Älykkyys, geenit ja menestyminen

[safiiri]

Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.

'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?

Edelleen - ymmärrät ympäristön liian kapeasti. Ei Eurooppaan tuotu afrikkalainen taida muuttua valkoiseksi, jolla on valkoisen lapsen historia ja sukutaustakin. Ympäristöä ovat tässä mm. yleiset käsitykset ja suhtautuminen, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan. Ympäristöä on jopa se, kun sinä kirjoittelet afrikkalaisista.

[-:)lauri]

Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.

'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?

Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?

[MrKAT]

Kirjastossa sattui eteeni ja lainasin kirjan jossa oli mielenkiintoisia kuuluja sos. kokeita ja tuloksia :

   /Vivien Burr: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Vastapaino. 2004/
jossa s. 104:

Rosenthal ja Jacobson (1968a) tukeutuivat itsensä toteuttavaan ennustuksen käsitteeseen kuuluisassa tutkimuksessaan
odotuksista, joita opettajat kohdistivat opetustilanteeseen. Tutkimus julkaistiin myöhemmin
kirjana nimeltä Pygmalion in the classroom (Rosenthal ja Jacobson 1968b). Kaksikkoa kiinnosti joidenkin
lasten alisuoriutuminen pohjoisamerikkalaisissa kouluissa. Kuten Britanniassakin, nämä lapset olivat
todennäköisimmin köyhiä ja kuuluivat etnisiin vähemmistöihin. Heitä pidettiin vähäosaisina, ja tämä termi
kelpaa myös selitykseksi, sillä usein tällaisten lasten ajatellaan kärsivän kouluttautumismahdollisuuksien ja
rohkaisun puutteesta kotona. Rosenthal ja Jacobson kuitenkin kyseenalaistivat tämän kausaalisen yhteyden
ja väittivät että juuri opettajat asettavat alhaisia odotuksia näille lapsille tietäessään, että he tulevat
vähäosaisista kodeista. Kenttätutkimukseensa San Franciscossa Rosenthal ja Jacobson käyttivät peruskoulua,
jonka oppilaat tulivat enimmäkseen köyhistä oloista - joukossa oli sosiaaliturvan varassa elävien perheiden
lapsia ja amerikanmeksikolaisia - ja valitsivat umpimähkään viitisen lasta jokaiselta luokalta, Opettajille
kerrottiin (vastoin totuutta), että valitut lapset oli luokiteltu "älykkäiksi" uudessa älykkyystestissä, joka oli
tehty kaikille lapsille edellisen lukuvuoden päätteeksi. Opettajille kerrottiin, että valittujen saattoi odottaa
edistyvän keksimääräistä nopeampaa tahtia tulevana lukuvuonna. Useita kuukausia myöhemmin älykkyystestit osoittivat, että kyseiset lapset todella olivat edistyneet muita nopeammin. Opettajien mielestä nämä lapset olivat myös muita onnellisempia, uteliaampia, miellyttävämpiä ja sopeutuneempia, eivätkä kaivanneet yhtä paljon sosiaalista hyväksyntää kuin muut.

Tutkijat spekuloivat että opettajat kohdistaa odotuksiaan, erityistä huomiota, näille hienovaraisesti, lähes huomaamattomasti kasvojen ilmeillä, koskettamalla, asennoilla jne. He spekuloivat myös ns. Hawthorne-efektillä, jossa erityisen huomion keskipisteen kohteeksi joutuminen parantaisi tuloksia koska se kohottaisi heidän moraaliaan.

s. 105 kerrotaan Hartleyn(1986) tutkimuksesta joka siteerattu Salmonilla(1998):
Hän esittelee Hartleyn(1986) tutkimusta, jossa käytettiin 7-8-vuotiaita, opettajien lahjattomina pitämiä vähäosaisia lapsia. Hartley antoi lapsille Matching Familiar Figures Test-kokeen, jossa tehtävänä on
sovittaa kuvio identtiseen, kun se pannaan osaksi hiukan erilaisia kuvioita. Reaktiot tässä kokeessa nimitetään termein 'impulsiivisuus/refleksiivisyys', missä impulsiivisuus korreloi tilastollisesti alhaisen älykkyyden kanssa.
Hartley valvoi koetta ja pyysi lapsia sitten tekemään sen uudestaan, mutta niin, että kuvittelisivat olevansa hyvin älykkäitä. Hartley havaitsi, että tehdessään kokeen "omana itsenään", lapset toimivat impulsiivisesti ja tekivät paljon virheitä, mutta tehdessään kokeen "hyvin älykkäänä" he olivat paljon varovaisempia ja tarkempia, ja heidän pisteensä sijoittuivat lähemmäksi refleksiivisyyttä.

