Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Xantippa]

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

Miten sitten selitämme sen, että vaikka ovat kentällä kuin kotonaan, eivät menesty koripallokilpailuissa?

T: Xante

Hollantilaispalaajista vain muutama näyttää olevan vaaleita "kantahollantilaisia".

http://www.fiba.basketball/basketballworldcup/2019/european-qualifiers/team/Netherlands

Tarkoitin alkuperäisessä huonosti muotoillussa vastauksessani sitä, että pituudesta voi olla hyötyä koripallossa. Pelkästään pituudella ei tietenkään pärjätä, vaan tarvitaan myös taitoa.

Ja taitoon tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa ja kannustaa taidon harjoitteluun. Eli voimme todeta, että monessa tapauksessa geneettisistä ominaisuuksista ei ole mitään hyötyä, vaan ainoastaan ympäristöllä on edes merkitystä.

T: Xante

[Karikko]

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

Miten sitten selitämme sen, että vaikka ovat kentällä kuin kotonaan, eivät menesty koripallokilpailuissa?

T: Xante

Hollantilaispalaajista vain muutama näyttää olevan vaaleita "kantahollantilaisia".

http://www.fiba.basketball/basketballworldcup/2019/european-qualifiers/team/Netherlands

Tarkoitin alkuperäisessä huonosti muotoillussa vastauksessani sitä, että pituudesta voi olla hyötyä koripallossa. Pelkästään pituudella ei tietenkään pärjätä, vaan tarvitaan myös taitoa.

Ja taitoon tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa ja kannustaa taidon harjoitteluun. Eli voimme todeta, että monessa tapauksessa geneettisistä ominaisuuksista ei ole mitään hyötyä, vaan ainoastaan ympäristöllä on edes merkitystä.

T: Xante

Genetiikka on ominaisuuksia, joten ehkä niistä sentään jotain hyötyä on. Muuten joutuu kysymään kenelle on hyötyä, kenelle ei ole. Eli olisiko ketään olemassakaan ilman geenejä jotka "olennon" mahdollistavat.

Toki ympäristö ja maaplaneetta, ynnä aurinko, koko maailmankaikkeus mahdollistavat yksilönkin.

Pelkkä aurinko lipumassa äärettömässä tyhjyydessä ei ilmeisesti voisi yksinään luoda mitään.

[kertsi]

Koripalloilijoista ja pituuden periytymisestä. Japanilaiset, jotka asuvat Japanissa ovat huomattavasti lyhyempiä kuin japanilaissyntyiset, jotka varttuvat USA:ssa. Samoilla geeneillä siis saadaan enemmän pituuskasvua toisessa ympäristössä, esimerkiksi toisenlaisella ravinnolla.

Samaten samoilla geeneillä mutta erilaisella ravinnolla saadaan aikaiseksi eritasoista älykkyyttä.

[Saares]

Miten yksilön älykkyys siirtyy tai vaikuttaa yhteiskunnan menestymiseen? Jos 1% väestöstä kaikissa yhteisöissä olisi keskimääräistä huomattavasti älykkäämpiä, he voivat vaikuttaa yhteiskuntansa hyvinvointiin vain jos tämä yhteisö olisi valmis vastaanottamaan tämän huippuälykkään tuottamat ajatukset ja jopa jalostamaan niitä. Paljon on niitä neroja jotka ovat syntyneet liian aikaisin tai väärään ympäristöön.

[Kopek]

Viime päivinä mieleeni ovat muistuneet silloin tällöin MrKATin esittelemät tutkimukset, joista toisessa oppilaiden taso parani, kun heidän opettajilleen valehdeltiin, että oppilaat ovat älykkäämpiä kuin ovatkaan. Toisessa tutkimuksessa puolestaan oppilaita kehotettiin kuvittelemaan olevansa hyvin älykkäitä, jolloin testitulokset paranivat.

Olen miettinyt, miten tätä kommentoisi. Pitäisikö kirjoittaa, että valehtelun ja itsepetoksen menetelmää voisi käyttää laajemminkin oppimistulosten nostamiseen kaikilla tasoilla. Kuviteltaisiin, että olemme kaikki neroja, ja kuvitelma toteuttaisi itsensä.

