Kiinan aikomukset maailmalla?

[Laika]

Kehitysmailla kuten Kiinalla ei kuitenkaan ole juuri kumpaakaan ominaisuuta riesanaan.

En tiedä onko Kiinaa voinut enää pitkään aikaan kutsua kehitysmaaksi. Vankasti keskituloinen maa, ja tieteen puolesta taitaa olla lähestymässä maailman huippua.

Mao ei myöskään tullut tyhjästä. Hänen valtaansa edelsi vuosisata kaaosta, kapinoita, sisällissotia, ulkovaltojen interventioita, japanilaismiehitystä ym. kivaa. Hänen jälkeensä on meno ollut vakaata. En siis kauheasti ihmettele, että häneen suhtaudutaan niin kuin suhtaudutaan.

Mulle tuo Kiinan keskiluokka ja sen koko ovat tyystin tuntemattomia asiakokonaisuuksia ja käsitykseni varmasti johtuvat suoraan siitä.

Tulee aika ajoin tunne, että ihmiset eivät ole kauhean hyvin sisäistäneet, mitä Kiinassa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut. Kiinan taloudellinen kasvu on ollut nopeampaa kuin se oli lännessä toisen maailmansodan jälkeen.

Siellä mm. vuosittainen tutkimus- ja kehitysmäärärahoitus (R&D) on mennyt heittämällä ohi Yhdysvalloista. Maa vasta tuplasi koulutusmäärärahat maaseutualueillaan.

Siitä paniikinlietsonta ja propagandakoneiston näkyvä käynnistyminen juuri johtuvat. Kiinalaiset rakentavat luotijunayhteyksiä ympäri aasiaa sillä välin, kun meillä kiristetään ja uhkaillaan kaikkia neutraaliteettiin pyrkiviä osapuolia. Amerikoissa on viimein tajuttu, etteivät he pysy mukana suurvaltakilpailussa reiluilla konsteilla. Niinpä on yritettävä lyödä vyön alle.

Koska länsi kuitenkin on niin täynnä itseään, se ei vieläkään ole huomannut kysyä, missä 'demokraattisen lännen' oma proaktiivinen, moraalinen pääoma makaa. Emme me niin helvetin hienoilta muun maailman silmissä näytä harjoittaessamme taloudellista kiristystä*, puhdasoppista varkautta,
holistista propagandapommitusta, sotilaallista uhkailua ja sabotaasia. Ai niin, ja rahoittaessamme ja aseistaessamme kansainvälisiä terroristiverkostoja. Muiden syyttäminen kaikesta siitä, mitä itse teemme, saattaa toimia aikansa. Vähitellen se retoriikka alkaa käydä vanhaksi, kun myös lähi-idän kumppanit tajuavat yksi kerrallaan, etteivät ne hyödy mitään vasallisuhteestaan länteen.


*...ja samainen kiristys koskee myös omiamme. Tänään silmiini sattui esimerkiksi seuraava:

Fatto Quotidiano's paper edition this morning has three articles about how Italy is being forced into not renewing its Silk Road accord with China, which comes up for renewal in 2024 (after five years in effect). Italy is the only G7 country to be in the Silk Road. Which makes sense, given that Roma has been one terminus of the Silk Road for, ohhh, a couple-a thousand years.

Pressure is coming from the US of A and the EU. And after NordStream, the Italians know what the friendses are capable of.

[Aave]

En tiedä onko Kiinaa voinut enää pitkään aikaan kutsua kehitysmaaksi. Vankasti keskituloinen maa, ja tieteen puolesta taitaa olla lähestymässä maailman huippua.

Alueellinen vaihtelu on silti erittäin suurta, mutta kyllä Kiinassa on jo hyvin toimivat sisämarkkinat, eikä maan talous ole enää ihan niin riippuvainen viennistä, kuin aiemmin. Tieteiden saralla tilanne on monisyinen, joskin tiedän itsekin näistä asioista vain pintapuolisesti. Pitkään on ollut niin, että Kiinan omaehtoinen tieteellinen innovointi on ollut varsin vähäistä - mikä tarkoittaa plagiointia länsimaisista tutkimuksista, teollisuusvakoilua, ja muuta institutionaalisen tason vakoilua. Varmasti tämäkin tilanne on vuosien varrella kohentunut, mutta tutkimusten tasoon (Yleisellä tasolla) sopii suhtautua varauksella, kuin myös siihen, mikä taho tutkimuksen on alun perin tehnyt (Plagiaatit). Kiinalaisia, akateemisen tason opiskelijoita opiskelee ympäri maailmaa - eikä vain huippuyksiköissä, vaan halki koko länsimaisen korkeakoulukirjon.

