Älykkyys, geenit ja menestyminen

[-:)lauri]

^No ainakin saatais vihdoin se paperiton toimisto, jos kiinalaiset keksinnöt poistettaisiin. Tiedä sitten, miten sen länsimaisen insinööritaidon kävisi, kun arabialaiset numerot poistettaisiin.

Kaiketikin pitäisi myös putsata pois kaikki ne innovaatiot ja keksinnöt, jotka käyttävät jotain poistettavaa keksintöä tai ovat sitä käyttämällä tehtyjä? Kuinka monta keksintöä on tehty käyttämättä paperia ja arabialaisia numeroita?

Kiinnostaisi myös matematiikka ja fysiikka ilman algebraa.

[kertsi]

Ehkä älykkyys- ja kyvykkyyskysymystä voitaisiin arvioida muutenkin kuin rajoitettujen ja kiistanalaisten testien perusteella.

Miten olisi tällainen ajatusleikki:

Miten nykyinen ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos maailmasta häviäisivät kaikki ns. valkoisten ihmisten ideat ja keksinnöt ja niihin perustuva tiede ja tekniikka ja kulttuuri? Huomaisimmeko muutosta?

--
Entä, miten aasialaisten ja alkuperäisamerikkalaisten saavutusten häviäminen vaikuttaisi?

Tai miten ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos mustien afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten keksinnöt ja aikaansaannokset häviäisivät?

Tuosta viimeisestä:

12 African Inventions That Changed the World

puhe (Saharan eteläpuoleinen Afrikka, kivikaudella)
matematiikka (Lebombo, Swzimaa)
arkkitehtuuri ja insinööritietämys rakentamisessa
lääketiede (Egypti - tästä en tiedä, mitä "rotua" ensimmäiset lääkärit olivat)
mineraalien louhinta (Swazimaa, maailman vanhin kaivos, Nuubiassa kullankaivuu)
saha, taltta ja monet muut työkalut, naula, liima, hiiliteräs, bronssiaseet (Tansaniassa, Ruandassa ja Ugandassa metallurgia ja työkalunvalmistus olivat edellä Eurooppa)
uskonto, laki (Etiopiassa ensimmäisenä)
astronomia (useat afrikkalaiskulttuurit, mm. Dogon kansa Malissa. Monet keksinnöistä yhä käytössä.)
ulkomaankauppa (ensimmäisenä Afrikan ja Aasian välillä)
maailman ensimmäiset korut (Etelä-Afrikan jostain luolasta löydetyt reiälliset näkinkenkäkorut)

[Toope]

Ehkä älykkyys- ja kyvykkyyskysymystä voitaisiin arvioida muutenkin kuin rajoitettujen ja kiistanalaisten testien perusteella.

Miten olisi tällainen ajatusleikki:

Miten nykyinen ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos maailmasta häviäisivät kaikki ns. valkoisten ihmisten ideat ja keksinnöt ja niihin perustuva tiede ja tekniikka ja kulttuuri? Huomaisimmeko muutosta?

--
Entä, miten aasialaisten ja alkuperäisamerikkalaisten saavutusten häviäminen vaikuttaisi?

Tai miten ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos mustien afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten keksinnöt ja aikaansaannokset häviäisivät?

Tuosta viimeisestä:

12 African Inventions That Changed the World

puhe (Saharan eteläpuoleinen Afrikka, kivikaudella)
matematiikka (Lebombo, Swzimaa)
arkkitehtuuri ja insinööritietämys rakentamisessa
lääketiede (Egypti - tästä en tiedä, mitä "rotua" ensimmäiset lääkärit olivat)
mineraalien louhinta (Swazimaa, maailman vanhin kaivos, Nuubiassa kullankaivuu)
saha, taltta ja monet muut työkalut, naula, liima, hiiliteräs, bronssiaseet (Tansaniassa, Ruandassa ja Ugandassa metallurgia ja työkalunvalmistus olivat edellä Eurooppa)
uskonto, laki (Etiopiassa ensimmäisenä)
astronomia (useat afrikkalaiskulttuurit, mm. Dogon kansa Malissa. Monet keksinnöistä yhä käytössä.)
ulkomaankauppa (ensimmäisenä Afrikan ja Aasian välillä)
maailman ensimmäiset korut (Etelä-Afrikan jostain luolasta löydetyt reiälliset näkinkenkäkorut)

Hieman kaukaahaettua mielestäni...

[Toope]

USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)

Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.

[safiiri]

USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)

Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.

