Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Toope]

Koiriahan on pitkään jalostettu niin, että on vahvistettu haluttuja ominaisuuksia käyttämällä pentutehtailuun juuri sellaisia vanhempia, joilla nämä toivotut ominaisuudet ovat mahdollisimman vahvana. Ominaisuudet voivat olla ulkonäöllisiä tai niitä "henkisiä" ominaisuuksia, eli koirasta saadaan silloin mahdollisimman helposti käyttötarkoitukseensa koulutettava. Kaikenlaiset virheelliset yksilöt viedään saunan taakse tai pikkuvikaiset voidaan antaa epäpuhtaina lemmikiksi.

Siinäpä on hyvä vertailukohta, johon ihmisiä ja näiden erilaisuuttaa voi verrata.

Juutalaiset ovat suosineet koulutettuja miehiä ja naisia = heidän pariutumispotentiaali on suurempi. Onko älykkyys parantunut, kun pogromeissa on kuollut vähemmän sivistynyttä väkeä älykkäämpien selviydyttyä paremmin? Älykkäämmät/menestyneemmät ovat vainojen jälkeen jatkaneet sukuaan = yhteisön älykkyystaso kasvaa.
Miksikö juutalaista älymystöä on niin paljon? Koiravertauksesi viittaa jalostukseen...

[Hippi]

Koiriahan on pitkään jalostettu niin, että on vahvistettu haluttuja ominaisuuksia käyttämällä pentutehtailuun juuri sellaisia vanhempia, joilla nämä toivotut ominaisuudet ovat mahdollisimman vahvana. Ominaisuudet voivat olla ulkonäöllisiä tai niitä "henkisiä" ominaisuuksia, eli koirasta saadaan silloin mahdollisimman helposti käyttötarkoitukseensa koulutettava. Kaikenlaiset virheelliset yksilöt viedään saunan taakse tai pikkuvikaiset voidaan antaa epäpuhtaina lemmikiksi.

Siinäpä on hyvä vertailukohta, johon ihmisiä ja näiden erilaisuuttaa voi verrata.

Juutalaiset ovat suosineet koulutettuja miehiä ja naisia = heidän pariutumispotentiaali on suurempi. Onko älykkyys parantunut, kun pogromeissa on kuollut vähemmän sivistynyttä väkeä älykkäämpien selviydyttyä paremmin? Älykkäämmät/menestyneemmät ovat vainojen jälkeen jatkaneet sukuaan = yhteisön älykkyystaso kasvaa.
Miksikö juutalaista älymystöä on niin paljon? Koiravertauksesi viittaa jalostukseen...

Herran jestas sentään, en minä tähän aiheeseen ole koiria tuonut, vaan viestini oli kritiikkiä sille, että Kopek oli laittanut ihmiset ja koirat rotuineen samalle viivalle tai ainakin samaan viestiin pohtien ovat samalla viivalla.

Jos olisit lukenut tarkemmin edeltävät viestit, niin ehkä olisi viestini avautunut sinullekin paremmin, vaikka tällä kertaa lainausmerkintä puuttuikin.

Ei ollut minulla mitään koiravertausta, vaan tuo viimeinen rivi viestissäni oli sarkasmia, joskin ilmeisen huonosti muotoiltua, jos ei viesti mennyt perille. Pitääpä olla vastedes tarkempi, kun täällä on niin eritasoisia lukijoita.

[Kopek]

Herran jestas sentään, en minä tähän aiheeseen ole koiria tuonut, vaan viestini oli kritiikkiä sille, että Kopek oli laittanut ihmiset ja koirat rotuineen samalle viivalle tai ainakin samaan viestiin pohtien ovat samalla viivalla.

Tämäkin taitaa olla kielletty aihe niin kuin se toinen. Kirjoitan nyt kuitenkin, koska en jaksa harrastaa määräänsä enempää itsesensuuria.

Olen ennenkin lukenut tällä foorumilla jonkun kirjoittamana saman, minkä hippi esitti, joten osasin odottaa sitä. Toisin sanoen, että koiria ja ihmisiä ei voi verrata toisiinsa, koska koirat on jalostettu, mutta ihmisiä ei ole.