Ikävä kyllä arkikokemukset eivät oikein istu yhteen noiden koetulosten kanssa. Kun aikoinaan ähersin koulussa matikan kokeen tai saksan kokeen kimpussa varsin huonolla menestyksellä, tuskin koenumeroni olisi noussut, vaikka olisin kuvitellut olevani matematiikan professori tai syntyperäinen saksalainen. Kielten kokeissa panin päin vastoin merkille sen, että mitä paremmin koe tuntui menevän, sitä huonomman numeron siitä sain. Se, että luulee osaavansa, ei tarkoita, että osaisi.

Sitä en kiistä, etteikö erilaisilla sparrausmenetelmillä voisi saada oppilaiden tuloksia nousemaan itse kunkin luontaisen potentiaalin rajoissa. Alisuoriutujia on mahdollista saada nousemaan normaalisuoriutujiksi, kunhan saadaan asennetta muuttumaan.

Minulla on epämukavia omia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu motivaatiolle, kun odotukset niin itsellä kuin muillakin ovat korkeammalla kuin mihin todellisuudessa pystyy. Kun karu totuus omasta kyvyttömyydestä paljastuu, sillä on itsetuntoa ja mielenterveyttä vahingoittava vaikutus. Omissa ja muiden silmissä epäonnistuneita on päätynyt jopa itsemurhaan. 

https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg37973.html#msg37973

[safiiri]

Viime päivinä mieleeni ovat muistuneet silloin tällöin MrKATin esittelemät tutkimukset, joista toisessa oppilaiden taso parani, kun heidän opettajilleen valehdeltiin, että oppilaat ovat älykkäämpiä kuin ovatkaan. Toisessa tutkimuksessa puolestaan oppilaita kehotettiin kuvittelemaan olevansa hyvin älykkäitä, jolloin testitulokset paranivat.

Olen miettinyt, miten tätä kommentoisi. Pitäisikö kirjoittaa, että valehtelun ja itsepetoksen menetelmää voisi käyttää laajemminkin oppimistulosten nostamiseen kaikilla tasoilla. Kuviteltaisiin, että olemme kaikki neroja, ja kuvitelma toteuttaisi itsensä.

Ikävä kyllä arkikokemukset eivät oikein istu yhteen noiden koetulosten kanssa. Kun aikoinaan ähersin koulussa matikan kokeen tai saksan kokeen kimpussa varsin huonolla menestyksellä, tuskin koenumeroni olisi noussut, vaikka olisin kuvitellut olevani matematiikan professori tai syntyperäinen saksalainen. Kielten kokeissa panin päin vastoin merkille sen, että mitä paremmin koe tuntui menevän, sitä huonomman numeron siitä sain. Se, että luulee osaavansa, ei tarkoita, että osaisi.

Sitä en kiistä, etteikö erilaisilla sparrausmenetelmillä voisi saada oppilaiden tuloksia nousemaan itse kunkin luontaisen potentiaalin rajoissa. Alisuoriutujia on mahdollista saada nousemaan normaalisuoriutujiksi, kunhan saadaan asennetta muuttumaan.

Minulla on epämukavia omia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu motivaatiolle, kun odotukset niin itsellä kuin muillakin ovat korkeammalla kuin mihin todellisuudessa pystyy. Kun karu totuus omasta kyvyttömyydestä paljastuu, sillä on itsetuntoa ja mielenterveyttä vahingoittava vaikutus. Omissa ja muiden silmissä epäonnistuneita on päätynyt jopa itsemurhaan. 

https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg37973.html#msg37973

Jos siis motivaatiosi on kiinni siitä miten arvioit omat kykysi ja suoriutumisesi ihan yleisesti elämässä heikkenee, itsetunto romahtaa ja mielenterveys alkaa ontua, niin miten samaan aikaan ajattelet, ettei kuitenkaan ole mitään vaikutusta sillä, jos ympärillä olevat ihmiset - auktoriteetitkin - koko ajan kertovat eri tavoin jollekin, että ei hänestä mihinkään ole? Miten luulet tällaisen oppilaan motivaation, itsetunnon ja mielenterveyden kehittyvän? Luuletko hänen kybällä panostavan kouluopintoihin ja lisäksi nostavan omassa arvoasteikossaan nimenomaan opinnoissa menestymisen - ja sen kaltaisen kyvykkyyden - tärkeäksi ihmisen arvoa määrittäväksi tekijäksi? Vai voisiko tällainen oppilas olla taipuvainen heittämään hanskat tiskiin. Lyömään lekkeriksi ja pyrkimään pätemiseen jossain ihan toisessa asiassa? (Ja mitä tällöin tapahtuu koulusuorituksille?)

