Testaa itsesi ja vertaa muihin

[Norma Bates]

Minulla oli myös Kopek mielessä. Mutta toisinkuin K on kertonut, ei Kopekin kasvotunnistus/muisti ihan huono ole.

Voisiko olla niin, että kasvojen tunnistuksessa "livenä" ja kasvojen tunnistuksessa kuvista olisi jossakin määrin kyse eri asioista.  Heikohko kasvomuistini tulee esille tilanteissa, joissa nopeasti pitää painaa mieleen, miltä ihmiset näyttävät. Kylätapahtuma, jossa on paljon ihmisiä, voisi olla tällainen. Kun muutenkin tuollaisessa tilanteessa jännittää, ei silloin tule opeteltua, miltä ihmiset näyttävät.

Toisaalta en minä nyt aivan varmuudella pysty sanomaan, onko minulla erityisen huono kasvomuisti, koska käytössäni ei ole hyvä-huono mitta-asteikkoa. Jotenkin on vain tällainen tunne joskus ollut.

Haa, löytyi testi. Sen mukaan kasvomuistini ei todellakaan ole parhaimmasta päästä. Testisivun mukaan puolet vastaajista saa 61 % tai enemmän.

On the UNSW Face Memory Test you scored 24 out of 40.
On the UNSW Face Sorting Test you scored 8 out of 80.
Your overall score on the UNSW Face Test was 27%.

Varoitus. Tämä testi vie jonkin verran aikaa.

https://facetest.psy.unsw.edu.au/

Sain Face Memory Test 22/40, Face Sorting Test 47/80, overall score 57 %. Olen yllättynyt että edes tuollainen tulos. Meni ihan arvailuksi koko touhu. Ehkä olenkin sitten parempi arvaamaan kuin tunnistamaan, haha.

Seuraavaksi voidaankin sitten taas länkyttää rasismista, kun ei erota aasialaisia toisistaan.

[Socrates]

3/11.

[Kopek]

Sain Face Memory Test 22/40, Face Sorting Test 47/80, overall score 57 %. Olen yllättynyt että edes tuollainen tulos. Meni ihan arvailuksi koko touhu. Ehkä olenkin sitten parempi arvaamaan kuin tunnistamaan, haha.

Seuraavaksi voidaankin sitten taas länkyttää rasismista, kun ei erota aasialaisia toisistaan.

Norma Batesin yhdistetty tulos (57) on huomattavasti parempi kuin minun tulokseni (27). Erityisesti "Face Sorting Testin" tulos (47/80) on parempi kuin minun tulokseni (8/80). Sen sijaan jostakin kummallisesta syystä en jäänyt jälkeen ensimmäisessä osiossa eli Face Memory -testissä, jossa sain jopa pari pistettä enemmän (24/40) kuin Norma (22/40). Näin pieni ero voi tosin selittyä oikeilla arvauksilla ja hyvin todennäköisesti selittyykin. Arvailin aika ronskisti.

Mistähän tulos kertoo? Onkohan äärimmäisen huonolla "hyvinlyhytmuistillani" jotain tekemistä asian kanssa.

Jos oikein muistan, niin ensimmäisessä osiossa katseltiin kuvia ja painettiin niitä mieleen. Sen jälkeen tuli sarja uusia kuvia, joista piti tunnistaa, oliko niissä samoja henkilöitä. Tässä osassa pärjäsin siis jollakin tavalla.

Seuraavassa osassa katsottiin kuvaa ja heti sen jälkeen näytettiin toista kuvaa, josta piti tunnistaa, onko kyseessä sama henkilö. Tämä meni täysin pieleen.

Tuskin sillä on mitään tekemistä rasismin kanssa, että tunnistaa aasialaiset huonommin. Heitä ei ole tottunut näkemään lapsesta saakka arkielämässä samalla tavalla kuin valkoihoisia on tottunut näkemään. Yksilöllisiin piirteisiin ei kiinnitä samalla tavalla huomiota. Huomaa vain "aasialaiset" piirteet. Yritin painaa kuvista mieleen jonkin erikoistuntomerkin (esimerkiksi tietynlainen tukka) ja sen perusteella tunnistaa henkilöitä uusista kuvista. Näissä tapauksissa en siis oikeastaan tunnistanut kasvoja vaan jonkin muun asian.

[Norma Bates]

Pitäisi saada tulos ulos joltain normaaliaivoiselta ihmiseltä. Tehkääs nyt väki pärstätestiä.