Lapset vaihtoi "identiteettiään" josta uusi tulos, "ylittivät itsensä".

Koko kirjan kirjoittajan Vivianin pointtina näytti olevan että psykologia (tai tarkemmin: psykologinen "koulukunta/suuntaus" sosiaalipsykologian sisällä) katsoo ihmistä liian individualistisesti, liikaa yksilönä, huomaamatta että hän on sosiaalisten vuorovaikutusten ja roolien altistama.  Ihminen on hyvin sosiaalinen vuorovaikutteinen olento ja stereotyypitykset jne vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen.

[Kopek]

Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?

Ihan aidosti vastaan, että en luulisi.

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/the-tallest-and-shortest-countries-in-the-world/

Kansanryhmän tai suvun kautta tuleva perimä ei ohjaa yksilön menestymistä niin vääjäämättömästi, että hänet olisi määrätty olemaan äärimmäisen huono tai hyvä jollakin alalla. Perimä voi näkyä siten, että yksilöllä on paremmat tai huonommat taipumukset joihinkin asioihin. Hän toisin sanoen oppii ja omaksuu jotkut asiat helpommin, ja joissakin asioissa hänen on tehtävä enemmän työtä. Motivaatiolla on myös suuri merkitys. Jos ihminen huomaa olevansa hyvä jossakin, se usein innostaa häntä harrastamaan asiaa ja panostamaan siihen, jolloin hänestä tulee vieläkin parempi. Ja sama toisin päin, eli jos ihminen huomaa, että jokin juttu ei sovi hänen taipumuksiinsa, hän menettää kiinnostuksensa siihen, ja harrastuksen puute johtaa siihen, että hän ei kehity vaan pysyy huonona suorittajana. Jossakin muussa hän voi olla hyvä tai ainakin keskinkertainen.

[safiiri]

Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?

Ihan aidosti vastaan, että en luulisi.

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/the-tallest-and-shortest-countries-in-the-world/

Kansanryhmän tai suvun kautta tuleva perimä ei ohjaa yksilön menestymistä niin vääjäämättömästi, että hänet olisi määrätty olemaan äärimmäisen huono tai hyvä jollakin alalla. Perimä voi näkyä siten, että yksilöllä on paremmat tai huonommat taipumukset joihinkin asioihin. Hän toisin sanoen oppii ja omaksuu jotkut asiat helpommin, ja joissakin asioissa hänen on tehtävä enemmän työtä. Motivaatiolla on myös suuri merkitys. Jos ihminen huomaa olevansa hyvä jossakin, se usein innostaa häntä harrastamaan asiaa ja panostamaan siihen, jolloin hänestä tulee vieläkin parempi. Ja sama toisin päin, eli jos ihminen huomaa, että jokin juttu ei sovi hänen taipumuksiinsa, hän menettää kiinnostuksensa siihen, ja harrastuksen puute johtaa siihen, että hän ei kehity vaan pysyy huonona suorittajana. Jossakin muussa hän voi olla hyvä tai ainakin keskinkertainen.

Harrastuneisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös se, onko harrastaminen ylipäätään mahdollista. Jos vaikkapa ugandalainen olisikin aivan ultimaattisen sopiva geneettisesti hiihtoon, niin on vaikeaa kuvitella hänen koskaan päätyvän huippuhiihtäjäksi, jos hän elää Ugandassa eikä ole koskaan edes nähnyt lunta, saat suksia. Myös sellainen ympäristö, joka jatkuvasti kertoo, ettei toiminta x ole sellaista, missä "sinunlaisesi" pärjäisivät ja olisivat hyviä, saa ihmisen sekä välttelemään kyseistä toimintaa että suoriutumaan siinä huonosti, vaikka yrittäisikin.

Kun jo etukäteen uskoo, että pärjää mitä todennäköisimmin huonosti, on suuri taipumus myös jättää panostamatta asiaan, yrittämättä. Se on suojamekanismi, sillä silloin voi todeta itselleen, ettei välitäkään olla hyvä, ei ole kiinnostunut asiasta, koko juttu on toisarvoista joten siihen panostaminen on turhaa. Ei siis tarvitse - muka - potea alemmuutta puutteellisen kyvykkyytensä takia, koska koko asia ei edes kiinnosta. Ei tätä edes tee välttämättä kovinkaan tietoisesti, vaan luovuttaminen ja yrittämisen lopettaminen tapahtuu usein ajattelematta ja sitä erityisemmin valitsematta. Ikäänkuin olisi erityisen noloa tosissaan yrittää ja sitten epäonnistua. "Mitä toikin itsestään oikein luulee" kaikuu korvissa ja pakottaa näyttämään, että itsekin tietää, ettei ole yritettävässä tehtävässä hyvä. On helpompaa turvallisen tuttuun tapaan epäonnistua odotettavalla tavalla kuin antaa kaikkensa, uskoa mahdollisuuksiinsa ja epäonnistua surkeasti. Se on ikäänkuin kaksinkertainen epäonnistuminen.

