Älykkyys, geenit ja menestyminen

[-:)lauri]

Jos jonkun ihmisryhmän tulokset älykkyyttä mittaavissa testeissä ovat sukupolvesta toiseen heikompia kuin muiden ryhmien, eikä tämän eron poistamiseen ole tiedossa toimivia keinoja, mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, ovatko erot geneettisiä vai jostakin muusta syystä johtuvia? Voihan ympäristökin olla syynä. Planeeta maa esimerkiksi vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomasta syystä yhteen ryhmään eri tavalla kuin muihin heikentäen tämän ryhmän keskimääräistä älyllistä potentiaalia. Jos näin on, jää nähtäväksi, korjautuuko tilanne, kun ihmiskunta on siirtynyt asumaan Marsiin.

Siinä että suhtaudumme luonnonilmiöihin hälläväliä-llinjalla, on sellainen ongelma, että se korruptoi kehityksen. Lähi-Itä oli tieteiden ja kehityksen mekka vuoteen 1100-1200 asti. Sitten siellä alettiin ajatella, että asioiden tieteellisesti tutkitulla tilalla ei ole mitään väliä ja nyt niitämme niitä hedelmiä, mitä tuo leväperäisyys totuuden suhteen on tuottanut. Jo ihan senkin vuoksi sillä on paljonkin väliä, minkä ajattelemme olevan syy minkäkin luonnonilmiön taustalla.

[Karikko]

Mitäkö väliä?

No sitä väliä, että tämän keskustelun aihe on "Älykkyys, geenit ja menestyminen", jolloin länkyttäminen sellaisista älykkyyseroista, joiden syy eivät ole geenit, on asian vierestä puhumista.

Geenit ja älykkyys eivät ole mikään synonyymi.

Eikä älykkyys ole geenien tarkoitus sinänsä, jos nyt mitään älykkyyttä on yleensäkään "olemassa".

Geenit mahdollistavat sopeutumisen ja siinä "älykkyydellä" on paikkansa,, mutta silloinkin on kysymys hieman ristiriitaisesta sopeutumisesta, eikä "tervein yksilö" välttämättä pääse jatkoon (selviä jatkamaan sukuaan).

Ihmisen (alastomana apinana) alkukoto on ilmeisesti afrikassa, joten toopen mietteitä ohjenuorana ei taida kannattaa omaksua. (Afrikkalaiset geenit ovat varmaan monipuolistuneet jo silloin, kun on asuttu sitä maaperää)

[Kopek]

Kiireen keskellä kirjoitettuna pinnallisena yleisvastauksena muutamiin edellä oleviin kirjoituksiin esitän seuraavaa:

En kiistä sitä, etteivätkö testeissä ilmenevän älykkyyden ilmenemiseen vaikuttaisi monet eri asiat, joita tässä ketjussa on mainittu. En väitä, että perimä pelkästään ratkaisi. Ympäristötekijöillä, virikkeillä, yhteiskuntaluokalla, kaikella tällaisella on oma merkityksensä. Tämä on selvää.

Perimän osuuden - koska myös se vaikuttaa - uskon olevan sekä suora että epäsuora. Suora vaikutus ilmenee siten, että älykkyys periytyy niin kuin mikä tahansa ominaisuus. Epäsuora vaikutus lmenee siten, että joillakin ihmisryhmillä on paremmat ja joillakin huonommat edellytykset luoda ympäristö, joka on omiaan kehittämään älykkyyttä. Kyse voi olla ahkeruudesta, pitkäjänteisyydestä, sitkeydestä, parisuhdetaipumuksista ja muista tämän tyyppisistä asioista, jotka eivät suoraan yhdisty älykkyyteen. Nämä muut asiat voivat olla osittain kulttuurin tuotetta mutta osittain myös syy sille, että on olemassa tietynlainen kulttuuri.

