Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Aave]

Dunning-Kruger -vaikutuksesta pitäisi olla vielä erikseen kategoria niille, jotka kuvittelevat olevansa fiksumpia kuin ovatkaan vain sillä perusteella, että ovat oppineet tietämään efektin.

[MrKAT]

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Sittenhän kannabis ja viina, koska vievät lähimuistin, tyhmentävät. Pitemmällä tähtäimellä myös maitorasva vie muistia ja siten älyä. (Miia Kivipelto, dementian tutkija ja asiantuntija, huomasi että maitorasva ja tyydyttyneet rasvat liittyy dementian, Alzheimerin nopeampaan muotoon ym).

[Toope]

Onko Saariaho muuten kovin menestynyt säveltäjä? Hän on "tietynlaisten kriitikkojen" arvostama, joten saa medianäkyvyyttä. Mutta kuka häntä kuuntelee?

Älykkyyttä on monenlaista, minäkin sen myönnän. Matemaattista ja geometrista voidaan mitata, kielellisen älyn mittareita on vaikeampi luoda, vaikka Juice Leskisen julistankin varsin nerokkaaksi. Eri tyyppisiä älynmalleja on olemassa. Silti en täysin voi kieltää noita "Bell Curve":n tms. Vanhasen näkemyksiä älystä, koska ne perustuvat tutkimuksiin, eivät mutuun. Jos ihmisryhmissä on selvästi havaittavia fyysisiä eroavaisuuksia, miksei samantyyppisiä eroavaisuuksia voisi olla aivotoiminnassakin?
Miksi se olisi niin kamalaa?
Miksi muuten USA:ssa yliopistohauissa vaaditaan itä-aasialaisilta enemmän pisteitä kuin valkoisilta ja eritoten mustilta?

[Lognessa]

Miksi muuten USA:ssa yliopistohauissa vaaditaan itä-aasialaisilta enemmän pisteitä kuin valkoisilta ja eritoten mustilta?

Kuulostaa oudolta jos ovat afrikkalaistaustaisia - tai aasialaistaustaisia USA:n kansalaisia. Rasismia?

Jos ovat ulkomaalaisia, niin kyse on heidän sisäpolitiikkastaan ja sellaisena ok.

Joka tapauksessa tuollainen erottelu kääntyy valkoisia vastaan. Mustat ja aasialaisethan ovat silloin jo lähtökohtaisesti fiksumpia kuin valkoihoiset opiskelukaverinsa.

[MrKAT]

"Lähi-idän-juurisia" seulottiin NL:ssä yliopistoista vielä 80-l.  kovemmalla seulalla koska pärjäsivät venäläisiä paremmin.

[Hayabusa]

Onko Saariaho muuten kovin menestynyt säveltäjä? Hän on "tietynlaisten kriitikkojen" arvostama, joten saa medianäkyvyyttä. Mutta kuka häntä kuuntelee?

KVG
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaija_Saariaho

[Toope]

"Lähi-idän-juurisia" seulottiin NL:ssä yliopistoista vielä 80-l.  kovemmalla seulalla koska pärjäsivät venäläisiä paremmin.

Kyseessä olivat ehkä itä-aasialaiset, tuskin lähi-itäläiset.
Katso, millaista yhteiskuntaa (ja tiedettä/kulttuuria) lähi-itäläiset luovat!

[safiiri]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.

Noh - älykkyystestissä löydettävän älykkyyden merkitystä sitten taas perustellaan sillä, että se näyttäisi korreloivan menestyksen kanssa ja siis jollain tavalla kertovan potentiaalista. Hyvä muisti on myös potentiaalia kasvattava tekijä. Mutta luultavasti tekijä, joka testissäkin ilmenee, vaikka sitä ei varsinaisesti testatakaan, on kyky keskittyä ja suunnata huomionsa käsillä olevaan ongelmaan. Kiinnostua. Ilman sitä ei viitsi vaivautua tai jaksa suunnata huomiotaan testin tehtäviin. Sama keskittymiskyky toisaalta luo sen klassisen hajamielisen professorin, joka unohtelee triviaaleja asioita suunnatessaan huomionsa siihen ongelmaan, jota on ratkaisemassa. Vastaavasti on havaittu, että JOS joutuu keskittymään ihan perusasioihin - mistä ruokaa - ja huolehtimaan elossa pysymisestään, älykkyys laskee. Vasta kun elämän perusedellytykset ovat mallillaan, on "varaa" olla älykäs. Eli pystyy suuntaamaan sen keskittymisensä vaikkapa johonkin palikkatestiin.

