Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Vaaraton Norsu]

...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...

Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Mutta mun mielestä toi ajatus on ristiriidassa semmoisen ehkä perustavamman ajatuksen kanssa, että älykkyys on jotenkin yksilön suhteellisen pysyvä ominaisuus. Koska jos se ei ole sitä, niin mitä se sitten on? Niin sen takia mun mielestä helpompi tapa tulkita semmoisia tutkimustuloksia, joista puhut (muistan, että tuollainen on ollut tällä palstalla jossain esillä), on tulkita niin, että älykkyysmittarit eivät kykene kyseistä ihmisen (oletettua) suhteellisen pysyvää ominaisuutta mittaamaan suoraan. Vaan ne mittaavat sitä välillisesti ja mittaustulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin oletettu "raaka älykkyys". Kuten mahdollisesti vaikka asenne, hyvä mieli, joku aivojen tuntematon virittymistaipumus johon taloudellinen tilanne vaikuttaa, tai jotain muuta. (Erityisesti tietty se kulttuuriympäristö jossa on kasvanut, eli onko harjoitellut sellaisia haasteita, joita älykkystesteissä testin välineinä käytetään, vai onko ne esim. irrelevantteja testattavalle.)

Näin, koska muuten koko älykkyden käsitteessä ei ole mun mielestä kunnolla mieltä.

[Kopek]

Toisessa keskustelussa Kopek vähän irvaili, mutta pilkka osui vahingossa omaan nilkkaan:

Ei osunut.

Jos huono ja riittämätön ravinto sikiöajasta 2-vuotiaaksi asti on merkittävä tekijä ihmisen älykkyyden kannalta, kuten kertsin esittämissä tiedoissa sanotaan, millainen ihmedietti takaa älykkyyden maksimaalisen kehittymisen?

Yhdysvalloissa mustat saavat keskimäärin alempia pisteitä älykkyystesteistä kuin valkoiset, joten voisiko ruoka olla selitys. Tällaistakin on joskus esitetty.

Mitä älykkyyttä lisäävää ruokaa valkoiset lapset ja heidän äitinsä odotusaikana nauttivat - joka mustilta lapsilta ja heidän äideiltään jää saamatta. Ainakaan ruuan vähyyden ei pitäisi olla syy mustien jäämisen kakkoseksi älykkyystesteissä, koska esimerkiksi mustien lasten ja mustien naisten keskuudessa esiintyy enemmän ylipainoa kuin valkoisten lasten ja lasten keskuudessa.

The U.S. Department of Health and Human Services / Office of Minority Health:

African American women have the highest rates of being overweight or obese compared to other groups in the U.S. About four out of five African American women are overweight or obese.
In 2015, African Americans were 1.4 times as likely to be obese as non- Hispanic whites.
In 2015, African American women were 60 percent more likely to be obese than non-Hispanic white women.
In 2011-2014, African American girls were 50% more likely to be overweight than non-Hispanic white girls.

Department of Biostatistics and Epidemiology, Perelman School of Medicine, University of Pennsylvania, Philadelphia, PA, USA:

Obesity prevalence in black/African American children and adults of both sexes is high overall and compared with US whites.

Jokin muu asia "dietissä" ratkaisee kuin pelkkä ruuan määrä.

Tässä jotain taustoja:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1467-9566.2007.01049.x

[kertsi]

Ainakin jotkut välttämättömät rasvahapot ovat olennaisia sikiön aivojen kehittymiselle. Veikkaisin, että myös riittävä määrä proteiineja ja suojaravinteita on tärkeää mm. immuunipuolustuksen takia. Siinä Kopen aiemmin tänään linkkaamassa quora-linkissähän puhuttiin imeväiskuolleisuudesta, ja immuunipuolustushan liittyy saumattomasti siihen. Jos ravinnossa on heikosti suojaravinteita ja proteiineja, iskevät mm. vauvaiän ripulit herkemmin ja vakavimmin seurauksin. Jo ihan tavalliset tartuntatauditkin kuten malarian tiedetään alentavan lapsen älykkyyttä, ja tartuntataudit iskevät herkemmin niihin, jotka joko näkevät nälkää tai syövät liian yksipuolista ravintoa. Tämän lisäksi sellainen yleisterveellinen ravinto, mikä ehkäisee esim. diabetesta, lihavuutta ja syöpiä lienee sikiön ja vauvan kaikinpuolisen kehityksen kannalta tärkeää. Liikaravinto ja liian yksipuolinen ravinto heikentävät sekä äidin että lapsen terveyttä. Tuossa Kopekin viimeisessä linkissä yleisterveelliseen ravintoon liittyy mm. tämä:

