Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Älykkyys, geenit ja menestyminen

Aloittaja Edward, toukokuu 04, 2019, 16:32:02

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

^

Nykyään glopaalissa maailmanjärjestyksessä voitkin ottaa sitten koko maaplaneetan keskiarvon huomioon, ihan täysipäisesti.

Keskiarvoja etsiessäsi.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 08:53:33
^

Nykyään glopaalissa maailmanjärjestyksessä voitkin ottaa sitten koko maaplaneetan keskiarvon huomioon, ihan täysipäisesti.

Keskiarvoja etsiessäsi.

Minä niitä keskiarvoja ole etsinyt, vaan Vanhanen ja Lynn (ölykkyydestä). Tai se, joka on tehnyt tilaston ihmisten keskimääräisestä pituudesta ja sen muutoksista. Kyllä - on olemassa myös kaikkien ihmisten keskipituus:

LainaaAikuiset miehet ovat maailmanlaajuisesti keskimäärin 166 senttimetriä pitkiä ja naiset 154 senttimetriä.
Wikipedia

Tässä siis koko maaplaneetan miesten ja naisten (eli kaikkien maailman ihmisten) , sillä eipä taida ihmislajia muualla elellä) keskipituus. Kyse siis on siitä pituudesta, jonka he saavuttavat aiukuistuessaan ja pituuskasvun päättyessä. Jos tällaista keskimääräistä pituutta ei olisi, ei olisi myöskään mahdollista kutsua ihmisiä keskimääräistä lyhyemmiksi tai pidemmiksi. Eikä olisi mielekästä puhua geeneistä, jotka antavat potentiaalin keskimääräistä pidempään tai lyhyempään pituuteen.


Karikko


^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 07:32:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 22:27:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 12, 2019, 13:36:14
Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.
Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.

Niin. Jostain syystä kuitenkin kiellät, että ympäristön vaihtaminen (Indonesiasta USAhan esim) ei vaikuttaisi indonesialaisten pituuteen.
En sanonut noin, vaan sitä, että sekä ympäristö, että perimä vaikuttavat. Ihmisten perimä ei muutu yhtäkkiä, joten indonesialaisista ei tule samanlaisia kuin länsimaalaisista parissa sukupolvessakaan. Perimä estää äkillisiä muutoksia.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 13, 2019, 11:30:12
No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:09:46
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).

Öh, ei. Geenit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä. Ominaisuudet ovat. Ja ehkä voi puhua myös dominoivista tai resessiivisistä alleelelista jossain lokuksessa, mutta siis semmoista kuin doimnoiva tai resessiivinen geeni ei ole olemassakaan.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 18:44:30
Kyse oli väestöryhmien geneettisestä perimästä ja sen muuttumisen nopeudesta. Liikkeellehän lähdettiin niistä iänikuisista Vanhasen ja Lynnin älykkyystutkimuksista, joissa esitettiin eri kansojen älykkyydestä väitteitä. On aika tyhjäpäistä selostaa yksilöiden välistä vaihtelua ja ominaisuuksien periytymistä vanhemmilta lapsille, kun puhutaan väestön keskimääräisestä pituudesta tai älykkyydestä ja niiden muuttumisesta.
Ihmiset eivät useinkaan kykene erottamaan yksittäistapauksia populaatioiden keskimääräisyydestä, siksi Vanhasta/Lynniä tms. ymmärretään usein niin väärin, hehän puhuvat keskimääräisyyksistä. Esim. Tatu Vanhanenhan puhui siitä, että populaatioiden sekoittuminen olisi pitkällä tähtäimellä hyvää, koska tasoittaisi myös lahjakkuus- ja älykkyyseroja ryhmien välillä, joita tutkimustensa mukaan havaitsi.

