VTV:n mukaan virastossa voi kuka hyvänsä ostaa stailauspalveluja valokuvauksia, videointeja ja tärkeitä esiintymisiä varten. Mahdollisuutta stailausostoihin on käyttänyt virastossa tähän asti vain pääjohtaja Tytti Yli-Viikari.­KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS

Olli Waris
6:35
IS uutisoi lauantaina, että valtion menoja vahtivan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari maksatti viraston luottokortilla neljään otteeseen stailauspalvelujaan vuonna 2019.

Ostoja perusteltiin pääjohtajan työtehtävillä, mutta viraston stailausostoja koskevat selvitykset herättävät kysymyksiä.

VTV on muuttanut selityksiään jo kahden oston kohdalla.

Yli-Viikari osti 10. tammikuuta 2019 Living Day Spasta 174 euroa maksaneen "hiusmuotoiluvalmennuksen".

VTV:stä kerrottiin IS:lle aluksi, että valmennus liittyi pääjohtajan valokuvaukseen. Kuvauksen syytä ei kerrottu.

[Kopek]

Mihin Suomi oikein meneekään?

"Kun hän kysyy nuorelta, miten tilannetta voisi parantaa, kaikkien toive on aina sama: olisipa kavereita."

https://yle.fi/uutiset/3-11849206

Onko syynä liian alhainen syntyvyys, vai mistä on kyse. Vai onko suomalaisista vain tullut reppanoita. Vai jätetäänkö jotain kertomatta.