Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Toope]

Omat myivät vierasheimoisia orjia, jotkut ostivat.

[Karikko]

Omat myivät vierasheimoisia orjia, jotkut ostivat.

Elikkä länsimainen hyvä kapitalismi toimi odotusten mukaan, kysyntä luo tarjontaa.

Ihan erilainen homma, kuin sipilän hallituksen aktiivimalli, ne "pöljät" luulivat, että tarjonta luo kysyntää. eivät ymmärrä kapitalismin lainalaisuuksista yhtään mitään.

Ylitarjontahan romahduttaa markkinat eikä kukaan pärjää, ilman tukea, tai sitten menee konkurssiin ja ihmisistä puhuttaessa se tarkoittaa keltaliivit päälle ja katukiviä irrottelemaan, ellei ole varaa narunpätkää hankkia kaupasta.

[Kopek]

Asukkaiden keskimääräisen älykkyyden merkitystä kansakunnan yleisen menestymisen kannalta voisi havainnollistaa seuraavan kuvan avulla, jossa olettamuksena on sadan pisteen keskiarvo.

Olettakaamme, että maassa asuu viisi miljoonaa ihmistä. Tällöin 680.000 (13,6%) heistä kuuluu ryhmään "superior", 110.000 ryhmään "very superior to gifted" ja 5.000 ryhmään "aivan huiput". Yhteensä näitä tehoihmisiä on 15,9 prosenttia kansasta eli 795.000. 



Jokainen älykkyytensä puolesta potentiaalisesti menestyvä ei tietenkään oikeasti menesty, koska kaikki eivät edes pyri menestymään. Joidenkin menestymisen tien katkaisee alkoholismi, joidenkin masennus, joidenkin onnettomuus, joidenkin laiskuus tai pelkkä huono tuuri. Lähes 800.000 ihmistä on kuitenkin niin suuri joukko, että siitä riittää ihmisiä vetämään kansakuntaa eteenpäin tieteen ja teknologian ja talouden saralla, jos olosuhteet sen muuten sallivat. Voihan kansakunnan kehitys mennä vinksalleen, vaikka kansalaiset olisivatkin älykkäitä. Pohjois-Korea lienee yksi tunnetuimmista esimerkeistä nykyaikana.

Jos kansakunnan älykkyystaso alenee keskimäärin viidellätoista pisteellä väestönvaihdon ansiosta, seuraukset ovat radikaalit. Edellä mainittuja älynsä puolesta potentiaalisesti hyvin menestyviä ei olekaan kuin 2,3 prosenttia väestöstä eli 115.000. "Very superior to gifted" -luokassa on vain 5.000 ihmistä, ja aivan huippuja on vain kourallinen.

Edellä mainitut luvutkin ovat tietysti vielä kohtalaisen suuria pelkkinä lukuina tarkasteltuina, mutta kun otetaan huomioon, että näistä ihmisistä vain osa valikoituu merkittäviin kansakuntaa eteenpäin vieviin tehtäviin, tieteen ja tekniikan ja talouden huippuyksilöistä alkaakin olla pula.

On lisäksi otettava huomioon se, että edellä mainituilla huippuyksilöillä on taakkanaan miljoonia älykkyystasoltaan heikohkoja ihmisiä. Maasta ei voi tulla menestystarinaa tällaisella väestöpohjalla. Todetessaan, että eivät onnistu nostamaan maataan onneen ja rikkauteen, johdossa olevat huippuyksilöt alkavatkin usein täyttää omia taskujaan kansakunnan kustannuksella. Alussa heillä ehkä vielä on kuvitelmia ja uskoa paremmasta, mutta he kyynistyvät ennen pitkää huomatessaan korkeat tavoitteet mahdottomiksi saavuttaa.

Se, että Afrikan maat laahaavat kehityksessä Euroopan maita jäljessä, johtuu mielestäni osittain edellä mainitusta. Muitakin syitä voi tietysti olla. 