Tota...koska eri valtiossa asuminen on ei ympäristö ja myös ri väestöryhmään kuuluminen on eri ympäristö ei Vanhasen ja Lynnin tutkimus asetelma pystynyt millään tavalla tuoman lisätietoa siitä, miten suurelta osin äo-erot ovat ympäristön ja miltä osin geenien tuottamaa. He eivät tutkineet millään tapaa geneettisiä eroja, vaan  on olemassa vain oletus, että niitä eri väestöryhmien välillä on - ja vieläpä juuri sellaisia, jotka tuottavat älykkyyseroja. Ainoa, mitä tutkittiin oli älykkyyserot valtioden väestöjen välillä. Tämä siis tuottaa korkeintaan tiedon valioiden väestön äo-eroista. Geenieroja ei tutkittu. Äo-tuloksia tutkimuksessa verrattiin bruttokansantuotteeseen. Täten siis pyrittiin todistamaan korrelaatio alhaisen bkt:n ja alhaisen äo-tason välillä. Geenejä ei tutkittu, eikä mahdollisia geneettisiä eroja. Ihan sellainen perusjuttu, jonka luulisi olevan itsestään selvää on, ettei tutkimus voi todistaa mitään sellaisista asioista, joita ei tutkimuksessa edes selvitetty. Kuten geeneistä ja geneettisistä eroista. Vanhanen ja Lynn eivät edes hyödyntäneet mitään aikaisempia geneettisiä eroja tutkivia tutkimuksia. Geneettisistä väitteistä tuo tutkimus on samaa tasoa kuin oletus, että korkeakoulutettujen vanhempien lasten hyvä koulumenestys johtuu hyvistä geeneistä. Siten oikeastaan lukioiden oppilasvalinnat olisi helppoa ja toimivaa tehdä ihan vain lasten vanhempien koulutustason perusteella. Korrelaatio on tutkitusti totta, mutta kausaliteetti ei ihan yhtä lailla. Onko sinusta kuitenkin syytä uskoa, että professorin lapselle olisi syytä antaa opiskelupaikka suoraan ilman pääsykoetta? Vai luuletko, että todetun korrelaation taustalla saattaa olla myös muita tekijöitä? Senhän me kyllä tiedämme, että sillä duunarin lapsella on satavarmasti erilaiset geenit kuin professorin lapsella - koska heillä on eri vanhemmat.

[Kopek]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa paremmin kuin kantaväestön lapset. Kun etsin tätä uutista, esille nousi Guardian lehden juttu vuodelta 2013, jossa kerrotaan, että monet maahanmuuttajataustaiset ryhmät menestyvät kouluissa paremmin kuin britit.

White British children are outperformed at school by a wide range of ethnic minority groups, including Chinese, Sri Lankan and Nigerian youngsters, according to a thinktank.

Taas nousee esille Nigeria eli maa, josta käsin huijataan meitä "älykkäämpiä" eurooppalaisia. Muistelen, että nimenomaan maan igbo-väestö on lahjakasta. Nigeriahan on suuri maa, jossa on paljon etnisiä ryhmiä. Osa Nigeriasta yritti itsenäistyä aikoinaan Biafra -nimiseksi maaksi, mikä täällä Euroopassa vielä hyvin muistetaan.

Biafra (Wikipedia): "Its inhabitants were mostly Igbo, who led the secession due to economic, ethnic, cultural and religious tensions among the various peoples of Nigeria."

Nigeriassa esiintyy huomattavaa älykkyyttä ja lahjakkuutta mutta myös brutaalia taantumusta islamin nimissä erityisesti maan pohjoisosassa.

Kaikki afrikkalaistaustaiset eivät Guardian -lehden mukaan pärjää paremmin kuin britit. Kongolaistaustaiset esimerkiksi jäävät jälkeen.

But the report adds that some groups, such as Portuguese, Congolese and Yemeni students, are underachieving.

Seuraava tieto löytyy vuonna 2013 julkistetusta tutkimuksesta:

However, it is possible now from locally collected data to unpick ethnic background by using language data. In terms of educational attainment, there are significant differences within ethnic categories, when the data is disaggregated by language spoken. For example, our data analysis of GCSE results indicates that the Black African ethnic group contains some of the highest achieving language groups, but also some of the lowest. Analysing by language (see Table 2) reveals that the lowest achieving students are Lingala speakers, whose attainment at GCSE (45%) is well below that of the LA and national averages. In contrast, Black African students speaking Igbo, Yoruba, Luganda and Ga, all achieved better than English‐only speaking White British students. Key findings from the data show that: Ga, Yoruba, Igbo, Twi‐Fante, Luganda, Krio, Igbo speaking students do better than White British and the national average.