On olemassa teorioita siitä, että ihmisryhmien risteytyminen mahdollisimman kaukaisten ihmisten kanssa olisi positiivinen asia, koska geneettinen vaihdunta olisi silloin tehokkainta. On ymmärrettävää siinä mielessä, että liian läheinen lisääntyminen lähigeneettisten sukulaisten kanssa voi luoda ongelmia, mutta toki voi luoda yhtälailla hyödyllistäkin geneettistä perimää. Esim. juutalaisten kohdalla on puhuttu siitä, että geneettinen perimä on saattanut muotoutua älykkyyttä suosivaksi, kun juutalaisyhteisöt (ainakin askenazi-juutalaisten (Euroopassa) keskuudessa) ovat olleet jossain määrin sisäsiittoisia. Sisäsiittoisuus on yleistänyt tautejakin (Tay-Sachs- syndrooma tms.), joita esiintyy vain juutalaisilla. Mutta on niitä fyysikoita ja shakkimestareitakin aika monia...!? Juutalaisia nobelistejako...!

Jos ihmisten risteytyminen juuri erilaisten ryhmien kesken olisi ihmisiä kehittävää, etelä-Afrikan värilliset ja USA:n/etelä-Amerikan värilliset olisivat menestynyt ihmisryhmä. Mutta he eivät ole! Miksi siis? Hehän edustavat juuri sitä tilannetta, jossa valkoinen ja musta rotu ovat sekoittuneet, hyvin kaukaiset ja erilaiset geneettiset populaatiot. Luoko tuo parasta geeniperimää? Nuo sekaväestöt eivät ole menestyneet juuri mustia paremmin. Miksi? Ehkä sekoittuminen ei nostakaan geneettisiä valiogeenejä esille. Ehkä se taannuttaa?

Joo, vähän ajatusvirtaa edellisessä, mutta mitä oikeasti perimästämme ymmärrämme? Onko tietynasteinen sisäsiittoisuus hyväksi, jos nostaa esille hyviä taipumuksia (=geenejä). Onko sekoittuminen hyvä asia, jos taannuttaa toista ryhmää?

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 14, 2019, 21:17:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:09:46
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).

Öh, ei. Geenit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä. Ominaisuudet ovat. Ja ehkä voi puhua myös dominoivista tai resessiivisistä alleelelista jossain lokuksessa, mutta siis semmoista kuin doimnoiva tai resessiivinen geeni ei ole olemassakaan.
Ok, siis dominoiva ominaisuus geenissä, en ole niin asiantuntija näissä asioissa. Mutta nuohan tulevat esille juuri vanhempien perimässä. Dominoiva ominaisuus helpommin, resessiivinen, jos molemmilla vanhemmilla on sama ominaisuus alleelien kautta.

kertsi

#293
Ei mennyt vieläkään ihan nappiin. Kyse ei ole "dominoiva ominaisuus geenissä", vaan ihmisessä.  Esimerkiski ruskeasilmäisyys on yksilön ominaisuus. Voidaan myös puhua dominoivasta alleelista, eli ruskeasilmäisyysalleelista, eli geenimuodosta, joka aiheuttaa ruskeasilmäisyyttä.


Perinnöllisyystieteessä dominoiva eli vallitseva ominaisuus tarkoittaa ominaisuutta, joka tulee näkyviin sekä homotsygoottisena että heterotsygoottisena. Vaikka yksilöllä on aina kaksi alleelia samasta geenistä, jo yksi dominoiva alleeli riittää siihen, että ominaisuus tulee näkyviin yksilön fenotyypissä eli ilmiasussa. Samasta syystä dominoiva ominaisuus ei voi resessiivisen tavoin periytyä huomaamatta sukupolvien yli, vaan kaikki dominoivan alleelin kantajat ilmentävät ominaisuutta myös fenotyypissään.[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Dominoiva_ominaisuus


Perinnöllisyystieteessä resessiivinen eli väistyvä ominaisuus tulee näkyviin yksilön ilmiasussa eli fenotyypissä vain, mikäli ominaisuuden aiheuttava alleeli on periytynyt yksilölle homotsygoottina eli samaperintäisenä. Jos genotyyppi on lokuksen suhteen heterotsygootti eli eriperintäinen, dominoiva alleeli määrää ilmiasun ja resessiivisellä alleelilla ei ole vaikutusta. Tämän vuoksi resessiivinen alleeli voi periytyä monen sukupolven yli ilman, että se tulee näkyviin ilmiasussa.