Jos ihmisiä ei ole jalostettu, miksi sitten on fyysisesti erilaisia ihmisryhmiä?

Ori eri värisiä ihoja, eri muotoisia kasvoja, erilaisia luuston rakenteita, erilaisia hormonitoiminnan tasoja sekä monia muita piirteitä, joiden osalta ihmisryhmät eroavat toisistaan.

Vastaan kysymykseeni itse ja esitän arvion, että ihmisen jalostajana on toiminut luonto ja ympäristö. Ihmisryhmät ovat sopeutuneet siihen ympäristöön, missä he ovat eläneet. Kun ympäristö on ollut erilainen, ihmisetkin ovat muokkautuneet vuosituhansien aikana hieman erilaisiksi. Tämä asia kai myönnetään pääpiirteittäin yleisesti, joten en esitä mitään radikaalia tai vallankumouksellista näkemystä.

Siinä vaiheessa mennään kielletylle alueelle, kun otetaan tarkasteluun mukaan henkiset ominaisuudet ja lisätään ympäristöksi myös sosiaalinen ympäristö eivätkä pelkät luonnonolot. Aikaisemmin tämä ei ollut mikään ongelma, mutta nykyisen virallisen ja ainoan sallitun käsityksen mukaan tällaisista asioista puhuminen on... tiedätte kyllä, mitä.

Aihealue on tiede, ja käsittelen asiaa tieteelliseltä kannalta.

Luin kerran mielenkiintoisen uutisen, johon en valitettavasti pysty enää antamaan linkkiä, koska en muista missä se oli. Uutisessa kerrottiin Australiassa tehdystä kokeesta (olen tämän ennenkin kertonut), jossa haluttiin selvittää, onko samaan lajiin kuuluvien lintujen erilainen laulukuvio seurausta perinnöllisistä tekijöistä vai perimästä. Tiedettiin nimittäin, että kyseiset linnut laulavat eri tavalla eri puolilla mannerta. Linnut olivat kuitenkin täysin samaa lajia ja samanlaisia.

Koe tehtiin siten, että tietystä populaatiosta kerättiin linnunmunia ja sijoitettiin ne toisen populaation pesiin, jolloin emolinnut hautoivat ne aivan kun omina muninaan ja kohtelivat poikasia kuin omiaan. Kokeessa havaittiin, että syntyneet vierasperäiset linnut alkoivat laulaa kuten muutkin parven linnut. Laulutapa oli siis opittu eikä perinnöllinen. Eli sen lauluja laulat, kenen ruokaa syöt. 

Koe lopetettiin ja tulokset kirjattiin tutkimusraportteihin. Jonkin ajan päästä tehtiin kuitenkin yllättäviä havaintoja. Lintuparvesta alkoi kuulua vääränlaista laulua. Jotkut linnuista lauloivat siten kuin niiden geneettiset sukulaiset mantereen toisella laidalla. Perimä oli syrjäyttänyt opitun.

Voi olla, että kerron tuon tarinan hieman väärin tai epätarkasti, koska en voi enää varmistaa muistikuvani aitoutta.

En ole toistaiseksi nähnyt helppotajuista tieteellistä perustelua sille, miksi luonnonolot ovat muokanneet ihmisistä fyysisesti hieman erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta miksi eroja ei ole kehittynyt henkiselle puolelle eli temperamenttin, älykkyyteen, lyhyt/pitkäjännitteisyyteen, seksuaaliseen aktiivisuuteen, parisuhdeuskollisuuteen, laiskuuteen/ahkeruuteen... ja mitä kaikkia eroja voidaankaan keksiä.

https://www.genome.gov/about-genomics/fact-sheets/Eugenics-and-Scientific-Racism

[kertsi]

Jalostaminen tarkoittaa tarkoituksellista tiettyjen ominaisuuksien (esimerkiksi luonne palvelutehtävässä, ihmistä miellyttävä ulkonäkö) esiinsiivilöimistä kotieläimissä tai tuotantoeläimissä. Luonnonvalinta ja seksuaalivalinta toimivat eri periaatteella, sillä niissä siivilöidään esiin ympäristöön parhaiten sopeutuvat eläimet, tai jälkimmäisessä parhaan flaksin omaavat eläimet, ja niissä ei ole mitään ihmisen suorittamaa tietoista valintaa taustalla (poislukien natsien evoluution mittakaavalla merkityksettömissä rodunjalostuskokeissa). Nämä ovat siis aivan eri asioita.

