Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Melodious Oaf]

Tämmösiin laadullisiin käsitteisiin mun mielestä usein kuuluu se että samaan aikaan niihin sisältyy jotakin konkreettista ja usein materiaalista ja mitattavaa että jonkinlainen "henkinen puoli" jota on lopulta vaikea jäännöksettömästi ulosmitata.

Siellä keskellä on siis eräänlainen paradoksi, mutta siihen voi saada erilaisia hetkittäisiä näkymiä joista käsin se puhuttelee tai käy järkeen kun siihen liitetään omat kokemukset, hahmotukset ja muu. Tai sitten ei puhuttele.

Eli siis teoriana että Socrateksen "perseily", buddhalaisuuden "valaistuminen", Aristoteleen "eudaimonia" ja myös länsimaisen taloustieteen "menestyminen" on kaikki tämmösiä inhimillistä hyvää kuvaavia käsitteitä jotka on... kaikki yhtä lailla valaisevia tai ei täysin sen mukaan miten niitä tulkitaan. Sama juttu hyvän elämän suhteen oikeastaan. 

[TSS]

Tämmösiin laadullisiin käsitteisiin mun mielestä usein kuuluu se että samaan aikaan niihin sisältyy jotakin konkreettista ja usein materiaalista ja mitattavaa että jonkinlainen "henkinen puoli" jota on lopulta vaikea jäännöksettömästi ulosmitata.

Siellä keskellä on siis eräänlainen paradoksi, mutta siihen voi saada erilaisia hetkittäisiä näkymiä joista käsin se puhuttelee tai käy järkeen kun siihen liitetään omat kokemukset, hahmotukset ja muu. Tai sitten ei puhuttele.

Eli siis teoriana että Socrateksen "perseily", buddhalaisuuden "valaistuminen", Aristoteleen "eudaimonia" ja myös länsimaisen taloustieteen "menestyminen" on kaikki tämmösiä inhimillistä hyvää kuvaavia käsitteitä jotka on... kaikki yhtä lailla valaisevia tai ei täysin sen mukaan miten niitä tulkitaan. Sama juttu hyvän elämän suhteen oikeastaan.

Nämä mittarit tavallaan heijastavat laatijoidensa ja ehkä aikansa tai kontekstinsa käsitystä hyvinvoinnista, koska kai menestymisen on lopulta jotenkin linkityttävä ihmiskunnan hyvinvointiin. Näihin voi ehkä liittyä jotain hyvin syvään lujittuneita tai koko yhteiskunnan järjestymiseenkin liittyviä käsityksiä (tai niiden kyseenalaistamista). Lopultahan nuokin mainitsemasi "teoriat" ovat hyvinvoinnin teorioita. Vaatisi ehkä aika suurtakin paradigman muutosta, jotta nykyiset menestyksen mittarit näyttäisivät toisenlaiselta.

[Karikko]

Jos hyvillä geeneillä tarkoitetaan sitä, että on terve eliö ja "ihminen toimii oikein hyvin kaikkine fyysisine ominaisuuksineen, niin tarvitaan myös tahtoa ja oppimismahdollisuuksia kehittää tuota saatua perustaa- mihin sitten pyrkiikin.

Eli tarvitaan sitä onnea ja mahdollisuuksia sekä luontaista (himoa) ahneutta, sisua jne.. myös teräviä kyynärpäitä saavuttaakseen jotain tavoittelemisen arvoista. Yleensä rahaa, valtaa, rakkautta ja kaikkea mitä noilla evästyksillä voi saada.

Pelkästään hyvät geenit eivät siis ratkaise- diogineskin ilmeisen älykkäänä, oli päättänyt elää elämänsä "tynnyrissä.  Eräs valtaherra kyseli häneltä mitä hän tarvitsisi, kun oli rikas ja olisi halunnut auttaa- vastaus oli, jos voisit väistyä varjostamasta -

[Kopek]

Hyväosaisuus on myös sitä, että ihminen ei ole pakotettu tekemään asioita, jotka kuluttavat fyysisesti tai psyykkisesti loppuun.