[Xantippa]

Minulla on epämukavia omia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu motivaatiolle, kun odotukset niin itsellä kuin muillakin ovat korkeammalla kuin mihin todellisuudessa pystyy. Kun karu totuus omasta kyvyttömyydestä paljastuu, sillä on itsetuntoa ja mielenterveyttä vahingoittava vaikutus. Omissa ja muiden silmissä epäonnistuneita on päätynyt jopa itsemurhaan. 

Nostit esiin uuden ympäristötekijän, motivaatio. Toistaiseksi oikeastaan kaikki, mitä olet kommentoinut, on kyllä voimakkaasti puhunut enemmän ympäristön vaikutuksen kuin genetiikan puolesta.

T: Xante

[Kopek]

Jos siis motivaatiosi on kiinni siitä miten arvioit omat kykysi ja suoriutumisesi ihan yleisesti elämässä heikkenee, itsetunto romahtaa ja mielenterveys alkaa ontua, niin miten samaan aikaan ajattelet, ettei kuitenkaan ole mitään vaikutusta sillä, jos ympärillä olevat ihmiset - auktoriteetitkin - koko ajan kertovat eri tavoin jollekin, että ei hänestä mihinkään ole? Miten luulet tällaisen oppilaan motivaation, itsetunnon ja mielenterveyden kehittyvän? Luuletko hänen kybällä panostavan kouluopintoihin ja lisäksi nostavan omassa arvoasteikossaan nimenomaan opinnoissa menestymisen - ja sen kaltaisen kyvykkyyden - tärkeäksi ihmisen arvoa määrittäväksi tekijäksi? Vai voisiko tällainen oppilas olla taipuvainen heittämään hanskat tiskiin. Lyömään lekkeriksi ja pyrkimään pätemiseen jossain ihan toisessa asiassa? (Ja mitä tällöin tapahtuu koulusuorituksille?)

Ei tässä asiassa yleistystä taida pystyä tekemään. Joku sisuuntuu ulkopuolisten vähättelystä ja päättää näyttää, että hänestä on johonkin. Joku toinen lyö hanskat tiskiin ja toteaa, että no ei sitten.

En ole missään vaiheessa kiistänyt, etteikö ulkopuolisilla tekijöillä olisi vaikutusta ihmisten menestymiseen. Osoittavathan tilastot ja tutkimukset, että koulutustaso ja "yhteiskuntaluokka" jossakin määrin periytyvät. Ja tällaista tapahtuu yhteiskunnassa, jossa kansa on homogeenista, eikä merkittäviä etnisiä eroja ole.

Erilaiset näkemykset tässä asiassa koskevat sitä, onko etnisillä eroilla ylipäätään mitään tekemistä sen kanssa, että jotkut etniset ryhmät saavuttavat parempia tuloksia kuin toiset. Se, että jotkut etniset ryhmät menestyvät sukupolvesta toiseen huonommin tai paremmin kuin muut, pitää yllä keskustelua siitä, onko perinnöllisillä tekijöillä sittenkin merkitystä. Normalit tuloihin ja vaurallisuuteen perustuvat luokka-asemathan eivät ole samalla tavalla pysyviä. Alaluokasta noustaan silloin tällöin yläluokkaan, ja yläluokasta pudotaan alaluokkaan. Tietty hidastava vaikutus yhteiskuntaluokalla on, kuten tutkimukset osoittavat, mutta siirtymiä tapahtuu.