Vielä ei ole tullut esiin, miksi tämä foorumi-goebbels pitää rodunjalostusteemaa esillä vuodesta toiseen. Mitä sitten, jos ihmiset tai ihmisryhmät ovat erilaisia? Mitä siitä Kopekin mielestä pitäisi seurata? Eugeniikkaako ja uutta Lebensborniako hän haikailee?

[Hiha]

En ole toistaiseksi nähnyt helppotajuista tieteellistä perustelua sille, miksi luonnonolot ovat muokanneet ihmisistä fyysisesti hieman erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta miksi eroja ei ole kehittynyt henkiselle puolelle eli temperamenttin, älykkyyteen, lyhyt/pitkäjännitteisyyteen, seksuaaliseen aktiivisuuteen, parisuhdeuskollisuuteen, laiskuuteen/ahkeruuteen... ja mitä kaikkia eroja voidaankaan keksiä.

Epätieteellisen seuran puolesta, kolme pointtia.

Yksi. Tietyt erot kuten ihonväri ovat vain muutaman geenin ohjaamia. Älykkyyteen puolestaan vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, kukaan ei tiedä mitkä kaikki. Luonnonvalinta toimii nopeammin D-vitamiinin saannin varmistamisessa kuin yleisälykkyyden kasvattamisessa, koska vaadittu muutos on pienempi vaikkakin näkyvä. Ihmisen ihonväri vaaleni tuhansissa vuosissa siellä missä siihen oli valintapaine. Aivojen koko kasvoi paljon tätä hitaammin edeltävillä lajeilla. Fyysisetkään muutokset eivät ole nopeita, jos muutettavaa on paljon. Arktisilla alueilla ihmisen olisi kannattanut kehittyä petoeläimeksi sekasyöjän sijaan. Mitään merkkiä tällaisesta ei ole.

Kaksi. Raajojen pituuteen tai ihonväriin on siis helpompi vaikuttaa kuin aivojen kehitykseen. Lisäksi tietynlaisesta ruumiinrakenteesta on selvästi hyötyä juuri tietyissä oloissa. Aivojen ohjaama toiminta on yleistyökalu. Miksi laiskuus olisi hyödyllisempää vuoristossa kuin tasangolla? Miksi lyhytpinnaisuus olisi etu arolla mutta ei metsässä?

Kolme. Evolutiivinen yksikkö on populaatio. Päiväntasaajan tienoilla vaalea iho palaa helposti. Vaihtelusta sen kohdalla ei ole juuri hyötyä. Henkisissä kyvyissä ja ominaisuuksissa vaihtelu on kaikkialla paljon suurempaa kuin fyysisissä. On ryhmän etu, että joukosta löytyy sekä äkkipikaisempia että harkitsevampia. Niin uutteria kuin niitä jotka miettivät eikö tätä voisi tehdä helpomminkin.

[Toope]

...En ole toistaiseksi nähnyt helppotajuista tieteellistä perustelua sille, miksi luonnonolot ovat muokanneet ihmisistä fyysisesti hieman erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta miksi eroja ei ole kehittynyt henkiselle puolelle eli temperamenttin, älykkyyteen, lyhyt/pitkäjännitteisyyteen, seksuaaliseen aktiivisuuteen, parisuhdeuskollisuuteen, laiskuuteen/ahkeruuteen... ja mitä kaikkia eroja voidaankaan keksiä...