Resessiiviseksi voidaan kutsua sekä resessiivisesti vaikuttavaa alleelia että sen määräämää ominaisuutta. Ainoastaan saman lokuksen dominoivien alleelien aiheuttamaa geneettinen peittyvyyttä kutsutaan resessiivisyydeksi: ominaisuus voi olla polygeeninen eli useiden geenien yhdessä ohjaama, tai olla epistaasissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Resessiivinen_ominaisuus


Geenimuodot eli vastingeenit eli alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia ilmentymiä, joilla on kromosomissa sama paikka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Alleeli
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:36:35

Ihmiset eivät useinkaan kykene erottamaan yksittäistapauksia populaatioiden keskimääräisyydestä, siksi Vanhasta/Lynniä tms. ymmärretään usein niin väärin, hehän puhuvat keskimääräisyyksistä.

Olen tavannut niin monta erittäin älykästä mustaihoista, että en voi tuohon rasistiseen argumenttiin uskoa. Koska älykkäitä mustaihoisia on, ajatus siitä, että sama geeni säätelisi pigmnenttiä ja älykkyyttä, on roskaa.

Osmo Soininvaara


Kukahan muuten tuollaisen "sama geeni" -väitteen on esittänyt? En muista nähneeni sellaista. Ihonväri on vain yksi monista ihmisten ominaisuuksista. Musta iho on yleinen afrikkalaisilla, mutta hyvin tummaa ihoa esiintyy muuallakin, esimerkiksi Intiassa ja Sri Lankassa.

Yhteinen ihonväri ei tarkoita sitä, että kaikki afrikkalaiset olisivat muilta osin samanlaisia. Jo Helsingin kaduilla kävellessään voi nähdä monenlaisia afrikkalaisia, joiden ulkonäkö eroaa huomattavasti toisistaan ilmeisesti siksi, että he ovat kotoisin eri osista Afrikkaa. Välimatkat Afrikan mantereen laidalta toiselle ovat samaa luokkaa kuin etäisyys Lapista Espanjaan, joten ihmiset eivät tietenkään ole täysin saman näköisiä.

Jotkut Helsingissä liikkuvat afrikkalaistaustaiset ovat hyvin eri näköisiä kuin tyypilliset eurooppalaiset. Joillakin on erittäin leveä iso pää ja ulkoneva "takapuoli" ja vanttera ruumiinrakenne ja hyvin musta iho. Nämä ihmiset, joita on nyt alkanut ilmestyä aikaisempaa enemmän katukuvaan, poikkeavat ulkonäöltään huomattavasti esimerkiksi somaleista, jotka ovat usein siroja ja pitkiä. En tiedä, mistä nämä vankkarakenteiset ihmiset ovat tulleet.

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:36:35
Jos ihmisten risteytyminen juuri erilaisten ryhmien kesken olisi ihmisiä kehittävää, etelä-Afrikan värilliset ja USA:n/etelä-Amerikan värilliset olisivat menestynyt ihmisryhmä. Mutta he eivät ole! Miksi siis? Hehän edustavat juuri sitä tilannetta, jossa valkoinen ja musta rotu ovat sekoittuneet, hyvin kaukaiset ja erilaiset geneettiset populaatiot. Luoko tuo parasta geeniperimää? Nuo sekaväestöt eivät ole menestyneet juuri mustia paremmin. Miksi? Ehkä sekoittuminen ei nostakaan geneettisiä valiogeenejä esille. Ehkä se taannuttaa?

Etelä-Amerikkaan siirrettiin aikoinaan viisi miljoonaa mustaa afrikkalaista orjiksi. Pohjois-Amerikkaan heitä tuli vain 400000. Mustien ihmisten perimää on sekoittunut eteläafrikkalaisiin eri maissa erilaisia määriä. Venezuelaisissa esimerkiksi virtaa 16,3 prosenttia "afrikkalaista verta".

