Älykkyys, geenit ja menestyminen

[safiiri]

^ Tämän artikkelin mukaan epigeneettinen periytyminen voi hyvinkin kantaa vaikkapa sadan vuoden taakse. Siten esim. Voi olla kyse isovanhempien aikaisten tilanteiden vaikutuksesta. Itselläni se esim. tarkoittaisi aikaa ennen Suomen itsenäistymistä.

[kertsi]

Hankamäki kierrättää samaa haisevaa Vanhas-keitosta, joka on ässehtinyt netin viemäreissä vaikka kuinka kauan. Mitään uutta tuossa jaarittelussa ei tainnut olla (sen mitä siitä viitsin lukea).

Länsimaiden keskimääräiset älykkyydet voivat muuttua monesta muustakin syystä, kuin tuosta Hankamäen esittämästä ja Kopekin innokkaasti kannustamasta, eli maahanmuutosta Afrikasta. Itse veikkaisin, että taustalla voisi olla esimerkiksi sama kuin mikä on taustalla siihen, että pitkään Länsimaissa elinikä nousi elintason nousun myötä, mutta viime vuosikymmeninä se on alkanutkin laskea, kun elintasosta on tullut nyt yltäkylläisyyttä. Syyksi eliniän laskulle on esitetty esimerkiksi lihavuusepidemiaa, mikä tuo mukanaan esimerkiksi diabetesta, sv-tauteja, verisuonten kalkkeutumisia aivoissa, dementiaa jne.. Yhä nuoremmat sairastuvat esimerkiksi ateroskleroosiin ja 2. tyypin diabetekseen, lapsetkin. Varhaislapsuuden lihavuus (siinä missä ravinnon puutekin) ennustaa kognitiivisia häiriöitä myöhemmin elämässä.

Early-life obesity impacts children's learning and memory, study suggests (Science Daily, pieni tutkimus)

Suomessakin PISA-tulosten heikkeneminen voisi selittyä vaikkapa tuolla, tai monilla muillakin tavoin varmaan. Suomessahan lapsillakin on alkanut esiintyä huolestuttavan paljon lihavuutta ja sen aiheuttamaa sairastuvuutta.

Toinen selitysvaihtoehto voisi olla masennusepidemia, lastenkin masennusta esiintyy. Masennushan vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin. Masennuksella ja lihavuudella voi myös olla yhteinen alkusyy. Jokin ympäristössämme luultavasti aikaansaa matala-asteista tulehdusta, mikä liitetään sekä masennukseen että lihavuuteen. Esimerkiksi palonestoaineet, muovinpehmentimet, ympäristömyrkyt, bisfenoli-A:n tyyppiset hormonihäiritsijät. Männävuosina bensiinin lisäaine lyijy muistaakseni aikaansai lasten tyhmistymistä, kunnes lyijy kiellettiin bensassa. Sokerin (ja rasvan) saatavuus ja mättäminen voi myös olla yksi selittävä tekijä, joka aikaansaa sekä suoliston flooran ja faunan muutoksia (vaikuttaa aivoterveyteen esim. autismin oireiden rajuuteen), ja joka ylläpitää tulehdusta kehossa. Ihan vaan joitakin syitä mainitakseni.

[kertsi]

Miten pitkälle tulevaisuuteen menneiden sukupolvien nälänhädästä ja kärsimyksistä kumpuavan rasitteen voidaan odottaa vaikuttavan?

En tiedä. Epigeneettiset muutokset voivat olla joko vaikeasti tai helposti muutettavissa. Ainakin se tiedetään, että jotkut muutokset voivat säilyä useita sukupolvia, kuten mainitsemani nälänhädän ja jälkeläisten metabolisten häiriöiden yhteys. Ja tässä esimerkki eläinkunnasta (rotat) ja sienitorjunta-aineesta, joka toimii hormonihäiritsijänä, aikaansaaden hedelmättömyyttä uroksilla ja tuumoreita naarailla:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Epigenetik
Vinklozolin är ett hormonstörande (endokrinstörande) ämne som används som fungicid. Hos råttor har det visats att exponering för vinklozolin i en generation får effekter i form av lägre fertilitet hos hanar och graviditetstörningar samt ökad risk för tumörer hos honor. Dessa effekter är synliga efter flera generationer, trots att exponeringen upphört.[13][14]

On muuten esitetty ylisukupolvisista traumoista, että nekin voisivat "periytyä" nimenomaan epigeneesin kautta, vaikka muitakin välittymistapoja on esitetty. Ylisukupolvisten traumojen siirtymisen tutkimuskenttä on vielä aika nuorta, joten varmempia tuloksia saanee vielä odottaa. https://en.wikipedia.org/wiki/Transgenerational_trauma#Transmission

[Toope]

Olet kyllä moneen kertaan luonnehtinut omaa näkemystäsi nimenomaan ainoaksi järkeväksi. Se toinen näkemys on vaikkapa "alapääajattelua". Romaneista olet aiemmin nimenomaan esittänyt väitteen, että (vaikka muutoin heidän tasaveroisen kohtelunsa puolesta puhuisikin), ei kukaan kuitenkaan uskaltaisi asuntoaan romanille vuokrata.