Eivätkös Lynnin, Vanhasen, Hernnsteinin ja Murrayn tutkimukset viittaa siihen, että olosuhteet (genetiikka ja ympäristövaikutukset) ovat muokanneet eri ihmisryhmistä jossain määrin erilaisia? Siten, että vaikutukset näkyvät yhteiskuntienkin tasolla.

[Toope]

Ympäristö, olosuhteet, oma kulttuuri/tapa reagoida yhteiskunnan muutoksiin, kaikki vaikuttavat siihen millainen kulttuurista kehittyy.
Voimme ihmetellä romanikulttuurin ja juutalaisuuden eroja vähemmistökulttuureina, mutta tiedämme sen, että kyse oli osin heidän omista valinnoistaan. Romanikulttuuri haki enemmän eristäytymistä, juutalaisuus haki enemmän sopeutumista valtakulttuuriin. Seuraukset ovat selvästi nähtävissä, oma valinta.

[Kopek]

Tietyt erot kuten ihonväri ovat vain muutaman geenin ohjaamia. Älykkyyteen puolestaan vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, kukaan ei tiedä mitkä kaikki.

Ihonväri ja älykkyys ovat ominaisuuksia siinä missä lukuisat muutkin. Jostakin syystä näistä kahdesta ollaan hyvin kiinnostuneita.

Jos pitäydytään otsikon aiheessa eli menestymisessä, ihonvärillä ei pitäisi olla suoraa vaikutusta siihen. Välillinen vaikutus voi tulla sitä kautta, että tietyn väristä ihmistä mahdollisesti syrjitään, mikä haittaa hänen menestymistään. Älykkyys auttaa menestymisessä, mutta ei takaa sitä. Baarien pöydissä istuu alkoholisoituneita tyyppejä, jotka menestys on kiertänyt kaukaa, vaikka nämä ihmiset saisivat hyvät pisteet älykkyystestissä. Toisaalta on olemassa poliitikkoja, virkamiehiä, yrittäjiä, työntekijöitä, taiteilijoita sekä muitakin, jotka ovat menestyneet hyvin, vaikka eivät ehkä loistaisi älykkyystesteissä. Ahkeruus, sinnikkyys, rohkeus ja läheisten antama tuki on auttanut heitä nousemaan hyviin asemiin. Eikä pidä unohtaa hyvää onnea.

Älykkyys on vain yksi kapula pinossa, kun menestymisen polkua lähdetään kulkemaan.

Googlailin vähän aiheesta, mutta en löytänyt mitään sopivaa. Ettei etsintä menisi täysin hukkaan, niin tässä jotain.

http://talkingtoawall.nicholasbauer.com/2007/10/race-and-evolution.html

[a4]

Tietyt erot kuten ihonväri ovat vain muutaman geenin ohjaamia. Älykkyyteen puolestaan vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, kukaan ei tiedä mitkä kaikki.

Ihonväri ja älykkyys ovat ominaisuuksia siinä missä lukuisat muutkin. Jostakin syystä näistä kahdesta ollaan hyvin kiinnostuneita.

Jos pitäydytään otsikon aiheessa eli menestymisessä, ihonvärillä ei pitäisi olla suoraa vaikutusta siihen. Välillinen vaikutus voi tulla sitä kautta, että tietyn väristä ihmistä mahdollisesti syrjitään, mikä haittaa hänen menestymistään. Älykkyys auttaa menestymisessä, mutta ei takaa sitä. Baarien pöydissä istuu alkoholisoituneita tyyppejä, jotka menestys on kiertänyt kaukaa, vaikka nämä ihmiset saisivat hyvät pisteet älykkyystestissä. Toisaalta on olemassa poliitikkoja, virkamiehiä, yrittäjiä, työntekijöitä, taiteilijoita sekä muitakin, jotka ovat menestyneet hyvin, vaikka eivät ehkä loistaisi älykkyystesteissä. Ahkeruus, sinnikkyys, rohkeus ja läheisten antama tuki on auttanut heitä nousemaan hyviin asemiin. Eikä pidä unohtaa hyvää onnea.