Uskon, että ensiksi olivat tavat, ja tavoista syntyi kulttuuri, joka vahvistaa ja ylläpitää tapoja. Minun mielestäni on pinnallinen selitys väittää, että kulttuuri saa ihmiset käyttäytymään tietyllä tavalla. Jos näin on, mikä sitten synnytti tällaisen kulttuurin? Minun mielestäni se, että ihmiset alun alkaen käyttäytyivät tietyllä tavalla. Kulttuurihan on vain sana joka kuvaa jo olemassa olevaa ilmiötä.

[safiiri]

Kiireen keskellä kirjoitettuna pinnallisena yleisvastauksena muutamiin edellä oleviin kirjoituksiin esitän seuraavaa:

En kiistä sitä, etteivätkö testeissä ilmenevän älykkyyden ilmenemiseen vaikuttaisi monet eri asiat, joita tässä ketjussa on mainittu. En väitä, että perimä pelkästään ratkaisi. Ympäristötekijöillä, virikkeillä, yhteiskuntaluokalla, kaikella tällaisella on oma merkityksensä. Tämä on selvää.

Perimän osuuden - koska myös se vaikuttaa - uskon olevan sekä suora että epäsuora. Suora vaikutus ilmenee siten, että älykkyys periytyy niin kuin mikä tahansa ominaisuus. Epäsuora vaikutus lmenee siten, että joillakin ihmisryhmillä on paremmat ja joillakin huonommat edellytykset luoda ympäristö, joka on omiaan kehittämään älykkyyttä. Kyse voi olla ahkeruudesta, pitkäjänteisyydestä, sitkeydestä, parisuhdetaipumuksista ja muista tämän tyyppisistä asioista, jotka eivät suoraan yhdisty älykkyyteen. Nämä muut asiat voivat olla osittain kulttuurin tuotetta mutta osittain myös syy sille, että on olemassa tietynlainen kulttuuri.

Uskon, että ensiksi olivat tavat, ja tavoista syntyi kulttuuri, joka vahvistaa ja ylläpitää tapoja. Minun mielestäni on pinnallinen selitys väittää, että kulttuuri saa ihmiset käyttäytymään tietyllä tavalla. Jos näin on, mikä sitten synnytti tällaisen kulttuurin? Minun mielestäni se, että ihmiset alun alkaen käyttäytyivät tietyllä tavalla. Kulttuurihan on vain sana joka kuvaa jo olemassa olevaa ilmiötä.

Älykkyys nyt kuitenkaan ei ole ainoa ihmisen ominaisuus tai piirre, joka vaikuttaa käyttäytymiseen. Siten jostain käyttäytymis- tai kulttuurierosta - vaikka lähtökohdaksi ottaisi Lisä
ajatuksesi siitä, että kulttuuri on tuon käyttäytymisen tulosta - ei voi todistaa vielä yhtään mitään siitä, onko jollakin väestöryhmällä älykkyyttä tuottavia geenejä. Ihmiset eivät myöskään oikeastaan missään maailmassa käyttäydy siten kuin ovat "alunperin" käyttäytyneet. Päinvastoin tuppaa ihmisten käyttäytyminen - ja kulttuuri - olemaan jatkuvasti muuttuvaista. Toki siinä on paljonkin piirteitä, jotka tuntuvat olevan varsin pysyviä. Mutta ennemminkin siten, että ihmiset tavoittelevat jotakin samankaltaisia asioita, vaikka muuttuneessa ympäristössä silloin pitää toimia (käyttäytyä) eri tavalla kuin aiemmin.

Minusta nyt yrität tarkastella tässä ihmisiä hyvin löysästi käytettyjen käsitteiden avulla. Kulttuuri vaikkapa on jonkin väestön kulttuurina ennemminkin heidän historiansa yhdistettynä sen tämän päivän vaiheeseen, ei ollenkaan jokin samanlainen ja jonain "alkuperäisenä" pysynyt. Jos siis nyt ajatellaan, että käyttäytyminen synnyttää tuon kulttuurin, lienee todettava, että käyttäytyminen on muuttuvaista sorttia, eikä siten vaikuta olevan geenien tuottamaa (koska geenimuutokset ovat tavattoman hitaita väestötasolla). Ennemminkin siis samat geenit näyttävät mahdollistavan erilaisia käyttäytymisen tapoja.