En ole puhunut siitä, että vain minä oikeassa olisin. Ilmaisen joskus ehkä aika voimakkaasti mielipiteitäni, mutta minä juuri kannatan sellaista "politicallycorrectfree" yhteiskunnallista keskustelua, jossa ei säästellä mielipiteitä. Vuokraisitko muuten itse mieluummin asuntoasi tai autoasi romaneille vai tavissuomalaisille? Juuri tätä tarkoitan.

Homogeenisuus tarkoittaa vähempiä innovaatioita, koska kaikki ajattelevat samanlaisina samalla tavalla.

Miksi tieteen johtovaltioiksi nousivat länsimaat (jotka ovat varsin homogeenisiä)? Länsimaalaiset (lähinnä) miehet loivat nykyaikaisen tieteen. Olet väitteessäsi totaalisen väärässä. Yhteiskunnalle homogeenisyys tarkoittaa juuri pysyvyyttä, rauhanomaisuutta ja vähempiä sisäisiä ristiriitoja. Silloin tiedekin ja kulttuuri kukoistavat, kun ei pidä tapella etniskulttuuristen vähemmistöjen kanssa.

Olet monella tapaa erittäin etuoikeutettu, mutta sokea sille, että nuo etuoikeudet ovat ensinnäkin jotakin toisten kustannuksella saamiasi...

En ole saanut mitään etuoikeuksia, enkä kenenkään kustannuksella. Minä ja sinä vain olemme sattuneet syntymään yhteiskuntaan, joka toimii hyvin. Ei ole meidän syytämme, että joidenkin toisten yhteiskunnat eivät toimi, kuten meidän.

Entäs, jos päättäisimme sellaisen lain, joka ei olisi sinulle suosiollinen? Näinhän on vaikkapa peruskoulussa, jonka epäreiluudesta pojlle jaksat muistuttaa. Kuitenkin se on nimenomaan oman tässä esittämäsi määritelmän mukaisesti samat säännöt ja mahdollisuudet kaikille tarjoava. Ei ole mitään opetussuunnitelmallista tai muutakaan säännöstä, jossa pojat asetettaisiin erilaisten vaatimusten alle. Miksi siis valitat?

En minä halua eri lakeja tai sääntöjä eri ihmisille tai ryhmille. Miksi itse kannatat syrjintää?

Yhteiskunnassa - ja maailmassa - nimenomaan ON rakenteita, jotka estävät toisia menestymästä.

Monissa maissa on, mutta onko Suomessa jotain rakenteita, jotka vähemmistöryhmiä estäisi menestymästä? Asiahan on päinvastainen, meillä on rakenteita, joilla suositaan tiettyjä vähemmistöjä. Mamut saavat helpommin Helsingistä asuntoja, saavat enemmän sosiaalitukia, ruotsinkieliset pääsevät helpommin korkeakouluihin jne...

Aika arroganttia siis väittää, että omanlaistesi menestys on vain paremmuutta, jota ei ole mitenkään erityisesti tuettu ja edistetty samalla, kun toisenlaisille todellisuus on ollut esteellisempää.

Tyhjä väite, koska et kykene esittämään mitään rakenteellisia sortomekanismeja. Hyväksy se, että jotkut ihmiset menestyvät toisia paremmin. Hyväksy se, että ihmisryhmien tasolla tilanne on sama, toiset menestyvät, toiset huonommin. Näin on aina ollut, se on ihan luonnollista, koska jotkut kulttuurit toimivat toisia paremmin.

Ennemminkin voidaan kysyä, mikä sinussa on vikana, ettet tässä etuoikeutetussa tilanteessasi olekaan menestynyt sen kummemmin, vaan moni paljon hankalammista lähtökohdista ponnistanut on menestynyt paljon sinua paremmin.

En ole katkeroitunut ämmä netin ääressä... Pahoittelen tuota, mutta älä itse vie keskustelua henkilökohtaisuuksiin, koska vastaan samalla tavalla. Pidetään keskustelumme poissa henkilökohtaisuuksista, jookos?

En ole puhunut omista taiteilija-apurahoistani, koska en ole taiteilija. Olen puhunut siitä, että yhteiskunnallamme ei mielestäni ole enää varaan kaiken kivan rahoittamiseen. Siksi taiteilijoiden rahoitus tulisi olla ensimmäisiä karsinnankohteita, koska Maslowin tarvehierarkiankin kautta tuollaiset menoerät ovat vähemmän tarpeellisia, kuin yhteiskunnan perustoimintojen rahoitus.

[Toope]

Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Jos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

https://www.nytimes.com/2015/10/11/opinion/sunday/the-asian-advantage.html

Miksi juutalaiset pärjäävät, miksi mustat ovat aina alinta yhteiskuntaluokkaa, osin muslimien tavoin?

[Toope]

Eristäytyneenä ei tietenkään tapahdu "tervettä monipuolistumista ja sisarnaimiset tunnetusti aiheuttavat kaikenlaisia terveydellisiä ongelmia, kuten kuninkaalisten ja keisareiden verenvuototautia, ja suomalaiskansallista omaperäistä tautikirjoa.

Homogeeninen kulttuuri ja sisarten naiminen ovat muuten aika lailla eri asioita!
Nyt hieman arvostelukykyä asiaan!

