Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Karikko]

Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.

Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.

Eikö Afrikassa ole resursseja? Hyviä maatalousalueita? Tehokkaita karjatalousalueita? Metalli- ja raakatalousalueita?
Resursseja on. Kykenevätkö ihmiset hyödyntämään niitä yhteiseksi hyväkseen?

Onhan noita hyvin hyödynnetty,, mutta ei niitä nyt sentään afrikkalaisille riitä, kunhan rikkaat länsimaat edes saavat halpoja tuotteita ja edullisia raaka-aineita.

Voit kyllä  juoda kahvisi, kaakaosi ja syödä hedelmiä hyvällä omallatunnolla, onhan tuottajakin saanut siitä jonkun roposen, vaikka suurin osa maksamastasi summasta "valuukin" rikkaille monikansallisille firmoille ja heidän omistajilleen.

[a4]

Eikö Itä-Saksassa ollut resursseja pysytellä rikkaan Länsi-Saksan tasolla, myös ÄO-luvuissa?

[Toope]

Eikö Itä-Saksassa ollut resursseja pysytellä rikkaan Länsi-Saksan tasolla, myös ÄO-luvuissa?

Se kulttuuri, se ideologia. Kaikki yhteiskuntamallit eivät älyä hyödynnä, sosialismi jopa tuhoaa älyä.

[Toope]

Onhan noita hyvin hyödynnetty,, mutta ei niitä nyt sentään afrikkalaisille riitä, kunhan rikkaat länsimaat edes saavat halpoja tuotteita ja edullisia raaka-aineita.

Voit kyllä  juoda kahvisi, kaakaosi ja syödä hedelmiä hyvällä omallatunnolla, onhan tuottajakin saanut siitä jonkun roposen, vaikka suurin osa maksamastasi summasta "valuukin" rikkaille monikansallisille firmoille ja heidän omistajilleen.

Mikseivät itse hyödynnä omaksi edukseen tehokkaammin? Niinhän mekin resursseillamme pyrimme tekemään?
Mikseivät luo yhteiskuntia, jotka ajavat yhteisiä etuja?

[a4]

Eikö Itä-Saksassa ollut resursseja pysytellä rikkaan Länsi-Saksan tasolla, myös ÄO-luvuissa?

Se kulttuuri, se ideologia. Kaikki yhteiskuntamallit eivät älyä hyödynnä, sosialismi jopa tuhoaa älyä.

Jääkö Itä-Saksa pysyvästi huonompaan tilaan taloudellisesti ja ÄO-luvuissa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_jälleenyhdistyminen#Yhdistymisen_vaikutukset

Neljännesvuosisata myöhemmin Saksassa on jo paljon kansalaisia, jotka ovat syntyneet kahtiajaon päätyttyä. Kokemus idän ja lännen erilaisuudesta onkin paljolti sukupolvikysymys, kertoo lehdistöneuvos Merja Sundström Suomen Berliinin-suurlähetystöstä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001003512.html

Varsinkin Saksan teollisuuden vahvimmalla seudulla eli Ruhrin teollisuusalueella pohditaan vakavasti sitä, onko enää sopivaa puhua siitä, että länsi auttaa itää. Saksan talous- ja sosiaalipolitiikan rakenne on yhdistymisen jälkeen kehittynyt.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001746830.html

Yhdysvaltalaisen Berliinissä opettavan ekonomistin Michaela Burdan mielestä idän menestysaskeleita ei enää voida ylenkatsoa. Yhdistyminen on menestystarina, vaikka sen yhteenlasketut kustannukset nousevat kahteen biljoonaan eli 2000 miljardiin euroon.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/saksojen-yhdistyminen-on-taloudellinen-menestystarina/4504318#gs.ohp47y

Entä Afrikka, sen kehitysmaiden väestönkasvun hillitseminen? Tarvitseeko sekin taloudellista kasvua tuekseen?
Onko se saanut sitä riittävästi länsimailta, noustakseen kehittyneiden valtioiden mantereeksi?
Vai onko länsi sosialisoinut Afrikan resursseja itselleen?

