Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Toope]

Miten nämä hankamäet ja vanhaset selittävät sen, että länsimaalainen älykkyys laskee nyt, kun pelätty muuttoliike Afrikasta on vasta alkamassa? Vaikuttaako jo ajatus siitä, että naapuriini muuttaa afrikkalainen perhe minun perheeni älykkyyteen?

Laskeeko älykkyytemme vaiko koulutuksemme taso? PISA-tutkimuksissa Suomi menettää asemiaan, mutta ehkä siksi, että taas vasureilla on liikaa sananvaltaa koulutuspolitiikkaaan?
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612062200036715
Vähemmän hömppää kouluihin ja enemmän painopistettä luonnontieteisiin ja matemaattisiin aineisiin! Sama juttu kuin yliopistoissa, pois nuo lesbofeminismirunoudet ja muu roska ja keskitetään rahoitus oikeisiin tieteisiin.

Jos Vanhaset tms. ovat oikeassa, kehitysmaalainen siirtolaisuus tulee laskemaan ÄO-tasoamme. Kuinka nostaisi kehitystasoamme yleisesti, kun lähtökohdat noilla siirtolaisilla ovat alhaisemmat kuin omassa yhteiskunnassamme? Tuleeko sieltä vain niitä parhaiten oppineita ja viksuimpia (joita nuo maat itse tarvitsisivat), vai tuleeko noista maista ns. "ylijäämäväestöä", joka ei pärjää kotimaissaan väestön liikakasvun vuoksi?

[Toope]

Miten niin homogeenisia? USA, joka on varsinainen kansojen sulatusuuni on käsittääkseni pärjäillyt asiassa vallan mukavasti. Suomestakin eri alojen huiput tuntuu löytävän usein tiensä sinne - lisäämään heterogeenisuutta.

USA ei ole kansojen sulatusuuni, se on tilkkutäkki. Laitan tähän useaan kertaan esittämäni kartan USA:sta, jossa näkyy selvästi, miten eri alueilla eri väestöryhmät elävät toisistaan:
http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau
Voit zoomailla karttaa koko maanlaajuisesti, sama ilmiö näkyy. Eri ryhmät elävät erillään toisistaan, eivät sekaisin!

Eli. Olet etuoikeutettu. Sinulla on monia muita paremmat lähtökohdat - mikä ei millään tapaa ole sinun omaa ansiotasi, vaan se kultalusikka suussasi syntyessäsi.

Koska vanhempamme ja isovanhempamme ovat onnistuneet luomaan parempaa yhteiskuntaa, kuin jotkut afrikkalaiset/aasialaiset yhteiskunnat. Miksi pitäisi tuosta tuntea jotain syyllisyyttä, kun olemme toimineet paremmin?

Juuri siksi nyt niin hanakasti haluaisit pitää etuoikeuksistasi kiinni, etkä haluaisi niille jakajia.

En halua estää ketään toista menestymästä, mutta kehitysmaaväestön ylijäämän tänneottaminen ei ole pätevää auttamista, se rikkoo omaa yhteiskuntaamme. Me voimme auttaa, mutta järkeä päähän.

No miksi siis valitat poikien tilannetta peruskoulussa? Ei heille ole eri sääntöjä, vaan he vain eivät pärjää yhtä hyvin kuin tytöt (oma väitteesi).

Tuossa asiassa on kyse siitä, toimiiko tasa-arvo, vai suosiiko koulutusjärjestelmä paremmin tyttöjä. Olen osin sitä mieltä, että nykyinen malli väheksyy poikia.

No ilmeisesti kovasti olet kateellinen näistä pienistä rahoista, joista yhteiskunta saa vastineena huomattavaa hyötyä.

En tietenkään ole katkera apurahoista, jollaisia en ole itse koskaan hakenutkaan. Puhun vain siitä, että me yksityisinä henkilöinä voisimme ajatella tuota yhteiskunnan toimivuuttta vähän laajemmin kuin sen oman pikkukuplan sisältä. Siksi kiinnittäisin huomiota suuremmin näihin "hyvinvointiyhteiskuntamme" pieniin puroihin, eli menoeriin, joista koostuu miljardiluokan menoja yhteiskunnalle. Ei tämä keskustelu minulle ole henkilökohtaista, pyrin ajattelemaan asiaa laajemmalta kannalta.