[Toope]

Eristäytyneenä ei tietenkään tapahdu "tervettä monipuolistumista ja sisarnaimiset tunnetusti aiheuttavat kaikenlaisia terveydellisiä ongelmia, kuten kuninkaalisten ja keisareiden verenvuototautia, ja suomalaiskansallista omaperäistä tautikirjoa.

Esim. suomalaisethan eivät ole likimainkaan niin sisäsiittoisia, kuin kuvitellaan. Jokaisella kansanryhmällä on oma hieman erilainen perimänsä. Joskus hyvä, toisinaan huono.

Biologiassa on sellainen kyseenalainen käsite (en nyt nimeä muista), jonka mukaan pariutumisella olisi parhaat mahdollisuudet luoda hyviä jälkeläisiä, mitä kauempana sukulaisuussuhteet vanhemmilla ovat, pätee ehkä koiriin!

Päteekö ihmisiin? Etelä-Afrikassa valkoisten ja mustien kautta syntyi värillistä väestöä. Miksi he eivät ole niitä menestyneitä ihmisiä, vaikka heillä on geenejä hyvin kaukaa?
He pärjäävät valkoisia huonommin, kuten mustatkin, aivan kuten USA:n värilliset. Valkoiset ja itä-aasialaiset pärjäävät paremmin.

[Kopek]

Tarkoitatko, että oikeastaan uskot perineesi geeneissäsi oman heikommuutesi (sen jota olet itse irjoituksissasi kuvannut)? Olisi ollut se ja sama, vaikka perheesi ei koskaan olisi menettänyt omaisuuttaan, koska oikeastaan se kaikki, mistä olet valittanut ja jonka itse ajattelet muokanneen elämääsi merkittävällä tavalla, ei olekaan ympäristöä, vaan geneettistä perimää. Onhan se seurannut sinua muuttaessasi ja matkustaessasi eli ympäristön vaihtuminen ei ole muuttanut tätä taustaasi. Siten sen täytyy olla geeneissäsi - jolloin perheesi historia olisi voinut olla täysin toinen, mutta siltikään sinusta ei olisi voinut kuoriutua itsevarmaa menestyjää. Oikeastaan olet tulkinnut asiat täysin väärin. Se, että syytät ympäristöä (omaisuuden menetyksen perhehistoriaa) siitä, millainen nyt olet ja millaiseksi elämäsi tarina on muokkaantunut, on vain valheellinen kuvitelma. Tai - muuta asumaan muualle, vaihda ympäristöä ja voit menestyä?? Jos et siihen usko, kyse on geeniperimästäsi, ei rahallisesta ja kokemuksellisesta perhehistoriastasi. Geenit olisivat olleet samat, vaikka suvullasi edelleen olisi talonsa ja omaisuutensa. Ehkä jopa itse olisit hassannut ne menemään - koska geenisi nyt vain ovat sellaiset.

Safiiri pyörittää asiaa niin, että hitaat aivoni ja yhden asian lyhytmuistini/työmuistini ei enää pysty käsittelemään ja ymmärtämään sitä. Tuota kappaletta pitäisi opiskella kuukausi, jotta voisin vastata siihen kattavasti.

Sen verran vastaan, että yksilöiden menestymisestä tai menestymättömyydestä ei voi tehdä kansanryhmiä koskevia johtopäätöksiä, eikä kansanryhmien ominaisuuksista voi tehdä yksilöä koskevia sääntöjä.

Ihmisten menestymiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin älykkyys. Mensa-tason tyyppejä löytyy puliukosta ja elämänsä ryssineistä luusereista. Älystä on hyötyä vain, jos sitä käytetään rakentavasti, ja jos sen seurana on muita hyviä ominaisuuksia. Hyvällä tuurilla ja sinnikkyydellä ja ahkeruudella ja kunnianhimolla voi tyhmempikin menestyä.

Olen kertonut jonkin verran taustoistani, koska ne selittävät 1990-luvun radiosarjan "Miten minusta tuli minä" hengessä aika paljon sitä, mikä olen nykyisin. Olen pahoillani, jos "valitteluni" on loukannut joitakin.

Menestyneissä sukukronikoissa tulee usein jossakin vaiheessa vastaan ns. heikko lenkki, joka pettää ja tuhoaa edellisten sukupolvien saavutukset. Monesti menestymisen taustalla varsinkin yrityselämässä on onnistunut avioliitto. Kun kaksi ihmistä puhaltaa yhteen hiileen, siitä on hyötyä. Valitettavasti usein tahtoo vain olla niin, että puoliso kyllä puhaltaa, mutta hän puhaltaa liekin sammuksiin, ja menestystarina loppuu siihen.

Jokaisessa kansanryhmässä on älykkäitä ja vähemmän älykkäitä. Suurten massojen keskiarvo ratkaisee sen, millaiset edellytykset massoilla on menestyä ympäristötekijät huomioon ottaen. Miten menestyminen jakaantuu, se on toinen asia. Korkean elintason rinnallla voi olla yllättävää köyhyyttä.

https://www.theguardian.com/inequality/2017/aug/02/south-koreas-inequality-paradox-long-life-good-health-and-poverty

[Xantippa]

Miten nämä hankamäet ja vanhaset selittävät sen, että länsimaalainen älykkyys laskee nyt, kun pelätty muuttoliike Afrikasta on vasta alkamassa? Vaikuttaako jo ajatus siitä, että naapuriini muuttaa afrikkalainen perhe minun perheeni älykkyyteen?

