Älykkyys, geenit ja menestyminen

[ROOSTER]

^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

[Karikko]

safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.

Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.

[safiiri]

safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.

Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.

Mutta kun tarkastellaan keskimääräistä pituutta väestössä, on vanhemmissa sellainen tavanomainen jakauma pitkiä, pätkiä ja siltä väliltä mittaisia.

Ihmisen pituus vaihtelee yleisesti ottaen vähän verrattuna muihin ihmisen anatomisiin ominaisuuksiin. Yleensä pituus noudattaa normaalijakaumaa.

Wikipedia

Nykyään pituuteen vaikuttavia geenejä voidaan tutkia muutoinkin kuin vain yrittämällä sulkea pois vaikuttavista tekijöistä ympäristövaikutukset tai perintötekijät (kuten kaksostutkimuksissa) ja tieto ei ole enää vain "johtuu perimästä / ympäristöstä" -tasoa.

Kansainvälinen tutkijaryhmien konsortio Genetic Investigation of Anthropometric Traits (GIANT) on vuoteen 2017 mennessä tunnistanut lähes 800 geenimuunnosta, jotka vaikuttavat ihmisen pituuteen. Löytöjen myötä pituuden heritabiliteetista on nyt selvitetty 27,4 prosenttia. Ensimmäiset 700 geenimuunnosta löydettiin vuonna 2014 genominlaajuisen riippuvuustutkimuksen avulla, jossa skannataan suuri määrä genomeja. Näin löydetään yleisiä muunnoksia, joilla on kullakin kuitenkin korkeintaan vain yhden millimetrin vaikutus pituuteen. Vuonna 2017 ryhmä käytti ExomeChip-menetelmää, jolla se löysi 83 harvinaisempaa muunnosta, joita esiintyy korkeintaan viidellä prosentilla ihmisistä. Nämä muunnokset vaikuttavat proteiineja koodaaviin geeneihin, ja niistä 24:llä on yli yhden senttimetrin vaikutus pituuteen.

Wikipedia

[kertsi]

safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.

Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.

Jos masaiperhe tai vaikka hollantilaisperhe muuttaisi johonkin kaukoidän riisinsyöjäympäristöön (joka myös pysyisi sellaisena sen ajan kun lapset kasvavat aikuisiksi) omaksuen ympäristön ruokavalion, niin heidän siellä syntyneet geneettiset jälkeläisensä olisivat todennäköisesti vanhempiaan lyhyempiä. Ehkä 15-20 cm lyhyempiä, veikkaisin.

[ROOSTER]

^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

Perheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

[safiiri]

safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.

Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.

Jos masaiperhe tai vaikka hollantilaisperhe muuttaisi johonkin kaukoidän riisinsyöjäympäristöön (joka myös pysyisi sellaisena sen ajan kun lapset kasvavat aikuisiksi) omaksuen ympäristön ruokavalion, niin heidän siellä syntyneet geneettiset jälkeläisensä olisivat todennäköisesti vanhempiaan lyhyempiä. Ehkä 15-20 cm lyhyempiä, veikkaisin.

Toisaalta pelkästä lyhyestä mitasta ei voi suoraan päätellä, että geenit ovat sen takana, koska kyse voi myös olla ympäristötekijöiden vaikutuksesta, jotka ovat estäneet kasvun siihen pituuteen, jonka geenit mahdollistaisivat. Toisaalta:

Lyhyiden ihmisten on useissa tutkimuksissa todettu elävän keskimäärin vanhemmiksi kuin pitkien. Pitkillä ihmisillä on esimerkiksi suurempi riski sairastua syöpään tai veritulppaan kuin lyhyiden, ja heillä myös loukkaantumisen riski on suurempi. Sardiniassa vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan lyhyen miehen elinkaari on keskimäärin noin kaksi vuotta pitempi kuin muiden miesten.

Wikipedia

Tulee mieleen Arvo Ylppö, joka ei vartensa pituudella voinut ylpeillä, mutta ikänsä pituudella kyllä (104 v.).

[Toope]

Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.

Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.

[safiiri]

Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.

Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.