[Toope]

"Affirmation Action" -sääntöjen vuoksi mustaihoiset pääsevät alimmilla pistemäärillä korkean tason koulutukseen ja silti heitä on siellä lukumääräänsä nähden vähemmän kuin aasialaisia...

On muuten ihan totta. Testeissä yliopistoihin aasialaisilta ja valkoisilta vaaditaan suurempaa pistemäärää kuin mustilta.

"Kopek":lta edellä hyviä kommentteja.

[safiiri]

"Affirmation Action" -sääntöjen vuoksi mustaihoiset pääsevät alimmilla pistemäärillä korkean tason koulutukseen ja silti heitä on siellä lukumääräänsä nähden vähemmän kuin aasialaisia...

On muuten ihan totta. Testeissä yliopistoihin aasialaisilta ja valkoisilta vaaditaan suurempaa pistemäärää kuin mustilta.

"Kopek":lta edellä hyviä kommentteja.

No kerropas lisää siitä, miksi pojilta pitäisi Suomessa peruskoulussa vaatia vähän vähemmän kuin tytöiltä. Vai mikä olikaan se tapa, jolla heidän kehnompaan suoriutumiseensa pitäisi suhtautua?

[safiiri]

Miten niin homogeenisia? USA, joka on varsinainen kansojen sulatusuuni on käsittääkseni pärjäillyt asiassa vallan mukavasti. Suomestakin eri alojen huiput tuntuu löytävän usein tiensä sinne - lisäämään heterogeenisuutta.

USA ei ole kansojen sulatusuuni, se on tilkkutäkki. Laitan tähän useaan kertaan esittämäni kartan USA:sta, jossa näkyy selvästi, miten eri alueilla eri väestöryhmät elävät toisistaan:
http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau
Voit zoomailla karttaa koko maanlaajuisesti, sama ilmiö näkyy. Eri ryhmät elävät erillään toisistaan, eivät sekaisin!

Tarkoitatko, että jos vain mekin Suomessa toteuttaisimme tällaista erillisyyttä asuinalueissa, saisimme saman hyödyllisen edun taloudellemme ja yhteiskuntamme edistymiselle ja innovaatioille kuin USA:ssa näytetään saadun?

Tuossa asiassa on kyse siitä, toimiiko tasa-arvo, vai suosiiko koulutusjärjestelmä paremmin tyttöjä. Olen osin sitä mieltä, että nykyinen malli väheksyy poikia.

Vai niin. Silti juuri kielsit sen mahdollisuuden, että länismainen yhteiskunnallinen järjestelmä suosisi valkoisia ja väheksyisi muita etnisyyksiä ja ihonvärejä ja siten tuottaisi heille epäedullisen aseman. Sinusta heidän heikompi menestyksensä jo sinänsä todistaa, että he geneettisesti (tai jostain muusta heissä lähteämättömästi olevasta ominaisuudesta johtuen) nyt vain ovat huonompia. MIksei sama voisi koskea poikia? Miksi heidän kohdallaan lähdet tutkimaan järjestelmää, mutta mustien kohdalla järjestelmän tutkiminen on turhaa? Samat säännöt siellä peruskoulussa on pojille. Eikö siis tämä "tutkiminen" riitä? Miten ne samat säännöt voivat ollakin tyttöjä suosivia ja poikia syrjiviä? Miten samaan aikaan kiellät, että näin ei missään tapauksessa voi olla mustalla väestöllä tai muilla heikommin pärjäävillä väestöryhmillä?

Tooope sun logiikkasi ontuu. Jälleen kerran periaatteesi muuttuvat päinvastaisiksi sen mukaan, mikä on tavoittelemasi päätelmä. Periaatteesi näytät valitsevan sen mukaan, mikä kulloisenkin ennalta valitsemasi tavoitteen mukaan parhaiten sinua palvelee. Siksi nyt peruskoulussa ja pojista puhuttaessa periaate "samat säännöt kaikille on tasa-arvoa" ei pädekään. Nyt ryhdytkin tarkastelemaan sitä, että säännöt suosivat tyttöjä ja syrjivät poikia. Haloo! Juuri näin minä sanoin yhteiskunnan nykyisistä rakenteista ja säännöistä. Ne suosivat tiettyjä väestöryhmiä, joten näiden ryhmien on HELPOMPAA menestyä. Kuinka ollakaan nämä etua saavat väestöryhmät ovat myös niitä, jotka nuo säännöt ovat laatineet.