T: Xante

[safiiri]

Olet kyllä moneen kertaan luonnehtinut omaa näkemystäsi nimenomaan ainoaksi järkeväksi. Se toinen näkemys on vaikkapa "alapääajattelua". Romaneista olet aiemmin nimenomaan esittänyt väitteen, että (vaikka muutoin heidän tasaveroisen kohtelunsa puolesta puhuisikin), ei kukaan kuitenkaan uskaltaisi asuntoaan romanille vuokrata.

En ole puhunut siitä, että vain minä oikeassa olisin. Ilmaisen joskus ehkä aika voimakkaasti mielipiteitäni, mutta minä juuri kannatan sellaista "politicallycorrectfree" yhteiskunnallista keskustelua, jossa ei säästellä mielipiteitä. Vuokraisitko muuten itse mieluummin asuntoasi tai autoasi romaneille vai tavissuomalaisille? Juuri tätä tarkoitan.

Etpä tietenkään muista, että tuolloin tähän vihjailuusi jo sait vastauksen, että sattumalta olen kuin olenkin vuokrannut asunnon romanille. Lisäksi kysymyksesi muotoilu on jo kovasti olettava, sillä JOS ei ole eroa sillä, onko ihminen "tavissuomalainen" vai romani (naurettava erottelu, koska romanit ovat tavallisia suomalaisia), niin on mahdotonta valita se "mieluummin". Nääs kun silloin juuri tuo asia ei ole sen kummemmin positiivinen kuin negatiivinenkaan tekijä.

Miksi siis jatkuvasti kerrot näitä "juuri tätä tarkoitan" -juttujasi, vaikka olet saanut oletuksesi KUMOAVAN vastauksen? Miksi vihjailet edelleen, etä ehkäpä sittenkin kuitenkin salaa ajattelen toisin?

Miksi tieteen johtovaltioiksi nousivat länsimaat (jotka ovat varsin homogeenisiä)? Länsimaalaiset (lähinnä) miehet loivat nykyaikaisen tieteen. Olet väitteessäsi totaalisen väärässä. Yhteiskunnalle homogeenisyys tarkoittaa juuri pysyvyyttä, rauhanomaisuutta ja vähempiä sisäisiä ristiriitoja. Silloin tiedekin ja kulttuuri kukoistavat, kun ei pidä tapella etniskulttuuristen vähemmistöjen kanssa.

Miten niin homogeenisia? USA, joka on varsinainen kansojen sulatusuuni on käsittääkseni pärjäillyt asiassa vallan mukavasti. Suomestakin eri alojen huiput tuntuu löytävän usein tiensä sinne - lisäämään heterogeenisuutta. Tietenkin heterogeenisuus pitää myös sillä tapaa hyväksyä, että se ei johda loputtomiin konflikteihin, mutta onhan USA:ssa ihan riittävästi myös ollut vaikkapa rotukiistoja. Sieltä ovat lähtöisin myös monet eri vähemmistöjen oikeuksia puolustavat ja tasa-arvoa vaativat poliittiset liikkeet. Valjastatkin tässä kärryt hevosten eteen ja toteat "homogeenisiksi" ne valtiot, joissa näet vakautta. Sisäisiä ristiriitojakin voi olla, jos ne pystytään käsittelemään ilman liian väkivaltaisia selvittelyjä. Piilaakso lienee jokseenkin tunnettu esimerkki alueesta, joka on heterogeeninen ja menestyvä juuri sen ansiosta.

En ole saanut mitään etuoikeuksia, enkä kenenkään kustannuksella. Minä ja sinä vain olemme sattuneet syntymään yhteiskuntaan, joka toimii hyvin. Ei ole meidän syytämme, että joidenkin toisten yhteiskunnat eivät toimi, kuten meidän.

Eli. Olet etuoikeutettu. Sinulla on monia muita paremmat lähtökohdat - mikä ei millään tapaa ole sinun omaa ansiotasi, vaan se kultalusikka suussasi syntyessäsi. Myös riippumatta siitä, onko kyse "toisten kustannuksella" saamisesta, niin tosiasia - jonka siis myönnät - on, että lähdit paremmista asemista kuin moni muu. Jos toinen juoksee 100 m ja toinen vain 50 m, niin onko mielestäsi validi päätelmä todeta se 50 m juossut ja ensin maaliin tullut paremmaksi juoksijaksi?

Toisaalta olet kyllä monellakin tapaa myös saanut kultalusikkasi muiden kustannuksella. Jopa vain Suomen sisällä asiaa tarkastelemalla, mutta vielä enemmän globaalisti ajatellen. Juuri siksi nyt niin hanakasti haluaisit pitää etuoikeuksistasi kiinni, etkä haluaisi niille jakajia.