Niin. Jostain syystä kuitenkin kiellät, että ympäristön vaihtaminen (Indonesiasta USAhan esim) ei vaikuttaisi indonesialaisten pituuteen. Väestön geeniperimä ei muutu ihan hetkessä, vaan siihen tarvitaan aikaa enemmän kuin pari kolme sukupolvea. Siten se muutos, joka väestön pituudessa on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana, on oletettavasti ympäristötekijöiden aikaansaamaa.

Itse asiassa geneettisen perimän hidas muutos on asia, johon itse jatkuvasti vetoat selittäessäsi perimällä sen, etteivät tietyt kansat edes voi menestyä. Jos muutos perimässä olisi mahdollinen lyhyessä ajassa, olisi tuo oma väitteesi täysin typerä. Lisäksi maahanmuuttajienkaan perimästä ei kannattaisi huolta kantaa, koska sekin tietenkin olisi nopeasti muuttuvaa. Varsinkin, jos se myös sekoittuisi toisten kansojen perimään. Suomalaisten geneettinen perimäkin olisi silloin oletettavasti nykyään ihan erilainen kuin se oli 1922. Jos sen taustalla oleva pituuteen vaikuttava genetiikka olisi muuttunut (joka oletuksena koska keskimääräinen pituus on), niin silloin vastaavia muutoksia voidaan olettaa muissakin erilaisia ominaisuuksia tuottavissa geeneissä.

Onko siis tosiaan niin, että keskimääräisen pituuden muutos on perimässä tapahtunut muutos - jolloin suomalainen geeniperimä on ihan toisenlainen kuin se oli 100 vuotta sitten ja 2020 syntyvä suomalainen on geneettisesti selvästi erilainen kuin 1920-luvulla? Vai onko geneettinen perimä paljon hitaammin muuttuvaa - jolloin tapahtunut nopea keskipituuden muutos (n. 100 vuotta / n. 10 cm) oletettavasti johtuu ympäristötekijöistä?

[Karikko]

safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.

Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.

Jos masaiperhe tai vaikka hollantilaisperhe muuttaisi johonkin kaukoidän riisinsyöjäympäristöön (joka myös pysyisi sellaisena sen ajan kun lapset kasvavat aikuisiksi) omaksuen ympäristön ruokavalion, niin heidän siellä syntyneet geneettiset jälkeläisensä olisivat todennäköisesti vanhempiaan lyhyempiä. Ehkä 15-20 cm lyhyempiä, veikkaisin.

Mahdollisesti noin kävisi jollakin aikavälillä. Myös puolisonvalinnat varmaan monipuolistuisivat, joka sekin vaikuttaisi.- (se olisi ilmeisesti kuitenkin nopeampi tie.

Korjaan tässä samalla tuon koripalloijoiden nimen Markkasiksi, mistä mielen kätköistä sen Saarisen siihen kaivoinkaan, ehkä aino-kaisa, oli alitajunnassa.

[Karikko]

^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

Perheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.

[kertsi]

^^
Joo, kyllähän niitä hongankolistajaperheitä on, ja toisaalta lyhyenläntiäkin perheitä. Kullakin perheellä ympäristönä on kyllä se ominaisuus, että ruokailutottumukset tuppaavat olemaan hyvin hitaasti muuttuvia. Tätä on ihan tutkittukin, ensin muuttuu ulkonäkö (tukkatyyli, vaatteet), sitten kieli, ja vasta sitten ruokamieltymykset. Ne "äidin lihapullat", tai mikä ruokalaji nyt onkin kyseissä perheessä se rakastetuin, herättää hyviä fiilikisiä ihan vanhuksillakin.

[safiiri]

^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

Perheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.

On kuitenkin eri asia puhua yksilöistä ja väestön keskimääräisestä pituudesta. Taitaa olla aikas vähän sellaisia väestöjä, joissa kaikki vaimot ovat "lyhyitä ja paksuja" ja miehet "pitkiä ja ohuita". Ainakaan nämä ominaisuudet eivät ole kaikilla vaimoilla ja miehillä keskimääräistä korostuneempia.

[kertsi]

^
Jahka odotetaan, saattaa se vielä sellainenkin henkevä keskustelunavaus tulla, jossa liitetään kansan pituus ja ohuus (miehillä) ja pätkyys ja paksuus (naisilla) vaikkapa juurikin älykyyteen. Eli todistetaan tälläkin yliälykkäällä tavalla, miksi tänne ei voi tulla sitä-ja-sitä ihmisryhmää, kun ovat niin pitkiä/pätkiä.