Mitä tarkemmin tätä tutkitaan, sitä monimutkaisemmasta erilaisten tekijöiden vaikutuksesta monenlaisiin yksilön kykyihin ja ominaisuuksiin täytyykin syventyä, jotta ymmärrys ilmiöstä kasvaisi. Yksinkertaistavia heittoja voi toki heitellä, mutta ne ennemminkin heikentävät kuin kasvattavat ymmärrystä.

[Toope]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.

Noh - älykkyystestissä löydettävän älykkyyden merkitystä sitten taas perustellaan sillä, että se näyttäisi korreloivan menestyksen kanssa ja siis jollain tavalla kertovan potentiaalista. Hyvä muisti on myös potentiaalia kasvattava tekijä. Mutta luultavasti tekijä, joka testissäkin ilmenee, vaikka sitä ei varsinaisesti testatakaan, on kyky keskittyä ja suunnata huomionsa käsillä olevaan ongelmaan. Kiinnostua. Ilman sitä ei viitsi vaivautua tai jaksa suunnata huomiotaan testin tehtäviin. Sama keskittymiskyky toisaalta luo sen klassisen hajamielisen professorin, joka unohtelee triviaaleja asioita suunnatessaan huomionsa siihen ongelmaan, jota on ratkaisemassa. Vastaavasti on havaittu, että JOS joutuu keskittymään ihan perusasioihin - mistä ruokaa - ja huolehtimaan elossa pysymisestään, älykkyys laskee. Vasta kun elämän perusedellytykset ovat mallillaan, on "varaa" olla älykäs. Eli pystyy suuntaamaan sen keskittymisensä vaikkapa johonkin palikkatestiin.

Mitä tarkemmin tätä tutkitaan, sitä monimutkaisemmasta erilaisten tekijöiden vaikutuksesta monenlaisiin yksilön kykyihin ja ominaisuuksiin täytyykin syventyä, jotta ymmärrys ilmiöstä kasvaisi. Yksinkertaistavia heittoja voi toki heitellä, mutta ne ennemminkin heikentävät kuin kasvattavat ymmärrystä.

Älykkyystutkimuksissa on sivuttu myös muunlaisia käytöstyyppejä/malleja, kuten keskittymistä ja sitoutumista ongelmien ratkaisuun. Näissäkin on havaittu eroja ihmisten kesken. Kuten aggressiivisuustutkimuksissakin.

[safiiri]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.

Noh - älykkyystestissä löydettävän älykkyyden merkitystä sitten taas perustellaan sillä, että se näyttäisi korreloivan menestyksen kanssa ja siis jollain tavalla kertovan potentiaalista. Hyvä muisti on myös potentiaalia kasvattava tekijä. Mutta luultavasti tekijä, joka testissäkin ilmenee, vaikka sitä ei varsinaisesti testatakaan, on kyky keskittyä ja suunnata huomionsa käsillä olevaan ongelmaan. Kiinnostua. Ilman sitä ei viitsi vaivautua tai jaksa suunnata huomiotaan testin tehtäviin. Sama keskittymiskyky toisaalta luo sen klassisen hajamielisen professorin, joka unohtelee triviaaleja asioita suunnatessaan huomionsa siihen ongelmaan, jota on ratkaisemassa. Vastaavasti on havaittu, että JOS joutuu keskittymään ihan perusasioihin - mistä ruokaa - ja huolehtimaan elossa pysymisestään, älykkyys laskee. Vasta kun elämän perusedellytykset ovat mallillaan, on "varaa" olla älykäs. Eli pystyy suuntaamaan sen keskittymisensä vaikkapa johonkin palikkatestiin.

