Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Juha]

Hesarissa oli taannoin maksumuurin takana oleva artikkeli, Äly ennustaa elämän.

"Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela".

Joo, mutta jäi meinitsematta sen tieteen tekemisen painotus, perustuu runkutuksellisuuteen. Asia on varmasti selvä, ja johtopäätöksiin voi käyttää sitä materiaalia, mikä on saatavalla, ilmeisin perustein.

Mikähän esimerkki tähän olisi hyvä, ja valaiseva?

[Aave]

^Kuten jo Toopen linkkaukseen kirjoitin, niin sille lienee syynsä miksi tällaista keskustelua käydään populaarimediassa tieteellisen median sijaan. Toope näki syyksi tieteen tekijöiden poliittisen salaliiton. Itse taas vaikkaan, joskaan en tietysti tiedä, että yleensä yksinkertaiset ja jo moneen kertaan yksinkertaisiksi tuomitut ajatukset eivät juuri löydä kosketuspintaa muualta kuin yksinkertaisia selityksiä kaipaavien ihmisten mielistä, joita löytyy Hesarin lukijoista todennäköisesti enemmän kuin akateemisten medioiden lukijoista.

Olet ehdottomasti kummankin mediakentän asiantuntija, ja äärimmäisen pätevä asiasta varman mielipiteen ilmaisemaan. Välittyihän sarkasmini?

En usko mihinkään sala liittoon vaan olen vakuuttunut, että älykkyyttä tieteellisisesti tutkivat joutuvat nimen omaan poliittisista ja sosiaalisista syistä olemaan erittäin tarkkana ja kieli keskellä suuta siitä, miten asiaa käsitellään. Vakavasti otettavissa tiedepiireissä ollaan elitistisiä, ja tiedekulttuuri yleisemminkin on näinä päivinä poliittisen korrektiuden ohjailemaa. Tieteentekemisessä jos missä nimen omaan pitäisi olla niin, että myös erittäin radikaalit ja tavanomaisista lepertelyistä poikkeavat mielipiteet ovat sallittuja. Yliopistoissa asia on nyt juuri toisin päin - ei vähiten pseudotiede "sukupuolitutkijoiden" pesimisestä kampuksilla. Siitä kun on uhkana muodostua sitä tavanomaista lepertelyä.

Itse arvioin, että sinulla ei ole aitoa kykyä ja näkemystä arvioida tätäkään asiakokonaisuutta. Mielipiteesi jo esititkin.

Tieteenteon todellisuus on monin tavoin muutenkin kaukana siitä, mitä on erilaisten ulkopuolisten tahojen siitä hellimät, sinisilmäiset ideaalit. Moni asia tieteenkin kentässä on kuralla.

[-:)lauri]

En osta tuota salaliittoa. Jos on oikeasti jotain näyttöä tieteellisen paradigman väärässä olemisesta, foorumit tieteellisen paradigman väärässä olevien väitteiden kaatamiseksi on olemassa. Helsingin Sanomat ei ole sellainen. Jotain toki kertoo sekin, jos pitää Hesaria tiedelehtenä.

Lähinnä vain kreationistit käyttävät "tieteensä" markkinointiin populaarimedioita, mutta aika-ajoin löytyy toki niin mattivanhasia kuin muitakin fakiireja, joiden ajatuksia ei osata arvostaa kollegoiden keskuudessa. ...toki tieteellisen eliitin poliittisesta korruptiosta tms. -salaliitoista johtuen.

[Aave]

En osta tuota salaliittoa. Jos on oikeasti jotain näyttöä tieteellisen paradigman väärässä olemisesta, foorumit tieteellisen paradigman väärässä olevien väiteiden kaatamiseksi on olemassa. Helsingin Sanomat ei ole sellainen. Jotain toki kertoo sekin, jos pitää Hesaria tiedelehtenä.

Saat minun puolestani aivan vapaasti ostella ja olla ostelematta sitä sun tätä - toisin sanoen larppailla foorumilla portinvartijaa, jolla ei todellisuudessa ole kompetenssia tämänkään asian pätevään käsittelyyn.