Geeneillä selittäminen on ongelmallista myös siksi, että väestöillä on tapana sekoittua. Niinpä vaikkapa USA:n ns. musta väestö ei todellakaan ole "rotupuhtaan" mustaa. Eikä ole valkoinenkaan väestö. Kummallista, jos siltikään ns. mustien geenien vaikutus ei laimene, vaikka ns. musta saattaa olla 50 % tai enemmänkin oikeastaan valkoinen. Jytyä kamaa on nuo mustat geenit...Geneettinen sekoittuminenhan on kuitenkin ollut jopa suurempaa kuin kulttuurinen sekoittuminen, kun muistetaan USA:n historian vaiheita ja pyrkimyksiä pitää musta väestö erillään valkoisista  (etelässä rotuerottelu 1960-luvulle saakka käytössä).

[Juha]

Jos ajattelee jotain keskinäistä yhteisöporukkaa, tai ihmisiä, jotka ovat sidoksissa toisiinsa, tapahtuu monenlaista valintaa ja ajautumaa rooleissa, tehtävissä, ... ja muodostuu käsityksiä itse kustakin, itselle ja muille.

Voi olla, että esim geneettinen kallistuma ihmisen tapauksessa ei tarvitse aina olla suuri, kun se lähtee vahvistumaan. Aikaa myöten ero voi kasvaa isoksi.

Tuohon nähden vastakkaista voisi ajatella olevan ihmistyyppi, joka on ristiitaisesti ilmenevä, hankaluus itselle ja muille, ja silti ei ota oppiakseen, kasvaakseen tai kehittyäkseen kuten toivotaan, tai ainakin eroa syntyy, erilaisena, oli jotain tekijää ajatelle kyseessä poikkeaminen suuntaan tai toiseen.

Tuo jälkimmäinenkin voi olla sen seurausta, että syntyy luutumaa, joka tosiaan ohjaa. Luutuma itsessään on voinut lähteä vähästä, mutta saa sitkostumaa, ja ohjaa.

Ilmiö voi ilmetä isoissa yhteisöissäkin. Islamista sanottu joskus, että keksinnöt jämähtivät vuosisadoiksi, verrattuna lännen meininkiin. Luutuma voi olla vaikka tiukka kontrolli, joka on osoittanut toimivuutensa, vaikka teho hyvin vähäisin ajallisin mittarein. Muusta ei kuitenkaan tiedetä, eikä harppauksiin ryhdytä, ainakaan isona porukkana, kun tarrausvoima aivan toista luokkaa.

Menee käpertymiseksi. Ei yllätä, sillä vapaus arvaamattomuudessaan on iso juttu, turvallisuushakuiselle ihmiselle, ja turva tosiaan siitä lähipoppoosta, joskus erityispainotettuna.

[Toope]

Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)

Juuri vastasin siihen, että Vanhasen, Lynnin, Murrayn etc. tutkimuksissa on esitetty geneettisiä älykkyyseroja eri ihmisryhmien kesken. Ei mikään vallankumouksellinen ajatus toki, koska onhan fysiologiassakin geneettisiä eroja. Miksei ihmisryhmien aivoissakin voisi eroja olla, kun eroja on niin monissa muissakin asioissa. Ruumiinkasvussa, pituudessa, tautien sietokyvyssä jne.?

[Juha]

Ennemminkin siis samat geenit näyttävät mahdollistavan erilaisia käyttäytymisen tapoja.

Toisaalta, vaikka erilaisuutta, niin keskittyvää potentiaalia myös, jos se on tarpeen. Ihmisjoukossa erikoistumistarvetta on luonnostaan, tosin painotus vaihtelee, riippuen aika monesta tekijästä.