[-:)lauri]

Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?

Ihan aidosti vastaan, että en luulisi.

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/the-tallest-and-shortest-countries-in-the-world/

Kansanryhmän tai suvun kautta tuleva perimä ei ohjaa yksilön menestymistä niin vääjäämättömästi, että hänet olisi määrätty olemaan äärimmäisen huono tai hyvä jollakin alalla. Perimä voi näkyä siten, että yksilöllä on paremmat tai huonommat taipumukset joihinkin asioihin. Hän toisin sanoen oppii ja omaksuu jotkut asiat helpommin, ja joissakin asioissa hänen on tehtävä enemmän työtä. Motivaatiolla on myös suuri merkitys. Jos ihminen huomaa olevansa hyvä jossakin, se usein innostaa häntä harrastamaan asiaa ja panostamaan siihen, jolloin hänestä tulee vieläkin parempi. Ja sama toisin päin, eli jos ihminen huomaa, että jokin juttu ei sovi hänen taipumuksiinsa, hän menettää kiinnostuksensa siihen, ja harrastuksen puute johtaa siihen, että hän ei kehity vaan pysyy huonona suorittajana. Jossakin muussa hän voi olla hyvä tai ainakin keskinkertainen.

Kerro sitten, miksi 24 vuotiaan Kreetalaisen geneettinen materiaali eroaa 24 vuotiaan Angolalaisen geneettisestä materiaalista niin paljon, että päin vastoin kuin jälkimmäisellä, on edellisellä geneettiset edellytykset? Miten nämä geneettiset edellytykset ovat näkyneet parinvalinnassa viimeisten kymmenien tuhansien vuosien aikana?

Meillä on kreetalaisten geneettisistä jääkiekkotaipumuksista ihan yhtä vähän tietoa kuin meillä on angolalaisten geneettisistä älykkyystaipumuksista. Molemmat tiedot perustuvat edelle esittämäni esimerkin kaltaisiin tutkimustuloksiin. Evolutiivisesti ei ole löydetty mitään eroja parinvalinnan edellytämiin älyllisiin haateisiin angolalaisten, kreetalaisten tai vaikkapa ivalolaisten välillä. On roudattu testatavaksi ihmisiä eri ympäristöistä lainkaan vakioimatta ympäristötekijöitä ja sitten on lapsellisesti kuviteltu, että saadut erot ovat geneettisiä. Millä perusteella tällaisen tavan päätellä voi itselleen oikeuttaa?

[-:)lauri]

Geneettiset erot, joita voisi spekuloida löytyvän ihmisryhmien väliltä voivat perustua joko puhtaaseen sattumaan tai siihen, että parinvalinta edellyttää älyllisesti toisistaan poikkeavia ominaisuuksia onnistuakseen. Jostain syystä parinvalinnassa pätevät säännöt ovat ainakin olleet niin universaaleja ihmislajin sisällä, ettei oikein löydy materiaalia, josta kykenisi muodostamaan tieteellisesti valideja väitteitä siitä, kuinka parinvalinnan älyllisiin haasteisiin olisi syntynyt useiden kymmenien prosenttien eroja ihmisryhmien välille tosiaan viimeisten kymmenien taikka satojen tuhansien vuosien (aikaskaala, jossa ihon pigmentti on muuttunut) aikana.

[-:)lauri]

Yllä puhun parinvalinasta vaikka pitäisi puhua lisääntymisestä. Lisääntymistä tarkoitin ja vasta sitä kautta parinvalintaa, että sen onnistuminen lienee ollut merkittävin yksittäinen edellytys lisääntymiselle ihmislajin sisällä.

[Toope]

Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...

Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.

[-:)lauri]

Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...

Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.

Päinvastoin. Tuo on pikemminkin juuri erinomeinen esimerkki siitä, miksi mitatut älykkyyserot tai mitatut erot kehityksessä, joiden ympäristömuuttujia ei ole vakioitu, eivät kerro geneettisistä eroista välttämättä yhtään mitään. Aivan kuten a4 totesi.