In sum, there is general agreement between medical and health researchers that increased
consumption of fruits, vegetables, grains, fibre‐rich foods, beans, and dairy products, and decreased consumption of dietary fat, substantially reduce the risk of many of the most common chronic diseases, including cardiovascular disease, cancer, stroke, and diabetes (Eyre et al. 2004, Foerster et al. 1999, Willett 1994).

Veikkaisin, että köyhillä ei ole varaa ostella esim. kasviksia ja hedelmiä tai kokojyväviljaa, vaan pääpaino on mahantäyttämisellä halvimmalla mahdollisella tavalla esim. riisillä tai perunalla tai maissileivällä.

USA:ssa on valkoisiakin köyhiä esim. Appalakkien vuoristoseuduilla, ja myös varsinkin alkuperäisamerikkalaiset ovat köyhiä eritoten reservaateissa. Ihan yhtä lailla käsittääkseni se köyhyys vaikuttaa kaikilla väestöryhmillä syntyvien lasten aivojen kehitykseen. Köyhyyteen liittyy usein vielä esim. yksinhuoltajuus tai päihdeongelmat, vanhempien ja lasten heikko koulutus, ja vanhempien ja jälkeläistensä (aikanaan) vaikeus työllistyä, jos kuuluu johonkin syrjittyyn vähemmistöön, ja vanhempien terveysongelmatkin (jotka liittyvät sekä huonoon ravintoon että siihen, ettei ole varaa hoidattaa itseään tai lastaan).
---
Vaikka sikiö- ja vauva-ajan ravinto olisikin täydellinen optimaalista, ei se silti tietystikään mikään tae älykkyydestä ole, sillä älykkyydessä on tietty osuus perittyäkin. Mikä osuus, siitä kyllä kiistellään. (Ihan lonkalta heittäisin yli puolet, mutta en viitsi tarkistaa tätä.)

[safiiri]

...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...

Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Mutta mun mielestä toi ajatus on ristiriidassa semmoisen ehkä perustavamman ajatuksen kanssa, että älykkyys on jotenkin yksilön suhteellisen pysyvä ominaisuus. Koska jos se ei ole sitä, niin mitä se sitten on? Niin sen takia mun mielestä helpompi tapa tulkita semmoisia tutkimustuloksia, joista puhut (muistan, että tuollainen on ollut tällä palstalla jossain esillä), on tulkita niin, että älykkyysmittarit eivät kykene kyseistä ihmisen (oletettua) suhteellisen pysyvää ominaisuutta mittaamaan suoraan. Vaan ne mittaavat sitä välillisesti ja mittaustulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin oletettu "raaka älykkyys". Kuten mahdollisesti vaikka asenne, hyvä mieli, joku aivojen tuntematon virittymistaipumus johon taloudellinen tilanne vaikuttaa, tai jotain muuta. (Erityisesti tietty se kulttuuriympäristö jossa on kasvanut, eli onko harjoitellut sellaisia haasteita, joita älykkystesteissä testin välineinä käytetään, vai onko ne esim. irrelevantteja testattavalle.)

Näin, koska muuten koko älykkyden käsitteessä ei ole mun mielestä kunnolla mieltä.

Tämähän siis on olemassaoleva tutkimustulos. Muistaakseni tutkittiin joukkoa, joka koostui jollain tapaa maanviljelystä / maataloutta harjoittavista, joiden vuodenkrieto oli tyypillisesti sellainen, että sadonkorjuun jälkeen oli taloudellinen tilanne hyvä, mutta juuri ennen sitä varsin heikko. Älykkyyden havaittiin vaihtelevan sen mukaisesti siten, että saman yksilön älykkyys testissä oli heikompi silloin, kun mieltä rasitti samaan aikaan huoli taloudellisesta selviytymisestä.