Vastaavastihan usein peruskoulun sääntöjen ja käytäntöjen takana nähdään olevan opettajakunnan naisvaltaisuus. Se kelpaa jo sinänsä herättämään epäilyksen poikien epäedullisesta asemasta suhteessa systeemiin. Miksi tässä epäileminen on perusteltua, mutta yhteiskunnassa ja maailmassa, jossa valtaa pitävät väestöryhmät ovat luoneet pelisäännöt ei olekaan syytä epäillä niiden olevan säännöt laatineita ryhmiä suosivia?

En tietenkään ole katkera apurahoista, jollaisia en ole itse koskaan hakenutkaan. Puhun vain siitä, että me yksityisinä henkilöinä voisimme ajatella tuota yhteiskunnan toimivuuttta vähän laajemmin kuin sen oman pikkukuplan sisältä. Siksi kiinnittäisin huomiota suuremmin näihin "hyvinvointiyhteiskuntamme" pieniin puroihin, eli menoeriin, joista koostuu miljardiluokan menoja yhteiskunnalle. Ei tämä keskustelu minulle ole henkilökohtaista, pyrin ajattelemaan asiaa laajemmalta kannalta.

Kuten olen jo useaan kertaan tuonut esiin: Taideapurahoista ei nyt vain voida saada miljardisäästöjä, koska niihin ei miljardeja rahaa kulutetakaan.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2018/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/29/80/51/51.html

Vuoden 2018 budjetti taiteilijoiden apurahoihin oli 14 615 000, eikä siihen ole sen jälkeen mitään superkorotuksia tehty. Vähän on paha tuosta summasta saada miljardiluokan säästöt. Kuten esimerkkini Savonlinnan kaupungin tilanteesta osoittaa, taiteessa useinkin saadaan  hyvinkin maltillisella tuella suuret tuotot: 350 000 euroa kaupungin tukea > 43 miljoonan tuotto kaupungille. Kannattaako säästää 350 000 ja menettää 43 miljoonaa? Olisiko se kaupungin talouden kannalta järkevä päätös?

[Toope]

No kerropas lisää siitä, miksi pojilta pitäisi Suomessa peruskoulussa vaatia vähän vähemmän kuin tytöiltä. Vai mikä olikaan se tapa, jolla heidän kehnompaan suoriutumiseensa pitäisi suhtautua?

Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

[Toope]

Tarkoitatko, että jos vain mekin Suomessa toteuttaisimme tällaista erillisyyttä asuinalueissa, saisimme saman hyödyllisen edun taloudellemme ja yhteiskuntamme edistymiselle ja innovaatioille kuin USA:ssa näytetään saadun?

No en tietenkään tarkoita, esität aivan älykääpiökommentin.
Puhuin siitä, ettei monikulttuurimalli toimi, koska se johtaa tuollaiseen yhteiskuntaryhmien/roturyhmien/kulttuurien/kansallisuuksien eriytymiseen omille alueilleen. Etkö ymmärrä ihan selvää suomenkieltä? Ei se, että totean USA:ssa tapahtuneen näin, tarkoita sitä, että pitäisin sitä ihanteena. Pidän sitä vain loogisena seurauksena siitä, jos yhteiskuntaan pesiytyy monia eri etnisyyksiä/kulttuureja, se hajoittaa yhteiskuntaa, ei luo sitä yhteen. Eri ryhmät eriytyvät toisistaan. Siksi homogeeninen yhteiskunta on niin paljon parempi. Se luo yhteistä kulttuuri/arvokäsitystä yhteiskuntaan ja sitä kautta luottamusta, jota monikulttuuri nimenomaan erilaisine arvokäsityksineen rikkoo.

Vai niin. Silti juuri kielsit sen mahdollisuuden, että länismainen yhteiskunnallinen järjestelmä suosisi valkoisia ja väheksyisi muita etnisyyksiä ja ihonvärejä ja siten tuottaisi heille epäedullisen aseman. Sinusta heidän heikompi menestyksensä jo sinänsä todistaa, että he geneettisesti (tai jostain muusta heissä lähteämättömästi olevasta ominaisuudesta johtuen) nyt vain ovat huonompia.