Yleisluontoinen höpinäsi "tieteen pradigmasta" on tästä portinvartijalarppailusta hyvä esimerkki. Se jopa saattaa mennä joillekin läpi, mutta ei minulle. Katsos nyt pitäisi kysyä, että minkä spesifin tieteen, ja mikä tuon spesifin tieteen spesifeistä paradigmoista? Toteamalla "tieteen paradigma" saatat kuulostaa omasta mielestäsi kovastikin fiksulta, mutta katsos kun tieteitä on niin monenlaisia, eikä missään tieteessä ole vain jokin yksi paradigma. Kirjoitit samassa itse mitä populistisimpia lätinöitä - katso oman tekstisi jatko:

Lähinnä vain kreationistit käyttävät "tieteensä" markkinointiin populaarimedioita, mutta aika-ajoin löytyy toki niin mattivanhasia kuin muitakin fakiireja, joiden ajatuksia ei osata arvostaa kollegoiden keskuudessa.

Kuten missä muussakin hyvänsä ihmisten välisessä toiminnassa, tiedepiireissäkin on tabuja ja arkoja asioita. Edellisessä artikkelissa Markus Jokela kertoo harvinaisen selvästi, miten ne näissä älykkyyskeskusteluissa myös tiedepiireissä näinä päivinä realisoituvat.

Saattaa tulla yllätyksenä, mutta tieteentekijätkin ovat vain ihmisiä.

[Kopek]

Boldaus minun. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" vauras teollisuusmaa, olisi se ollut melkoinen ihmeiden ihme - aikana ennen teollista vallankumousta...

Tarkoittaako kertsi, että Afrikassa ei ole voinut olla kehittynyttä teollisuutta ennen kuin valkoihoiset muualla maailmassa kehittivät teollisuuden ja sen myötä saivat aikaan teollisen vallankumouksen. Eikö tähän sisälly tietynlainen rasistinen pohjaolettamus, että afrikkalaisilta teollisuuden kehittäminen itsenäisesti ei olisi onnistunut.

Japanilaiset hyppäsivät kehityksen kelkkaan 1800-luvulla huomatessaan olevansa jäljessä ns. modernista maailmasta. Muutamassa vuosikymmenessä he loivat teollisuuden - alkuvaiheessa pitkälti kopioimalla, mikä oli nopein tie - ja sen myötä kyvyn moderniin sodankäyntiin, minkä naapurikansat saivat ennen pitkää ikävällä tavalla kokea.

Japanilaisten etuna oli tietenkin se, että heillä ei ollut siirtomaaisäntää alistamassa ja riistämässä. Uskon, että japanilaiset olisivat "nousseet" nykyaikaiselle tasolle myös siirtomaana ja ennen pitkää vapautuneet kolonialismin ikeen alta ollen nykyisin samanlainen kehittynyt maa, mikä Japani muutenkin on.

En vähättele kolonialismin merkitystä ja pitkää varjoa kansakuntien historiassa. Siitä huolimatta ajattelen niin, että jokainen kansa on ainakin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kykyjensä mukaisella tasolla eli sillä tasolla, mikä sille kuuluu. Ei kannettu vesi kaivossa pysy, kuuluu vanha sanonta, ja se pätee myös silloin, jos ulkoapäin yritetään nostaa jotain kansaa ylemmälle tasolle. Hetken aikaa se voi onnistua, mutta vähitellen kansa asettuu sille tasolle, mille se luonnostaan asettuu.

Ehkä tämä pätee yksilöidenkin kohdalla. Luuseri - kuten minä - vajoaa aina luuseriksi, vaikka onni välillä potkaisisi. Menestyjä sen sijaan nousee vaikka tappion tuhkasta ja päätyy uudelleen korkealle. Joissakin ihmisissä vain tuntuu olevan enemmän energiaa. Ehkä tämä pätee ihmisjoukkoihinkin eli kansoihin.

*) Käytit tällaisia seuraavanlaisia sanoja, jotka lienevät rasistien sanastoon kuuluvia:
Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista.
Jos jonkin ihmisjoukon huomataan tai kuvitellaan olevan "alemmalla" tasolla, alistava asenne sitä kohtaan syntyy helpommin.