Aina ei ole kyse ulkoisesta pakosta. Ketään ei taideta pakottaa tupakoimaan ja juopottelemaan ainakaan koko ikäänsä. Pakotetaanko jotkut ihmiset elämään muulla tavalla epäterveellisesti, on monimutkaisempi kysymys. Jotkut lapset varmaankin pakotetaan, kun heidän vanhempansa syöttävät heille epäterveellistä ruokaa. Aikuisten kohdalla ympäristö voi pakottaa. Jos naapurin savupiipusta tulee tappavaa savua, eikä sen vaikutusalueelta pääse muuttamaan pois, tarkoittaahan se pakkoa elää epäterveellisesti. Myös kulttuurin ja uskonnon nimissä pakotetaan ihmisiä elämään terveyden kannalta huonoa elämää. Lestadiolaisnaisten on synnytettävä enemmän kuin olisi järkevää. Musliminaiset eivät voi harrastaa liikuntaa ahdistavissa kaavuissaan. Romaninaiset invalidisoituvat raskaissa puvuissaan ja korkokengissään.

Joissakin ammateissa toimivat ovat sairaampia kuin joissakin toisissa ammateissa toimivat. Tästä tehdään joissakin tapauksissa vääriä johtopäätöksiä. Ajatellaan, että jokin tietty ammatti on poikkeuksellisen kuormittava ja epäterveellinen, kun siinä toimivat eivät ole terveitä eivätkä hyväkuntoisia verrattuna joissakin toisissa ammateissa toimiviin. Joskus syy ei ole ammatissa vaan jossakin taustalla. Sattuu esimerkiksi olemaan niin, että ne, jotka kyseiseen ammattiin päätyvät, elävät ylipäätään keskimäärin epäterveellisemmin kuin johonkin toiseen ammattiin päätyvät.

Odotin kerran parkkipaikalla autossa tytärtäni, joka oli opettamassa jossakin oppilaitoksessa. Samassa rakennuksessa toimi myös ammattikoulu, jonka päivä oli juuri loppumassa. Katselin, kun ammattikoululaisia tuli ovesta ulos tasaisena virtana. Arvioni mukaan noin yhdeksän kymmenestä sytytti tupakan pihalle tultuaan. Jos ammattikoulusta ammatteihin valmistuvat ovat jossakin myöhäisemmässä elämänvaiheessa sairaampia ja huonokuntoisempia kuin jostakin muusta oppilaitoksesta valmistuneet, onko syy heidän ammatissaan? Vai olisiko syy sittenkin siinä, että "amikseen" päätyy se joukko nuorista, joka tupakoi ja elää epäterveellisesti jo ikään kuin luonnostaan. Joku voi tietysti oppia polttamaan vielä siellä koulussa, kun suurin osa muistakin näyttää polttavan.

Löysin tutkimuksen, jossa verrattiin tupakoinnin ja huono-osaisuuden yhteyttä. Tutkittavat olivat Helsingin kaupungin työntekijöitä. Tutkimuksen tulos oli seuraava:

"Tupakointi oli suoraviivaisessa yhteydessä koettuihin toimeentulovaikeuksiin. Mitä enemmän henkilöllä oli toimeentulovaikeuksia, sitä todennäköisemmin hän tupakoi."

Eli mitä huonommin menee, sitä enemmän tuhlataan rahaa hitaaseen itsemurhaan. Mieluummin röökiä kuin lapselle ruokaa ja vaatteita.

Huono-osaisuuden kuormittavuus on aika paljon tuollaista. Huono-osaisuus ei välttämättä ole syy vaan yksi seurauksista. Syy on itsekontrollin ja tahdonlujuuden puute. Tehdään huonoja päätöksiä, eletään lyhytnäköisesti miten sattuu, tuhlataan rahat holtittomasti johonkin typerään hetken mielijohteesta, otetaan pikavippejä, jätetään laskut maksamatta, ollaan ulosotossa. Vedetään tupakkaa ja juodaan kaljaa. Ollaan humalassa. Kyllähän tuollainen elämä kuormittaa. Sitten möngitään sossuun ja valitetaan, että kyllä me ollaan köyhiä ja kurjia, auttakaa nyt vähän. Joku toinen pärjää samoilla tuloilla ja edellytyksillä aivan hyvin.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100757/035rahkonen.pdf

[TSS]

Huono-osaisuus ei välttämättä ole syy vaan yksi seurauksista. Syy on itsekontrollin ja tahdonlujuuden puute. Tehdään huonoja päätöksiä, eletään lyhytnäköisesti miten sattuu, tuhlataan rahat holtittomasti johonkin typerään hetken mielijohteesta, otetaan pikavippejä, jätetään laskut maksamatta, ollaan ulosotossa. Vedetään tupakkaa ja juodaan kaljaa. Ollaan humalassa. Kyllähän tuollainen elämä kuormittaa. Sitten möngitään sossuun ja valitetaan, että kyllä me ollaan köyhiä ja kurjia, auttakaa nyt vähän. Joku toinen pärjää samoilla tuloilla ja edellytyksillä aivan hyvin.