Ja sitten vaan odottaa seuraavaa vanhasta, joka mittaa pituuksia, ja niistä sitten estimoi eri rotujen älykkyyksiä ja geneettisiä eroja genomissa.

---
Jos pituus on (muka) 90 % geneettisesti määrittynyttä, ja muutokset ovat siltikin niinkin rajuja kuin 180 cm:sta 160 cm:iin lyhyen ajan kuluessa (kun siirryttiin metsästyskulttuurista maanviljelyyn), eikö tässä ole ristiriita, matemaatikot ahoi? 11-13 % vähennys pituudessa pelkästään ympäristöä muuttamalla (20/180 - 20/160).

Jos pituus on (muka) 90% geneettisesti määräytymistä, ja älykkyys (muka) 50% geneettisesti määräytynyttä, eikö ällikkyysmittauksissa sitten pitäisi olla huimasti enemmän hajontaa kuin pituusmittauksissa, esim. 50 ÄO-pistettä? Vai miten päin tuo nyt menee? (Viime yönä tuli nukuttua vain vähän, ja nyt lyö tyhjää.)
- pituus ehkä (M) 187 - 159 cm = 28 cm erotus, mikä on 15% 187 cm:sta ja 18% 159 cm:sta.

[Karikko]

^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

Perheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.

On kuitenkin eri asia puhua yksilöistä ja väestön keskimääräisestä pituudesta. Taitaa olla aikas vähän sellaisia väestöjä, joissa kaikki vaimot ovat "lyhyitä ja paksuja" ja miehet "pitkiä ja ohuita". Ainakaan nämä ominaisuudet eivät ole kaikilla vaimoilla ja miehillä keskimääräistä korostuneempia.

Aika jännä oletus, pätkistä ja pitkistä, mutta ei sinänsä yllätys, jos haluaa tulkita tuolla tapaa.

Kysymys oli ominaisuuksien periytyvyydestä.
On selvää, että masai-heimon olosuhteet ovat olleet melko vakiintuneita ilmeisen pitkiä aikakausia, eikä valintamahdollisuudet ole läheskään sellaiset, kuin nykymaailman glopaalissa ympäristössä.
Niin eiköhän täällä sivistyneessä pohjolassakin riittäne valinnanvaraa ja valintahan ratkaisee keskimäärin-  valinnoilla  on tapana tasata myös niitä vaihteluita.

[safiiri]

^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

Perheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.

On kuitenkin eri asia puhua yksilöistä ja väestön keskimääräisestä pituudesta. Taitaa olla aikas vähän sellaisia väestöjä, joissa kaikki vaimot ovat "lyhyitä ja paksuja" ja miehet "pitkiä ja ohuita". Ainakaan nämä ominaisuudet eivät ole kaikilla vaimoilla ja miehillä keskimääräistä korostuneempia.

Aika jännä oletus, pätkistä ja pitkistä, mutta ei sinänsä yllätys, jos haluaa tulkita tuolla tapaa.

Kysymys oli ominaisuuksien periytyvyydestä.
On selvää, että masai-heimon olosuhteet ovat olleet melko vakiintuneita ilmeisen pitkiä aikakausia, eikä valintamahdollisuudet ole läheskään sellaiset, kuin nykymaailman glopaalissa ympäristössä.
Niin eiköhän täällä sivistyneessä pohjolassakin riittäne valinnanvaraa ja valintahan ratkaisee keskimäärin-  valinnoilla  on tapana tasata myös niitä vaihteluita.

Kyse oli väestöryhmien geneettisestä perimästä ja sen muuttumisen nopeudesta. Liikkeellehän lähdettiin niistä iänikuisista Vanhasen ja Lynnin älykkyystutkimuksista, joissa esitettiin eri kansojen älykkyydestä väitteitä. On aika tyhjäpäistä selostaa yksilöiden välistä vaihtelua ja ominaisuuksien periytymistä vanhemmilta lapsille, kun puhutaan väestön keskimääräisestä pituudesta tai älykkyydestä ja niiden muuttumisesta.