Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Toope]

Minulle ei tule mieleen yhtäkään menestyksekästä ghanalaista. Toisaalta minulle tulee mieleen rutosti menestyneitä juutalaisia, joilla ei edes ollut valtiota 2000 vuoteen. No, ei noita menestyksekkäitä romanejakaan montaa mieleen tule.

Se kulttuuri. Jotkut kouluttavat lapsistaan akateemisia, toiset varkaita. Syyttäkää valkoista miestä...

[Toope]

Kolonialismi lisäksi varmaankin yleensä varmisti, että valloitettujen maiden asukkaat myös pysyivät sellaisina, etteivät kapinoineet. Ehkä siihen useimmissa maailmankolkissa kuului väkivallan ja sillä uhkailun lisäksi valloitettujen alueiden kansalaisten pysyminen oppimattomana, ja siksi nöyränä ja tietämättömänä.

Kolonialismi toi mukanaan myös länsimaisen koulutuksen...

[Toope]

Tämä osin liittyy asiaan. Yhteiskunnassamme on taas taipumusta tasapäist... anteeksi tasa-arvoistaa sukupuolia ja ihmisiä:
https://yle.fi/uutiset/3-11354610?origin=rss
Eli pelastushenkilökuntaan pitäisi saada enemmän naisia ja (luultavasti myös queerporukkaa)...
Miettikää tuota hetki.

YLE: Tarkasteluun tulee esimerkiksi se, miten toimintarajoitteiset henkilöt tai erityisryhmät pystyisivät työskentelemään paremmin alalla.

Hmm. Kuulovammaisia ei ole tarpeeksi hälytyskeskuksissa. Tuo on tasa-arvo-ongelma. Sokeita on liian vähän liikenteenvalvojina.

Missä se terve järki katosi. Palomiehen/pelastusmiehen fyysiset vaatimukset ovat kovia, koska noiden pitää kyetä raahaamaan 140-kiloinen läski palavasta talosta ulos samalla kun kantaa 30 kiloa varusteita.

Toimittaja on katsonut liikaa naissupersankarileffoja kun kuvittelee, että nainen kykenee tuohon. Fakta on se, että naisen fyysinen kapasiteetti on n.70% miehestä, joten ei voi kyetä samaan toimintaan pelastushenkilönä kuin mies. Tuollaiset ideologiset tasa-arvotyperyydet raiskaavat biologiaamme ja haittaavat pelastushenkilökunnamme toimintaa.

[urogallus]

Afrikan mittapuilla Ghana muuten on oikein hyvin toimiva valtio.

[Toope]

Afrikan mittapuilla Ghana muuten on oikein hyvin toimiva valtio.

Hyvä. Pakolaisia muualta Afrikasta sinne, koska kulttuurisesti on sinne helpompi sopeutua.

[a4]

Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.

Luen juuri Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-opusta.
Hän puhuu tietämättömien historian tulkinnoissa yleisestä jälkiviisaudesta.
the better someone knows a historical period, the harder it is to explain why things happened. "Those who are more deeply informed are much more cognisant of the roads not taken,"
Joten syystä tai toisesta juuri takapajuinen Eurooppa sattui hetkeksi nousemaan 1500-luvun tienoilta lähtien sen hetkisten aasialaisten valtaimperiumien ohi, uuden tunnusta tietämättömyytesi-ajattelun, tutkimusmatkailun, uskonpuhdistuksen, tieteellisen vallankumouksen, imperialistisen globaalin markkinatalouden, teollisen ja teknologisen vallankumouksen ja demokratiakehityksen avulla muutamassa sadassa vuodessa. Rapistuakseen yhtä nopeasti vanhaksi sairaaksi Euroopaksi ilman alusmaitaan, jonka paikan maailman valtiaana otti hetkeksi sen lyhytaikainen siirtomaa Yhdysvallat.
Nyt Aasia vaikuttaisi olevan taas kovassa nousussa, Lähi-idän ja Afrikan ollessa tulevaisuudessa yhtä mahdollisia menestyjiä.
Menestyjiä jotka vain jälkiviisas voi tietää.

[Toope]

Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.