Oleellista on, että kun on jokin väylä mahdollisena, ja kivasti ylläpidettynä, niin erikoisuus kanavoituu myös terävyydeksi, mitä onkaan luonteeltaan. Taipumus addiktioihin, ja niiden ylläpitoon, voi perustua tähän vahvuuteen. Joten vahvuus voi olla samalla vahvaa luutuneisuutta, mikä voi hämmentää, eikä tule mieleen.

Kutsumus tulee asiatasolla ensin mieleen, joka ohjaa jo aika kokonaisvaltaisesti. Selviytyminen on kuitenkin tätäkin syvemmälle menevä, ja voi varmaan vääntää ihan primääripuolen rakenteita myöten, kohden erilaisuutta.

(Arkiajattelua)

Sorsapentue luutuu aika nopsaan, esim vanhempansa suhteen. Kenen elävän näkevätkin ensin, sitä seurailevat. Voi olla, että muut jatkotekijät ovat vähän väljempiä. Ihmislapsella starttina taitaa olla vähän pienempi juttu, ja jatko varmaan sitäkin pienemmästä lähtevää. Elämäntarve kuitenkin iso, elävillä, joten onnistumisista jää tietyissä vaiheessa vahvat sillat, joita ei poltella takana. Näitä syntyy kai herkkyyskausiksi kutsutuissa vaiheessa, tosin herkkyyskausien vaikutukset voivat jonkin verran vaihdella, etenkin jos jotain ei mene tavanomaisesti.

Mites muuten se matemaattinen äly, alkuperäiskansoilla, jotka laskevat peräti kahteen, jonka jälkeen on kivempaa sanoa, että monta on. Kun toimii, niin mitäs turhia.

[Toope]

Mitäkö väliä?

No sitä väliä, että tämän keskustelun aihe on "Älykkyys, geenit ja menestyminen", jolloin länkyttäminen sellaisista älykkyyseroista, joiden syy eivät ole geenit, on asian vierestä puhumista.

Myöskin rasismi, joka pohjaa kuviteltuihin rodullisiin, periytyviin ja geneettisiin, eroihin esimerkiksi älykkyydessä, on yhtä epärehellisellä pohjalla. Sellaisen rasismin älylliseen rehellisyyteen ei voi luottaa.

Ja sitäkin väliä kysymyksellä A on, että jos Toope on muka vastaavinaan kysymykseen A, mutta ei vastaakaan kysymykseen A, vaan horisee jotain ihan muuta, näyttäytyy se epärehellisenä red herring-argumentaationa.

Älä automaattisesti vie geneettistä tai älykkyyskeskustelua rasismiin, koska tuo on helppo keino leimata tieteellinen keskustelu roskaksi. Tatu Vanhanen muuten ei harjoittanut rasistisia näkemyksiä tutkimuksissaan, hänhän jopa esitti eräässä kirjassaan sitä, että ihmisryhmien risteytyminen olisi positiivinen asia, koska se tasoittaisi lahjakkuuseroja tulevien sukupolvien välillä. Tämänkin tietäisit, jos olisit joskus Tatu Vanhasta lukenut, kuten minä olen...

[Toope]

Toope eihän siitä ollut kysymyksessä ollenkaan. Kyse oli siitä, että niitä todisteita ihmisryhmien älykkyyserojen pohjautumisesta geneettisiin eroihin ei ole. Sellaiseen päätelmään eivät riitä ihmisryhmien välisten älykkyyserojen havaitseminen. Lisäksi pitäisi pystyä osoittamaan, että erot myös syntyvät geenieroista. Kyse ei siis ole siitä, että tässä kertsi haluaisi kieltää älykkyyserojen tutkimisen. Päinvastoin hän penää lisätutkimusta. Sellaista, joka löytäisi älykkyyserojen ja geenierojen välisen yhteyden. Sitä kun ei toistaiseksi ole pystytty osoittamaan. Sen sijaan on kyllä tutkimuksissa havaittu se, miten älykkyys ei ole vain geeneistä syntyvää, vaan siihen saattaa jopa vaikuttaa se, mitä testattaville sanotaan testattavan älykkyystestissä.