Älykkyys on vain yksi kapula pinossa, kun menestymisen polkua lähdetään kulkemaan.

Googlailin vähän aiheesta, mutta en löytänyt mitään sopivaa. Ettei etsintä menisi täysin hukkaan, niin tässä jotain.

http://talkingtoawall.nicholasbauer.com/2007/10/race-and-evolution.html

Hihan hyvään viestiin kopsaan vielä tämän jatkoksi, jos siitä olisi apua Kopekille:

There is broad consensus across the biological and social sciences that race is a social construct, not an accurate representation of human genetic variation.[17][18][19] Humans are remarkably genetically similar, sharing approximately 99.9% of their genetic code with one another. We nonetheless see wide individual variation in phenotype, which arises from both genetic differences and complex gene-environment interactions. The vast majority of this genetic variation occurs within groups; very little genetic variation differentiates between groups.[20] Crucially, the between-group genetic differences that do exist do not map onto socially recognized categories of race. Furthermore, although human populations show some genetic clustering across geographic space, human genetic variation is "clinal", or continuous.[17][19] This, in addition to the fact that different traits vary on different clines, makes it impossible to draw discrete genetic boundaries around human groups. Finally, insights from ancient DNA are revealing that no human population is "pure" – all populations represent a long history of migration and mixing.
https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_genetics#Race_and_human_genetic_variation

[Kopek]

Hihan hyvään viestiin kopsaan vielä tämän jatkoksi, jos siitä olisi apua Kopekille:

There is broad consensus across the biological and social sciences that race is a social construct, not an accurate representation of human genetic variation.

Jollakin perusteella "sosiaaliset konstruktiot" on aikoinaan keksitty. Kummallisesti ne näyttävät esiintyvän tilastoissakin.

Keskustelu tästä aiheesta näyttää olevan sitä, että itse kukin esittää muualta peräisin olevaa tietoa, lyhimmillään Wikipedian artikkeleita. Omat ja omiin oivalluksiin perustuvat mielipiteet ovat tyyppiä inha-rasisti. Tämä soppa ei taida enää hämmentämällä parantua.

Hiha kirjoittaa, että älykkyyteen vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, eikä kukaan tiedä mitkä kaikki. Jos tilanne on tämä, eikö pitäisi olla varovainen, kun esitetään mielipiteitä älykkyydestä ja sen periytyvyydestä.

Eläinmaailmasta poimitut esimerkit osoittavat, että sen muistin lisäksi, mitä me yleensä ymmärrämme sanalla "muisti", on olemassa eräänlainen geneettinen muisti, mikä tarkoittaa sitä, että eläin ikään kuin muistaa asioita ja osaa tehdä niitä, vaikka sille ei ole niitä koskaan opetettu.

Jos ei älykkyyttä pystytä tarkasti johtamaan kaikkiin mahdollisiin geeneihin ja niiden yhdistelmiin, jotka älykkyyteen vaikuttavat, pystytäänkö geneettisen muistin sisältöä määrittelemään geenintarkasti. Veikkaanpa, että ei pystytä. Näin ollen, vaikka ihmiset jakaisivat 99,9 prosenttia geneettisestä koodistaan, niin kuin a4:n esittämä artikkeli kertoo, siitä ei pysty tekemään sitä johtopäätöstä, etteikö ihmisryhmien välillä voisi olla eroa geneettisen muistin alueella.

Geneettinen muisti on ilmiönä heikko, joten kahden eri etniseen ryhmään kuuluvan ihmisen kohdalla ei voida sanoa, että tämä henkilö tulee toimimaan näin, ja tämä toinen tulee toimimaan noin, koska heidän geneettinen muistinsa ohjaa heitä eri suuntiin. Ei se aivan näin yksioikoista ole, koska mukaan tulevat yksilöiden yksilölliset ominaisuudet ja niiden vaihtelu. Mutta kun mennään miljoonia ihmisiä käsittävien tilastojen tasolle, silloin huomataan eroja todennäköisyyksissä ryhmien välillä. Erojen taustalla saattavat olla ainakin jossakin määrin perinnölliset syyt.