[safiiri]

Jos siis motivaatiosi on kiinni siitä miten arvioit omat kykysi ja suoriutumisesi ihan yleisesti elämässä heikkenee, itsetunto romahtaa ja mielenterveys alkaa ontua, niin miten samaan aikaan ajattelet, ettei kuitenkaan ole mitään vaikutusta sillä, jos ympärillä olevat ihmiset - auktoriteetitkin - koko ajan kertovat eri tavoin jollekin, että ei hänestä mihinkään ole? Miten luulet tällaisen oppilaan motivaation, itsetunnon ja mielenterveyden kehittyvän? Luuletko hänen kybällä panostavan kouluopintoihin ja lisäksi nostavan omassa arvoasteikossaan nimenomaan opinnoissa menestymisen - ja sen kaltaisen kyvykkyyden - tärkeäksi ihmisen arvoa määrittäväksi tekijäksi? Vai voisiko tällainen oppilas olla taipuvainen heittämään hanskat tiskiin. Lyömään lekkeriksi ja pyrkimään pätemiseen jossain ihan toisessa asiassa? (Ja mitä tällöin tapahtuu koulusuorituksille?)

Ei tässä asiassa yleistystä taida pystyä tekemään. Joku sisuuntuu ulkopuolisten vähättelystä ja päättää näyttää, että hänestä on johonkin. Joku toinen lyö hanskat tiskiin ja toteaa, että no ei sitten.

En ole missään vaiheessa kiistänyt, etteikö ulkopuolisilla tekijöillä olisi vaikutusta ihmisten menestymiseen. Osoittavathan tilastot ja tutkimukset, että koulutustaso ja "yhteiskuntaluokka" jossakin määrin periytyvät. Ja tällaista tapahtuu yhteiskunnassa, jossa kansa on homogeenista, eikä merkittäviä etnisiä eroja ole.

Erilaiset näkemykset tässä asiassa koskevat sitä, onko etnisillä eroilla ylipäätään mitään tekemistä sen kanssa, että jotkut etniset ryhmät saavuttavat parempia tuloksia kuin toiset. Se, että jotkut etniset ryhmät menestyvät sukupolvesta toiseen huonommin tai paremmin kuin muut, pitää yllä keskustelua siitä, onko perinnöllisillä tekijöillä sittenkin merkitystä. Normalit tuloihin ja vaurallisuuteen perustuvat luokka-asemathan eivät ole samalla tavalla pysyviä. Alaluokasta noustaan silloin tällöin yläluokkaan, ja yläluokasta pudotaan alaluokkaan. Tietty hidastava vaikutus yhteiskuntaluokalla on, kuten tutkimukset osoittavat, mutta siirtymiä tapahtuu.

JOS yhteiskuntaluokka ja perhetausta vaikuttavat homogeenisessa ryhmässä, niin mikä mahtaisi olla syy, miksi heterogeenisessa ryhmässä näin ei oletettavasti tapahtuisi? Vaikka varallisuus tai yhteiskuntaluokka ei olisikaan pysyvää, niin jostain kumman syystä se tietty rodullistettu asema on varsin pysyvää sorttia - siis yhteiskunnallisena asemana. Siten siinä siis EI tapahdu sellaista muutosta, joka paljastaisi mitä tapahtuisi, mikäli rodullistetut pääsisivät eroon tuosta rodullistetusta asemastaan ja heidät todella nähtäisiin samaan tapaan kuin valkoiset. Yhteiskuntaluokan saa häivytettyä "habituksesta" - vaikkakin usein ns. Vanha raha hiukan halveksuukin "nousukkaita". Mutta ehkä kuitenkaan ihan jokainen asiakaspalvelija ja vastaantulija ei heti näe, että tuon arvokkaan puvun sisällä kulkee "vain" hiilikaivostyöläisen pojanpoika. Puhekaan ei paljasta, jos on päässyt Etoniin ja oppinut pois työläisyyden paljastavasta aksentista. Mutta miten häivytät mustan ihon?

[Xantippa]

Onhan siellä esim. jenkeissä nimenomaan aika paljon muuttunut niistä ajoista, kun mustat eivät päässeet edes samoihin ravintoloihin ja uran huippu oli puotipuksuna.

Tuskin nämä nykyiset asianajajat, tuomarit, lääkärit ovat genetiikkaansa tässä välissä vaihtaneet.