Tarkoitin tietenkin, että itäiset kansat olivat natsismin omaksuneiden saksalaisten näkökulmasta alempiarvoisia. Tämä jäi vain erikseen mainitsematta. Natsit katsoivat olevansa oikeutettuja valloituksiin sillä perusteella, että herrakansalla oli heidän mielestään "oikeus" alistaa heikompia kansoja. Natsien ideologiahan perustui vahvemman oikeuteen. Sodassa natsit ja saksalaiset yleensäkin saivat opetuksen, etteivät he tainneetkaan olla niin ylhäistä herrakansaa kuin olivat kuvitelleet.

[-:)lauri]

^^Jos oma kompetenssi riittää nippanappa ymmärtämään yksinkertaisia selityksiä, tämä ikävän monisyinen todellisuus, jossa yksinkeraisilla selityksillä ei ole juuri virkaa, saa tietenkin väistyä.

PS. Onko Aave muuten ollut joskus ja josain joku tieteellinen väite, jota ei voisi näillä sinun tarjoamaillasi selityksilläsi samalla tavalla kumota?

[Aave]

^^Jos oma kompetenssi riittää nippanappa ymmärtämään yksinkertaisia selityksiä, tämä ikävän monisyinen todellisuus, jossa yksinkeraisilla selityksillä ei ole juuri virkaa, saa tietenkin väistyä.

PS. Onko Aave muuten ollut joskus ja josain joku tieteellinen väite, jota ei voisi näillä sinun tarjoamaillasi selityksilläsi samalla tavalla kumota?

Oli jo ennakkoon selvää, että et lähtenyt kilpakusentaan. En tiedä miten visusti itse uskot omiin juttuihisi mutta ymmärrä se, että portinvartijaa sinun on hyödytöntä leikkiä - foorumilla on sinua fiksumpia ja osaavampia henkilöitä. Useimmat heistä vain eivät edes vaivaudu osallistumaan katteettomaan larppailuusi joten ole nyt vain tyytyväinen, että tästä larppailustasi kohtuullisesti huvituin. Minun puolestani tämä oli tässä. Sinun puolestasi se saa olla, ihan miten vaan.

[-:)lauri]

Kerrotko vielä Aave, mitä väitettä tarjoamillasi selityksillä ei voi kumota? ts. mikä on niiden muu substanssi kuin se, että sinä et nyt vain tykkää?

[Aave]

Kerrotko vielä Aave, mitä väitettä tarjoamillasi selityksillä ei voi kumota? ts. mikä on niiden muu substanssi kuin se, että sinä et nyt vain tykkää?

Et ehkä ideologisilta rilleiltäsi huomannut, että esitin sinulle erinäisiä kysymyksiä omaa kysymystäsi ennen. Vastaa niihin, jos edes kuvittelet saavasi vastausta omaasi.

Saathan sinä tivata - mutta mikään hankala vastattava tämä merkittävä kysymyksesi ei ole. Ehkä siitä joskus, jos minusta sille tuntuu.

[kertsi]

Boldaus minun. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" vauras teollisuusmaa, olisi se ollut melkoinen ihmeiden ihme - aikana ennen teollista vallankumousta...

Tarkoittaako kertsi, että Afrikassa ei ole voinut olla kehittynyttä teollisuutta ennen kuin valkoihoiset muualla maailmassa kehittivät teollisuuden ja sen myötä saivat aikaan teollisen vallankumouksen. Eikö tähän sisälly tietynlainen rasistinen pohjaolettamus, että afrikkalaisilta teollisuuden kehittäminen itsenäisesti ei olisi onnistunut.

En tarkoita. Tarkoitan, että teollinen vallankumous vaati sen, että tietyt tieteelliset keksinnöt (mm. höyrykone) oli tehty, ja niiden ideat oli levitetty, jotta niitä pystyttiin soveltamaan käytännössä. Tiede ei kolonialismin alkuaikoina ollut kehittynyt niin pitkälle (missään), että olisi mahdollista aikaansaada teollinen vallankumous (missään).

Kolonialismi lisäksi varmaankin yleensä varmisti, että valloitettujen maiden asukkaat myös pysyivät sellaisina, etteivät kapinoineet. Ehkä siihen useimmissa maailmankolkissa kuului väkivallan ja sillä uhkailun lisäksi valloitettujen alueiden kansalaisten pysyminen oppimattomana, ja siksi nöyränä ja tietämättömänä.