Entäs, jos päättäisimme sellaisen lain, joka ei olisi sinulle suosiollinen? Näinhän on vaikkapa peruskoulussa, jonka epäreiluudesta pojlle jaksat muistuttaa. Kuitenkin se on nimenomaan oman tässä esittämäsi määritelmän mukaisesti samat säännöt ja mahdollisuudet kaikille tarjoava. Ei ole mitään opetussuunnitelmallista tai muutakaan säännöstä, jossa pojat asetettaisiin erilaisten vaatimusten alle. Miksi siis valitat?

En minä halua eri lakeja tai sääntöjä eri ihmisille tai ryhmille. Miksi itse kannatat syrjintää?[/quote]

No miksi siis valitat poikien tilannetta peruskoulussa? Ei heille ole eri sääntöjä, vaan he vain eivät pärjää yhtä hyvin kuin tytöt (oma väitteesi). Miksi heitä -  ilmeisesti lahjattomampia - pitäisi tässä pyrkiä jotenkin tukemaan? Tasa-arvohan on toteutunut (?), koska samat säännöt kaikille.

Yhteiskunnassa - ja maailmassa - nimenomaan ON rakenteita, jotka estävät toisia menestymästä.

Monissa maissa on, mutta onko Suomessa jotain rakenteita, jotka vähemmistöryhmiä estäisi menestymästä? Asiahan on päinvastainen, meillä on rakenteita, joilla suositaan tiettyjä vähemmistöjä. Mamut saavat helpommin Helsingistä asuntoja, saavat enemmän sosiaalitukia, ruotsinkieliset pääsevät helpommin korkeakouluihin jne... [/quote]

On rakenteita, jotka estävät menestymistä. Jos vamman takia ei pysty liikkumaan julkisilla - koska ne ovat rakenteellisesti sellaisia, ettei se onnistu - joutuu tyytymään vähäiseen määrään tuettuja kelakyytejä - joiden toimivuuskin ilmeisesti on epävarmaa. JOs kadulla kulkeminen on hankalaa siksi, että jalkakäytävien reunakiveykset on muotoiltu kynnyksiksi, niin kyse on syrjivästä rakenteesta. Jos tavanomaisia kanslaisille tarkoitettuja palveluita viedään nettiin (ja poistetaan vaihtoehdot), mutta ei huolehdita siitä, että ne toimivat myös sujuvasti myös ilman näköaistia, on kyse syrjivästä rakenteesta. Yhteiskuntamme on täynnä tällaisia pieniä ja suurempia syrjiviä rakenteita, jotka koko ajan asettavat jollan tapaa oletusarvosta (joka usein on edelleen heteromies) huonompaan asemaan. Hyvät hyssykät - jopa lääkkeet on usein testattu vain miehillä.

Aika arroganttia siis väittää, että omanlaistesi menestys on vain paremmuutta, jota ei ole mitenkään erityisesti tuettu ja edistetty samalla, kun toisenlaisille todellisuus on ollut esteellisempää.

Tyhjä väite, koska et kykene esittämään mitään rakenteellisia sortomekanismeja. Hyväksy se, että jotkut ihmiset menestyvät toisia paremmin. Hyväksy se, että ihmisryhmien tasolla tilanne on sama, toiset menestyvät, toiset huonommin. Näin on aina ollut, se on ihan luonnollista, koska jotkut kulttuurit toimivat toisia paremmin.[/quote]

Hmm - entäs ne pojat peruskoulussa? Mikset hyväksy, että jotkut ihmiset (tytöt) nyt vain menestyvät paremmin? Tai syrjäytyvät nuoret miehet - mikset vain totea, että he nyt vain ovat sellainen "heikompi astia"? Jotkut ihmisryhmät nyt vain ovat tässä suhteessa kehnompia. Maailman muuttuessa saattaa hyvinkin käydä niin, että menestymiseen tarvittavat ominaisuudet eivät pysy samoina. Siten - on vain luonnollista, että pojilla ja miehillä ei nyt tässä ajassa ja kulttuurissa vain ole tarvittavia ominaisuuksia. Miksei tässä asiassa saarnasi ole hyväksyminen?

Ennemminkin voidaan kysyä, mikä sinussa on vikana, ettet tässä etuoikeutetussa tilanteessasi olekaan menestynyt sen kummemmin, vaan moni paljon hankalammista lähtökohdista ponnistanut on menestynyt paljon sinua paremmin.

En ole katkeroitunut ämmä netin ääressä... Pahoittelen tuota, mutta älä itse vie keskustelua henkilökohtaisuuksiin, koska vastaan samalla tavalla. Pidetään keskustelumme poissa henkilökohtaisuuksista, jookos?[/quote]

Lue asia sinä-passiivina. Ei siinä ole mitään henkilökohtaista, vaan yritin vain kertoa, että et sinä ole tässä mikään ulkopuolinen tarkastelija, vaan ihan samat periaatteet sitten koskevat myös itseäsi. Ei tää silleen mee, että sun vaikeudet selittyy sillä, että yhteiskunta syrjii, mutta muiden menestymättömyys selittyy sillä, että he ovat tyhmiä ja huonoja.

Muuten - meistä kahdesta se katkeroituminen taitaa olla oma ongelmasi. Minulla on asiat hyvin ja olen menestynyt ihan mukavasti. Vakityö ja lisäksi vielä opiskelenkin tällä hetkellä - ihan vain huvikseni toisenkin maisteritutkinnon. Taloudellinen tilanteeni on vakaa ja mahdollistaa mukavan elämän. Olen terve. MInulla on toimiva parisuhde. Elämä on varsin mukavasti mallillaan. Mistä olisin katkera?