[Toope]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...

Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?

Missä tutkimuksissa muuten on todettu tuollaisen "itseään toteuttavan ennusteen" toimivan? Onhan juutalaisiakin vainottu ja halveksittu aina, silti ovat liki joka paikassa menestyneet? Koska kulttuurinsa. Heillä on nobelpalkintoja tms. tiedesaavutuksia 100x enemmän kuin afrikkalaisperäisillä ihmisillä.

Safiiri menee vähän henkilökohtaisuuksiin argumenttiensa puutteessa, ei minulla mitään hätää ole. Ajoittaisia rahaongelmia ehkä on, mutta ei sen pahempaa. Ihan hyvin pärjään, kiitos kysymästä.

[safiiri]

Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...

Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.

Miten siis tämä brutaali hallinto on päässyt pesiytymään maahan, jossa kuitenkin älykästä väkeä? Muistaakseni itse olet "selittänyt" toimimattomat yhteiskunnat toimimattomine järjestelmineen juuri väen älyn kehnoudella.

[Toope]

^ Mikä saa sinut kuvittelemaan, että eurooppalainen ympäristö on sama ympäristö esimerkiksi Kiinasta tai Nigeriasta tulleelle? Suhtautuminen maahantulijaan on erilainen...

Edes samassa perheessä kasvaneet lapset eivät asu samassa ympäristössä. On eri asia syntyä esikoiseksi kuin kuopukseksi.

Vähän kysymyksen ohittamista. Mahdollisuudet ovat samanveroiset, oma lahjakkuus myös ratkaisee menestystä. Se ei ole yhteiskunnan tehtävä. Yhteiskunnan tehtävä on vain antaa kaikille mahdollisimman samankaltaisia mahdollisuuksia. Menestyminen on sitten lopulta itsestä kiinni, vai mitä mieltä olet?

[safiiri]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...

Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?

Missä tutkimuksissa muuten on todettu tuollaisen "itseään toteuttavan ennusteen" toimivan? Onhan juutalaisiakin vainottu ja halveksittu aina, silti ovat liki joka paikassa menestyneet? Koska kulttuurinsa. Heillä on nobelpalkintoja tms. tiedesaavutuksia 100x enemmän kuin afrikkalaisperäisillä ihmisillä.

Safiiri menee vähän henkilökohtaisuuksiin argumenttiensa puutteessa, ei minulla mitään hätää ole. Ajoittaisia rahaongelmia ehkä on, mutta ei sen pahempaa. Ihan hyvin pärjään, kiitos kysymästä.

LAPSIA KOSKEVAT ENNUSTEET voivat saada paljon aikaan. 1960-luvulla tehtiin Kaliforniassa kuuluisa koe, jolla mitattiin itsensä toteuttavia ennusteita koulumaailmassa.
Kokeen tekijät testasivat ensin oppilaiden älykkyysosamääriä. Sitten opettajille kerrottiin, että noin viidenneksellä heidän oppilaistaan on aivan erityisiä älyllisiä kykyjä. Opettajat saivat näiden lupaavien oppilaiden nimilistan.
Kun oppilaat kahdeksan kuukauden kuluttua testattiin uudelleen, menestyjiksi listatut olivat parantaneet tuloksiaan älykkyystesteissä muita enemmän. Erot olivat merkittäviä nimenomaan alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kohdalla.
Todellisuudessa opettajille ilmoitettujen menestyjäoppilaiden nimet oli arvottu. He eivät oikeasti olleet mitään lupauksia. Mutta opettajat olivat alkaneet kohdella lupaavia oppilaita eri tavalla.

https://www.hs.fi › tiede › art-2000002577866

[Toope]

Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.

'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?

Edelleen - ymmärrät ympäristön liian kapeasti. Ei Eurooppaan tuotu afrikkalainen taida muuttua valkoiseksi, jolla on valkoisen lapsen historia ja sukutaustakin. Ympäristöä ovat tässä mm. yleiset käsitykset ja suhtautuminen, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan. Ympäristöä on jopa se, kun sinä kirjoittelet afrikkalaisista.

Naali on ketun sukulainen, joka on vuosisatojen/tuhansien aikana sopeutunut pohjoiseen ympäristöön siten, että jälkeläisissä ovat yleistyneet tietyt geenit, jotka tukevat pohjoisen kylmässä selviytymistä.

Ihmisillä on vuosisatojen/tuhansien vuosien kautta yleistyneet tietyt geenit, jotka edesauttavat selviytymistä kyseisissä olosuhteissa. Siksi ihmisten genetiikassa on eroja eri ryhmien tasolla.