Wikipedia: The autosomal DNA genetic composition of population in Venezuela, is 60.60% of European contribution, 23% of indigenous contribution, and 16.30% of African contribution.

Jos nykyinen trendi jatkuu, Suomesta tulee ennen pitkää etnisesti Venezuela. Se jää kuitenkin välivaiheeksi ennen lopullista afrikkalaistumista.

https://www.japantimes.co.jp/news/2016/06/09/world/social-issues-world/dumpster-diving-hunger-venezuela-economy-tanks-76-people-poverty-line/#.XaVMnaBS-00

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 16:30:28

^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.

Huoh. Tilastot siis ovat väärässä, koska jokaista ihmistä ei ole mitattu tätä keskimääräistä pituutta laskettaessa? Ok. Mietipä kuitenkin hetki, mitä TUO päätelmä tarkoittaa Vanhasen ja Lynnin tutkimukselle?

Taisit menettää hermosi, kun kasasit tuollaisen määrän olkiukkoilua viestiisi.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:05:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 07:32:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 22:27:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 12, 2019, 13:36:14
Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.
Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.

Niin. Jostain syystä kuitenkin kiellät, että ympäristön vaihtaminen (Indonesiasta USAhan esim) ei vaikuttaisi indonesialaisten pituuteen.
En sanonut noin, vaan sitä, että sekä ympäristö, että perimä vaikuttavat. Ihmisten perimä ei muutu yhtäkkiä, joten indonesialaisista ei tule samanlaisia kuin länsimaalaisista parissa sukupolvessakaan. Perimä estää äkillisiä muutoksia.

Minkä sukupolven länsimaalaisia nyt tarkoitat? Niitä, 1922 syntyneitä vai niitä, jotka ovat nyt vauvoja? Keskipituuden ero näiden välillä on nimittäin merkittävä esim. suomalaisilla. Juuri siksi - koska perimä ei muutu äkillisesti vain muutamassa sukupolvessa - voimme päätellä, että suomalaisten keskipituudessa tapahtunut nopea muutos on todennäköisesti lähinnä ympäristötekijöiden tuottamaa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:40:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 14, 2019, 21:17:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:09:46
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).

Öh, ei. Geenit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä. Ominaisuudet ovat. Ja ehkä voi puhua myös dominoivista tai resessiivisistä alleelelista jossain lokuksessa, mutta siis semmoista kuin doimnoiva tai resessiivinen geeni ei ole olemassakaan.
Ok, siis dominoiva ominaisuus geenissä, en ole niin asiantuntija näissä asioissa. Mutta nuohan tulevat esille juuri vanhempien perimässä. Dominoiva ominaisuus helpommin, resessiivinen, jos molemmilla vanhemmilla on sama ominaisuus alleelien kautta.

Siellä geeneissä ei kuitenkaan se toinen millään tapaa syrjäydy tai katoa. Ruskeasilmäisellä on geeneissään ihan yhtä lailla se geeni, joka tuottaa ruskeita silmiä kuin sekin, joka tuottaa sinisilmäisyytt- Mittän sinisilmäisyyttä tuottavavien geenien katoamista ei tapahdu, vaikka yksilö olisikin ruskeasilmäinen tuon ominaisuuden dominoivuuden takia. Eikä hänen jälkeläisilleen periydy ruskeasilmäisyyttä tuottavat geenit enemmän kuin sinisilmäisyyttä tuottavat, vaan on ihan yhtä todennäköistä periyttää kumpaa tahansa lapsilleen. Ei siis pidä sotkea ominaisuuden dominoivuutta siihen, miten todennäköisesti tai vahvasti geenit jälkeläisille periytyvät.

Pituuteen vaikuttavia geenejä kuitenkin on useita, jolloin sekä geenien että ominaisuuksien periytyminen on monimutkaisempi juttu kuin tuossa helpossa silmien värin periytymisessä.