Älykkyystutkimuksissa on kyse teorioista, kiveen hakattuja faktoja tuskin vielä on. Tämä ei silti tarkoita sitä, että tietynlaisia näkemyksiä pitäisi hylätä, kun ovat "pol. epäkorrekteja". Yksikään älykkyystutkija ei muuten kiistä ympäristövaikutuksia, kukaan ei väitä, että perimä määräisi 100%:sti jälkeläisten älyä. Kyse on vain siitä, kuinka paljon perimä ja ympäristövaikutukset suhteessaan vaikuttavat. Molemmat vaikuttavat.

[Toope]

Eikä älykkyys ole geenien tarkoitus sinänsä, jos nyt mitään älykkyyttä on yleensäkään "olemassa"...

Totta kai on olemassa. Tiedät lähipiiristäsikin ihmisiä, joista toiset ovat fiksumpia, sivistyneempiä, kaukonäköisempiä, vastuullisempia, tulevaisuuttaan suunnittelevempia jne. kuin toiset.
Se on älyä. Totta kai ihmisissä on eroja. Ei tuon myöntäminen tarkoita mitään ihmisoikeuskysymystä.

[safiiri]

Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)

Juuri vastasin siihen, että Vanhasen, Lynnin, Murrayn etc. tutkimuksissa on esitetty geneettisiä älykkyyseroja eri ihmisryhmien kesken. Ei mikään vallankumouksellinen ajatus toki, koska onhan fysiologiassakin geneettisiä eroja. Miksei ihmisryhmien aivoissakin voisi eroja olla, kun eroja on niin monissa muissakin asioissa. Ruumiinkasvussa, pituudessa, tautien sietokyvyssä jne.?

Ei ole. Tutkimuksessa on vain yritetty vertailla eri väestöjen älykkyyksiä. Tutkimuksessa ei ole edes yritetty tutkia näiden väestöjen välisiä geneettisiä eroja. Tutkimuksen data on eri väestöille tehdyt älykkyystestit. Mitään geenidataa siinä ei ole käytetty.

Tietenkin voi olla sitä sun tätä, mutta tällaisen "miksei voisi olla" -heiton tekeminen ei ole asian todistamista tutkimuksen keinoin. Sellainen heitto on vasta mahdollinen idea sen pohtimiselle, voisiko asiaa tutkia. (Ethän edes kyselisi tuohon tapaan "miksei voisi olla", jos mielestäsi  Vanhanen ja Lynn jo olisivat asian aukottomasti tutkineet ja todistaneet.)

[Kopek]

Otsikossa mainittu asia kiinnostaa minua kahdesta syystä.

Yksi syy on emotionaalinen. Lapsuus- ja nuoruusvuosieni yleiseen maailmankuvaan kuului tieteellis-tekninen (yli)optimismi eli usko siihen, että ihmiskunta ottaa aina vain näyttävämpiä edistysaskelia tieteen ja teknologian saralla ylittäen kaikki rajat ja valloittaa pian avaruudenkin. Erilaiset tieteiselokuvat ja sarjat (Avaruusseikkailu 2001, Star Trek jne.) ovat ylläpitäneet tätä maailmankuvaa.

Tiedän, että en ole itse näkemässä kaukoavaruuden valloittamista tai muitakaan Star Trek -tulevaisuuden saavutuksia, mutta pelkkä ajatus siitä, että ihmiskunta ei ole planeettansa vanki vaan voi edetä minne vain universumiin toimii kuin uskonto. Se antaa lohtua ja toivoa paremmasta. Se luo positiivisen tulevaisuudenkuvan.

Tuollaisen illuusion toteuttaminen edellyttää korkeatasoista tiedettä ja matematiikkaa sekä vankan teollistaloudellisen pohjan. Köyhät takapajuiset kehitysmaat eivät valloita avaruutta eivätkä kehitä tekoälyä.