Tässähän ei sikäli ole mitään kummallista, että kyllä kai jokainen jopa itsessään tunnistaa sen, ettei omaa ihan samanalaista kykyä suoriutua haasteista (jollainen on myös älykkyystesti), mikäli mieltä kaihertaa huoli, pelko, väsymys, masennus - you name it. Jopa se vaikuttaa suoriutumiseen, jos epäilee omia kykyjään tai on kuullut muilta arvioita, ettei varmaankaan tule pärjäämään. Olisi minusta hyvin omituista ajatella, että koulun matikankokeessa kyllä voi epäonnistua siksi, että nukkui huonosti tai ettei oikein osannut keskittyä, kun mielessä on huoli asiasta x, mutta älykkyystesti - joka on muodoltaan ihan samanlainen koe - olisi suojassa moisilta "ulkopuolisilta" vaikutuksilta ja kertoisi aina pysyvän totuuden yksilön älystä.

Voimme tietysti kuvitella testiälykkyyden taakse jonkin muuttumattoman ja yksilöllä pysyvän älyllisen kyvyn tason, mutta se on sitten sellainen, ettei sitä ole mahdollista mitenkään ja millään tavalla mitata - ainakaan nykyisillä menetelmillä. Silti juuri noihin nykymenetelmillä saatuihin tuloksiin jatkuvasti vedotaan, kun pyritään selittämään ihmisten tai kansojen menestystä elämässään. Siten väitän, että tässä mielessä älykkyys onkin täysin kuvitteellinen ominaisuus, jonka tasoa me emme pysty yksilöltä arvioimaan. Me saamme vain suuntaa antavia ja hetkellisestä aikaan ja paikkaan sidotusta älykkyydeksi oletetun ominaisuuden ilmentymisestä. Sitä me emme pysty arvioimaan, mikä tuon ilmentymisen suhde on niihin kaikkiin tekijöihin, jotka yksilöön tuona hetkenä vaikuttavat. Kyse voi olla siis siitä, että hän on juuri lääketokkurassa tai kovassa kuumeessa tai trauman aiheuttamassa tilassa tai nälkäinen, jolloin hän jaksa tai pysty pitämään tärkeänä sitä, millainen kuvio mahtaa olla annetun kuviojonon seuraavana loogisena jatkona.  Kättä pystyyn, jos joku uskoo saavansa ihan saman tuloksen Mensan testissä valvottuaan kolme yötä / juuri puolison kuoltua / kuumeisena kuin levänneenä, terveenä, tyytyväisenä ja huolettomana.

Tietysti sitten myös se on hyvä muistaa, että älykkyyshän ei ole absoluuttista, vaan kertoo vain yksilön kyvyistä suhteessa väestön keskimääräisiin kykyihin. Siten minusta on jo kyseenalaista, onko mahdollista suoraan vertailla kansojen älykkyyttä toisiinsa. Äo ei ole sellainen vastaavalla tavalla mitattava ominaisuus kuin vaikkapa pituus, vaan älykkääksi ymmärretään jo itse mittarissa keskimääräistä paremmin testissä menestyneet. Siten tavallaan väite älykkyyden osuudesta kansan menestymiseen on väite, että kansa menestyy heikosti, koska sen piirissä ei ole riittävästi keskimääräistä pidempiä yksilöitä (pitkien on todettu menestyvän pätkiä paremmin ja saavan mm. helpommin johtajan aseman).

[Vaaraton Norsu]

Voimme tietysti kuvitella testiälykkyyden taakse jonkin muuttumattoman ja yksilöllä pysyvän älyllisen kyvyn tason, mutta se on sitten sellainen, ettei sitä ole mahdollista mitenkään ja millään tavalla mitata - ainakaan nykyisillä menetelmillä. Silti juuri noihin nykymenetelmillä saatuihin tuloksiin jatkuvasti vedotaan, kun pyritään selittämään ihmisten tai kansojen menestystä elämässään. Siten väitän, että tässä mielessä älykkyys onkin täysin kuvitteellinen ominaisuus, jonka tasoa me emme pysty yksilöltä arvioimaan. Me saamme vain suuntaa antavia ja hetkellisestä aikaan ja paikkaan sidotusta älykkyydeksi oletetun ominaisuuden ilmentymisestä. Sitä me emme pysty arvioimaan, mikä tuon ilmentymisen suhde on niihin kaikkiin tekijöihin, jotka yksilöön tuona hetkenä vaikuttavat.