[Hippi]

En tiedä olenko normaaliaivoinen vai en, yleensä olen huono tunnistamaan ihmisiä. Tässä ketjussa aikaisemmin oli toinen naamojen tunnistamistesti ja siinä sain aika keskiarvoisen tuloksen. Siitä kyllä vähän yllätyin.

Aloitin tuota uudempaa testiä ja teinkin sen ensimmäisen osan, jossa piti tunnistaa, jotta oliko naama ollut aikaisemman parinkymmenen kuvan joukossa. Ne arvioitavat kuvat oli kyllä niin mahdottoman huonoja ja tosiaan ihan eri kuvakulmasta ja eri ilmeellä, että mitkään alkuperäisessä kuvasetistä mieleen painamani muistamista helpottavat piirteet ei niistä jälkimmäisistä kuvista näkyneet. Esimerkiksi ihon virheet katosivat kuvan huonolaatuisuuteen.

Toisessa vaiheessa, kun kuvia piti siirrellä, pitkästyin kokonaan ja jätin leikin kesken. En ollut ollenkaan sillä tuulella, että tuollaista ikuisuustestiä olisin jaksanut tehdä loppuun asti.

[Norma Bates]

Harmi. Olin ajatellut nimenomaan että "Hippi kävisi normaalista ihmisestä". Mutta ehkä normaaliuteen sitten kuuluu se ettei jaksa kauheasti itseään tonkia ja analysoida. 

[Kopek]

Tämä on ehkä ollutkin täällä, mutta...

Ruotsi oli ruosteessa, mikä ei ole yllätys. Enhän katso edes "Strömsötä". Museo ja järjestysluku ja rakkaus tökkivät.

Tuloksesi: 11 / 14
Bra jobbat!

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009172641.html

[Hippi]

Ainoa, jossa piti miettiä ja makustella oikeaa versiota, tuli makusteltua väärin   

Tuloksesi: 13 / 14
Jättefint!

[Norma Bates]

Tuloksesi: 6 / 14
Träna lite mera!
Hoppsan eli hupsis! Ruotsin kielen taitosi ovat tainneet päästä ruostumaan. Ei mikään ihme, sillä korona-aikana matkailu Itämeren halki on jäänyt vähemmälle. Lisäksi ruotsalaisilla on kelpo englannin kielen taito, joten Tukholman retkillä pärjää halutessaan englannillakin.

Jotenkin oletan että itseäni vanhemmat ihmiset saavat paremmat pisteet.

[Hippi]

^
Ei välttämättä, sillä kieli muuttuu ja kouluopetus sen myötä. Jossain aikaisemmassa ruotsinkielen testissä sain huonomman tuloksen, kun siihen oli koottu kovin moderneja sanontoja. Tässä nyt tehdyssä oli ihan samana pysyneitä.

[ROOSTER]

Tuloksesi: 11 / 14
Bra jobbat!

Tuli näppshärö, oikea tulos olisi 12/14

[Hayabusa]

Ainoa, jossa piti miettiä ja makustella oikeaa versiota, tuli makusteltua väärin   

Tuloksesi: 13 / 14
Jättefint!

Samma. Olen aina sekoittanut i ja på.
Mutta tuli anti-Roostermainen hiirihärö. Eli klikkasin vahingossa oikein. Joten oikea tulos olisi 12/14.

[Kopek]

Ruotsin kieli ei kuulunut vahvuuksiini* koulussa, joten jo sieltä juontuu vaatimaton tasoni. Yliopistossa piti myöhemmin suorittaa jokin pahuksen virkamiesruotsi, jonka pängersin läpi rimaa pudotellen ja lopulta hipomalla ylittäen. En sentään vakavissani ajatellut, että tähänkö homma kaatuu, koska kielen oppiminen on opettelemisesta kiinni toisin kuin jonkun matematiikalle sukua olevan aiheen, jota ei osaa eikä ymmärrä, jos ei ole osatakseen eikä ymmärtääkseen, vaikka olisi opetellut ulkoa. Olisi kuitenkin ollut ärsyttävää, jos opinnoista valmistuminen olisi siirtynyt vuodella jonkin mitättömän ruotsin kokeen takia. Näin ei kuitenkaan onneksi tapahtunut.

Ruotsinkieli on jäänyt rappiolle, koska en käytä sitä. En juurikaan kuuntele ruotsinkielisiä ohjelmia enkä lue ruotsinkielistä tekstiä. Joitakin pätkiä joskus radiosta kuuntelen ja televisiosta katselen, mutta se ei riitä.