Toinen syy otsikossa mainittujen asioiden kiinnostavuuteen on taloudellinen. Arvostan nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa, koska olen itsekin siitä riippuvainen. En usko, että hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen onnistuu, jos tieteen taso ja koulutuksen taso ja teollinen kilpailukyky rappeutuu. Ja näin mielestäni on vaarassa tapahtua, jos maan asukkaiden ominaisuuksissa tapahtuu suuri muutos vähemmän älykkääseen ja vähemmän produktiiviseen suuntaan.

J.P.Roos:

Älykkyys itsessään on normaalijakautunut, eli valtava enemmistö ihmisistä on käytännössä suurin piirtein yhtä älykkäitä. Älykkyyden poikkeamilla varsinkin korkeamman älykkyyden suuntaan on ollut ja on iso merkitys ihmiskunnan kehityksessä. Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa.

https://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/AikalainenYlikoski.htm

[kertsi]

Mitäkö väliä?

No sitä väliä, että tämän keskustelun aihe on "Älykkyys, geenit ja menestyminen", jolloin länkyttäminen sellaisista älykkyyseroista, joiden syy eivät ole geenit, on asian vierestä puhumista.

Myöskin rasismi, joka pohjaa kuviteltuihin rodullisiin, periytyviin ja geneettisiin, eroihin esimerkiksi älykkyydessä, on yhtä epärehellisellä pohjalla. Sellaisen rasismin älylliseen rehellisyyteen ei voi luottaa.

Ja sitäkin väliä kysymyksellä A on, että jos Toope on muka vastaavinaan kysymykseen A, mutta ei vastaakaan kysymykseen A, vaan horisee jotain ihan muuta, näyttäytyy se epärehellisenä red herring-argumentaationa.

Älä automaattisesti vie geneettistä tai älykkyyskeskustelua rasismiin, koska tuo on helppo keino leimata tieteellinen keskustelu roskaksi. Tatu Vanhanen muuten ei harjoittanut rasistisia näkemyksiä tutkimuksissaan, hänhän jopa esitti eräässä kirjassaan sitä, että ihmisryhmien risteytyminen olisi positiivinen asia, koska se tasoittaisi lahjakkuuseroja tulevien sukupolvien välillä. Tämänkin tietäisit, jos olisit joskus Tatu Vanhasta lukenut, kuten minä olen...

Boldaus minun. "Tutkimuksissaan", ohoh. Tutkimuksia, joita ei ole julkaistu tieteellisissä ja vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa, ei oikein tutkimuksiksi voi kutsua. "Tutkimuksia", jotka lisäksi julkaistaan äärioikeistolaisissa hämärissä kustantamoissa, joiden idea on tuottaa eugeniikkaa, arjalaisuutta, valkoista ylivaltaa ihannoivaa propagandaa. 

Älykkyystutkimuksia on kritisoitu Rushtonin ja Lynnin varhaisista tutkimuksista alkaen siitä, että ne eivät ole ainoastaan kulttuurisesti harhaisia vaan metodeiltaan kyseenalaisia *). Niitä on pidetty tieteen kaapuun puettuna pseudotieteenä, jonka tarkoitusperät ovat pikemminkin ideologisia kuin tieteellisiä.

Kriitikoille Lynn on ollut omalla tavallaan helppo pala, sillä hänen ideologisiin
kytkentöihinsä on vaivatonta löytää viitteitä esimerkiksi yhdysvaltalaisesta äärioikeistolaisesta ja rasistisesta American Renaissance- lehdestä, jonka avustajakuntaan Lynn on kuulunut pitkään. .
...
Lynnin ja Vanhasen kirjan on julkaissut Washington Summit Publishers. Se on erikoistunut "klassisen" eugeniikkakirjallisuuden ohella 1800-luvun arjalaisiin rotuteorioihin. Pieni kustantamo ei herätä luottamusta. Sen www-sivuilla ei esimerkiksi mainita yhdenkään henkilön nimeä (kotikutoisuutta vahvistaa saamani arvostelukappale – kirjan sivut vaihtuvat sivulta 117 alkaen yhtäkkiä ylösalaisin). Kustantajan nimi löytyy pienen haun jälkeen: Louis Andrews. Liikemies on toimittanut myös The Occidental Quarterly (A journal of Western Thought and Opinion) –nimistä lehteä. Toimituskunnasta löytyy Richard Lynnin ohella useita Yhdysvalloissa kiisteltyjä poliittisia aktivisteja. Kustantamo julkaisee myös nettilehteä, joka ilmoittaa "olevansa ylpeästi valkoisten ja lännen puolella".