Suuri osa tieteestä kai perustuu epäsuoriin mittauksiin kohteista, joita ei suoraan voida havainnoida? Yksi paremmista aivotutkimuksen menetelmistä on kai fMRI, jossa tehdään päätelmiä aivotoiminnasta veren happipitoisuuden nopeita muutoksia mittaamalla. Joka on kumminkin sentään pikkasen epäsuoraa, ja jättää huomiotta suuria osia aivojen toiminnasta.* Tutkittaessa abstrakteja asioita kuten älykkyys, päätelmien teon vaikeuskertoimet voi olla jopa korkeammalla tasolla kuin tutkittaeesa konkreettista aivotoimintaa.

Mä uskon, että asianmukaisen alan koulutuksen saaneilla ihmisillä on kyllä edellytykset ymmärtää tällaiset tieteellisen tiedon rajoitukset. Eri asia ovat sitten ihmiset, jotka eivät asianmukaista koulutusta ole saaneet, tai jotka omista sisäisistä syistään (provoilu, super-ennakkoluuloisuus?) eivät ymmärrystään halua käytäntöön soveltaa. Nykypäivänä tietty kanssa fake news media ja somessa julistajat, jotka tavoittelevat tartuttaa omaa viisauttaan muihin. 

Tietysti sitten myös se on hyvä muistaa, että älykkyyshän ei ole absoluuttista, vaan kertoo vain yksilön kyvyistä suhteessa väestön keskimääräisiin kykyihin.

Niin, siis vois kuvitella, että se epämääräinen mittari, joka älykkyystesti on, on nimenomaan saatu toimimaan kohtuullisen hyvin sillä, että tuloksena mittauksesta annetaankin numero, joka kertoo suoriutumisen suhteessa populaation keskiarvoon.  Eli on siis päädytty olemaan edes yrittämättä estimoida oletettua mutta tavoittamatonta "g-faktoria". Varmaankin siksi, että "g-faktorin" estimointi olisi vaatinut testiin liittyvien virhelähteiden mallintamista, mikä olisi avannut aiḱamoisen matopurkin huomioiden kaiken sen, mitä nykyisin tiedetään testitulokseen vaikuttavista tekijöistä. Niin joo, eikä mittaria edes voi kalibroida jos ei ole suoraa mittausta siitä, mitä se mittaa (eli se oletettu mutta tavoittamaton "g-faktori").

* Niin kuin se keskellä oleva valkoinen aine, jonka läpi "signaalit" kuitenkin kulkevat. Ja jonka roolista ollaan siis käytettyjen menetelmien vuoksi paitsiossa, paitsi entisen Näkökulman RK, joka oli innostunut kirjasta The other Brain. Ja mun järkeen käy tosi hyvin, että on ollut tosi iso virhe aivotutkimukselta ohittaa valkoinen aine, kun miettii että sillä ja sen muutoksilla täytyy olla aika iso rooli eri aivonosien keskinäisessä synkronoinnissa, mikä on sentään aika iso juttu.

[safiiri]

^Miksi siis ihmettelet sitä, että yksilön äo-testeissä vaikuttaa vaihtelevan sen mukaan, mikä on hänen sen hetkinen taloudellinen tilanteensa? Vai oliko kyse siitä, että pidät hieman harhaanjohtavana puhetta, jossa yksilön älykkyyden ja äo-testituloksen välille laitetaan yhtäläisyysmerkit?

[Vaaraton Norsu]

^ Joo, toi jälkimmäinen. Ajattelen, että oikea tapa tulkita tutkimustulokset, että hetken taloudellinen tilanne vaikuttaa äo-testitulokseen, on että älykkyys ja äo-testitulos eivät ole yksi yhteen. Äo -testitulokseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin (oletettu) g-faktori tms. Jota ei voi suoraan mitata.

[safiiri]

^ Joo, toi jälkimmäinen. Ajattelen, että oikea tapa tulkita tutkimustulokset, että hetken taloudellinen tilanne vaikuttaa äo-testitulokseen, on että älykkyys ja äo-testitulos eivät ole yksi yhteen. Äo -testitulokseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin (oletettu) g-faktori tms. Jota ei voi suoraan mitata.

