Kiinan aikomukset maailmalla?

[Saares]

Vasta kun Kiina selkeästi irtisanoutuu Maon systeemin ajamisesta kansallisuuden tavoitteeksi voi edes ajatella että sitä voisi suositella jollekin valtiolle. Muistissa on ne kymmenet (sadat) miljoonat jotka ovat menettäneet henkensä ja ihmisarvonsa tämän systeemin alttarille. (huom. ei katumusta, ei unohdusta)

[Karikko]

Ei Kiina kykene luomaan itsestään supervaltaa, koska Kiina mokaa mahdollisuutensa ajautuessaan jälleen kerran keskitettyessään totalitaariseen hallintoon, joka lopulta pilaa Kiinan talouskehityksenkin. Kiina mokaa mahdollisuutensa, kuten aina tekee!

No en minäkään jaksa uskoa Kiinan nousevan supervallaksi. Ei nouse mikään muukaan maa, ja USA on jo hyvää vauhtia menettämässä omaa asemaansa.

Eli kyllä tulevaisuus tulee olemaan moninapainen.

Supervaltoja ei taida olla- ei edes usa- sekin on hyvin riippuvainen alistamistaan muista valtioista ja niiden raaka-aineista.
Maailmanpankki ja monet muut instituutiot pitävät kyllä huolen siitä, että ne alistuvat valtiot ovat omissa rooleissaan, kunnes paineet käyvät liian suuriksi-

[-:)lauri]

Vasta kun Kiina selkeästi irtisanoutuu Maon systeemin ajamisesta kansallisuuden tavoitteeksi voi edes ajatella että sitä voisi suositella jollekin valtiolle. Muistissa on ne kymmenet (sadat) miljoonat jotka ovat menettäneet henkensä ja ihmisarvonsa tämän systeemin alttarille. (huom. ei katumusta, ei unohdusta)

Jaan kyllä helposti idealismisi suhtautumisessasi Kiinaan, mutta pragmaattisesti ajateltuna ihmisoikeudet ovat siinä mielessä hieman ongelmallinen pykäläviidakko sovellettavaksi globaalisti, että jotta niillä olisi mitään edellytyksiä onnistua, pitää maan olla suhteellisen vauras niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Kehitysmailla kuten Kiinalla ei kuitenkaan ole juuri kumpaakaan ominaisuuta riesanaan. Tai vaikka Kiinan hallinnolta voidaan ehkä jo nyt edellyttää Maon aikoja inhimillisempää suhtautumista väestöönsä, matka siihen, että vaatimuksistamme sanoutua kokonaan irti Maon rikoksista ihmisyyttä vastaan, olisi enemmän hyötyä kuin haittaa sen enempää meille kuin Kiinallekaan, saattaa yhä olla liian pitkä.

Ihmisten kuten kehitysmaiden johtajienkin mielipiteitä voidaan tietysti muuttaa, kunhan heille löytyy riittävän turvallinen ympäristö, jossa voivat harjoitella uusien mielipiteittensä käyttöä ja niiden filosofista pohdintaa ja kunhan kyseiset johtajat ovat kiinnostuneet uuden oppimisesta, mutta useimmat johtotehtäviin päätyvistä ovat tyypillisesti aika huonoja kokemaan juuri minkäänlaista ympäristöä turvalliseksi tai sitten heillä harvemmin vain on riittävää kiinnostusta projektia kohtaan.

Saksalainen fyysikko Max Planck lohkaisi joskus 1950-luvulla, että tiede kehittyy yhdet hautajaiset kerrallaan *. Veikkaan, että politiikka kehittyy parhaimmillaankin yhtä hitaasti. Ja mitä tulee varsinkin kyllin autoritaarisiin kehitysmaihin kuten nyt vaikkapa juuri Kiinaan, kehitys ei käy välttämättä aina parempaan suuntaan, toisin kuin mikä on tyypillinen tilanne tieteen kehityksessä.

* https://www.chemistryworld.com/news/science-really-does-advance-one-funeral-at-a-time-study-suggests/3010961.article

[urogallus]

Kehitysmailla kuten Kiinalla ei kuitenkaan ole juuri kumpaakaan ominaisuuta riesanaan.

En tiedä onko Kiinaa voinut enää pitkään aikaan kutsua kehitysmaaksi. Vankasti keskituloinen maa, ja tieteen puolesta taitaa olla lähestymässä maailman huippua.

Mao ei myöskään tullut tyhjästä. Hänen valtaansa edelsi vuosisata kaaosta, kapinoita, sisällissotia, ulkovaltojen interventioita, japanilaismiehitystä ym. kivaa. Hänen jälkeensä on meno ollut vakaata. En siis kauheasti ihmettele, että häneen suhtaudutaan niin kuin suhtaudutaan.