J.P.Roos: Älykkyyden poikkeamilla varsinkin korkeamman älykkyyden suuntaan on ollut ja on iso merkitys ihmiskunnan kehityksessä. Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa. Juuri siksi on niin omituista että yliopistoissa älykkyys on tabu, ja Ylikoskenkin täytyy nähdä paljon (turhaa) vaivaa älykkyyden vähättelemiseksi. Älykkyys on takuulla merkittävä selittäjä, jota vain ei uskalleta käyttää (tai puhua siitä oikealla nimellä).

https://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/AikalainenYlikoski.htm

[ROOSTER]

Minä tunnen monta älykästä ihmistä jotka ovat täysiä idiootteja.

[a4]

Tuottaako älykkyys elintasoa vai elintaso älykkyyttä?
Veikkaisin molempia, jos kerran itä-ja länsi-saksalaisilla on ollut jopa 17 pisteen ÄO-eroja.
https://reason.com/2012/08/07/nations-smart-rich-wealth-creation/

[Kopek]

a4:n mainitsemassa artikkelissa ehdotetaan taloudellista vapautta yhdeksi tekijäksi, joka on omiaan nostamaan älykkystasoa ja varallisuutta. Tämä selittäisi itä- ja länsisaksalaisten eroakin. Ensiksi mainituthan elivät kymmeniä vuosia sosialismin ikeen alla. Vaikutukset kenties näkyvät vielä. Olisiko myös elinkeinorakenteella ja asuinpaikoilla (maaseutu/kaupunki) ja työllisyystilanteella merkitystä. Kenties itä on kärsinyt myös aivovuodosta, kun fiksuimmat ovat lähteneet parempien tulojen toivossa länteen.

[a4]

^ Vai olisiko kyse geneettisistä  eroista, jotka eivät muutu vaikka muu maailma muuttuisi?
Homo Sovieticus?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homo_sovieticus

Tai miten tuo humanismilta haiskahtava itä-saksalaisten kommunismin uhrien ymmärtäminen sopisi yönmustien afrikkalaisten arvioimiseen?

[safiiri]

Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

[Karikko]

^
Taitaa äly kokea inflaation keskustellessa, viisaiden kansalaisten kanssa.

Väittely ja kinaaminen saa enemmän huomiota, mutta ei se mitään, jos sen itse tietää.

[Toope]

Omat myivät vierasheimoisia orjia, jotkut ostivat.

Elikkä länsimainen hyvä kapitalismi toimi odotusten mukaan, kysyntä luo tarjontaa.

Ihan erilainen homma, kuin sipilän hallituksen aktiivimalli, ne "pöljät" luulivat, että tarjonta luo kysyntää. eivät ymmärrä kapitalismin lainalaisuuksista yhtään mitään.

Orjuus on monisyinen asia. Länsimaat ovat ottaneet orjia, suomalaisia ja Välimeren ihmisiä on viety orjiksi mm. arabi-berberimaihin ja ottomaaneille. Ikävää, mutta historiaa puolin ja toisin.

[Toope]

Minä tunnen monta älykästä ihmistä jotka ovat täysiä idiootteja.

Niin tunnen minäkin. Mutta Kopekin ed. kommentissa (älykkyystilastot) on asiaa, jota ei pitäisi väistää, vaan ymmärtää. Eivät Vanhasen, Lynn:n tai Hernnsteinin ja Murrayn tutkimukset mihinkään mutuihin perustu, vaan varsin laajoihin analyyseihin. Ne täyttävät tieteellisten tutkimusten kriteerejä. En sano, että olisivat välttämättä oikeassa, mutta osaltaan selittävät älykkyyskysymyksiä. Jokainen asiallinen tutkimushan vie teoriota lähemmäs faktoja.

[Toope]

^ Vai olisiko kyse geneettisistä  eroista, jotka eivät muutu vaikka muu maailma muuttuisi?
Homo Sovieticus?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homo_sovieticus

Tai miten tuo humanismilta haiskahtava itä-saksalaisten kommunismin uhrien ymmärtäminen sopisi yönmustien afrikkalaisten arvioimiseen?

Jokainen sosialistinen ja totalitaarinen yhteiskunta on toki aina tehnyt parhaansa kitkeäkseen älyä yhteiskunnasta.

[kertsi]

Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..

[ROOSTER]

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä ...

Tuohon kun yhdistetään hyvä viinapää, kyky järjestää mahtavia bileitä ja sujuva kännykameran käyttö, ollaan menestysreseptin äärellä  ansainta- ja urakehitysasteikolla.

[Toope]

Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..

Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.