Mutta juuri äo-tuloksiin perustuvat nämä erilaiset väitteet älykkyyden vaihtelusta kansojen välillä tai miesten neroudesta ja naisten keskimääräisyydestä. Meillä ei ole käsittääkseni olemassa mitään muuta mittaria älykkyyden tason arvioimiseen. Vaatisi kaiketi sitten ihan oman tutkimuksensa, jos haluttais selvittää tarkemmin, millainen vaihteluväli yksilön älykkyydellä on suhteessa erilaisiin testitulokseen vaikuttaviin tekijöihin. En siis ihan hiffaa, mikä on se merkittävä ero, jonka näet näiden kahden väitteen välillä:

- henkilön testattu äo riippuu älykkyyden lisäksi häneen testin aikaan vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta (mm. sairaus ja elämäntilanne)

-henkilön älykkyystaso riippuu häneen sillä hetkellä vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta

Millä tapaa kuvaukset älykkyydestä mielestäsi eroavat toisistaan siten, että päätelmät niiden pohjalta ovat selvästi ja merkittävästi erilaisia? Mikä on se ratkaiseva ero siinä, että sanoo yksilön älykkyyden vaihtelevan hänen tilanteensa mukaan, verrattuna siihen, että sanoo hänen äo-testituloksensa vaihtelevan sen mukaan, mikä hänen tilanteensa sattuu testin hetkellä olemaan? Onko hänen älyllinen kyvykkyytensä alentunut mielestäsi kenties vain testissä, mutta ei muutoin  - mikä jo sinänsä vaatisi hieman perusteluja ja myös asettaa kyseenalaiseksi koko testiälykkyyden tutkimisen mielekkyyden.

"Ei minulla ole korkea verenpaine, vaan se on vain nyt testattaessa korkea, koska olen lihonut, stressaantunut ja syön liikaa suolaa."

[Kopek]

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Kuinka suuresta erosta on kyse?

Yksi mahdollinen älykkyystestin tulokseen vaikuttava tekijä voi olla motivaatio, johon puolestaan voivat vaikuttaa monet tekijät. Kun on tarpeeksi masentunut, älykkyystestin tyyppisen "palapelin" miettiminen ei ehkä erityisemmin huvita, ja tällöin koko testin voi lyödä ns. läskiksi, tai ainakaan siinä ei yritä täysillä. Ei jaksa, kun masennus painaa päälle ja ahdistus jyskyttää mielessä ja mitä kaikkia ongelmia ihmisillä onkin.

[safiiri]

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Kuinka suuresta erosta on kyse?

Yksi mahdollinen älykkyystestin tulokseen vaikuttava tekijä voi olla motivaatio, johon puolestaan voivat vaikuttaa monet tekijät. Kun on tarpeeksi masentunut, älykkyystestin tyyppisen "palapelin" miettiminen ei ehkä erityisemmin huvita, ja tällöin koko testin voi lyödä ns. läskiksi, tai ainakaan siinä ei yritä täysillä. Ei jaksa, kun masennus painaa päälle ja ahdistus jyskyttää mielessä ja mitä kaikkia ongelmia ihmisillä onkin.

Kyllä. Monet erilaiset tilannekohtaiset ja ajallisesti vaihtelevat syyt voivat vaikuttaa älykkyystestissä saavutettuun tulokseen. Se ikäänkuin oli tässä koko pointti. Äo-testi ei tässä eroa muistakaan erilaisista testeistä ja kokeista, joihin me joudumme.

[Vaaraton Norsu]

^ Joo, toi jälkimmäinen. Ajattelen, että oikea tapa tulkita tutkimustulokset, että hetken taloudellinen tilanne vaikuttaa äo-testitulokseen, on että älykkyys ja äo-testitulos eivät ole yksi yhteen. Äo -testitulokseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin (oletettu) g-faktori tms. Jota ei voi suoraan mitata.

Mutta juuri äo-tuloksiin perustuvat nämä erilaiset väitteet älykkyyden vaihtelusta kansojen välillä tai miesten neroudesta ja naisten keskimääräisyydestä.