En ole puhunut omista taiteilija-apurahoistani, koska en ole taiteilija. Olen puhunut siitä, että yhteiskunnallamme ei mielestäni ole enää varaan kaiken kivan rahoittamiseen. Siksi taiteilijoiden rahoitus tulisi olla ensimmäisiä karsinnankohteita, koska Maslowin tarvehierarkiankin kautta tuollaiset menoerät ovat vähemmän tarpeellisia, kuin yhteiskunnan perustoimintojen rahoitus.

No ilmeisesti kovasti olet kateellinen näistä pienistä rahoista, joista yhteiskunta saa vastineena huomattavaa hyötyä. Kuten siis Savonlinna saa 350 000 euron tuesta 43 miljoonan tuotot. Taide ON yhteiskunnan perustoiminto. Jos väität muuta, niin kerro, missä yhteiskunnassa ikinä tunnetun historian aikana on eletty ilman taidetta. Taide on ihmisen perustoiminto - vai kuinka moni lapsi ei koskaan ikinä sen kummemmin piirrä, tanssi kuin laulakaan?

[Karikko]

^ Tämän artikkelin mukaan epigeneettinen periytyminen voi hyvinkin kantaa vaikkapa sadan vuoden taakse. Siten esim. Voi olla kyse isovanhempien aikaisten tilanteiden vaikutuksesta. Itselläni se esim. tarkoittaisi aikaa ennen Suomen itsenäistymistä.

Epigeneettisellä perimällä yleensä tarkoitetaan kokemusperäisten tapahtumien periintymistä.. kuten esim masennuksen periytymistä.

Tai muiden senkaltaisten voimakkaiden tunnetilojen tuottamien tapahtumien siirtymistä perintötekijöihin.

Toistaiseksi siitä ei ole kovin perusteellisia näyttöjä olemassa, vaikka kasvikunnasta tiedetään kriittisten olosuhteiden vaikuttavan seuraaviin kasvisoluihin.

[Kopek]

Miten nämä hankamäet ja vanhaset selittävät sen, että länsimaalainen älykkyys laskee nyt, kun pelätty muuttoliike Afrikasta on vasta alkamassa? Vaikuttaako jo ajatus siitä, että naapuriini muuttaa afrikkalainen perhe minun perheeni älykkyyteen?

T: Xante

Vaikka Hankamäki teke joissakin asioissa hieman liian yksioikoisia johtopäätöksiä, se ei mitätöi sitä tosiasiaa, että eri puolilta maailmaa tulevat siirtolaiset menestyvät keskimäärin eri tavalla uusissa kotimaissaan. Aasialaisia esimerkiksi nousee todennäköisemmin tiedemaailman ja talouselämän huipulle kuin afrikkalaisia.

Syitä sille, miksi keskimääräinen testiälykkyys länsimaissa on ollut laskusuunnassa, ei ole pystytty osoittamaan. Kyse on kuitenkin todellisesta ilmiöstä.

Theweek -julkaisun mukaan brittiläinen tutkija Michael Shayer on arvellut, että syynä voivat olla sosiaaliset tekijät kuten pelikonsolit ja älypuhelimet. Ne ovat muuttaneet lasten ajattelutapaa.

"Take 14-year-olds in Britain. What 25% could do back in 1994, now only 5% can do," Shayer added, citing maths and science tests.

https://www.theweek.co.uk/94224/why-iq-levels-are-falling

Haluaisin tietää taustan ja selityksen sille ajatukselle, että länsimaiden asukkaiden keskimääräisen älykkyystason lasku ei kiihdy (vaan mahdollisesti jopa pysähtyy), kun länsimaihin muuttaa ihmisiä maista, joiden asukaiden mitattu keskimääräinen älykkystaso on alhaisempi kuin länsimaissa. Jos älykkyyden lasku halutaan saada pysähtymään, eikö muuttajien pitäisi tulla niistä maista, joissa asukkaiden älykkyysosamäärä on keskimäärin korkeampi kuin länsimaissa.

Seuraava menee jo melkein salaliittoteorioden kategoriaan, mutta nostan silti esille seuraavan ajatuksen. Onko afrikkalaisten ja arabien suosimisessa ja aasialaisten syrjimisessä kyse siitä, että länsimaiden kantaväestö pelkää aasialaissiirtolaisten muodostavan vähitellen lahjakkaiden ihmisten yläluokan ja ottavan vallan käsiinsä. Heitä siis pelätään. Heidät koetaan uhkaksi. Afrikkalaiset ja arabit koetaan turvallisemmiksi, koska he todennäköisesti jäävät alhaisemmalle tasolle eivätkä nouse määräävään asemaan kuin korkeintaan suuren lukumääränsä avulla, ja siihen on vielä aikaa.

Halla-aho esitti vanhoissa kirjoituksissaan hieman tuon suuntaisia ajatuksia. Hänen mielestään todennäköiseltä menestymiseltään heikkoa ainesta suositaan siksi, että suvaitsevaisilla olisi mitä suvaita. Aasialaisia, kuten "thai-vaimoja" ja "thai-hierojia" paheksutaan, koska he eivät täytä oikeanlaisen maahanmuuttajan ideaalia.