Aina on ollut tiedossa, että tietyistä yhteisistä piirteistään, joista tumma ihonväri on silmiinpistävin, huolimatta kaikki afrikkalaiset eivät ole samanlaisia. Afrikka on suuri manner, ja sen eri osissa asuvat ovat hyvin kaukana toisistaan. Kenian Nairobista Nigerian Lagosiin on matkaa 3781 kilometriä eli sama etäisyys kuin Bagdadista Ruka-tunturille.

https://www.theguardian.com/uk/2013/mar/22/white-british-children-outperformed-by-minorities

https://www.lambeth.gov.uk/rsu/sites/lambeth.gov.uk.rsu/files/Raising_the_Achievement_of_Black_African_Pupils-Good_Practice_in_Schools_2013.pdf

[Toope]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...

Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

[Kopek]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...

Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

Kirjoituksestani oli jäänyt pois "paremmin". Muistin siis nähneeni uutisen, jossa kerrottiin, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset menestyvät koulussa paremmin kuin kantaväestön lapset. Korjasin virheen, mutta tuossa aikaisemmin otetussa lainauksessa "paremmin" -sana puuttuu.

[safiiri]

USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)

Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä. Pelkkä toteutuneen älykkyyden mittaaminen ei voi sitä asiaa todistaa, koska juuri tuossa mitatussa älykkyydessä on mukana myös ympäristötekijöiden vaikutus. On siten mahdotonta tietää, johtuuko äo:n keskimääräinen taso niistä väestöryhmälle yhteisistä ympäristötekijöistä vai onko taustalla yhteiset geneettiset piirteet. Nuo väestöjen älykkyyserot eivät ole suuruusluokaltaan niin isoja, että olisi mahdollista väittää, etteivät ne voisi syntyä jopa pelkästään ympäristön vaikutuksesta. Arvioidaan, että ympäristön ja geenien osuudet älykkyydessä ovat jotakuinkin 50- 50 %. Aika paljon siis ympäristötekijöillä on osuutta siihen toteutuneeseen älykkyyden tasoon.

Vuonna 2001 Flynn ja ekonomi William T. Dickens esittivät mekanismin, jolla ympäristötekijöiden vaikutus älykkyysosamäärään voisi korostua takaisinkytkennän kautta artikkelissa "Heritability estimates versus large environmental effects: The IQ paradox resolved", joka julkaistiin Psychological Review -lehdessä.

Wikipedia

Jos tämä Flynnin ja Dickensin esittämä takaisinkytkentä pätee, on ympäristötekijöiden  vaikutus vieläpä takaisinkytkennän kautta voimistuvaa.

[Kopek]

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Miksi joillakin kansanryhmillä on tapana viedä epäedullinen ympäristönsä mukanaan uusiin paikkoihin, niin että he jäävät muista jälkeen sielläkin. Toiset taas vievät edullisen ympäristön mukanaan epäedullisiin paikkoihin ja tuntuvat menestyvän olipa ympäristö mikä tahansa. Monenlaisia poikkeuksia tästä "säännöstä" on tietysti olemassa suuntaan jos toiseenkin. Suomesta Brasiliaan aikoinaan siirtolaisina muuttaneet eivät ole erityisemmin loistaneet uusilla asuinsijoillaan. Toisaalta lähtijät eivät tainneet olla Suomessakaan mitään yläkerroksen väkeä.

Epäilen, että älykkyys periytyy osittain siten, että eräät muut ominaisuudet kuin älykkyys periytyvät, ja nämä muut ominaisuudet ovat osatekijöitä siinä, että ihmiset eivät kykene luomaan ja ylläpitämään ympäristöä, joka auttaisi heitä älykkyyden kehittymisessä. Viittaan tällä esimerkiksi aasialaisten ja afrikkalaisten eroihin. Jälkimmäiset menestyvät yleensä paremmin, missä he asuvatkin. Heidän kulttuurinsa suosii ahkeruutta ja eteenpäin pyrkimistä ja kovaa yrittämistä. Miten perimä vaikuttaa tässä? Siten, että ihmisten perinnölliset tekijät ovat taustalla siinä, millaisen kulttuurin he luovat.

Jos esimerkiksi suomalaiset menestyvät huonosti siksi, että he pilaavat homman juopottelemalla ja vajoamalla sitä kautta kurjuuteen, juopottelun taustalla voidaan katsoa olevan "suomalainen juomakulttuuri" ja sen taustalla puolestaan voidaan ajatella olevan suomalaisten perinnöllinen taipumus humalajuomiseen.