Mitä tarkemmin tätä tutkitaan, sitä monimutkaisemmasta erilaisten tekijöiden vaikutuksesta monenlaisiin yksilön kykyihin ja ominaisuuksiin täytyykin syventyä, jotta ymmärrys ilmiöstä kasvaisi. Yksinkertaistavia heittoja voi toki heitellä, mutta ne ennemminkin heikentävät kuin kasvattavat ymmärrystä.

Älykkyystutkimuksissa on sivuttu myös muunlaisia käytöstyyppejä/malleja, kuten keskittymistä ja sitoutumista ongelmien ratkaisuun. Näissäkin on havaittu eroja ihmisten kesken. Kuten aggressiivisuustutkimuksissakin.

Niin. Kukaanhan ei ole esittänytkään, etteikö ihmiset olisi erilaisia. ÄlykkyysTESTEISSÄ ei mitata aggressiivisuutta tai sitoutumista. Keskittymistäkin vain sivutuotteena siten kuin missä tahansa testissä.

[Toope]

Niin. Kukaanhan ei ole esittänytkään, etteikö ihmiset olisi erilaisia. ÄlykkyysTESTEISSÄ ei mitata aggressiivisuutta tai sitoutumista. Keskittymistäkin vain sivutuotteena siten kuin missä tahansa testissä.

Itse asiassa minähän juuri esitin Vanhasen tms. älykkyystutkijoiden kautta sitä, että ihmiset ovat ryhminä erilaisia. Mutta en väittänyt heidän olevan eriarvoisia.
Erilaisuus on silmiinpistävää, erotat suomalaisen ja kongolaisen, erotat mongolin ja mayan. Eroja on rutosti. Ihmisroduissa on eroja melkein kuin koirissa, geneettisiäkin.

[safiiri]

Niin. Kukaanhan ei ole esittänytkään, etteikö ihmiset olisi erilaisia. ÄlykkyysTESTEISSÄ ei mitata aggressiivisuutta tai sitoutumista. Keskittymistäkin vain sivutuotteena siten kuin missä tahansa testissä.

Itse asiassa minähän juuri esitin Vanhasen tms. älykkyystutkijoiden kautta sitä, että ihmiset ovat ryhminä erilaisia. Mutta en väittänyt heidän olevan eriarvoisia.
Erilaisuus on silmiinpistävää, erotat suomalaisen ja kongolaisen, erotat mongolin ja mayan. Eroja on rutosti. Ihmisroduissa on eroja melkein kuin koirissa, geneettisiäkin.

Minä taas esitin, että ihmiset ovat erilaisia. Se taas on fundamentaalisesti eri väite kuin "erilaisuus ryhminä". Biologisesti ihmiset - jos geenejä siis tutkitaan - ovat erittäin samanlaisia kaikki. Se on biologinen fakta. Eikä ihmisirotuja ole olemassakaan. Sekin on biologinen fakta. Silmin erottaminen on enemmän tottumiusta ja harjaantumista kuin geneettistä suurta eroa. Me harjaannumme erottamaan toisistaan hyvinkin samanlaisia, jos sille erottamiselle on tarvetta. Kyllä vaikkapa kuuset metsässä ovat nekin kaikki erilaisia keskenään, mutta jos ihmisellä ei ole mitään tarvetta niitä toisistaan erottaa, niin ne kaikki näyttävät vain - kuusilta. Jos metsäretkeilyä harrastaa vähänlaisesti, saattavat männyt ja katajatkin sotkeentua kuusiin, vaikka ovat ihan eri lajia. Ihminen tuppaa näkemään sen, mitä keskittyy bongaamaan ja mitä odottaakin näkevänsä. Biologinen fakta on, että ihmisen havainnointi on tuollaista. Siksi juuri tuo "silmiinpistävän erilainen" on itse asiassa omien ennakko-odotusten ja aiemman harjaantumisen tulosta. Mutta silti lähipiiri oppii erottamaan toisistaan jopa identtiset kaksoset ihan sujuvasti, vaikka heillä on täsmälleen samat geenit.

[Laika]

Ei evoluutiolla ole määränpäätä. Ainoa, mikä ratkaisee, on mahdollisimman tehokas lisääntyminen.