Yhdysvalloissa lahjakkaiden aasialaisten syrjiminen ilmenee mm. seuraavasti:

"There are studies that suggest Asian-American applicants need to have higher grades and test scores than other applicants (including white applicants) to gain admission to top colleges."

"Affirmation Action" -sääntöjen vuoksi mustaihoiset pääsevät alimmilla pistemäärillä korkean tason koulutukseen ja silti heitä on siellä lukumääräänsä nähden vähemmän kuin aasialaisia.

https://www.insidehighered.com/admissions/article/2017/08/07/look-data-and-arguments-about-asian-americans-and-admissions-elite

Halla-ahon käsitys hyvistä ja huonoista maahanmuuttajista.

https://www.halla-aho.com/scripta/virheellista_toiseutta.html

[Karikko]

Haluaisin tietää taustan ja selityksen sille ajatukselle, että länsimaiden asukkaiden keskimääräisen älykkyystason lasku ei kiihdy (vaan mahdollisesti jopa pysähtyy), kun länsimaihin muuttaa ihmisiä maista, joiden asukaiden mitattu keskimääräinen älykkystaso on alhaisempi kuin länsimaissa. Jos älykkyyden lasku halutaan saada pysähtymään, eikö muuttajien pitäisi tulla niistä maista, joissa asukkaiden älykkyysosamäärä on keskimäärin korkeampi kuin länsimaissa.

Teko-äly, tegnolostuminen yleensäkin erillistää ihmisen ymmärrystä (rajoittaa) lapset vain rämpläävät laitteita miettimättä muuta kuin viihdettä.

Vain jotkut perehtyvät (asioiden taustalla oleviin perus-lainalaisuuksiin)  ja käytännössäkin vain tegnolokian vaatimiin asioihin.  Moni tietää mitä vivulla voi tehdä, mutta harva, miksi ja mihin se perustuu,- vaikka vipu onkin äärimmäisen helppo esimerkki.

Muuttajat tuovat oman kulttuurinsa mukanaan ja kestää aikansa, että pääsevät omista ennakkoluuloistaan ja uskonnoistaan eroon, monet tuskin koskaan.

Älykkyyden keskimääräisyys ei ole mikään älyn mitta, yleensä älykkyyttä pitää rakentaa uteiliaisuuden siivellä ja sen seurauksena voidaan sanoa hankittua tietoa älykkyydeksi.

[Xantippa]

Vaikka Hankamäki teke joissakin asioissa hieman liian yksioikoisia johtopäätöksiä, se ei mitätöi sitä tosiasiaa, että eri puolilta maailmaa tulevat siirtolaiset menestyvät keskimäärin eri tavalla uusissa kotimaissaan. Aasialaisia esimerkiksi nousee todennäköisemmin tiedemaailman ja talouselämän huipulle kuin afrikkalaisia.

Ehkäpä, jos, miksei. Kuka tietää. Aika hatara peruste väitteelle, spekulaatio.

Haluaisin tietää taustan ja selityksen sille ajatukselle, että länsimaiden asukkaiden keskimääräisen älykkyystason lasku ei kiihdy (vaan mahdollisesti jopa pysähtyy), kun länsimaihin muuttaa ihmisiä maista, joiden asukaiden mitattu keskimääräinen älykkystaso on alhaisempi kuin länsimaissa.

Kuka tälläisen ajatuksen on esittänyt? Kenties sitä kautta voimme päästä myös ajatuksen perusteluihin.

T: Xante

[Kopek]

Kuka tälläisen ajatuksen on esittänyt? Kenties sitä kautta voimme päästä myös ajatuksen perusteluihin.

T: Xante

Osmo Soininvaara on kirjoittanut vuosien varrella paljon "roduista" ja älykkyydestä. Hänen kirjoitustensa sanoma on se, että afrikkalaisten keskimääräinen älykkyystaso ei johdu "rodusta" vaan ulkoisista tekijöistä, ja se nousee ennen pitkää samalle tasolle kuin eurooppalaistenkin älykkyystaso. Joten tässä mielessä afrikkalaisten massamuutto Eurooppaan ei ole ongelma. Päin vastoin lopputuloksena on asukkailtaan nykyistä terveempi ja kyvykkäämpi Eurooppa.

Soininvaara (3.8.2019): Maailman tulevaisuus on "sekarotuinen", jolloin se on myös terveempi ja pystyvämpi. Parinsadan vuoden kuluttua emme katsele toisiamme eri "rotujen" edustajina. 

Kuten arvata saattaa, Soininvaaran kirjoitus terveemmistä ja kyvykkäämmistä ihmisistä herätti huomiota. Isoksi uutiseksi se nousi  syyskuun alussa, kun Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta ja mainitsi Soininvaaran esittämän mielipiteen.

Soininvaara (25.10.2007):

"Emme ole pystyneet paikallistamaan kuin pienen osan lahjakkuuteen liittyvistä geeneistä, mutta olisin kovin yllättynyt, jos aivoja säätelisivät samat geenit kuin pigmenttiä. Pidän hyvin todennäköisenä, että joidenkin Afrikan maiden kovin huonoon jakaumaan ovat vaikuttaneet samanlaiset ympäristösyyt, jotka laskivat älykkyyttä Suomessa vielä sata vuotta sitten."