Mustien kohdalla menestymisen kannalta epäedullinen vaikutus tulisi siitä, että mustat miehet luontaisten perimässä saatujen viettiensä johdattamana hylkäävät perheensä, jolloin mustat lapset (Yhdysvalloissa yli 70%) joutuvat elämään yksinhuoltajaäidin perheessä, millä on haitallinen vaikutus koulumenestykselle ja yleensä menestymiselle. Pienipalkkaisen työn uuvuttama äiti ei jaksa valvoa lastensa koulunkäyntiä, ja jossakin vaiheessa jengit houkuttelevat nuoria miehiä enemmän kuin koulun penkin kuluttaminen.

[Xantippa]

Jos esimerkiksi suomalaiset menestyvät huonosti siksi, että he pilaavat homman juopottelemalla ja vajoamalla sitä kautta kurjuuteen, juopottelun taustalla voidaan katsoa olevan "suomalainen juomakulttuuri" ja sen taustalla puolestaan voidaan ajatella olevan suomalaisten perinnöllinen taipumus humalajuomiseen.

Voidaan ajatella. Muistaa tosin ajatellessaan kannattaa, että mitään suomalaisten perinnöllistä taipumusta humalajuomiseen ei ole todennettu, vaan päinvastoin. On todennettu, että uskomus suomalaisten perinnöllisestä humalajuomistaipumuksesta on sangen tarkoin tehtailtu propagandan tarkoituksiin.


T: Xante

[safiiri]

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Miksi joillakin kansanryhmillä on tapana viedä epäedullinen ympäristönsä mukanaan uusiin paikkoihin, niin että he jäävät muista jälkeen sielläkin. Toiset taas vievät edullisen ympäristön mukanaan epäedullisiin paikkoihin ja tuntuvat menestyvän olipa ympäristö mikä tahansa. Monenlaisia poikkeuksia tästä "säännöstä" on tietysti olemassa suuntaan jos toiseenkin. Suomesta Brasiliaan aikoinaan siirtolaisina muuttaneet eivät ole erityisemmin loistaneet uusilla asuinsijoillaan. Toisaalta lähtijät eivät tainneet olla Suomessakaan mitään yläkerroksen väkeä.

Epäilen, että älykkyys periytyy osittain siten, että eräät muut ominaisuudet kuin älykkyys periytyvät, ja nämä muut ominaisuudet ovat osatekijöitä siinä, että ihmiset eivät kykene luomaan ja ylläpitämään ympäristöä, joka auttaisi heitä älykkyyden kehittymisessä. Viittaan tällä esimerkiksi aasialaisten ja afrikkalaisten eroihin. Jälkimmäiset menestyvät yleensä paremmin, missä he asuvatkin. Heidän kulttuurinsa suosii ahkeruutta ja eteenpäin pyrkimistä ja kovaa yrittämistä. Miten perimä vaikuttaa tässä? Siten, että ihmisten perinnölliset tekijät ovat taustalla siinä, millaisen kulttuurin he luovat.

Jos esimerkiksi suomalaiset menestyvät huonosti siksi, että he pilaavat homman juopottelemalla ja vajoamalla sitä kautta kurjuuteen, juopottelun taustalla voidaan katsoa olevan "suomalainen juomakulttuuri" ja sen taustalla puolestaan voidaan ajatella olevan suomalaisten perinnöllinen taipumus humalajuomiseen.

Mustien kohdalla menestymisen kannalta epäedullinen vaikutus tulisi siitä, että mustat miehet luontaisten perimässä saatujen viettiensä johdattamana hylkäävät perheensä, jolloin mustat lapset (Yhdysvalloissa yli 70%) joutuvat elämään yksinhuoltajaäidin perheessä, millä on haitallinen vaikutus koulumenestykselle ja yleensä menestymiselle. Pienipalkkaisen työn uuvuttama äiti ei jaksa valvoa lastensa koulunkäyntiä, ja jossakin vaiheessa jengit houkuttelevat nuoria miehiä enemmän kuin koulun penkin kuluttaminen.

Noh - sopisi nyt kuitenkin ensin odotella sen geneettisestä perimästä juontuvan älykkyyden tason todistamista. Ennen kuin se ON tutkittu pätevällä tavalla ja tutkimustulokset todellakin pystyvät yhdistämään tietyn väestön tietynlaisen perimän heidän keskimäääraisen älykkyytensä syyksi, lienee syytä olla hiukan varovainen näissä erilaisissa pelkkään konditionaaliseen arveluun.