Jokainen siirtolaisia vastaanottava yhteiskunta jossain määrin suosii enemmän kantiksia kuin tulokkaita. Onko tässä jotain yllätystä, tai edes epäreilua. Tulokkaan pitää oppia sopeutumaan, se on perusvaatimus. Älä tule tänne esittämään mitään saatanan sharioitasi, sopeudu Suomeen! Onko liikaa vaadittu, ei tietenkään ole.

Vastaavastihan usein peruskoulun sääntöjen ja käytäntöjen takana nähdään olevan opettajakunnan naisvaltaisuus.

Ehkä enemmän opettajien samankaltainen poliittinen vihervasemmistolaisuus kuin toimittajienkin kohdalla. Mädätys on syvällä. Toivoisin toki enemmän miesopettajia, mutta ala ei houkuttele. Pojat tarvitsisivat sellaista äijäopettajaa, joka meidän koulussamme oli tarkkiksille. Bodari, joka pisti maahan jokaisen häirikön, nöyryyttämättä. Oli reilu kaikille, kohteli kaikkia kunnioituksella, mutta selkeällä auktoriteetilla. MIES.

Kuten olen jo useaan kertaan tuonut esiin: Taideapurahoista ei nyt vain voida saada miljardisäästöjä, koska niihin ei miljardeja rahaa kulutetakaan.

Kuten olen jo useaan kertaan tuonut esille, pienet purot ovat ne ongelmien lähteet. Kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla olisi säästöjä toteutettavissa, jos niitä pieniä menoja osattaisiin karsia. Elinkeinotuista tms. varmasti säästöjä enemmän löytyisi kuin kulttuurituista, mutta säästämistä tarvitsee jokainen sektori.

[Toope]

https://www.iltalehti.fi/mieli/a/7c888152-caa9-4d4e-8294-079507ec3adb
Vahingonilon ilosta puhutaan.

En nyt linkkaa tähän hätään pitkää kirjoitusta, joka on varsin mielenkiintoinen. Koen itseni hieman keskimääräistä erilaisemmaksi siinä, etten koe hauskuutta tuttavien mokailuista tai epäonnistumisista, enkä pidä viihdeohjelmia, joissa joku saa potkun nivusiin, hauskoina. Joillekin nämä ovat hauskoja. Itse en koe mielihyvää toisten epäonnistumisista. En tarkoita tällä mitään ylevää asennetta, ainoastaan sitä, että enhän minä hyödy siitä, jos joku toinen mokailee. Mitä se minulle kuuluu?

Vahingonilo on ehkä aika primitiivinen ilonlähde. Itse vaan en koe sitä ilona itselleni, enkä aina ymmärrä sitä. Minulla on ollut kavereita, joiden hymy on noussut, kun olen joskus vuodattanut ongelmista naisten tai työelämän suhteen, en vain itse ymmärrä tuota reaktiota. Miksi joidenkin toisten epäonni parantaisi sinua? "Ex-kaverin" hymy levisi aikoinaan, kun kerroin, että menetän asuntoni, pientä vit....a tuli, melkein kaverityyliin. Kun sitten kerroin, että sain paremman asunnon, hänen hymynsä hyytyi saman tien. Ei ollutkaan enää vahingoniloinen, oli kateellinen!

Miksi ihmiset käyttäytyvät noin? Miksi toisten onni tai epäonni on tärkeää? Onko omaa tilannetta/asemaa/onnea niin tärkeä vertailla toisiin?

(Olen usein haukkunut iltapäivälehtien journalismia, mutta Noora Vilen esittää poikkeuksen hyvästä sellaisesta)

[safiiri]

No kerropas lisää siitä, miksi pojilta pitäisi Suomessa peruskoulussa vaatia vähän vähemmän kuin tytöiltä. Vai mikä olikaan se tapa, jolla heidän kehnompaan suoriutumiseensa pitäisi suhtautua?

Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

Yritä nyt erottaa toisistaan minun mielipiteeni siitä, kun osoitan kohti sinun ajattelusi ristiriitaisuutta. Miksi peruskoulun sopivuus vain tytöille on tasa-arvo-ongelma, mutta yhteiskunnan sopivuus vain valkoiselle länsimaiselle heterolle ei ole? Mikä näissä kahdessa tapauksessa on se ero, joka saa sinut toteamaan toisen tilanteen tasa-arvo-ongelmaksi (vaikka samat säännöt -teesi toteutuu), mutta toisessa niiden huonosti sopivassa yhteiskunnassa elävien nyt vain pitäisi kyetä muuttumaan sopivammiksi? Jos olet tasa-arvon kannattaja (oletko?), niin oletko eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

Miten niin on vikaa? Mikset tässä tapauksessa totea, että vikahan on niissä pojissa? Miksi kuitenkin on täysin sopivaa mielestäsi todeta, että väestöryhmissä on vikaa? Ero suhtautumisessasi on entistä kummallisempaa, kun jaksat pyrkiä ososittamaan, että tuo ero on myös pysyvä ja muuttumaton. Mahdollisesti geneettinen, mutta vähintäänkin niin tiukasti ihmisessä, ettei muttumista voi mitenkään järkevästi odottaa (ei edes vauvaiässä adoptoidulla lapsella, joka kasvaa suomalaisessa perheessä keskellä suomalaista yhteiskuntaa).

Ikävä kyllä näyttää vahvasti siltä, että sinulle tasa-arvo-ongelma on ongelma vain, mikäli se heikentää sinun oman viiteryhmäsi mahdollisuutta menestyä. Eli käyttäydyt täsmälleen kuten tätä etuoikeutetun valkoisen miehen käyttäytymistä kuvataan ja lähdet ajattelussasi siitä oletuksesta, että valkoinen länsimainen heteromies on normi, jonka mukaan kaikki yhteiskunnassa ja maailmassa pitää järjestää. Se on sinulle "neutraaliutta". Tosiasiassa tietenkään ei ole yhtään neutraalimpaa olla mies kuin olla nainen. Ei ole neutraalimpaa olla valkoinen kuin musta. Ei ole neutraalimpaa olla länsimainen kuin itämainen tai afrikkalainen. Ei ole neutraalimpaa olla kristitty kuin muslimi, hindu, buddhalainen, ateisti. Jos valkoinen länsimainen heteromies joutuu epäedulliseen asemaan järjestelmässä, joka on rakennettu sopimaan mustille afrikkalaisille naisille, ei kyse ole yhtään epätasa-arvoisemmasta tilanteesta kuin siinä, jos järjestelmä soveltuu "sattumalta" paremmin valkoiselle länsimaiselle miehelle. Samoin siinä, että peruskoulu soveltuu paremmin tytöille kuin pojille, ei ole mitään suurempaa epätasa-arvoa kuin siinä, että jokin muu miljöö, jossa kaikkien täytyy toimia, soveltuu paremmin pojille kuin tytöille. Kyse on tietenkin huonosta tlanteesta, mutta - sori vaan - jos et vastaavasti itse suostu pitämään niitä paremmin pojille / miehille tai valkoisille länsimaalaisille tai heteroille cis-sukupuolisille soveltuvia systeemejä epätasa-arvona, niin solidaarisuuteni valitustasi kohtaan jää niukaksi. (Siis keskustelussamme. Todellisuudesta ja ajatuksistani peruskoulusta en nyt puhu mitään.) Kai sinäkin ymmärrät, että jos ITSE et ole pätkääkään kiinnostunut siitä, jos joku toinen viiteryhmä on VASTAAVASTI epäedullisessa asemassa, kun systeemi ei sovellu heille, vaan toisenlaisille, ei motiivi kuunnella surkutteluasi peruskoulun poikien puolesta ole kovin suuri. Saat silloin vain sitä samaa suhtautumista osaksesi, jonka katsot muille omalta puoleltasi riittävän. Miksi joku sellainen, joka ei itse ole valkoinen, ei mies, ei länsimainen haluaisi ryhtyä puolustamaan tämän ryhmä etuuksia? Ethän sinäkään viitsi edes vaivautua kuuntelemaan muiden viiteryhmien mahdollisia kokemuksia huonosti soveltuvista järjestelmistä. Sinä ja viiteryhmäksi kokemasi poppoo kun olette mielestäsi normi, keskiarvo ja mittari sille, millainen ihminen on - noh - ihminen.