Jos mennään vähän ajassa taaksepäin, niin Soininvaara kahlasi selittelyn pohjamudissa vastatessaan 26.10.2007 kommentteihin, joita hänen edellisenä päivänä julkaisemansa kirjoitus oli saanut aikaan. Hän oli kirjoittanut näin:

On aivan selvää, että älykkyystestit mittaavat jotain merkittävää, koska testitulos ennustaa menestystä myöhemmässä elämässä hyvin. Testissä on puutteita, mikä tilastollisesti tarkoittaa, että mittari on epätarkka, mutta tämä vain vahvistaa "älykkyyden" merkitystä.

Kriitikot näkivät tuon tyyppisessä kommentissa rasistisia vivahteita, koska sehän tuntui vahvistavan Vanhasen ja Lynnin kirjassa esitettyä näkemystä, että älykkyys ja menestys (asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso ja bruttokansantuote) korreloivat. Soininvaaralla oli täysi työ selitellä, ettei hän mitään rasistista tarkoittanut, ja kyse oli vain menestymisestä länsimaisissa ammateissa:

"Kun sanoin, että ÄO ennustaa hämmästyttävän hyvin (tilastotieteilijää hämmästyttää, että teknisesti noin huono mittari voi ennustaa noin hyvin) menestystä elämässä, tarkoitin nimenomaan menestystä länsimaisissa ammateissa."

Rasismin miinakentässä rämpivällä Soininvaaralla oli kova työ selittää, ettei hänen mielipidettään pidä tulkita niin, että afrikkalaisten kannattaisi pysyä Afrikassa, kun heillä kerran on matalammasta älykkyystasostaan johtuen heikommat edellytykset menestyä Euroopassa länsimaisissa ammateissa. Älykkyyden merkitystä edellisenä päivänä korostanut Soininvaara vähättelikin nyt yhtäkkiä sen merkitystä ja selitti, että on muitakin teitä menestykseen kuin älykkyys: "En myöskään sanonut, että tämä olisi ainoa menestykseen vaikuttava seikka enkä, ettei menestykseen olisi muitakin teitä."

Soininvaara päätti "en ole rasisti" -vakuuttelunsa tavalla, josta mietin aikoinaan, sisälsikö se jonkinlaisen piiloviestin, vai oliko Soininvaara tosissaan:

"Olen tavannut niin monta erittäin älykästä mustaihoista, että en voi tuohon rasistiseen argumenttiin uskoa. Koska älykkäitä mustaihoisia on, ajatus siitä, että sama geeni säätelisi pigmnenttiä ja älykkyyttä, on roskaa."

Kuka on puhunut samasta geenistä?

Kun tohtoritason tilastotieteilijä esittää yli miljardia ihmistä koskevan yleistävän väitteen muutaman (mahdollisesti tiedemiespiireissä tapaamansa) ihmisen perusteella, väite menee alle kaiken tieteen ja logiikan. Yhtä hyvin minä voisin sanoa, että olen tavannut niin monta raitista suomalaista, ettei suomalaisilla voi olla mitään alkoholiongelmaa*.

P.S. Soininvaaran blogista paljastui mielenkiintoinen tieto, joka ei sinänsä ole yllätys, koska olen arvellut, näin asia onkin. En vain löytänyt mistään vahvistusta arviolleni. Mutta nyt löytyi (26.10.2007):

"Suomessa on kielletty tekemästä tilastollisia tutkimuksia, joissa mitä tahansa ominaisuutta taulukoitaisiin etnisen alkuperän mukaan. Tämä kielto vaikeuttaa esimerkiksi kouluolojen järjestämistä Helsingissä. Jos jollakin etnisellä ryhmällä on jokin spesifi ongelma, miten siihen voi vastata, kun asiaa ei saa edes tietää?"

Ilmiötä ei ole, kun sen olemassaolo kielletään?

* Soininvaaraa mukaillen:

Olen tavannut niin monta raitista suomalaista, etteivät rasistiset geenihöpinät alkoholiväkivallasta voi pitää paikkaansa. Ne ovat roskaa ja joutavat romukoppaan.

Yle Uutiset:

Tutkijat ovat sittemmin löytäneet "vodkavyöhykkeelle" biologisia ja perinnöllisiä selityksiä. Suomessa henkirikoksia on tehty perinteisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, joka eroaa geneettisesti muusta maasta selkeästi.

– Valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään alkoholia tulematta millään tavalla aggressiiviseksi. Mutta sitten on olemassa ihmisiä, jotka ovat osin geneettisten ja aineenvaihdunnallisten syiden vuoksi tavattoman onnekkaita saamaan Alkon arvonnassa rähinäviinapullon, Lauerma sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11030885

P.S. Soininvaaran kirjoitukset eivät mielestäni vahvista rasisminvastaisuutta, koska ylevistä vakuutteluistaan huolimatta hän kirjoituksissaan kuitenkin tarjoaa aineksia myös rasistisina pidettäville näkemyksille. Hänen kirjoituksensa voi lukea niin monella tavalla.