[-:)lauri]

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Tieteessä ei todisteta vaan enempi osoitetaan todennäköisimpiä selityksiä luonnonilmiöille. Vain matematiikassa ja uskonnoissa todistetaan. Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi. Empiiristä olematonta kun ei voi loogisesti osoittaa olemattomaksi. Tämä on merkittävin syy sille, miksi tieteessä edellytetään näyttöä väitteiden puolesta. Oletusarvoisesti kaikki tieteessä on siis olematonta kunnes toisin osoitetaan.

Sitten kun väitteet mitattujen älykkyyserojen geneettisestä alkuperästä menee vertaisarvioiduissa genetiikan ja aivotutkimuksen mainstream-julkaisuissa läpi (siis niin, ettei niitä teilata huonon tieteen vuoksi asiantuntijoiden toimesta pystyyn), voimme myös me tavikset olla varmoja, että mitatut älykkyyserot johtuvat geeneistä. Siihen asti en julistaisi kovinkaan itsevarmana geenien nimeen.

[Karikko]

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Tieteessä ei todisteta vaan enempi osoitetaan todennäköisimpiä selityksiä luonnonilmiöille. Vain matematiikassa ja uskonnoissa todistetaan. Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi. Empiiristä olematonta kun ei voi loogisesti osoittaa olemattomaksi. Tämä on merkittävin syy sille, miksi tieteessä edellytetään näyttöä väitteiden puolesta. Oletusarvoisesti kaikki tieteessä on siis olematonta kunnes toisin osoitetaan.

Sitten kun väitteet mitatujen älykkyserojen geneettisestä alkuperästä menee vertaisarvioiduissa genetiikan ja aivotutkimuksen mainstream- julkaisuissa läpi, voimme myös me tavikset olla varmoja, että mitatut älykkyyserot johtuvat geeneistä. Siihen asti en julistaisi kovinkaan itsevarmana geenien nimeen.

Geneettinen perimä tietenkin vaikuttaa perimään, eli myös älykkyyteen, onhan se selvä asia, apinoille tuskin syntyy ainstainin kaltaisia "neroja"

Mitä sitten perimällä yleensä tarkoitetaan, sehän tuottaa olosuhteisiin soveliaita selviytyjiä ja ihmiskunnan kaikkilla ryhmillä on edellytykset muodostaa sitä älyä.

Yhtäselvää on ettei kaikkien taipumukset joka-hetki ole samanlaiset. Eroja on ja sehän on genetiikan monipuolisuuden perusta.

[-:)lauri]

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Tieteessä ei todisteta vaan enempi osoitetaan todennäköisimpiä selityksiä luonnonilmiöille. Vain matematiikassa ja uskonnoissa todistetaan. Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi. Empiiristä olematonta kun ei voi loogisesti osoittaa olemattomaksi. Tämä on merkittävin syy sille, miksi tieteessä edellytetään näyttöä väitteiden puolesta. Oletusarvoisesti kaikki tieteessä on siis olematonta kunnes toisin osoitetaan.

Sitten kun väitteet mitatujen älykkyserojen geneettisestä alkuperästä menee vertaisarvioiduissa genetiikan ja aivotutkimuksen mainstream- julkaisuissa läpi, voimme myös me tavikset olla varmoja, että mitatut älykkyyserot johtuvat geeneistä. Siihen asti en julistaisi kovinkaan itsevarmana geenien nimeen.

Geneettinen perimä tietenkin vaikuttaa perimään, eli myös älykkyyteen, onhan se selvä asia, apinoille tuskin syntyy ainstainin kaltaisia "neroja"

Mitä sitten perimällä yleensä tarkoitetaan, sehän tuottaa olosuhteisiin soveliaita selviytyjiä ja ihmiskunnan kaikkilla ryhmillä on edellytykset muodostaa sitä älyä.

Yhtäselvää on ettei kaikkien taipumukset joka-hetki ole samanlaiset. Eroja on ja sehän on genetiikan monipuolisuuden perusta.

Nyt keskustellaan mitatuista älykkyseroista ihmislajin sisällä. Mikään luonnonlaki ei edellytä, että nykyisillä mittareilla (esimerkiksi keksitään tulokset päästä, kuten miten Vanhanen ja Lynn mittauksiaan kaikkein koomisimmillaan suorittivat) mitattaessa pitäisi näkyä geneettisiä eroja.