Ihmisoikeuksiin keskittynyt vaikutusvaltainen oikeusjärjestö (The Southern Poverty Law Center) julkaisee Yhdysvalloissa listaa rasistisista organisaatioista (ns. hate groups). Washington Summit Publishers löytyy tuolta listalta samoin kuin edellä mainitut lehdet.

Rasistista vihaa lietsovaksi organisaatioksi on nimetty myös Pioneer Fund-säätiö. Se on ollut rahoittamassa kaikkia merkittäviä uuden aallon rotututkimuksia Yhdysvalloissa 1960-luvulta lähtien. Se on rahoittanut Lynnin ja Rushtonin töiden ohella esimerkiksi Arthur Jensenin,
Richard Herrnsteinin ja Charles Murrayn tutkimuksia.

Pioneer Fund on ollut perustamisestaan vuodesta 1937 lähtien keskeinen osa Yhdysvaltojen eugeniikkaliikettä. Säätiön ensimmäisiin johtajiin kuulunut Harry Laughlin tunnettiin kovan linjan miehenä. Hän ehdotti 1930-luvulla, että Yhdysvalloissa pitäisi sterilisoida 10 prosenttia väestöstä. Laughlinin johdolla säätiö rahoitti vuosina 1937-38 natsi-Saksan eugeniikkaelokuvien esittämistä Yhdysvaltojen kouluissa. Säätiön on väitetty myös tukeneen avokätisesti mustien kansalaisoikeusliikkeen vastaista taistelua 1950- ja 1960-luvuilla. - Nykyisin Pioneer Fundin hallituksen puheenjohtajana toimii J.P. Rushton ja toisena johtajana on Richard Lynn.

lähde: kirja-arvostelu Rotutieteen paluu (Tapio Tamminen)


*) kyseenalainen metodologia on esim.
- valita olemassa olevista tutkimuksista ne, jotka sopivat omaan poliittiseen agendaan (esim. saaden jonkun rodun tulokset näyttämään huonoilta), vrt. Nigeria, jossa tehdyistä tutkimuksista valikoitiin ne, jotka tukivat omaa poliittista agendaa
- verrata kymmeniä vuosia vanhoja älykkyystutkimuksia uudempiin (Flynnin efekti)
- verrata esim. 8-vuotiailla tehtyjä älykkyystestien tuloksia aikuisten tuloksiin (eivät ole suoraan verrannollisia)
- estimoida jonkun maan tulokset naapurimaiden tuloksien perusteella
- olettaa, että 1,1 miljardin asukkaan Intiasta vajaat 23 000 ihmistä käsittävä näyte olisi riittävä
- esittää korrelaation perusteella kausaalisuhdetta. Älykkyys voi kyllä tuoda varallisuutta, mutta köyhyys voi toisaalta laskea älykkyyttä (ihan jo heikon ravinnon takia aivot eivät kehity), notta kummin päin tuo kausaalisuhde nyt sitten meneekin. Sitä paitsi älykkyystesteissä menestyminen ja maan varallisuus voivat molemmat johtua jostain kolmannesta seikasta, esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidosta.
-esittää kaiken lisäksi maan varallisuuden ja älykkyystutkimusten tuloksien perusteella vieläpä kausaalisuhdetta rotuun/genetiikkaan ilman ensimmäistäkään geneettistä tutkimusta.

Korjattu typoja.

[Karikko]

Eikä älykkyys ole geenien tarkoitus sinänsä, jos nyt mitään älykkyyttä on yleensäkään "olemassa"...