[Toope]

Itä-Saksahan voi tulevaisuudessa olla terveempi, kun siellä ei ole niitä turkkilaisia ja libanonilaisia klaaneja, mitä Berliinissä on. Tsekatkaa joskus Pertti Rönkön uutisia Berliinistä FB:stä! Hurjaa luettavaa siitä, miten Berliinin alamaailma on monikulttuuristunut! Mamuklaanit hallitsevat huumekauppaa ja kiristystoimintaa. Ulkkareita joka jengi.

[Toope]

Etelä-Afrikka on oma tapauksensa. Onko musta hallinto onnistunut, jos liki miljoona valkoista on lähtenyt?
Uusi Zimbabveko?

[Karikko]

Onhan noita hyvin hyödynnetty,, mutta ei niitä nyt sentään afrikkalaisille riitä, kunhan rikkaat länsimaat edes saavat halpoja tuotteita ja edullisia raaka-aineita.

Voit kyllä  juoda kahvisi, kaakaosi ja syödä hedelmiä hyvällä omallatunnolla, onhan tuottajakin saanut siitä jonkun roposen, vaikka suurin osa maksamastasi summasta "valuukin" rikkaille monikansallisille firmoille ja heidän omistajilleen.

Mikseivät itse hyödynnä omaksi edukseen tehokkaammin? Niinhän mekin resursseillamme pyrimme tekemään?
Mikseivät luo yhteiskuntia, jotka ajavat yhteisiä etuja?

Eihän sellaisia yhteiskuntia ole olemassakaan jotka ajaisivat pelkästään yhteisön etuja- tarkoitat ilmeisesti kommunismia-- se on jo kuollut aate.

Mitä me teemme resusseillamme, tuskin sen kummempaa kuin muutkaan sijoittajalla on vain yksi tavoite >voitto, ja sen mukanaan tuoma muu hyöty, kuten valta.

Jokainen ajaa omaa etuaan ja sikisihän on helppoa johtaa muualta paikallista afrikkalaista pyrkyriä tuottamaan sellaisia tuotteita joille on markkinat valmiina rikkaissa maissa.

Myös lainaustoiminta tukee sitä maailmanpankki rahoittaa sellaita toimintaa, mikä menee rikkaissa maissa kaupaksi, muuhun tuskin saa rahoitusta, no ehkä kiina omine intresseineen hieman vaikuttaa, mutta samat tavoitteet heilläkin, eli oma etu.

[Toope]

Kykenivät suomalaiset toimimaan yhteisen etunsa eteen itsenäistymisen jälkeen ja 1944 jälkeen. Mikseivät afrikkalaiset voisi/kykenisi?
Ei tarvita gepardihattuja, vaan vastuullisia johtajia.

[-:)lauri]

Tahtomattani tulin innostuneeksi tapahtumasta, joka nyt pienen pohdinnan jälkeen on osoittautunut mielestäni oikein kultakaivokseksi. Se nimittäin ainakin näyttää osoitavan, että määräkin tuottaa pitkällä tähtäimellä laatua.

Esimerkki siis osoittaa, että täysin ummikkokin voi keksiä tieteellisesti mullistavan idean ja täysin siitä riippumatta, ettei hänen älykkyysosamääränsä riitä ymmärtämään ideansa hyödyllisyyttä. Kunhan siis aikaa idiooteille annetaan riittävästi.

Okei, tässä tapauksessa ummikko keksii pyörän uudelleen, mutta keksiipähän jotain helvetin hyödyllistä. En kuitenkaan näe mitään luonnonlakia, joka estäisi joitain ummikoita esittämästä tälläkin hetkellä jossain ja jotain yhtä mullistavia idoeita, mutta edellisestä poiketen sellaisia, joiden toimivuutta älykkäät ihmiset eivät vain ole vielä päässeet testaamaan, kun eivät ole kyseisistä ideoista tietoisia.

Menestymisemme yksi mahdollistajista - jos kohta ei kuitenkaan ainut tai välttämätön- on näin ollen se, kuinka hyvin altistamme älykkäät yksilömme toisistaan poikkeaville (myös hyvillekin) idoille, joita - kuten tässä esimerkissä huomaamme - voivat esittää myös täydelliset idiootitkin.