[Xantippa]

Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante

[safiiri]

Tarkoitatko, että jos vain mekin Suomessa toteuttaisimme tällaista erillisyyttä asuinalueissa, saisimme saman hyödyllisen edun taloudellemme ja yhteiskuntamme edistymiselle ja innovaatioille kuin USA:ssa näytetään saadun?

No en tietenkään tarkoita, esität aivan älykääpiökommentin.
Puhuin siitä, ettei monikulttuurimalli toimi, koska se johtaa tuollaiseen

USA siis mielestäsi ei ole esimerkki menestyneestä, vaan huonosti menestyneestä valtiosta??

Jokainen siirtolaisia vastaanottava yhteiskunta jossain määrin suosii enemmän kantiksia kuin tulokkaita. Onko tässä jotain yllätystä, tai edes epäreilua. Tulokkaan pitää oppia sopeutumaan, se on perusvaatimus. Älä tule tänne esittämään mitään saatanan sharioitasi, sopeudu Suomeen! Onko liikaa vaadittu, ei tietenkään ole.

No peruskoulukin nyt vain suosii enemmän tyttöjä, jotka ovat mukavan sopeutuvaisia ja kiltisti tottelevia. Ja ilmeisen lahjakkaitakin,  mikä näkyy oppimistuloksissa. Älä sinä tule esittämään mitään saatanan sharioitasi sinne, vaan sopeudu. Onko liikaa vaadittu?

Ehkä enemmän opettajien samankaltainen poliittinen vihervasemmistolaisuus kuin toimittajienkin kohdalla. Mädätys on syvällä. Toivoisin toki enemmän miesopettajia, mutta ala ei houkuttele. Pojat tarvitsisivat sellaista äijäopettajaa, joka meidän koulussamme oli tarkkiksille. Bodari, joka pisti maahan jokaisen häirikön, nöyryyttämättä. Oli reilu kaikille, kohteli kaikkia kunnioituksella, mutta selkeällä auktoriteetilla. MIES.

No mikset vaadi pojilta sopeutumista niihin vihervasemmistolaisiin naisopettajiin? Miksi koulun pitäisi mukautua (poika)oppilaisiin, kun itse jatkuvasti vaadit muilta ja muissa yhteyksissä sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin?

Kuten olen jo useaan kertaan tuonut esille, pienet purot ovat ne ongelmien lähteet. Kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla olisi säästöjä toteutettavissa, jos niitä pieniä menoja osattaisiin karsia. Elinkeinotuista tms. varmasti säästöjä enemmän löytyisi kuin kulttuurituista, mutta säästämistä tarvitsee jokainen sektori.

Mutta - kuten Savonlinna-esimerkkini kertoo - näennäisellä 350 000 euron säästöllä kaupunki on vaarassa menettää 43 miljoonan tulot. Onko järkevä "säästö"?

[Karikko]

Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante

Aika moni poika (nuori mies) pano staa tyttötöihin,, se on vähän niin-kuin luonnon laki, vaikka homotkin tuntuvat kovasti yleistyvän tässä luojan ajassa.

Vähä-pätöisiä töitä ei varmaan kukaan isommin halua, mutta ehkä "tuotetaan siihen ulkomailta, uusia panostajia.

[Kopek]

Itse asiassa ihminen nimittäin tosiaankin vie ympäristön mukanaan ainakin siinä mielessä, että se ympäristö, joka on ihmistä muokannut aina lähtien sikiöajasta, lapsuudesta jne., ei muutu miksikään vaan tosiaankin pysyy ihan samana, ihmisen henkilöhistoriana. Ihminen vie mukanaan henkilöhistoriansa. Lisäksi ihminen myös vie mukanaan kaikki ne epigeneettiset muutokset genomissaan, joita on elämänsä aikana "hankkinut".

Allekirjoittaisiko kertsi seuraavan näkemyksen, jossa painotetaan ympäröivän kulttuurin merkitystä sopeutumisen ja menestymisen kannalta?

"Yleinen kulttuuritaso tarjoaa yksityiselle ihmiselle, hänen itsensä useimmissa tapauksissa edes kiinnittämättä siihen huomiota, niin suuren määrän pohjatietoja, että hän siten varustautuneena helposti kykenee omin neuvoin astumaan seuraavat askelet eteenpäin.