[Karikko]

^

Riippuu siitä mitä geneettisellä muistilla tarkoitetaan. Geenit kyllä määräävät millainen ihmisestä tulee, tai siitä tuleeko eliöstä yleensä ihminen.

Harvemmin mustille syntyy valkoisia lapsia ja lyhytjalkaisille pitkäraajaisia kersoja. Vaikeampi määritellä taidollisia ja sen kaltaisia asioita eikä luonnekaan ole suoranaisen helposti määriteltävissä.

Mutta joskus kaupan parkkipaikoilla voi katsella ihmisiä, kun he perheineen kulkevat sisälle ja ulos. Niissä voi havaita melkoisia samanlaisuuksia ja vakkakin on usein osannut kantensa valita.

(autossa joutuu joskus istumaan pitkään, kun naisväki harjoittaa ostoksiensa tekemistä) silloin on aikaa katsella ympärilleen.

Ihmisten suhteen geneettinen valinta on varmaan paljon enemmän hajaantunut, kuin joidenkin eläinten ja esimerkiksi lintujen jotka osaavat rakentaa juuri tietynlaisen pesän ilman neuvoja mahdollisuudet ovat rajallisempia. Niidenkin taidoissa on eroja ja aloittelijat joutuvat harjoittamaan taitojaan- kuten vaikka kissakin tekee nuorena.

Geneettiset perimät ovat se välttämätön alusta, joka määrää paljolti vaikka vaihtelut jopa saman perheen kohdalla ovatkin suuret.

[Kopek]

Ihmisten suhteen geneettinen valinta on varmaan paljon enemmän hajaantunut, kuin joidenkin eläinten ja esimerkiksi lintujen jotka osaavat rakentaa juuri tietynlaisen pesän ilman neuvoja mahdollisuudet ovat rajallisempia. Niidenkin taidoissa on eroja ja aloittelijat joutuvat harjoittamaan taitojaan- kuten vaikka kissakin tekee nuorena.

Ihminen kuuluu lajeihin, joissa vanhemmat ja yhteisö joutuvat pitkään opettamaan uusia yhteisön jäseniä eli lapsia selviämään itsenäisesti. Aikuinen ihminen on siis aika paljon opettamisen ja kouluttamisen ja ympäröivän kulttuurin tuote. Kalanpoikaset eivät pahemmin koulutusta tarvitse. Niistä tulee, mitä tulee.

[kertsi]

Eläinmaailmasta poimitut esimerkit osoittavat, että sen muistin lisäksi, mitä me yleensä ymmärrämme sanalla "muisti", on olemassa eräänlainen geneettinen muisti, mikä tarkoittaa sitä, että eläin ikään kuin muistaa asioita ja osaa tehdä niitä, vaikka sille ei ole niitä koskaan opetettu.

Jos ei älykkyyttä pystytä tarkasti johtamaan kaikkiin mahdollisiin geeneihin ja niiden yhdistelmiin, jotka älykkyyteen vaikuttavat, pystytäänkö geneettisen muistin sisältöä määrittelemään geenintarkasti. Veikkaanpa, että ei pystytä. Näin ollen, vaikka ihmiset jakaisivat 99,9 prosenttia geneettisestä koodistaan, niin kuin a4:n esittämä artikkeli kertoo, siitä ei pysty tekemään sitä johtopäätöstä, etteikö ihmisryhmien välillä voisi olla eroa geneettisen muistin alueella.

Geneettinen muisti on ilmiönä heikko, joten kahden eri etniseen ryhmään kuuluvan ihmisen kohdalla ei voida sanoa, että tämä henkilö tulee toimimaan näin, ja tämä toinen tulee toimimaan noin, koska heidän geneettinen muistinsa ohjaa heitä eri suuntiin. Ei se aivan näin yksioikoista ole, koska mukaan tulevat yksilöiden yksilölliset ominaisuudet ja niiden vaihtelu. Mutta kun mennään miljoonia ihmisiä käsittävien tilastojen tasolle, silloin huomataan eroja todennäköisyyksissä ryhmien välillä. Erojen taustalla saattavat olla ainakin jossakin määrin perinnölliset syyt.