T: Xante

[MrKAT]

Luin viime päivien Hesareita, yksi juttu oli tutkimustulos:

Ruotsalaiset kansanedustajat ovat poikkeuksellisen älykkäitä ja kyvykkäitä tavan kansaan verraten.

Tämä on linjassa Soininvaaran joskus 70/80 -lukujen vaihteen "tutkimuksen" kanssa, hän armeijassa salaa katseli kansanedustajien älykkyystestituloksia ja yhtä vaille kaikki kuuluivat älyisimpään ylimpään 5%:iin. (Ulkomuistelen).
  Kun tämän kertoo tuttujen/sukulaisten kahvipöydässä sen jälkeen kun joku haukkunut kansanedustajat tyhmiksi niin hiljaisuus on taattu ( pientä kokemusta on ).
 

[Toope]

Luin viime päivien Hesareita, yksi juttu oli tutkimustulos:

Ruotsalaiset kansanedustajat ovat poikkeuksellisen älykkäitä ja kyvykkäitä tavan kansaan verraten.

Tämä on linjassa Soininvaaran joskus 70/80 -lukujen vaihteen "tutkimuksen" kanssa, hän armeijassa salaa katseli kansanedustajien älykkyystestituloksia ja yhtä vaille kaikki kuuluivat älyisimpään ylimpään 5%:iin. (Ulkomuistelen).
  Kun tämän kertoo tuttujen/sukulaisten kahvipöydässä sen jälkeen kun joku haukkunut kansanedustajat tyhmiksi niin hiljaisuus on taattu ( pientä kokemusta on ).

Mikael Jungnerin ja Saara Särmän kaltaiset saavat suuria arvoja älykkyystesteissä.
Silti ne vähemmän saaneet pitävät kadut puhtaina, viemärit toimivina, ilmanvaihdon terveellisenä heillekin. kun nuo kaksi suunnittelevat tuhoa yhteiskunnallemme... Jotkut tyhmemmiksi luokitellut ylläpitävät yhteiskunnan toimintaa, kun em. kaltaiset hörhöt suunnittelevat vaikka mitä meitä varten.
Ketkä ovat tarpeellisia yhteiskunnallemme?

[Toope]

Miksi siellä pitäisi olla juuri demokratiaa, joka on länsimainen malli? Lopultakin taitaa tämä "huonous", jota näet muissa kulttuureissa olla lopulta sitä, etteivät ne ole länsimaisia. Jos ne ovat erilaisia, on se mielestäsi jo huonoa - ja siten osoitus huonommista kyvyistä ja geeneistä.

En minäkään tavallasi ole täysin demokratiauskovainen, suosin sitä mallia, koska parhaiten toimii. Jos keksitään parempi malli, mikäs siinä. Länsimaista demokratiaa korvaavaa mallia en tosin ole itse havainnut, joten sitä parhaana pidän. Muut mallit vaan ovat huonompia ja vähemmän hyvinvointia jäsenilleen tuottavia.

[Toope]

Ja taitoon tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa ja kannustaa taidon harjoitteluun. Eli voimme todeta, että monessa tapauksessa geneettisistä ominaisuuksista ei ole mitään hyötyä, vaan ainoastaan ympäristöllä on edes merkitystä.

Tai sitten sekä geneettinen perimä että ympäristön vaikutus yhdessä vaikuttavat yksilön menestykseen?

[Toope]

Koripalloilijoista ja pituuden periytymisestä. Japanilaiset, jotka asuvat Japanissa ovat huomattavasti lyhyempiä kuin japanilaissyntyiset, jotka varttuvat USA:ssa. Samoilla geeneillä siis saadaan enemmän pituuskasvua toisessa ympäristössä, esimerkiksi toisenlaisella ravinnolla.

Samaten samoilla geeneillä mutta erilaisella ravinnolla saadaan aikaiseksi eritasoista älykkyyttä.

Kuinka nopeasti indonesialaisista kasvaa yhtä pitkiä kuin länsi-eurooppalaisista ilman geneettistä vaihduntaa, kun muuttavat Amerikkaan?
Luulen, että kestää aika kauan, koska ruumiinrakenne on osin geneettistä perimää.