Avasin kokeeksi Dagens Nyheterin sivun ja katsoin, ymmärränkö tavallista yksinkertaista uutistekstiä. Yllättävän hyvin näytän sitä kuitenkin ymmärtävän, eli voisin kääntää tekstin suomeksi ilman suurempia virheitä. Mutta tällainen on vain rajoitettua passiivista kielitaitoa. Jos pitäisi itse kirjoittaa ruotsia, niin johan tulisi virheitä. Ja jos pitäisi puhua, niin aaagh...

Jos olisin autiolla saarella pelkästään ruotsia puhuvan ihmisen kanssa, niin kai sitä ajan kanssa jotain saisi sanottua, mutta kankeata se olisi.

Puhutusta suomenruotsista ymmärrän sen verran, että pysyn pääpiirteittäin kärryillä siitä, missä mennään, mutta ruotsinruotsi on täysin käsittämätöntä. En saa mitään selvää siitä, korkeintaan sanan sieltä ja sanan täältä.

Se, että ei osaa keskustella ruotsiksi, on epämukavaa, ja suorastaan kiusallista, jos on esimerkiksi poliitikko. Sitä antaa itsestään moukan vaikutelman. Kuuluuhan se yleissivistykseen, että pystyy keskustelemaan kummallakin kotimaisella kielellä. No, onneksi en ole poliitikko enkä elvistele yleissivistykselläni.

Luin vähän saksankieltäkin koulussa, ja se meni huonosti jo silloin. Selvisin kokeista juuri ja juuri, mutta paljoa ei jäänyt mieleen. Ja se vähäkin on karissut pois.

Saksankielen osaamattomuus on kiusallista, koska sattuneista syistä sitä olisi mukava osata. Viisivuotias lapsenlapsenikin puhuu saksaa toisena äidinkielenään. Puhuu hän onneksi sentään suomeakin.

Olen joskus miettinyt, että voisihan kieltä kerrata. Se olisi vain mukavinta tehdä vanhoja koulukirjoja uudelleen lukemalla ja tältä pohjalta jatkamalla. Koulukirjani valitettavasti jäivät "sinne" mihin paljon muutakin jäi eli menetettyyn kotiini. Ehkä ne ovat päätyneet jo kaatopaikalle. Uuttakin opiskelumateriaalia olisi käytettävissäni (ja saahan sitä kaupasta), mutta se tuntuu niin sekavalta, että en ole jaksanut paneutua siihen. Laiskuudestahan tässä pohjimmiltaan on kyse. Sitä vain keksii tekosyitä.

Olen huomannut, että englanniksi keskusteleminenkin on minulle nykyisin hieman takkuista. Osaan helposti perusjutut eli sanoja ja lauseita tulee, mutta yhtäkkiä voikin tulla vastaan jokin sana, mitä en tiedäkään, ja puhe tökkää siihen. Monesti on kyse jostakin teknisestä sanasta. On ärsyttävää keksiä monimutkaisia kiertoilmauksia, eikä se aina edes onnistu. Jos olisi sujuva puhuja, ongelmasanat aavistaisi jo etukäteen ja kiertämisen aloittaisi aikaisemmin, niin ettei sana tule yllättäen vastaan, jolloin puhuminen tökkää siihen.

Uutisia lukemalla oppii koko ajan uusia sanoja, mutta niitä on vaikea ottaa käyttöön puheessa. Yksi monesti esiintyvä sanayhdistelmä on "wreak havoc", joka ei ole koulukirjoistani tuttu, tai ehkä en vain muista näitä sanoja. Uutisten asiayhteydestä voi yhtä ja toista päätellä, mutta en silti sanatarkasti tiennyt, mitä ilmaisulla tarkoitetaan ennen kuin tutkin asiaa. En minä sitä nyt tehnyt vaan joskus aikaisemmin. Tämä on vain esimerkki siitä, että uutisteksti saa tutkimaan sanojen merkityksiä. On tietysti vähän noloa myöntää, ettei ole tällaisia yleisiä sanoja tiennyt.

https://www.reuters.com/business/environment/winter-storm-wreaks-havoc-central-northeast-us-2022-02-03/

https://www.dn.se/sverige/den-oheliga-alliansen-som-blivit-popular-i-kommunerna/


* (Ei minulla ollut muitakaan vahvuuksia.)

[Socrates]

Miten laaja sanavarasto:

www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009175593.html

12/16

[Norma Bates]

14/16 riitti kielineroksi. Väärin meni pateettinen ja joriini.