Mitähän hän mahtaa tarkoittaa "geneettisellä muistilla"(numero kaksi)? Onko se hänen privaatti käsitekeksintönsä? Onko se todellinen ilmiö, ja onko se tiedemaailmassa yleisesti hyväksytty ja todennettu ilmiö?

Ihmisellä on sellainen "geneettinen muisti"(numero yksi) kuin vaistot. Ne ovat LAJItyypillisiä. Ei rotutyypillisiä. Eli homo sapiens lajin kaikilla yksilöillä ja siten myös kaikilla ihmisryhmillä - sic! kaikilla ihmisryhmillä - on samat lajityypilliset vaistot.

[kertsi]

Ihmisten suhteen geneettinen valinta on varmaan paljon enemmän hajaantunut, kuin joidenkin eläinten ja esimerkiksi lintujen jotka osaavat rakentaa juuri tietynlaisen pesän ilman neuvoja mahdollisuudet ovat rajallisempia. Niidenkin taidoissa on eroja ja aloittelijat joutuvat harjoittamaan taitojaan- kuten vaikka kissakin tekee nuorena.

Lintujen vaistonvaraiset toiminnot usein vaativat geneettisen "ohjelmoinnin" eli vaistot, mutta myös altistusta kokemuksille. Altistuksen tapahtuminen on usein tärkeää tapahtua juuri tietyssä iässä - liian aikaisin tai myöhään tapahtuva altistus ei tehoa. Jos laululintu ei sopivassa iässä kuule oman lajinsa laulua, se ei opi laulamaan lajityypillisesti. Silloin on suuri riski, ettei se pääse pariutumaankaan.

Mitähän mahtaa tarkoittaa, että "geneettinen valinta on hajaantunut"? Ei taida olla olemassakaan semmoista kuin "geneettinen valinta".

[Hippi]

Kyllä aika paljon hakutuloksia tuli halusanalla "geneettinen muisti".

Tässä yksi, joka on blogityyppinen aika asiallisesta vaikuttava https://mielenihmeet.fi/geneettinen-muisti-edeltavien-sukupolvien-yllattava-perinto/
Tuosta samaisesta tutkimuksesta on Hesari kirjoittanut myös ja kopioin sen artikkelin vähäksi aikaa tuonne jupinoihini, sillä se on vain tilaajien luettavissa.

https://www.duodecimlehti.fi/duo16177
Tuossa puolestaan puhutaan vähän toisella sanalla, mutta käsitin, että samasta olisi kyse?
---
Eläinkokeista saadut todisteet viittaavat siihen, että ympäristöaltisteiden aiheuttamat ominaisuudet voivat siirtyä usean sukupolven yli, vaikka altistusta ei enää seuraavilla sukupolvilla tapahtuisikaan. Epigeneettisenä muistina toimivat mekanismit ovat kuitenkin vielä selvittämättä. Epigeneettisen periytymisen yhteydessä usein käytetään termejä intergenerationaalinen ja transgenerationaalinen periytyminen (KUVA 3). Transgenerationaalinen epigeneettinen periytyminen viittaa tapahtumasarjaan, jossa vanhempaan kohdistuva altistus vaikuttaa jälkeläisen ominaisuuksiin ilman, että jälkeläinen itse on suoraan altistunut. Jos jälkeläisen hedelmöityksessä mukana olleet sukusolut ovat altistuneet, kyseessä ei ole transgenerationaalinen periytyminen, vaan puhutaan intergenerationaalisesta periytymisestä. Määrittelemme tässä kirjoituksessa epigeneettisen periytymisen tapahtumasarjaksi, jossa tieto ympäristön aiheuttamista muutoksista siirtyy yksilösukupolvelta toiselle sukusolujen epigenomin välityksellä. Tämä mekanismi voi toimia sekä inter- että transgenerationaalisella tasolla.
---