Yritykset keskustella palstalla ovat valuneet osaltani hukkaan yllä mainitun kaltaisten laiskojen heittojen vuoksi. Kun kaikki olennaiset jatkokysymykset jäävät vaille pyrkimystäkään löytää vastausta niihin -keskustelijan siirtäessä huomionsa nopeasti jo toisaalle, niin en ihmettele kun keskustelujen aiheet tuntuvat junnaavan samoja ratoja. Lisäksi se kasvattaa turhautumista, koska todellisia yrityksiä perustella yhtäkään näkemystä löytää lukija palstalta aniharvoin. Olisin tosiaan esimerkiksi toivonut, että Kopek olisi yrittänyt perustella väitettään 'evoluution ratkaisevasta tekijästä', ja kertonut mitä olisi merkinnyt, jos teesi ei pidäkään vettä totuuden tiukimmassa merkityksessä. Minulle näet jäi vahvasti kuva, että väitteellä pönkitetään poliittista katsantoa.

Teleologian kielto ('Ei evoluutiolla ole päämäärää') johtuu alkuperäisen teorian muodosta, ja Gould vahvistaa sen tulleen jo Darwinilta. En mene siihen. Minua kiinnostaa tuo jälkimmäinen väite, joka tietääkseni ei vastaa nykyistä kuvaa evoluutiobiologiasta. Päinvastoin: teesi tekee itsessään mahdottomaksi nykyisenlaisen järjestyksen elävässä luonnossa, missä tehottomimpiin kuuluva lisääntyjä eli ihminen dominoi epäterveellä tavalla elollista maailmaa.

Kysymykseni evoluutiosta oli sentään tiedollisesti ratkaistavissa. Jos omia uskomuksiaan haluaa tukea evoluutiolla tai genetiikalla, kuvittelisi keskustelijaa kiinnostavan enemmän kuin siteeksi, mistä noilla tiedonaloilla oikeasti keskustellaan.

[safiiri]

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Sittenhän kannabis ja viina, koska vievät lähimuistin, tyhmentävät. Pitemmällä tähtäimellä myös maitorasva vie muistia ja siten älyä. (Miia Kivipelto, dementian tutkija ja asiantuntija, huomasi että maitorasva ja tyydyttyneet rasvat liittyy dementian, Alzheimerin nopeampaan muotoon ym).

En minä ainakaan hämmästyisi, jos älykkyystestissä saa heikomman gtulokset kananbiksen tai viinan vaikutuksen alaisena. En siitäkään, jos huolellinen harrastuneisuus niiden nauttimisessa tuppaisi alentamaan älykkyysosamäärää. Älykkyyteenhän on todettu syntyvän heikompi hetki jopa siitä, jos on akutteja taloushuolia.

[Kopek]

Helsingin Sanomissa oli muutama päivä sitten kirjoitus, jossa käsiteltiin perimän merkitystä ammatinvalintaan ja tulotasoon.

Lainauksia artikkelista:

"MIKSI luokkatovereista yksi valmistuu sähköasentajaksi, toinen hammaslääkäriksi ja kolmannelta opinnot jäävät peruskouluun?

Vastaus on jonkinlainen sekoitus synnynnäisiä taipumuksia, perhetaustaa ja elämän satunnaisia vaikutteita.

Suurin vaikutus näyttäisi olevan synnynnäisillä geneettisillä taipumuksilla. Tämän vahvistaa suuri, suomalaisten tutkijoiden johdolla tehty tutkimus.

Kymmenientuhansien ihmisten aineistoon perustuvat löydökset kattavat erilaisia yhteiskuntia eri kulttuurialueilta Itä-Aasiasta, Australiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta."

Artikkelissa käsitellään geneettisen perimän lisäksi kotitaustan vaikutusta. Sen on todettu olevan joissakin asioissa merkittävä ja joissakin muissa asioissa vähemmän merkitsevä. Seuraavassa on aihetta koskevia lainauksia jutusta:

"Kotiympäristöllä näyttäisi olevan vain vähän osuutta ihmisten välisiin eroihin mielenterveysongelmissa, alkoholismissa, epä­itsekkyydessä, sinnikkyydessä, itsekontrollissa ja aikuisiän älykkyydessä.