[kertsi]

Japanilaiset hyppäsivät kehityksen kelkkaan 1800-luvulla huomatessaan olevansa jäljessä ns. modernista maailmasta. Muutamassa vuosikymmenessä he loivat teollisuuden - alkuvaiheessa pitkälti kopioimalla, mikä oli nopein tie - ja sen myötä kyvyn moderniin sodankäyntiin, minkä naapurikansat saivat ennen pitkää ikävällä tavalla kokea.

Japanilaisten etuna oli tietenkin se, että heillä ei ollut siirtomaaisäntää alistamassa ja riistämässä. Uskon, että japanilaiset olisivat "nousseet" nykyaikaiselle tasolle myös siirtomaana ja ennen pitkää vapautuneet kolonialismin ikeen alta ollen nykyisin samanlainen kehittynyt maa, mikä Japani muutenkin on.

En vähättele kolonialismin merkitystä ja pitkää varjoa kansakuntien historiassa. Siitä huolimatta ajattelen niin, että jokainen kansa on ainakin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kykyjensä mukaisella tasolla eli sillä tasolla, mikä sille kuuluu. Ei kannettu vesi kaivossa pysy, kuuluu vanha sanonta, ja se pätee myös silloin, jos ulkoapäin yritetään nostaa jotain kansaa ylemmälle tasolle. Hetken aikaa se voi onnistua, mutta vähitellen kansa asettuu sille tasolle, mille se luonnostaan asettuu.

Jos tädillä olisi munat, hän ehkä olisi setä.
Boldaus minun. Mihin perustat uskosi?

[-:)lauri]

Mihin kysymyksiin jäi vastaamatta Aave? Älykkyys on ainakin toistaiseksi ollut monitieteellinen kysymys. Todennäköisesti siitä syystä, että siinä on väitteitä/puolia, jotka koskettavat tällä hetkellä hyvin montaa eri tieteenalaa geenitutkimuksesta aina kognitiotieteisiin ja sosiologiaan. Se että näkee kaiken geeneinä vaikka geenien tasolla asioita on hyvin vähän voitu vielä tutkia ei ole erityisen lupaava lähtökohta, varsinkin jos paljastaa tämän suuren salaisuuden tiedepiirien ulkkopuolella Hesarissa tai muussa vastaavassa populaarimediassa.

Foorumit on olemassa jos etsii tieteellistä keskustelua. Esimerkiksi Tieteessä Tapahtuu -lehti voisi olla Suomessa parempi media kuin Hesari herättämään tieteellistä keskustelua tällaisista monitieteellisistä kokonaisuuksista. Psykologialiitollakin on oma aviisi tosin en tiedä kuinka hyvä media se olisi juuri älykkyyskeskustelulle.

Mutta vastaapa nyt, että mitä väitettä ei voi tarjoamillasi selityksillä kumota?

[urogallus]

Mihin perustat uskosi?

Uskoisin, että Kopek vastaa jotta Korea.

[Laika]

Mitä tekemistä tällä kaikella taas on älykkyyden kanssa, jää epäselväksi.

Mistä ajatus, että sillä olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa.

Ketjun otsikosta. Siinä lukee 'Älykkyys, geenit ja menestyminen'.

Siirtomaan tyyppisessä asemassa ovat joutuneet elämään monet kansat maailmanhistoriassa. Olivathan suomalaisetkin ruotsalaisten ja venäläisten alaisuudessa ennen Suomen valtion itsenäistymistä.

Äsken totesit, ettet tunne Ghanan historiaa. Nyt ilmeisesti tunnet sitä tarpeeksi rinnastaaksesi sen Suomen historiaan. Muutoin en allekirjoita ajattelua, jossa monikausaalisten selitysten typistyessä yhteen tai kahten selitykseen tiedon puuttuessa aiheesta, niputetaan tuntemattomiksi jäävät tekijät nimikkeelle X. Sillä tavoin minkä hyvänsä kehnosti tunnetun aiheen tunnetummat historialliset vaiheet voidaan selittää tekijällä X, kunhan pakollinen pohjatieto on ensin saatu heivattua sivuun suuren tuntemattoman tieltä. Toki se vaivaa historiankirjoitusta yleisestikin, mutta aivan erityisesti se vaivaa selitysmalleja, joissa suuri maailmannäyttämö yritetään selittää geneerisillä kulttuurin tai älyn käsitteillä. Mielestäni se kuvaa laiskaa ajattelua.

Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista. Miehityspolitiikka oli sen mukaista. Tanskalaisia ja hollantilaisia ja muita länsieurooppalaisia saksalaiset pitivät veroisinaan, mikä näkyi lempeämpänä miehityksenä, jos tällaista sanaa voi käyttää.

Minulle on jäänyt kuva, että brittejä ylempää herrakansaa ei vuosisadan vaihteessa ollutkaan. Jopa saksalaiset jäivät siinä sentimentissä toiseksi.

[Laika]

Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.

Antiikin merkittävimmät sivilisaatiot talouden ja tekniikan saralla sijaitsivat meiltä katsottuna esimerkiksi Välimeren alueella (siis ne, joiden hengellisiksi perillisiksi eurooppalaiset toisensa yleensä katsovat). Mainittu Ghana menetti alueellisen valta-asemansa 1000-luvulla:

Central sub-Saharan Africa, agricultural expansion marked the period before 500 AD. Farming began earliest on the southern tips of the Sahara, eventually giving rise to village settlements. Toward the end of the classical era, larger regional kingdoms had formed in West Africa, one of which was the Kingdom of Ghana, north of what is today the nation of Ghana. Before its fall at the beginning of the 10th century Ashanti migrants moved southward and founded several nation-states, including the first empire of Bono founded in the 11th century and for which the Brong-Ahafo (Bono Ahafo) region is named. Later Akan ethnic groups such as the Ashanti empire-kingdom and Fante states are thought to possibly have roots in the original Bono settlement at Bono Manso. Much of the area was united under the Empire of Ashanti by the 16th century. The Ashanti government operated first as a loose network and eventually as a centralized empire-kingdom with an advanced, highly specialized bureaucracy centred on the capital Kumasi.

https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Ghana

Jos pitää mitata järjestelmiä, pitää myös ymmärtää niiden rajoja. Mitattaisiinko esimerkiksi Rooman menestystä tutkimalla nyky-Italian taloudellista tilaa? Se olisi kovin kehno mittari, kun ottaa huomioon Rooman valtakunnan kattaneen liki koko Välimeren alueen ja puolet euroopasta. Samanlainen yhteismitallisuuden ongelma vallitsee ilman ajallistakin ulottuvuutta, jos verrataan vaikkapa Kiinan ja Suomen taloudellista menestystä. Ne eivät ole yhteismitallisia yksiköitä keskenään lainkaan. Naapurin Penan menestystä voi verrata Jaken menestykseen, kansakuntien kanssa tilanne on tyystin toinen. Kansakunnat eivät ole organismeja.

Itse asiassa jos kysytään, miksi Ghanan instituutiot ja lait eivät toimi yhtä hyvin kuin Suomen lait ja instituutiot, unohtuu että suvereeni kansakunta itsessään on eräänlainen superinstituutio. Käsitys kansakunnan ylivertaisuudesta institutionalisoituna järjestyksenä on jossain määrin nuori ja käsityksen arvokin on kyseenalainen. Sen arvo riippuu tunnetusti poliittisesta kannasta. Kansallismielisille valtiot ovat eräänlaisia säiliöitä, joiden sisälle on ahdettu kaikki oleellinen. Silloin tällöin käsitystä vastaava kuvaus vuotaa eri syistä, jolloin rajat liukuvat, ja tilalle syntyy toisenlaisia institutionaalisia järjestelyjä, niin kuin historiaa tutkimalla voi helposti havaita.

Niin kuin kaikki ihmiset, myös kansallismieliset elävät onnekseen niin lyhyen aikaa, etteivät he ehdi eläessään kokea kuin maksimissaan yhden tai kaksi henkistä romahdusta ikuiseksi kuvittelemansa maailmanjärjestyksen muuttuessa ympärillään. Luonteenomaista sellaiselle muutokselle on, että ulkoinen paine toimii nopeammin kuin ikuisiksi pystytetyt instituutiot kykenevät siihen reagoimaan.

Viimeksi mainitulla logiikalla syntyi aikoinaan muun muassa nykyisenlainen yliopistolaitos.