Huono-osaisuus ja sen syyt ja seuraukset ovat tietysti interaktiivisessa kehässä keskenään. Mutta moni noistakin asioista mitä luettelet, kytkeytyy sekä geneettisiin ominaisuuksiin, että siihen, millaista tukea ja mallia on saanut ympäristöstään. Yksilöllä on vastuu ja mahdollisuus, mutta toisaalta on hyvä ymmärtää sitäkin kaikkea, mikä on vaikuttanut siihen, millaisia olemme - sitä kautta asioihin voi ehkä parhaiten vaikuttaakin.

[Toope]

Johanna Bäckström Lerneby - Perhe
https://kirsinbookclub.com/2021/09/johanna-backstrom-lerneby-perhe-mafiosoja-vai-ruotsalaislahion-ongelmanratkaisijoita/

Tuosta voi lukea, onko libanonilaisen mafiaperheen rikollisuus valinta vai uhriutuneisuus. Jälkimmäistä kertovat, mutta todellisuus on, että itse kulttuurinsa valitsevat.

Joskus tulee mieleen kysyä, mikseivät juutalaiset käyttäydy kuin romanit, muslimit ja afrikkalaiset? Onko kulttuureissa eroja, saati älyssä?

Onneksi tuota kehitystä ei Suomessa tapahdu, koska me otamme vastaan älykkäitä siirtolaisia, emmekä heitä, jotka tuovat kulttuuriaan meille...

[Hayabusa]

Jos hyvillä geeneillä tarkoitetaan sitä, että on terve eliö ja "ihminen toimii oikein hyvin kaikkine fyysisine ominaisuuksineen, niin tarvitaan myös tahtoa ja oppimismahdollisuuksia kehittää tuota saatua perustaa- mihin sitten pyrkiikin.

Eli tarvitaan sitä onnea ja mahdollisuuksia sekä luontaista (himoa) ahneutta, sisua jne.. myös teräviä kyynärpäitä saavuttaakseen jotain tavoittelemisen arvoista. Yleensä rahaa, valtaa, rakkautta ja kaikkea mitä noilla evästyksillä voi saada.

Pelkästään hyvät geenit eivät siis ratkaise- diogineskin ilmeisen älykkäänä, oli päättänyt elää elämänsä "tynnyrissä.  Eräs valtaherra kyseli häneltä mitä hän tarvitsisi, kun oli rikas ja olisi halunnut auttaa- vastaus oli, jos voisit väistyä varjostamasta -

Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri. 

[Melodious Oaf]

Näiden ns. "perimmäisyyksiä" tavoittelevien käsitteiden kohdalla minusta paradoksaalisuus näkyy siinäkin, että jos nyt otetaan vaikka "valta" esimerkiksi, siitähän voi pyöritellä vaikka minkälaisia teorioita ja käsitehimmeleitä, ja silti jollain tasolla se mitä se käytännössä tarkoittaa on myös sitä, ettei kiinnosta pätkääkään koko juttu vaan aivan muu, ei sen tavoittelu, ei se onko sitä, kenellä tai kuinka paljon tms.

Kun taas jos tavoittelee tai fetisoi jotain tollasta... silloin siihen ei oikein ikinä edes voi päästä tai se on... no. Eräänlaista orjuutta sekin.

Ja en usko että noita paradokseja on mahdollista täysin purkaa auki, mikä on tavallaan just se pointti myös

[Toope]

Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri. 

Miksei kukaan tavoittelisi rahaa ja valtaa?

[Hayabusa]

Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri. 

Miksei kukaan tavoittelisi rahaa ja valtaa?

Raha on vain väline. Tuossa on vanha kertomus rahan tuomasta onnesta ja ennen kaikkea miten jollain on onnellisuus läsnä ilman massiivisia masseja.
https://kallemikkolainen.fi/kirjoituksia/tarina-kalastajasta-ja-liikemiehesta/

[Karikko]

Jos hyvillä geeneillä tarkoitetaan sitä, että on terve eliö ja "ihminen toimii oikein hyvin kaikkine fyysisine ominaisuuksineen, niin tarvitaan myös tahtoa ja oppimismahdollisuuksia kehittää tuota saatua perustaa- mihin sitten pyrkiikin.

Eli tarvitaan sitä onnea ja mahdollisuuksia sekä luontaista (himoa) ahneutta, sisua jne.. myös teräviä kyynärpäitä saavuttaakseen jotain tavoittelemisen arvoista. Yleensä rahaa, valtaa, rakkautta ja kaikkea mitä noilla evästyksillä voi saada.