Viime vuonna suomalaiset taloustieteilijät julkaisivat kaksostutkimuksen, jonka mukaan lapsuuden perhe ei selitä juuri lainkaan tuloeroja. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa kotiolot selittävät tuloeroista vain keskimäärin kymmenen prosenttia."

Tutkijoille oli yllätys se, että perheen vaikutus on keskimäärin yhtä suuri kaikkialla maailmassa. He olivat olettaneet, että se oli kalliin koulutuksen maassa kuten Yhdysvalloissa perheen merkitys olisi suurempi.

"Voisi luulla, että perhetaustalla olisi enemmän merkitystä Yhdysvalloissa, jossa koulutus on maksullista ja vanhempien varallisuus vaikuttaa siihen, pystyykö lapsi hankkimaan yliopistokoulutuksen. Silti maksuttoman yliopistokoulutuksen Euroopassa perheen merkitys kouluttautumiselle oli yhtä suuri."

Artkkelissa käsitellään myös käyttäytymisgenetiikkaa, jossa ihmisen toiminta vahvistaa tai heikentää geenien vaikutusta.

"KYSE on niin sanotusta aktiivisesta geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Käyttäytymisgenetiikassa tällä tarkoitetaan sitä, että ihmiset hakeutuvat sellaisiin ympäristöihin, jotka tukevat ja vahvistavat heidän geneettisiä taipumuksiaan."

Selostin edellä joitakin pääkohtia Helsingin Sanomien artikkelista. Esitin (valitettavan paljon) suoria lainauksia, jotta mahdolliset tulkintani eivät vääristäisi asia.

Seuraavaksi käsittelen tämän päivän (28.8.) Helsingin Sanomissa ollutta kolumnia, jossa käsitellään samaa asiaa. Tiedetoimittaja Mikko Puttosen kirjoitus on otsikoitu seuraavasti:

"Geenit voivat ehkä kertoa, sijoitatko lottoon vai osakkeisiin
Meille jo syntymässä jaetut taipumukset vaikuttavat osaltaan siihen, kuka tienaa mitäkin."

Kirjoittaja kertoo Harvardin yliopiston tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että entisten eliittisukujen jälkeläiset menestyvät keskimääräistä paremmin, vaikka sukujen väliset erot tasattiin kulttuurivallankumouksen vuosina, jolloin yläluokan omaisuus ja yhteiskunnallinen asema tuhottiin.

"Kommunistihallinto vei 1950–1970-luvuilla rajuin toimin entisen eliitin omaisuuden ja esti lasten korkeamman koulutuksen, jolloin perhetaustaan perustuvat sosioekonomiset erot katosivat vuosikymmeniksi.

Mutta mitä sitten kävi? Vallankumousta edeltävän eliitin lapsenlapset ponkaisivat kuin vieteriukot takaisin pystyyn. He pärjäävät taloudellisesti paremmin ja kouluttautuvat pidemmälle kuin ne, joiden isovanhemmat eivät kuuluneet eliittiin."

Kirjoittaja myöntää henkisten tekijöiden ja arvojen merkityksen yritteliäisyyden säilyttäjänä läpi raskaiden vuosien, mutta katsoo silti geenien eli perimän olleen merkittävä tekijä.

"VAIN ohimennen tutkijat mainitsevat, että synnynnäisillä taipumuksilla ja kyvyillä voi olla jotain tekemistä asian kanssa. Kuitenkin käyttäytymisgenetiikan tutkimukset osoittavat, että juuri ne ratkaisevat yhdessä sattuman kanssa sen, mitä kukakin tienaa. Kotikasvatus ei paljon paina, kuten suomalaiset taloustieteilijät ovat osoittaneet.

Ehkä suvun asenteetkin kulkeutuvat pikemminkin geenien kuin kasvatuksen kautta. Oikeuttaako sitten hyvä onni geneettisissä arpajaisissa tuloerot? "

Noissa jutuissa on yksi yhteinen ongelma. Huomaako kukaan, mikä se on?


https://www.hs.fi/paivanlehti/24082020/art-2000006610389.html
https://www.hs.fi/paivanlehti/28082020/art-2000006615437.html