Luen juuri Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-opusta.
Hän puhuu tietämättömien historian tulkinnoissa yleisestä jälkiviisaudesta.
the better someone knows a historical period, the harder it is to explain why things happened. "Those who are more deeply informed are much more cognisant of the roads not taken,"
Joten syystä tai toisesta juuri takapajuinen Eurooppa sattui hetkeksi nousemaan 1500-luvun tienoilta lähtien sen hetkisten aasialaisten valtaimperiumien ohi, uuden tunnusta tietämättömyytesi-ajattelun, tutkimusmatkailun, uskonsotien, tieteellisen vallankumouksen, imperialistisen globaalin markkinatalouden, teollisen ja teknologisen vallankumouksen ja demokratiakehityksen avulla muutamassa sadassa vuodessa. Rapistuakseen yhtä nopeasti vanhaksi sairaaksi Euroopaksi ilman alusmaitaan, jonka paikan maailman valtiaana otti hetkeksi sen lyhytaikainen siirtomaa Yhdysvallat.
Nyt Aasia vaikuttaisi olevan taas kovassa nousussa, Lähi-idän ja Afrikan ollessa tulevaisuudessa yhtä mahdollisia menestyjiä.
Menestyjiä jotka vain jälkiviisas voi tietää.

Harari ei kirjassaan kumoa sitä käsitystä, että toimivin kulttuuri luo hegemoniaa ja vähemmän menestyneet alistuvat. Näinhän se on.
Mikään toki ei viittaa siihen, että Lähi-itä ja Afrikka voisivat luoda älyllisesti jotain länsimaita tai kaukoitää kehittyneempää yhteiskuntamallia. Heidän ainoa aseensa, ikävä kyllä, on väestönkasvu, joka meitä uhkaa hukuttaa. Älyllisesti em. alueet ovat kuin lasten leikkikenttä korkeakouluun verrattuna.

Meidän kannaltamme ja yhteiskuntamme kannalta on tärkeintä, ettemme huku heidän ylikansoitukseensa.

[-:)lauri]

Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.

Luen juuri Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-opusta.
Hän puhuu tietämättömien historian tulkinnoissa yleisestä jälkiviisaudesta.
the better someone knows a historical period, the harder it is to explain why things happened. "Those who are more deeply informed are much more cognisant of the roads not taken,"
Joten syystä tai toisesta juuri takapajuinen Eurooppa sattui hetkeksi nousemaan 1500-luvun tienoilta lähtien sen hetkisten aasialaisten valtaimperiumien ohi, uuden tunnusta tietämättömyytesi-ajattelun, tutkimusmatkailun, uskonpuhdistuksen, tieteellisen vallankumouksen, imperialistisen globaalin markkinatalouden, teollisen ja teknologisen vallankumouksen ja demokratiakehityksen avulla muutamassa sadassa vuodessa. Rapistuakseen yhtä nopeasti vanhaksi sairaaksi Euroopaksi ilman alusmaitaan, jonka paikan maailman valtiaana otti hetkeksi sen lyhytaikainen siirtomaa Yhdysvallat.
Nyt Aasia vaikuttaisi olevan taas kovassa nousussa, Lähi-idän ja Afrikan ollessa tulevaisuudessa yhtä mahdollisia menestyjiä.
Menestyjiä jotka vain jälkiviisas voi tietää.

Pitääpä jossain välissä lainata varmaan tuokin kirja.

[a4]

Pitääpä jossain välissä lainata varmaan tuokin kirja.

Kirjamessut on yksi hyvä paikka hankkia halpahintaista luettavaa. Äänikirjapuljun osastolta ilmaiset kahvit.
Etenkin jos on kaltaiseni hidas lukija tai vuoden kerännyt ostoslistaa messuja odotellen.
Pandemioidenkin aikana voi ilmetä hyviä alennuksia. Ostin äskettäin 30 egen kirjan 7 erkillä netin kautta. Plus Postin johdon ulkomaanmatka-ja bonarikulut.
Tuleva lamakin voi laskea hintoja, ehkä hieman myös ostovoimaa. Mutta lukemiselle on enemmän aikaa.
Ellei tee kahta tai kolmea työtä.
Hyviä lukuhetkiä tai anteeksi!

[Toope]

Pitääpä jossain välissä lainata varmaan tuokin kirja.

Kirjamessut on yksi hyvä paikka hankkia halpahintaista luettavaa. Äänikirjapuljun osastolta ilmaiset kahvit.
Etenkin jos on kaltaiseni hidas lukija tai vuoden kerännyt ostoslistaa messuja odotellen.
Pandemioidenkin aikana voi ilmetä hyviä alennuksia. Ostin äskettäin 30 egen kirjan 7 erkillä netin kautta. Plus Postin johdon ulkomaanmatka-ja bonarikulut.
Tuleva lamakin voi laskea hintoja, ehkä hieman myös ostovoimaa. Mutta lukemiselle on enemmän aikaa.
Ellei tee kahta tai kolmea työtä.
Hyviä lukuhetkiä tai anteeksi!