[Kopek]

Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Jos ravinnon määrä parantaa älykkyyttä, fiksuimpia amerikkalaisia ovat mustaihoiset naiset.

U.S. Department of Health and Human Service:

African American women have the highest rates of being overweight or obese compared to other groups in the U.S. About four out of five African American women are overweight or obese.

https://minorityhealth.hhs.gov/omh/browse.aspx?lvl=4&lvlid=25

Vai olisiko ravintoa tullut nautittua jo vähän liikaakin?

[kertsi]

Liika ravinto tosiaan tyhmentää eli heikentää kognitiivista kapasiteettia jollain tietyllä tilastollisella todennäköisyydellä, ja liikalihavuuskin, ja sen seurannaissairaudet, puhumattakaan vääränlaisesta ravinnosta, jossa ei esim. ole omega-3-rasvahappoja, proteiinia, vitamiineja, mineraaleja, ja muita tarpeellisia ravintoaineita riittävästi, tai jossa on joitakin ravintoaineita liikaa. Ravinnonpuute, varsinkin esimerkiksi proteiinien ja välttämättömien rasvahappojen puute tyhmistää sekin.

"Parempi ravinto" siis tarkoittaa terveydelle optimaalista ravintoa optimaalisissa määrin.

[-:)lauri]

Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Jos ravinnon määrä parantaa älykkyyttä, fiksuimpia amerikkalaisia ovat mustaihoiset naiset.

U.S. Department of Health and Human Service:

African American women have the highest rates of being overweight or obese compared to other groups in the U.S. About four out of five African American women are overweight or obese.

https://minorityhealth.hhs.gov/omh/browse.aspx?lvl=4&lvlid=25

Vai olisiko ravintoa tullut nautittua jo vähän liikaakin?

Mä en nyt täysin seuraa päättelyketjuasi, kuinka tuo, mitä Safiiri tuossa listaa älykkyyden todennäköisiksi syiksi, typistyy omassa viestisäsi pelkästään nautitun ravinnon määräksi. Vai mitä minä en tässä nyt hiffaa (kaiken muun lisäksi)?

[Kopek]

Mä en nyt täysin seuraa päättelyketjuasi, kuinka tuo, mitä Safiiri tuossa listaa älykkyyden todennäköisiksi syiksi, typistyy omassa viestisäsi pelkästään nautitun ravinnon määräksi. Vai mitä minä en tässä nyt hiffaa (kaiken muun lisäksi)?

Lainaus Safiirin kirjoituksesta oli kommentissani ainoastaan johdatuksena aiheeseen. Varsinaisesti otin kantaa siihen usein esitettyyn väitteeseen, että mustaihoisten heikommat tulokset älykkyystesteissä johtuisivat ravinnon puutteesta.

Jos älykkyysosamääränsä saa nousemaan parillakymmenellä pisteellä siirtymällä "parempaan ravintoon", voisiko joku neuvoa, millainen tämä älyruokavalio tarkalleen ottaen olisi. Minuakin voisi kiinnostaa hieman petrata henkistä suorituskykyäni, jos se pelkällä ruualla onnistuu. "Syö särkeä, se kasvattaa järkeä" ei taida olla kovin tieteellinen neuvo.

[kertsi]

Suurimmat vaikutukset älykkyyteen varmaan ovat nimenomaan sikiö- ja lapsuusaikaisella ravinnolla, sillä tuolloin aivot kasvavat voimmakkaimmin. Neuronien rakentamiseen tarvitaan oikeanlaisia rasva-happoja, joita pitää saada ravinnosta, muuten eivät aivot kehity optimaalisesti.

Jonkin verran voi aikuinenkin suojata aivojaan esim. aivohalvaukselta (voi laskea älykkyyttä) syömällä terveellistä ravintoa. Täällä joitakin Aivoliiton vinkkejä: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/ruoka/aivot-rakastavat-varikasta-ruokaa