Sikäläinen tieteenharjoittaminen tapahtuu täysin toisenlaisessa poliittisessa toimintakulttuurissa, kuin länsimaissa. Olipa kyse markkinavetoisista tutkimuksista (Yritysten oma R&D) tai valtion rahoittamasta tieteenteosta, kaikki on joka tapauksesta ylhäältä alas -johdettua, ja viime kädessä valtion kontrolloimaa. Kiinalaisen tieteenteon etiikka ja moraali eivät nekään ole keskeisiä huomioitavia, mistä tosin voi olla vain hyötyä verrattuna länsimaiseen tieteentekoon. Myös turva- ja varomääräykset ja niiden noudattaminen poikkeavat länsimaisesta. Suattaapi olla, että välillä pääsee esim. vähän viruksia karkuun labrasta...

Seuraava artikkeli on viisi vuotta vanha mutta laitoin sen, koska siitä saa edelleen pätevän yleiskuvan kiinalaisittain harjoitetun tieteen pääsektoreista, ja artikkelin kirjoittaja on asiantunteva lähde:

Inventing the future in Chinese labs: How does China do science today? (The Conversation).

[Aave]

Siellä mm. vuosittainen tutkimus- ja kehitysmäärärahoitus (R&D) on mennyt heittämällä ohi Yhdysvalloista.

En jaksa kommentoida poliittista puppugeneraattoriasi tämän enempää, mutta "heittämällä ohi" on kuten muutkin jutskasi: suurta liioittelua, jossa määräävänä tekijänä antiamerikkalaisuus.

Kiina on tutkimusrahoituksessa edelleen toisena, tai korkeintaan pariteetissa. China Closes Gap with U.S. on R&D Investments, But Hasn't Caught Up (factcheck.org).

Jos jenkit jostain ovat helisemässä niin siitä, miten Kiina on rakentamassa laivastoaan ohi Yhdysvaltojen.

[Norma Bates]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdysvaltain-tiedustelu-kiinan-mystinen-avaruuskone-vapautti-maan-kiertoradalle-tunnistamattoman-esineen/8709094#gs.zcoyg5

Mitkähän lienevät Kiinan aikomukset avaruudessa.

[Hayabusa]

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdysvaltain-tiedustelu-kiinan-mystinen-avaruuskone-vapautti-maan-kiertoradalle-tunnistamattoman-esineen/8709094#gs.zcoyg5

Mitkähän lienevät Kiinan aikomukset avaruudessa.

Samat kuin muiden avaruusjoukkoja kohoavien. Tästäkin jo kirjoitettu täällä.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,2034.msg109499.html#msg109499

[ROOSTER]

Maailmanpoliittista mietintää.

Länsimaisten yhtiöiden on aiheellista harkita Kiina-yhteyksien katkaisemista jos ilmenee, että Kiinan aseapu Venäjälle on kasvanut, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

[Toope]

Maailmanpoliittista mietintää.

Länsimaisten yhtiöiden on aiheellista harkita Kiina-yhteyksien katkaisemista jos ilmenee, että Kiinan aseapu Venäjälle on kasvanut, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Kiina tekee nyt sitä, mitä on monesti tehnyt aiemmin: Keskittää valtaa, tukkii suut toisinajattelijoilta, pilaa siten maansa tulevaisuuden.
Me olemme Kiinan historiassa nähneet tämän aiemminkin. Potentiaalista lahjakkuutta on, mutta historiallinen valtajärjestelmä aina keskittää valtaansa tuhoten kehitystä.

[a4]

Dokkaritrilogia Kiinasta: https://areena.yle.fi/1-50211368

[Hayabusa]

^
Made in Taiwan

Eka osa, jossa tutkittiin kiinalaista nettiä oli mielestäni paras. Vika osa oli aikamoista häröilyä.

[a4]

Kiina on kertonut ystävälleen Venäjälle maitten rajoista uudella kartalla.

Kiinan valtiollinen karttatoimisto julkaisi hiljattain maan uudet viralliset standardikartat vuodelle 2023. Kartoissa on ensi kertaa merkitty osa Venäjälle kuuluvasta saaresta Kiinalle.

Kiinasta on kasvanut Ukrainan sodan aikana Vladimir Putinin Venäjän yksi läheisimmistä kumppaneista.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen mukaan 40 prosenttia Venäjän ulkomaankaupasta menee Kiinaan. Kiinan koko ulkomaankaupasta Venäjä taasen muodostaa edelleen vain muutamien prosenttien siivun.

Maaliskuisessa tapaamisessa Moskovassa Kiinan johtaja Xi Jinping ja Putin ylistivät maiden suhteiden saavuttaneen "uuden aikakauden".

Talouslehti RBK pyysi Venäjän ulkoministeriötä kommentoimaan Kiinan uutta karttaa, mutta vastausta ei ole kuulunut.

Kremlin äkillinen vaikeneminen huomattiin myös Ukrainassa, jossa uutistoimisto Unian arveli sen johtuvan siitä, että Venäjällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hiljaisesti hyväksyä asia.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/691d1e4f-bc8a-4f7f-9cc7-49f89f73eea4

Uusi aika, uudet kujeet.
Venäjän kommenttia odotellessa.

[Laika]

Venäjän kommenttia odotellessa.