[-:)lauri]

Kehitysmailla kuten Kiinalla ei kuitenkaan ole juuri kumpaakaan ominaisuuta riesanaan.

En tiedä onko Kiinaa voinut enää pitkään aikaan kutsua kehitysmaaksi. Vankasti keskituloinen maa, ja tieteen puolesta taitaa olla lähestymässä maailman huippua.

Mao ei myöskään tullut tyhjästä. Hänen valtaansa edelsi vuosisata kaaosta, kapinoita, sisällissotia, ulkovaltojen interventioita, japanilaismiehitystä ym. kivaa. Hänen jälkeensä on meno ollut vakaata. En siis kauheasti ihmettele, että häneen suhtaudutaan niin kuin suhtaudutaan.

Mulle tuo Kiinan keskiluokka ja sen koko ovat tyystin tuntemattomia asiakokonaisuuksia ja käsitykseni varmasti johtuvat suoraan siitä.

[ROOSTER]

Joskus kuulee puhuttavan, että kehitysapu ei auta mitään.

Esim. Kiina kuului WFP:een, eli Maailman Ruokaohjelmaan, aina vuoteen 2006 asti. Maata avustettiin jakamalla riisiä, vehnää ja rahaa jotta Kiina pystyisi huolehtimaan köyhistään. Nyt maa auttaa Afrikan köyhiä rakentamalla heille satamia, teitä ja kaivoksia.

[Karikko]

Joskus kuulee puhuttavan, että kehitysapu ei auta mitään.

Esim. Kiina kuului WFP:een, eli Maailman Ruokaohjelmaan, aina vuoteen 2006 asti. Maata avustettiin jakamalla riisiä, vehnää ja rahaa jotta Kiina pystyisi huolehtimaan köyhistään. Nyt maa auttaa Afrikan köyhiä rakentamalla heille satamia, teitä ja kaivoksia.

Auttaahan kehitysapu paljonkin- esimerkiksi rikkaita maita rikastumaan köyhien maiden avulla ja sitomalla niiden mahdollisuudet velkatalouteen maailmanpankin ja muiden instituutioiden kautta- klopaaliin talouteen.
Kiina on hieman erilaisessa roolissa ollut, koska se on niin suuri ja omavoimainen monella tapaa. Nythän se osaa jo itsekin rakentaa samalla mallilla omaa glopaalia talouttaan ja on alkanut osallistumaan samaan ryöstöön muiden rikkaiden maiden mukaisesti.

Kukaan ei tee mitään ilmaiseksi, vaan ryöstääkseen muiden rikkauksia- kuten hyvin nähdään, miten maailmassa on toimittu.
Omituista, ellei tuota hyväksikäyttöä nähdä..

[Saares]

Vasta kun Kiina selkeästi irtisanoutuu Maon systeemin ajamisesta kansallisuuden tavoitteeksi voi edes ajatella että sitä voisi suositella jollekin valtiolle. Muistissa on ne kymmenet (sadat) miljoonat jotka ovat menettäneet henkensä ja ihmisarvonsa tämän systeemin alttarille. (huom. ei katumusta, ei unohdusta)

Jaan kyllä helposti idealismisi suhtautumisessasi Kiinaan, mutta pragmaattisesti ajateltuna ihmisoikeudet ovat siinä mielessä hieman ongelmallinen pykäläviidakko sovellettavaksi globaalisti, että jotta niillä olisi mitään edellytyksiä onnistua, pitää maan olla suhteellisen vauras niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Kehitysmailla kuten Kiinalla ei kuitenkaan ole juuri kumpaakaan ominaisuuta riesanaan. Tai vaikka Kiinan hallinnolta voidaan ehkä jo nyt edellyttää Maon aikoja inhimillisempää suhtautumista väestöönsä, matka siihen, että vaatimuksistamme sanoutua kokonaan irti Maon rikoksista ihmisyyttä vastaan, olisi enemmän hyötyä kuin haittaa sen enempää meille kuin Kiinallekaan, saattaa yhä olla liian pitkä.

Ihmisten kuten kehitysmaiden johtajienkin mielipiteitä voidaan tietysti muuttaa, kunhan heille löytyy riittävän turvallinen ympäristö, jossa voivat harjoitella uusien mielipiteittensä käyttöä ja niiden filosofista pohdintaa ja kunhan kyseiset johtajat ovat kiinnostuneet uuden oppimisesta, mutta useimmat johtotehtäviin päätyvistä ovat tyypillisesti aika huonoja kokemaan juuri minkäänlaista ympäristöä turvalliseksi tai sitten heillä harvemmin vain on riittävää kiinnostusta projektia kohtaan.