Niin, mun epäilys on, että ne tutkimustulokset koskien kansojen eroja on nimenomaan hömppää. Ne on luultavasti useimmat sellaisten ihmisten tekemiä, jotka eivät ole älykkyystutkijoita, vaan yhteiskuntatieteilijöitä tms. Tietenkin sellaisten tutkimusten asema on pikkaisen vahvempi, joissa verrattavat ihmiset kuuluu samaan laajempaan populaatioon, niin kuin vaikka "Yhdysvaltain kansalaiset" tms. Mutta siinäkin tapauksessa on kuitenkin huomattava, että esim. siinä, millaisia kouluja keskimääräinen musta ja valkoinen amerikkalainen on käynyt, on suuria eroja, joitten vaikutusta on hyvin, hyvin vaikea erottaa rodun vaikutuksesta. Ylipäätään toodella monet tutkimukset, joissa vaikka väitetään, että... jonkun tietyn ruoka-aineen syöminen vaikuttaa jollain tietyllä tavalla terveyteen... on sillä tavalla hirveän ongelmallisia, että usein tuppaa olemaan niin, että eri ruoka-aineita syödään eri ryhmissä eri tavalla, ja sitä, mikä on sen ruoka-aineen vaikutus on hyvin vaikea erottaa siitä, että ko. ruoka-aineen käyttäjät ja sitä käyttämättömät eroaa keskimäärin monin muinkin tavoin toisistaan. Hyvin paljon hömppää on liikenteessä tieteellisenä totuutena minun mielestäni.

Vaatisi kaiketi sitten ihan oman tutkimuksensa, jos haluttais selvittää tarkemmin, millainen vaihteluväli yksilön älykkyydellä on suhteessa erilaisiin testitulokseen vaikuttaviin tekijöihin. En siis ihan hiffaa, mikä on se merkittävä ero, jonka näet näiden kahden väitteen välillä:

- henkilön testattu äo riippuu älykkyyden lisäksi häneen testin aikaan vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta (mm. sairaus ja elämäntilanne)

-henkilön älykkyystaso riippuu häneen sillä hetkellä vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta

Niin, toi "henkilön testattu äo riippuu älykkyyden lisäksi..." on mun mielestä tosiaan ok, ja toi toinen taas oikein ei. Mun mielestä tossa jälkimmäisessä ilmaisussa älykkyyden idea on irronnut arkikielen merkityksestään. Tämmöiselle linjalle lähtemisestä seuraa meidän nettikeskustelijoiden kannalta esim. semmoinen hankaluus, että ihmiset herkästi torjuu hyvinkin perustellut väitteet, jotka tuntuu niitten maalaisjärjen kanssa selvästi ristiriitaisilta. Niin siksi olisi parempi tyytyä epäilemään vaikka sitten Lynnin ja Vanhasen mentelmiä, sen sijaan että väittää, että älykkyyteen vaikuttaa sellaiset mittaamatta jääneet tekijät, jotka on eri puolilla maailmaa ja eri maissa erilaisia. (Ja vastakkaisesti väittää, että äo- testituloksiin vaikuttaa mittaamatta jääneet tekijät, joitten vaikusta ei tutkimuksessa huomioitu.)

Voi hyvin olla (mun puolesta) että koko idea älykkyydestä jonain edes jollain tavalla selkeänä yksilön pysyvänä ominaisuutena on pikkaisen ongelmallinen. Mutta sitten taas toisaalta, niin kuin on tälläkin palstalla jo aiemmin todettu, älykkystestit alunperin kehitettiin "erityisopetusta tarvitsevien koululaisten seulomiseen ja kehitysvammaisten luokittamiseen". Siihen ne kaikesta huolimatta sopinevat varsin hyvin, ja varmasti paljon hienosyisempienkin erojen tekoon ihmisten älyllisissä kyvyissä. Mutta että sitten kun tämmöiseen alun perin luotu mittari viedään kansojen varallisuuden selittämiseen, ja samalla käytännössä vedetään yhtäläisyysmerkit mittauksella saadun tuloksen ja taustalla oletetun ilmiön ("yleisälykkyys" tms.) välille, minusta on perustellut syyt epäillä ymmärtämättömyyttä ja hömppää.

[safiiri]

^Ehkä se epätarkkuus, joka tässä on olemassa, onkin se, että äo-testituloksen ja älykkyyden välille on vedetty yhtäläisyysmerkit. Olisi aina pitänyt puhua siitä, että äo-tasoon vaikuttaa taloudellinen tilanne - tai mikä nyt milloinkin on se tekijä, jonka huomataan testituloksiin vaikuttavan. Älykkyydestä tai älyyn vaikuttamisesta ei pitäisi puhua yhtään mitään.  Tosin siinä tapauksessa itse älyä me emme siis keneltäkään varsinaisesti tiedä, koska meillä on käytettävissä vain niitä äo-testien tuloksia (ja tietenkin subjektiivisia omia arvioitamme tai muita havaintoja, joiden uskomme kertovan älykkyydestä jotakin).