Pelkästään hyvät geenit eivät siis ratkaise- diogineskin ilmeisen älykkäänä, oli päättänyt elää elämänsä "tynnyrissä.  Eräs valtaherra kyseli häneltä mitä hän tarvitsisi, kun oli rikas ja olisi halunnut auttaa- vastaus oli, jos voisit väistyä varjostamasta -

Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri. 

Niin, en tiedä millaisia tynnyreitä oli tarinan aikoihin käytössä, mutta ei kait nekään ilmaisia- tynnyrintekijöiden ammattikunta varmaan osasi hinnoitella tuotteensa, jos se oli vielä erikoiskokoinen.

Varmaan viisauksia lateleva tynnyrissä asuva oli jonkinlainen kuuluisuus, jolta tultiin kyselemään neuvoja- se lienee ollut hänen tarkoituksensa ja tyydytyksen lähde.
Ellei sitten tuokin episodi ole jonkun filosofin kehittämä tarina- kuten jeesuksen verenkin puhdistava vaikutus- mooseksesta ja muhamedista puhumattakaan..

[Hippi]

Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri. 

Miksei kukaan tavoittelisi rahaa ja valtaa?

Kaikki ei pidä sitä niin kovin tavoittelemisen arvoisena. Torjuin useammankin kerran tarjoukset ryhtyä joksikin ryhmän vetäjäksi, projektipäälliköksi ja mitä niitä nyt onkaan. Toimenkuvan muutoksen houkuttimena tarjottiin joitain satasia lisää palkkaa kuukaudessa. Viimein sain sanottua riittävät kovalla äänellä, että turha tarjota tuollaista koiran virkaa, viihdyn paljon enemmän siinä missä tiedän olevani hyvä, eli varsinaisena tekijänä.

Pikkupomo on vallankäyttäjiä alaistensa suhteen ja vastuussa ylöspäin siitä, että saa porukkansa tekemään työt ajallaan ja laadukkaasti. Joukossa yleensä on aina joku ketku ongelmatapaus, joka lusmuaa ja käy koko porukan hermoille. Tällaisia olisi pitänyt paimentaa ja sen lisäksi istua järjettömässä määrässä turhia kokouksia.

Ei todellakaan olisi kiinnostanut vähän isommastakaan palkankorotuksesta.

[MrKAT]

Valtaansa voi myös silleen hmm.. säikähtää. Eri asia jos pomona päättää että nyt tehdään näin ja näin kuin jos saa valtaa toisten mieliin, esim. poliittiseen äänestyspäätökseen tai semmoiseen. Sitä kauhistuin. ("Huhhuh-Herrajestas, älkää nyt vain minun sanaan luottako (^apua)" -ajatusfiilinkejä tuli kun lähimmäiset päätti äänestää sitä mitä minä perustelin. Ehkä siinä oli se että jos minä voin vaikuttaa noin hyvin niin mites helposti pahat voi sitten vaikuttaa lähimmäisteni mieliin. Ja se että tavallaan tulee sananvastuun raskas paino, minä olenkin yhtäkkiä vastuussa mitä he ajattelevat ja päättävät.)

[Socrates]

Kyllähän valtaa himoitaan niin työpaikoilla kuin muuallakin. Nekin jotka alunperin karsastavat valtaa, alkavat himoita sitä lisää, jos joutuvat sitä ottamaan.

Valta turmelee käytännössä kaikki ihmiset.  En osaa sanoa onko parempi antaa valtaa sille, joka sitä avoimesti havittelee vaiko kursailee.

[Brutto]

Kyllähän valtaa himoitaan niin työpaikoilla kuin muuallakin. Nekin jotka alunperin karsastavat valtaa, alkavat himoita sitä lisää, jos joutuvat sitä ottamaan.

Valta turmelee käytännössä kaikki ihmiset.  En osaa sanoa onko parempi antaa valtaa sille, joka sitä avoimesti havittelee vaiko kursailee.

Ne, jotka valtaa himoitsevat, käyttävät valtaa yleensä itsekkäistä syistä. Yleensä he hakevat ensisijaisesti itselleen hallinnan tunnetta, josta saattaa tulla riippuvaiseksi. Nämä ovat yleensä huonoja johtajia, sillä he eivät johda, vaan ryhtyvät hallitsemaan sen kaikkine ikävine lieveilmiöineen.

Yrityksen tai yhteisön johtajana valtaa rakastava hallitsija on aina vahingollisempi kuin valtaan varauksella suhtautuva tyyppi, joka käyttää valtaansa säästellen ja vain yhteisön parhaaksi.