Saksalainen fyysikko Max Planck lohkaisi joskus 1950-luvulla, että tiede kehittyy yhdet hautajaiset kerrallaan *. Veikkaan, että politiikka kehittyy parhaimmillaankin yhtä hitaasti. Ja mitä tulee varsinkin kyllin autoritaarisiin kehitysmaihin kuten nyt vaikkapa juuri Kiinaan, kehitys ei käy välttämättä aina parempaan suuntaan, toisin kuin mikä on tyypillinen tilanne tieteen kehityksessä.

* https://www.chemistryworld.com/news/science-really-does-advance-one-funeral-at-a-time-study-suggests/3010961.article

Eikös vasta mainostettu että Kiina on noussut taloudessa ohi USA:n. Tuntuu joillekin kirjoittajilla tapana olevan poimia perustelunsa päivänmukaisesta tarjonnasta.

[Laika]

Kehitysmailla kuten Kiinalla ei kuitenkaan ole juuri kumpaakaan ominaisuuta riesanaan.

En tiedä onko Kiinaa voinut enää pitkään aikaan kutsua kehitysmaaksi. Vankasti keskituloinen maa, ja tieteen puolesta taitaa olla lähestymässä maailman huippua.

Mao ei myöskään tullut tyhjästä. Hänen valtaansa edelsi vuosisata kaaosta, kapinoita, sisällissotia, ulkovaltojen interventioita, japanilaismiehitystä ym. kivaa. Hänen jälkeensä on meno ollut vakaata. En siis kauheasti ihmettele, että häneen suhtaudutaan niin kuin suhtaudutaan.

Saares edustaa länsimaisen ajattelun traditiota parhaimmillaan: pitäisi taas luennoida muille maille, keitä siellä pitää julkisesti tuomita. Sitä vastoin historian hämärään saamme painaa Taiwanin poliittiset vainot, koska nehän tapahtuivat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Tai Indonesian kommunistivainot, jotka eivät tietenkään estä normaalien poliittisten suhteiden ylläpitämistä Indonesian kanssa. Tai Japanin kansanmurhat Kiinassa ja Koreassa 1920-1940 -luvuilla, koska miksipä ei. Tai vielä parempaa -Ukrainan natsikollaboraattorit, jotka murhasivat lukemattomia juutalaisia ja kommunisteja, ja joista on nyt rehabilitoitu maassa kansallissankareita. Valitkaamme tarkoituksenmukaisesti hautakivet, joita potkimme!

Tämä Saareksen edustama kaksinaismoralismi muuten on näytellyt suurta osaa sille, miksi kaikki lännen diplomatia viimeisinä aikoina on suorittanut niin mahtavan mahalaskun. Kun diplomatian konsepti perustuu dialogiin, oppimiseen ja sekaantumattomuuteen muiden maiden sisäpolitiikassa, on lännen malli puhtaasti kolonialistinen: patsastellaan omalla paremmuudella, öykkäröidään, saarnataan, opetetaan ja sekaannutaan, rahoitetaan avoimesti separatisteja, vallankumouksellisia ja omia välikäsiä. Taiwan on siitä oppikirjaesimerkki: tosiasiassa maan 'demokratia-aktivistit' ovat siellä poliittinen vähemmistö, mutta se ei estä amerikkalaisia avoimesti rahoittamasta ja aseistamasta heitä, tekemästä korkean tason siirtomaavierailuja, saarnaamasta oman poliittisen hegemoniansa edistämiseksi, ja tukemasta sellaisen maakunnan 'itsenäisyyttä', jonka amerikkalainen nukkehallitus Terijoella vielä pitkälle 1950-luvulle väitti olevansa koko Kiinan ainoa legitiimi hallitsija (seikka, jonka uuskolonialistimme kernaasti meillä unohtavat -niin kuin he kernaasti unohtavat, miksi Kiinassa vallankumouksellinen liikehdintä ylipäätään vuosisadan alussa levisi).

Olen samaa mieltä Ukrainan ja Taiwanin verrannollisuudesta. Itse asiassa oli paljolti retorinen konsti lännessä kutsua Ukrainan itäisiä maakuntia 'kapinallisiksi', koska ne tukivat maan laittomasti kumottua hallitusta vuoden 2014-15 hajoamisessa. Jos mitään, kapinallisia olivat maan länsiosat, missä vallankaappaus toteutettiin. Itäosa jäi lojalisteille, joille väkivaltaa seuranneiden neuvottelujen tuloksena olisi silti kelvannut autonominen asema.

Se vain katsottiin lännessä tuttuun tapaan toisin päin, kun kyse oli väärästä joukkueesta.