[Toope]

Niin, mun epäilys on, että ne tutkimustulokset koskien kansojen eroja on nimenomaan hömppää. Ne on luultavasti useimmat sellaisten ihmisten tekemiä, jotka eivät ole älykkyystutkijoita, vaan yhteiskuntatieteilijöitä tms...

Mutta älykkyystutkijat eivät ole olleet vain yhteiskuntatieteilijöitä, vastaväittäjät ovat enimmäkseen niitä.
Älykkyystutkijoissa on myös luonnontieteilijöitä, biologeja ja matemaatikkoja tms.. Teesejä ei siis voida kumota siten, että humanistiset ja yht.k.tieteet ovat vähän teatteria joskus.

[Toope]

Kyllä. Monet erilaiset tilannekohtaiset ja ajallisesti vaihtelevat syyt voivat vaikuttaa älykkyystestissä saavutettuun tulokseen. Se ikäänkuin oli tässä koko pointti. Äo-testi ei tässä eroa muistakaan erilaisista testeistä ja kokeista, joihin me joudumme.

Nämä asiat ovat huomioitu älykkyystesteissä.

[Vaaraton Norsu]

^ Niin siis mittareiden kohdallahan voidaan varmaan puhua monenlaisistakin virheistä. Virheet, jotka ovat aidosti satunnaisia, eivät pitkässä juoksussa tee mittarista kelvotonta, koska ajan mittaan niitten vaikutukset kumoavat toisensa. Suuri kuva säilyy kuitenkin oikeana. Toisaalta mittari voi tehdä virheitä myös systemaattisesti, ja olla siitä huolimatta käyttökelpoinen jonkin tosimaailman ilmiön estimoinnissa, kunhan sen antamilta tuloksilta ei vaadita liikoja. Aiemmin oli esillä jotain sen tapaista, että lentokoneen nopeudesta suhteessa sitä ympäröivään ilmamassaan voi joskus estimoida ihan kohtuullisen hyvin sen nopeutta suhteessa maahan, mutta että tuulen ym. vaikutukset kuitenkin tekevät sen, että saatu estimaatti ei ole riittävän luotettava tärkeitten päätösten tekoon tms.

Mun mielestä älykkysmittareiden suhteen tilanne on vastaava. Tätä on perusteltu tässä ketjussa viime aikaisen keskustelun mittaan jonkin verran. Yksi laajasti tunnettu ja tiedostettu ilmiö on Flynnin ilmiö, joka viittaa älykkyyden mittauksiin liittyvään pitkän aikavälin trendiin, että tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Esim. brittilapsi, joka 2008 sai äo:kseen 100, olisi 1942 saanut äo:kseen 114. Tämmöisestä voi minusta päätellä, että mittarin tuottamaan "yleisälykkyyden" estimaattiin sisältyy virhettä joka ei ole ajassa vakio, ja jota satunnaisuuden lait eivät pysty kumoamaan.

Samaten on nostettu esiin muita arkijärjelle epäintuitiivisilta tuntuvia tuloksia. Henkilön taloudellinen tilanne, oli siinä järkeä tai ei, vaikuttaa systemaattisesti siihen, millaisen estimaatin hänen "yleisälykkydelleen" mittari antaa. Eli tässäkään kohtaa mittarin antamat virheet eivät sitten ole samansuuruisia riippumatta siitä, millainen on mitattavan henkilön sen hetkinen tilanne (olettaen että ko. henkilön "yleisälykkyys" kuitenkin on hänen suhteellisen muuttumaton ominaisuutensa). Jotain muutakin esimerkkiä on tässä ketjussa ollut. Minä ainakin vedän näistä kaikista sen johtopäätöksen, että älykkyysmittarit eivät ole niin luotettavia mittareita, että niitten perusteella voitaisiin vetää johtopäätöksiä esim. siitä, johtuuko se, että toiset kansakunnat ovat vauraampia kuin toiset, siitä, että ne ovat älykkäämpiä. Mikä on käsittääkseni ollut Richard Flynnin ja Tatu Vanhasen positio. Mikä minun epäilykseni mukaan on siis humbuugia.