Esimerkiksi nykyajan poika näkee kasvaessaan ja varttuessaan ympärillään niin suunnattomat määrät viimeksi kuluneiden vuosisatojen teknillisiä aikaansaannoksia, ettei hän tule moniinkaan seikkoihin, jotka vielä sata vuotta sitten olivat arvoituksia kaikkein suurimmille hengille, aivan itsestään selvinä asioina edes kiinnittäneeksi huomiota, vaikka niillä on ratkaiseva merkitys, jos hänen mieli voida seurata ja ymmärtää meidän aikamme kyseessä olevalla alalla saavuttamaa edistystä. Jos vaikka kuinkakin nerokas viime vuosisadan kaksikymmenluvulla elänyt ihminen voisi nyt yks'kaks' nousta haudastaan, hänen olisi vaikeampi edes henkisestikään mukautua ja sopeutua nykyiseen aikaan kuin tavallisen, lahjojensa puolesta keskinkertaisen nykyajan viisitoistavuotiaan pojan. Sillä häneltä puuttuisi kaikki se suunnaton pohjatietojen määrä, jonka nykyajan kansalainen kasvaessaan ja varttuessaan nykyisen yleisen kulttuurin ilmiöiden keskuudessa niin sanoaksemme itsetiedottomasti imee itseensä."

Tämä kirjotukseni (jossa on kokonaisuutta ajatellen valitettavan pitkä lainaus) jatkuisi vielä, mutta se meni niin paljon sivuun itse aiheesta, että leikkaan jutun lopun pois ja liitän sen keskusteluun maahanmuutosta. En tiedä, onko sekään oikea osoite.

[kertsi]

^
Mitä on tuo mainittu yleinen kulttuuritaso? Mitkä ovat sen kriteerit ja miten sitä mitataan, ja miten se kuvataan, numeerisestiko, kouluarvosanoin? Pistetäänkö sen avulla kulttuureita jnoon, huonoimmasta parhaimpaan? Kuka on sen arvotuksen kykenevä tekemään?  Joku kulttuurin ulkopuolinen, vaiko  kulttuurissa kasvanut ja sille sokeutunut?

Siinä mielessä (idolisi?)  Aatu oli oikeassa, että kulttuuri sisältää tietoa, "teknillistäkin" tietoa. Toisaalta myös kieli sisältää tietoa, ja kielen oppiminen on samalla eräänlaista kulttuurin oppimistakin.  Epigeneettiset säätelyjaksot siinä missä DNA:kin sisältävät tietoa. Entä sitten?

Kun minä menen maalle mökille, olen ikuinen ulkopaikkakuntalainen, ja tunnen silloin tällöin itseni hölmöksi, kun en tiedä esim. maanviljelystä tai mökin kunnossapidosta paljoakaan. Vaikka ihmiset ovatkin paikkakunnalla ystävällisiä. Kun mökkinaapurini tulee kaupunkiin, hän tuntee itsensä hölmöksi. Kun itse matkustan turistina johonkin toiseen maahan, tunnen itseni hölmöksi, kun tietämättömyyttäni mokailen. Ei tietämättömyyteni turistimaan tai mökkipaikkakuntani yleistä kulttuuritasoa mitenkään kohota. Eikä mökkinaapurini sen tyhmempi oikeasti ole, vaikka onkin joskus kaupungissa. Itsekin olet kertonut törttöilyistäsi kaupungin vilskeessä - silti olet se sama ihminen sekä kaupungissa että maalla, ei ÄO:si muutu ympäristösi mukana. Jos asuisit muutamia vuosia (tai vuosikymmeniä) jossain kaupungissa tai jossain toisessa maassa, varmaankin sopeutuisit enemmän tai vähemmän paikallisiin oloihin, ja omaksuisit paikalliset "teknilliset" tiedot.

[safiiri]

Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante

Aika moni poika (nuori mies) pano staa tyttötöihin,, se on vähän niin-kuin luonnon laki, vaikka homotkin tuntuvat kovasti yleistyvän tässä luojan ajassa.

Vähä-pätöisiä töitä ei varmaan kukaan isommin halua, mutta ehkä "tuotetaan siihen ulkomailta, uusia panostajia.

No nyt kuitenkin puhuttiin yhteiskunnan panostuksesta ja peruskoulun muokkaamisesta tytöille tai pojille sopivaksi.