Totta kai on olemassa. Tiedät lähipiiristäsikin ihmisiä, joista toiset ovat fiksumpia, sivistyneempiä, kaukonäköisempiä, vastuullisempia, tulevaisuuttaan suunnittelevempia jne. kuin toiset.
Se on älyä. Totta kai ihmisissä on eroja. Ei tuon myöntäminen tarkoita mitään ihmisoikeuskysymystä.

Geenien viisaus (älykkyys) on niiden sopeuttaessa eliölajeja ympäristöön.

Masait heimona ovat hoikkia ja pitkiä se on sopeutuma ihon pinta-alan suhteen niihin luonnon oloihin. Buhmannien takalistoon on varastoitunut rasvaa vararavinnoksi, sekin on sopeutuma, ja monet muut tuhannet tai paljon enemmän variantit jutut.

Ihmisissä on eroja, luonnekin paljolti periytyy, mutta älyn periytyminen on kyseenalaista.
Niinsanotusti älykkäille vanhemmille voi syntyä täysin Toopeja ,ÖH, siis tolloja lapsia, ja täysin toopeille, taas öh, siis tolloille vanhemmille hyvinkin älykkääksi osoittautuvia lapsia.

Ne kaikki ovat luonnon älykkyyttä- ihmisen älykkyys tuottaa ihan jotain muuta.
Röyhkeydellä hallitaan ja älykkäillä teetetään tarpeettomia ja tarpeellisia innovaatioita, atomipommeja ja muuta sälää.
Voihan sitä kaikkea kutsua älykkääksikin, mutta se sivutuotteena tuhoaa maaplaneetan asuinkelvottomaan kuntoon-- aikanaan,.

[Toope]

Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)

Juuri vastasin siihen, että Vanhasen, Lynnin, Murrayn etc. tutkimuksissa on esitetty geneettisiä älykkyyseroja eri ihmisryhmien kesken. Ei mikään vallankumouksellinen ajatus toki, koska onhan fysiologiassakin geneettisiä eroja. Miksei ihmisryhmien aivoissakin voisi eroja olla, kun eroja on niin monissa muissakin asioissa. Ruumiinkasvussa, pituudessa, tautien sietokyvyssä jne.?

Ei ole. Tutkimuksessa on vain yritetty vertailla eri väestöjen älykkyyksiä. Tutkimuksessa ei ole edes yritetty tutkia näiden väestöjen välisiä geneettisiä eroja. Tutkimuksen data on eri väestöille tehdyt älykkyystestit. Mitään geenidataa siinä ei ole käytetty.

Tietenkin voi olla sitä sun tätä, mutta tällaisen "miksei voisi olla" -heiton tekeminen ei ole asian todistamista tutkimuksen keinoin. Sellainen heitto on vasta mahdollinen idea sen pohtimiselle, voisiko asiaa tutkia. (Ethän edes kyselisi tuohon tapaan "miksei voisi olla", jos mielestäsi  Vanhanen ja Lynn jo olisivat asian aukottomasti tutkineet ja todistaneet.)

Nuo älykkyystutkijoiden tutkimukset perustuvat osin juuri siihen, että tutkimusten mukaan nähdään jopa perinnöllisiä eroja eri ihmisryhmien lahjakkuuksissa. Ihmisryhmien genitiikassahan on eroja, esim. Neanderthalilaisten ja Denisovan ihmisten geneettistä materiaalia on eurooppalaisissa ja aasialaisissa, mutta ei afrikkalaisissa. Geneettinen perimä on vaan erilainen eri ryhmien kohdalla. On siis varsin helppo ajatusloikka siihen, että myös geneettisissä ominaisuuksissa on ryhmien välillä eroja.

Eurooppalaisten ja aasialaisten perimässä on neanderien ja denisovan ihmisten perimää, mikä erottaa heitä mm. afrikkalaisista. Ihmisryhmissä vaan on eroja, perinnöllisyyden vuoksi. En sano, onko hyvä tai paha asia. Eroavaisuus vain on tieteellinen fakta.