Jos sellainen tulisikin, niin luuleeko A4 löytävänsä sen Iltalehdestä.

[Toope]

Kiina on uhka, ei ystävä.
Onneksi Kiina on ehkä taas sulkeutumassa sisäänpäin...

[-:)lauri]

Voitasko sopia sellainen sääntö, ettei puhuttaisi Kiinasta mitään? Toope selvästi säikähtää sanasta "Kiina" hysteerisen pakokauhun valtaan.

[ROOSTER]

Sun Yat-sen oli hän joka johdatti maansa uuteen järjestykseen entisen keisarivallan jälkeen.

10. lokakuuta 1911 sotilaallinen kansannousu Wuchangissa, johon Sun ei ollut suoranaisesti osallinen, aloitti prosessin joka kaatoi vuosituhansia kestäneen keisarivallan Kiinassa. Luettuaan lehdistä Qing-dynastian vastaisista levottomuuksista, Sun palasi välittömästi Yhdysvalloista Kiinaan.

29. joulukuuta 1911 provinssien edustajat valitsivat Sunin Kiinan tasavallan presidentiksi

Siihen aikaan Sun luopui presidenttiydestä Yuan Shikain hyväksi, jotta tämä maan mahtavin sotilasjohtaja saataisiin keisarivallan kumoamisen taakse, mutta tämä pirulainen ryhtyikin diktaattoriksi ja Sun joutui pakenemaan Japaniin.


Yan Shikai

Eräs herra Mao kiinnostui Sunin ajatuksista.

Wuchangissa puhkesi lokakuussa 1911 kapina Qing-dynastiaa vastaan.[13] Changshassa opetus keskeytettiin, ja kapinointia ihaillut Mao värväytyi Sun Yat-senin vallankumousarmeijan riveihin. Mao ei osallistunut sotatoimiin ja käytti vapaa-aikansa lueskellen. Kuuden kuukauden palveluksen jälkeen hän pyysi eroa armeijasta voidakseen palata opintojensa pariin.[13] Xinhai-vallankumouksen myötä keisarikunnan tilalle perustettiin keväällä 1912 ensimmäinen Kiinan tasavalta.[2]

Keisarikunnan lakkauttamisen jälkeen perinteiset virkamiesopinnot eivät enää taanneet turvattua elämää. Virattomaksi jäänyt Mao opiskeli muun muassa poliisikoulussa, lakikoulussa ja kauppaopistossa sekä historiaa.[2] Hän oli myös uuttera itseopiskelija ja luki Changshan kirjastossa länsimaisten tiedemiesten, filosofien ja liberaalien ajattelijoiden teoksia kiinankielisinä käännöksinä.[14] Nuoren Maon ajattelu oli individualistista, ja vanhemmalla iällä hän myönsi pitäneensä itseään intellektuellina, joka oli fyysisen raatamisen ja työväenluokan yläpuolella.[15] Maon isä turhautui poikansa päämäärättömään elämään ja lopetti elatusrahan maksun.[16]

Armeijatouhuun  Mao pääsi tutustumaan myöhemminkin.

Elokuussa 1927 puolue asetti Maon johtoon neljä rykmenttiä, jotka koostuivat pienviljelijöistä, kaivostyöläisistä ja entisistä Kuomintangin sotilaista. Armeija hyökkäsi Changshaan 9. syyskuuta, mutta kuusi päivää jatkuneiden taisteluiden jälkeen Mao totesi yrityksen toivottomaksi ja määräsi vetäytymisen.[40] Hän jäi vähäksi aikaa sotavangiksi mutta onnistui pakenemaan.[41] Lokakuussa Mao johti noin 1 000 eloonjäänyttä kannattajaansa Jinggangshanin vuoristoon, missä hän houkutteli paikalliset rosvojoukot liittymään kommunistien riveihin.[42]

Neuvostoliiton Changshan-konsulaatti tulkitsi perääntymisen petturuudeksi ja pelkuruudeksi.[43] Maoa syytettiin "sotilaallisesta opportunismista" ja hänet erotettiin sekä KKP:n keskuskomiteasta että Hunanin alueellisesta komiteasta.

[Toope]

Voitasko sopia sellainen sääntö, ettei puhuttaisi Kiinasta mitään? Toope selvästi säikähtää sanasta "Kiina" hysteerisen pakokauhun valtaan.

Ei säikähdä. Tunnistan vain uhan. Ei Kiina meille ystävänä tule, se tulee "Isoveljenä", hieman "Orwelliin" viitaten.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009839509.html
Kiinan talous ei ole niin vahva, mitä lännessä kuviteltiin. Kiina ei ole niin vahva, mitä Kiina kuvitteli. Kiinan talouskehitys on osin ylikuumentunutta ponzi-taloutta, velkaa ja velkaa toisten päälle...!
Osin kuplataloutta! Rakennetaan markkinaoletuksille, ei todellisen kehityksen varaan. Melkein kuin ei opittaisi länsimaisten pörssien mokista...