Itse harrastan enemmänkin noita kaukohakuja. Nykyäänhän paikalliskirjastosta voi hakea likipitäen kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta. Itselläni kirjahylly on jo täynnä, en juuri enää ostele kirjoja (joskus tilaan kirjoja, joita ei ole Suomessa julkaistu). Mutta kirjaston kautta löytää liki kaiken, mitä Suomessa on julkaistu. Tulevat vaikka eduskunnan kirjastosta...

[a4]

^ Tuo on hyvä ja kirjastolaitos on kansallemme samaa kuin huulirasva Norjan hiihdolle. Siirryn netin ääreltä ainakin virtuaalisesti takaisin kirjaston käyttäjäksi heti kun onnistun siinä. Helppoa!

[Aave]

Käsitys kansakunnan ylivertaisuudesta institutionalisoituna järjestyksenä on jossain määrin nuori ja käsityksen arvokin on kyseenalainen. Sen arvo riippuu tunnetusti poliittisesta kannasta. Kansallismielisille valtiot ovat eräänlaisia säiliöitä, joiden sisälle on ahdettu kaikki oleellinen. Silloin tällöin käsitystä vastaava kuvaus vuotaa eri syistä, jolloin rajat liukuvat, ja tilalle syntyy toisenlaisia institutionaalisia järjestelyjä, niin kuin historiaa tutkimalla voi helposti havaita.

Juu, näin niinku sun mielestä - ja mitä vähemmän todellisuus vastaa mielipidettäsi, sen pahempi todellisuulle?

Odotan jännityksellä näitä historiaa tutkimalla saatuja helppoja havaintoja. Ihmiskunnan kulttuurievoluutiossa nimen omaan kansallisvaltioiden rakentuminen on historiallisesti progressiivista evoluutiota. Jos jokin on helppo havaita niin se, miten sellaiset valtiot jotka ovat tästä edistyksestä syrjässä, ovat kurjalistoja. Usein niitä kutsutaan myös protovaltioiksi - tai luhistumistapauksissa romahtaneiksi valtioiksi (Failed state kuvaa asiaa vieläkin tarkemmin).

Hauskaa, että mainitsit juuri Rooman - sekin kun oli umpinationalistinen projekti, vaikka moderissa merkityksessä nykymuotoisia valtioita ei vielä ollutkaan. Roomalaiset olivat nimittäin kansanheimo (Kuin myös esim. latinalaiset), ja nationalismi oli Rooman nousua ja mahtia kasvatettaessa alfa ja omega. Rooman armeija koostui vain ja ainoastaan roomalaisista, eikä muiden kansanheimojen edustajilla ollut sinne mitään asiaa, kuten heillä ei ollut kansalaisoikeuksiaan. Kun roomalaiset lähtivät tonttiaan laajentamaan, he sallivat sotien hävinneiden vierasmaalaisten heimojen säilyttää omat kulttuuriset tapansa ja käytäntönsä, kunhan toteltiin Rooman valtaa, ja verot kannettiin Roomaan. He siis välttivät puuttumasta liikaa muiden kansanheimojen kulttuuriin ja tapoihin, koska sellainen olisi tiennyt turhia kapinoita, ja hidastuttanut vaurauden keräämistä ja vallan keskittämistä.

Jatkuva sodankäynti oli kuitenkin tässä mielessä liikaa - roomalaisia miehiä alkoi ajan saatossa kuolla taisteluissa niin paljon, että aitoroomalaisten syntyvyys ei korvannut sodankäynnin tarpeita. Vähitellen armeijaan jouduttiin hyväksymään myös muiden maiden kansanheimolaisia, jotka saivat palveluksen kautta Rooman kansalaisuuden. Viimeinen kansanmoraalia romahduttanut niitti oli, kun sinne jouduttiin hyväksymään lopulta myös orjia - hekin saivat palveluksestaan kansalaisuuden, jos selvisivät pitkästä palveluksesta hengissä.

Orjien mukaan ottamista vastustettiin niin rivimiesten kuin päällystönkin keskuudessa suuresti, riippumatta sotilaiden edustamista kansanheimoista. Se oli niin kova pala purtavaksi, että annettiin yleinen määräys: Joka iikka, joka vähänkään kritisoi orjien mukaan ottamista tai pilkkasi heitä orjuudestaan, sai palkinnoksi kuolemantuomion ristiinnaulitsemalla. Pelotteeksi ei siis sallittu edes kuolemantuomiota Rooman sotilaan tapaan (Miekan survaisu niskaan), vaan häpeällinen kidutuskuolema, joka oli tarkoitettu rahvaalle ja roistoille.

Rooman imperiumin luhistumisen yksi selittävä tekijä oli se, että se oli laajentunut liian paljon kantokykyynsä nähden. Jatkuva sodankäynti kuihdutti ja köyhdytti sen omaa kansanheimoa siten, että sen nationalistinen hyvehenki - roomalaisuus - ryvettyi. Vallanpitäjät korruptoituivat. Se ei koskenut vain keisareita, vaan myös senaattia ja rikkaita.