[Norma Bates]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009538094.html

"Kiinan Ranskan-suurlähettiläs Lu Shaye kyseenalaisti perjantaina Krimin kuulumisen Ukrainalle ja samalla Neuvostoliittoon kuuluneiden valtioiden täysivaltaisuuden."

Koska Kiina pitää Taiwania osana itseään, eihän se mikään ihme ole että ottaa tuollaisen kannan entisiin NL-maihin.

[Karikko]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009538094.html

"Kiinan Ranskan-suurlähettiläs Lu Shaye kyseenalaisti perjantaina Krimin kuulumisen Ukrainalle ja samalla Neuvostoliittoon kuuluneiden valtioiden täysivaltaisuuden."

Koska Kiina pitää Taiwania osana itseään, eihän se mikään ihme ole että ottaa tuollaisen kannan entisiin NL-maihin.

Niin oikeasti krim kuuluu tietenkin tataareille, tai osmaaneille olihan siellä kreikkalaisiakin ja hetken saksakin taisi sen omistaa.

Amerikka kuuluu intiaaneille- suomi saamelaisille tai ruotsalaisille venäjääkin oltiin sata vuotta.

[Aave]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009538094.html

"Kiinan Ranskan-suurlähettiläs Lu Shaye kyseenalaisti perjantaina Krimin kuulumisen Ukrainalle ja samalla Neuvostoliittoon kuuluneiden valtioiden täysivaltaisuuden."

Koska Kiina pitää Taiwania osana itseään, eihän se mikään ihme ole että ottaa tuollaisen kannan entisiin NL-maihin.

Ovat nyt poistaneet suurlähettilään julkilausuman Ranskan lähetystönsä verkkosivulta. Ikään kuin asia unohtuisi sillä...

[ROOSTER]

Kiina kostaa tavalla joka on sille omakohtaisesti valitettavan tuttua 1800-luvulta, tällöin brittien toimesta - Myrkytetään huumeilla vastapuolen kansaa.

Oopiumisodissa oopiumi ja siitä käytävän kaupan salliminen Kiinassa oli osasyy sotiin eikä suinkaan ainoa tekijä. Britannia hallitsi tuolloin Intiaa, jossa oopiumia tuotettiin, ja sen oli havaittu käyvän hyvin kaupaksi Kiinassa. Britannia kaipasi lisätuloja Kiinasta, sillä kauppa oli alijäämäistä ennen ensimmäistä oopiumisotaa eikä toivotulla tasolla oopiumisotien välissä.

    Ensimmäinen oopiumisota (1839–1842)
    Toinen oopiumisota (1856–1860)

Britannia sai Kiinalta huomattavia myönnytyksiä oopiumisotien seurauksena. Kenties merkittävimmäksi jäi ensimmäisessä oopiumisodassa saatu Hongkong. Toinen oopiumisota taas toi kaikille ulkomaille merkittävästi valtaa Kiinassa.

Nykyään:

Kiina kosti Nancy Pelosin Taiwanin-vierailun – salli fentanyyli­virrat Meksikoon

Yhdysvaltain suhde Meksikoon on vaikeassa vaiheessa. Naapurimaa on tärkeä Kiina-riippuvuuden vähentämisessä, mutta huumekartellit ovat lyöneet sen demokratian kuilun partaalle.
...
2010-luvulla fentanyylia ja sen raakakemikaaleja tuotiin Yhdysvaltoihin vielä pääasiassa suoraan Kiinasta. Virta hidastui, kun Yhdysvallat sai Kiinan valvomaan aineiden vientiä.

Vuoden 2022 kesällä Kiina lakkautti fentanyylin raaka-aineiden viennin tarkkailun. Kyseessä oli vastatoimi Yhdysvaltain kongressin puhenaisen Nancy Pelosin vierailulle Taiwaniin.

[Karikko]

^
Huumesotaa tai muuta on harjoitettu aina, eikä tuokaan uutinen taida kertoa koko totuutta.

Tuskin kiina on sen kummempi raaka-ainen lähtömaa, kuin ne läheisemmät. Edullisempi saattaa kyllä olla. Kiinaa pelätään myös sähköautojen liian hyvänä valmistajana.

Trmp--

>>>

Vakuutusjätti varoitti kiinalaisten autojen vyörystä – "Euroopalla ei ole varaa seurata sivusta"
Eurooppa ei voi enää vain istua katsomossa, kun kiinalaiset sähköautojen valmistajat tulevat voimalla Euroopan markkinoille, saksalainen vakuutusyhtiö Allianz arvioi raportissaan

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009574221.html

[Norma Bates]

Sähköpostiini tulleen adressin perusteella Kiina kerää informaatiota ihmisten geeneistä, ja jokin amerikkalainen yritys auttaa siinä. Tätä on suoritettu uiguureille, ja nyt tiibetiläisille.