LainaaIhmisen pituuskasvun taustalla on suuri joukko pieniä muutoksia perintöaineksessa. Tutkijat ovat nyt tunnistaneet nämä muutokset analysoimalla yli 250 000 ihmisen tietoja, kertoo Science Nordic.

Geenit määräävät 80 prosenttia pituuskasvusta. Pituuteen vaikuttaa 697 pientä muutosta ja muutosten yhdistelmää ihmisen genomissa eli perintöaineksessa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkijat-loysivat-ihmisen-pituuskasvuun-vaikuttavat-geenit-aineistona-yli-250-000-ihmisen-joukko/ac25ff68-0818-3977-b606-0fb20429a6c0

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:13:23
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 16:30:28

^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.

Huoh. Tilastot siis ovat väärässä, koska jokaista ihmistä ei ole mitattu tätä keskimääräistä pituutta laskettaessa? Ok. Mietipä kuitenkin hetki, mitä TUO päätelmä tarkoittaa Vanhasen ja Lynnin tutkimukselle?

Taisit menettää hermosi, kun kasasit tuollaisen määrän olkiukkoilua viestiisi.

Suotta huolestut, et takuulla saa minua hermostumaan.
Vastaa siis miten se keskiarvo on määritelty, olkiakkaillessasi ja muuttaessasi puheenaihetta asian viereen.
Vanhasen sekoilusta, en myöskään ole puhunut mitään, höperöhän hänen juttunsa ovat.

Geenit ovat taatusti "vastuussa ihmisen olemuksesta" joka sortilla, sitähän varten ne on "keksitty.

Eri asia sitten on miten se kaikki kyetään dokumentoimaan ja kertomaan mitkä geenit milloinkin osallistuvat mihinkin, kuten vaikka kasvuhormien aikaansaamaan kasvutekijöihin.

Muutostahan on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja vaihtelua kaikenlaista. Yhtälailla ympäristötekijät ja migrobit ovat osallisena moneen asiaan ihmiskehossakin.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 15, 2019, 12:01:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:13:23
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 16:30:28

^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.

Huoh. Tilastot siis ovat väärässä, koska jokaista ihmistä ei ole mitattu tätä keskimääräistä pituutta laskettaessa? Ok. Mietipä kuitenkin hetki, mitä TUO päätelmä tarkoittaa Vanhasen ja Lynnin tutkimukselle?

Taisit menettää hermosi, kun kasasit tuollaisen määrän olkiukkoilua viestiisi.

Suotta huolestut, et takuulla saa minua hermostumaan.
Vastaa siis miten se keskiarvo on määritelty, olkiakkaillessasi ja muuttaessasi puheenaihetta asian viereen.
Vanhasen sekoilusta, en myöskään ole puhunut mitään, höperöhän hänen juttunsa ovat.

Geenit ovat taatusti "vastuussa ihmisen olemuksesta" joka sortilla, sitähän varten ne on "keksitty.

Eri asia sitten on miten se kaikki kyetään dokumentoimaan ja kertomaan mitkä geenit milloinkin osallistuvat mihinkin, kuten vaikka kasvuhormien aikaansaamaan kasvutekijöihin.

Muutostahan on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja vaihtelua kaikenlaista. Yhtälailla ympäristötekijät ja migrobit ovat osallisena moneen asiaan ihmiskehossakin.

Joopa joo, Eihän sitä tosiaan mitenkään voida tietää, minkä mittaisia vaikkapa suomalaiset ovat keskimäärin. Ihan on arvailua moinen. Muuten vain on kerätty vuosikymmenten ajan tietoa suomalaisten pituudesta. Kukapa siitä osaisi mitään keskimittoja laskea. Muutoin vain mittaillaan vaikkapa kutsunnoissa nuorten miesten pituuksia, mutta olisihan aivan mahdotonta siitä mitään keskimittaa suomalaiselle miehelle laskea. Vaateteollisuuskin vain arvailee, minkä kokoisia vaatteita kannattaa valmistaa,  niillä mitään dataa ihmisten pituuksista ole olemassa.