Niin kuin kaikki ihmiset, myös kansallismieliset elävät onnekseen niin lyhyen aikaa, etteivät he ehdi eläessään kokea kuin maksimissaan yhden tai kaksi henkistä romahdusta ikuiseksi kuvittelemansa maailmanjärjestyksen muuttuessa ympärillään. Luonteenomaista sellaiselle muutokselle on, että ulkoinen paine toimii nopeammin kuin ikuisiksi pystytetyt instituutiot kykenevät siihen reagoimaan.

Viimeksi mainitulla logiikalla syntyi aikoinaan muun muassa nykyisenlainen yliopistolaitos.

Pikemminkin niin, että globalistien hoosiannassa "ikuisesti muuttumaton maailmanjärjestys" ehdittiin jo ottaa annettuna. Tämä hoosianna tiivistyi Francis Fukyaman kirjoittamaan globalistiraamattuun Historian loppu, mutta kuinkas sittemmin kävikään. Sen suuri erehdys jos mikä oli helppo havaita jo ennakkoon, vaikka se ei globalistien toiveajatteluun sopinutkaan.
 
Tänä päivänä kansallisvaltioita on enemmän kuin koskaan, ja uusia on syntymässä, tai niitä yritetään luoda. Vastoin yleistä käsitystä kansallisvaltiot eivät ole katoamassa mihinkään - ne kun ovat olleet pohjimmiltaan myös globalisaation primus motor. Juuri kansallisella lainsäädännöllä on vaikutettu ja vaikutetaan siihen, miten globalisaatio on maailmalla levinnyt.

Geopolitiikan, maailmanhistorian ja kansainvälisten suhteiden eri koulukunnissa yksi yhteinen nimittäjä ja opetus on se, että kansat ja kansanheimot ovat paljon sitkeämpiä kuin niiden vaihtuvat hallintomuodot, vaihtuvat hallitukset ja vaihtuvat johtajat. Nationalismi ideologiana on jossain määrin universaali tyhjä taulu - sitä voidaan käyttää niin hyvään, kuin pahaan. Sen kategorinen tuomitseminen sitä vastoin on hölmöä - ja palvelee nyt ennen kaikkea juuri sitä tahoa, mitä vasemmisto kuvittelee eniten vastustavansa - globaalia rikkaitten eliittiä, umpikaupallisuuden ja rahan valtaa. Tässä mielessä monikulttuurisuuden kannattajat ja vasemmistolaiset ovat globaalin eliitin hyödyllisiä hölmöjä - halusivat sitä itse, tai eivät.

[kertsi]

^ Fukuyama, ei Fukyama.

Miten tuo (sinänsä kiinnostava) sivujuonne Rooman valtakuntaan ja orja-sotilaisiin, ja toisaalta tuo globalisaation ja kansallisvaltioiden sivujuonnekaan, liittyivät älykkyyteen ja varsinkin geeneihin?

[Aave]

^ Fukuyama, ei Fukyama.

Miten tuo (sinänsä kiinnostava) sivujuonne Rooman valtakuntaan ja orja-sotilaisiin, ja toisaalta tuo globalisaation ja kansallisvaltioiden sivujuonnekaan, liittyivät älykkyyteen ja varsinkin geeneihin?

Tein kirjoitusvirheen jota en huomannut korjata, miten jännittävää. Olen sentään lukenut ko. kirjan, ja kritisoin sitä jo muinaisella Näkökulmalla. Kritiikkini osoittautui paikkansapitäväksi nopeammin, kuin itsekään rohkenin tulevaisuuden aikajanalle asettaa - alle kymmenessä vuodessa. Nyt jokaisen luulisi jo ymmärtävän, että geopolitiikka ei ole koskaan kadonnut mihinkään, ja tehnyt taas vahvan paluun. Kukaan ei höpise enää "historian loppumisesta".

Ne liittyvät älykkyyteen ja geeneihin tavoilla, joista sinullakin sietäisi olla edes jokin alustava käsitys. En ole foorumilla sen vuoksi, että ensin kaikki asiat pitäisi niistä tietämätömille rautalangoista vääntää, ja sitten vasta ryhdytään keskustelemaan. Suosittelenkin, että ottaisit näistä asioista ensin itse jotain selvää - minulla ei ole sen enempää aikaa kuin halukaan ryhtyä sinua varten niitä erikseen tässä selvittelemään.

[kertsi]

Eli eivät liittyneet älykkyyteen tai geeneihin mitenkään.