Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Älykkyys, geenit ja menestyminen

Aloittaja Edward, toukokuu 04, 2019, 16:32:02

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Perimä voi merkitä, pidän täysin mahdollisena.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 28, 2020, 12:37:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 16, 2020, 13:42:17Ei evoluutiolla ole määränpäätä. Ainoa, mikä ratkaisee, on mahdollisimman tehokas lisääntyminen.
Kysymykseni evoluutiosta oli sentään tiedollisesti ratkaistavissa. Jos omia uskomuksiaan haluaa tukea evoluutiolla tai genetiikalla, kuvittelisi keskustelijaa kiinnostavan enemmän kuin siteeksi, mistä noilla tiedonaloilla oikeasti keskustellaan.
Suurin lisääntyminen tuskin on se ideaali, mutta "tehokkain" lisääntyminen?
Hyvä huolenpito jälkeläisistä, eikä suurin mahdollinen jälkeläisten määrä, kuten ehkä aiemmissa yhteiskuntamalleissa.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 12, 2020, 07:19:33
Minä taas esitin, että ihmiset ovat erilaisia. Se taas on fundamentaalisesti eri väite kuin "erilaisuus ryhminä". Biologisesti ihmiset - jos geenejä siis tutkitaan - ovat erittäin samanlaisia kaikki. Se on biologinen fakta. Eikä ihmisirotuja ole olemassakaan. Sekin on biologinen fakta...
Genetiikalta olemme liki simpansseja, jopa rottia. Mutta geeneissä on pieniä eroja, jotka muokkaavat ihmisiä. Geenit vaikuttavat sopeutumiseen paikallisiin olosuhteisiin, tauteihin tms. ilmiöihin, joten tietynlaista geneettistä eroa on ihmisroduilla (jotka ovat tosiasioita).

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 28, 2020, 22:19:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 12, 2020, 07:19:33
Minä taas esitin, että ihmiset ovat erilaisia. Se taas on fundamentaalisesti eri väite kuin "erilaisuus ryhminä". Biologisesti ihmiset - jos geenejä siis tutkitaan - ovat erittäin samanlaisia kaikki. Se on biologinen fakta. Eikä ihmisirotuja ole olemassakaan. Sekin on biologinen fakta...
Genetiikalta olemme liki simpansseja, jopa rottia. Mutta geeneissä on pieniä eroja, jotka muokkaavat ihmisiä. Geenit vaikuttavat sopeutumiseen paikallisiin olosuhteisiin, tauteihin tms. ilmiöihin, joten tietynlaista geneettistä eroa on ihmisroduilla (jotka ovat tosiasioita).

Jos geenien pohjalta asiaa tarkastellaan, ei ole olemassa yhtä afrikkalaista / mustaa rotua, vaan useita. Siten ei voida myöskään esittää mitään kaikkia mustia koskevia väitteitä heidän perimästään, sillä geneettisesti olisi oikeampaa sitten puhua afrikkalaisista roduista, ei afrikkalaisesta rodusta. Vai oletko sitä mieltä, että havaitut geenierot eivät olekaan merkittäviä, eikä niiden perusteella voida jakaa ihmisiä roduiksi?

LainaaLaaja Afrikassa tehty geenitutkimus on pannut lopullisesti pisteen rotukäsitykselle, jolla on jaettu ihmisiä ihonvärin perusteella. Vanhentuneen käsityksen mukaan afrikkalaiset ovat yksi musta rotu, vaikka ihmiskunnan synnyinmantereen väestö on maailman monimuotoisin.

– Afrikkalaista rotua ei ole. Tutkimuksemme osoitti, että ihonväri vaihtelee Afrikassa erittäin paljon ja muuttuu edelleen, sanoo kansainvälistä tutkimusta johtanut professori Sarah Tishkoff Pennsylvanian yliopistosta.
HS 17.10.2017

Toope

HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).

Kopek

Esitin aikaisemmassa kirjoituksessani arvion, että Helsingin Sanomien jutussa on yksi yhteinen ongelma. Kysyin, huomaako kukaan, mikä se on. En tiedä, onko kukaan huomannut, mutta vastaan joka tapauksessa itse.

Ongelma on tietysti se, että jutuista puuttuu maininta, että mikään esitetty ei tietenkään päde ihmisiin, joilla virtaa ripauskin afrikkalaista perimää suonissaan. Muutenhan tieteellisiä löydöksiä, että geenit ratkaisevat koulutuksen ja tulotason ja jopa seuran, mihin hakeutuu, voisi käyttää rasistisen todistelun välikappaleena. Mustien kohdallahan on toistettu toistamasta päästyä, että heidän keskimääräisesti muita ryhmiä alhaisempi testiälykkyystasonsa ja koulujen tasokokeiden pistemäärä sekä muut tämän tyyppiset luvut johtuvat ympäristöstä ja vain ympäristöstä. Näin siksi, että rotuja ei ole, ja rotujen (joita ei siis ole) välillä ei ole henkisen puolen eroja vaan ainoastaan vähäpätöisiä eroja ulkonäössä. Kaikki erot selittyvät ympäristöeroilla.

Helsingin Sanomien jutuissa ollaan toista mieltä.

Jos geenit todella ratkaisevat, niin kuin Hesarin jutuissa väitetään, ne ilmeisesti saavat valkoihoisen nuoren menemään yliopiston lukupiiriin ja mustaihoisen nuoren hakeutumaan katujengeihin, jos vähän karrikoidaan. No, tilastojen tasolla joka tapauksessa.

Poimin Hesarin jutusta seuraavan virkkeen:

"Kotiympäristöllä näyttäisi olevan vain vähän osuutta ihmisten välisiin eroihin mielenterveysongelmissa, alkoholismissa, epä­itsekkyydessä, sinnikkyydessä, itsekontrollissa ja aikuisiän älykkyydessä."

Kun viime talvena tästä aiheesta jauhettiin, jotkut todistelivat kiivaasti, että mustien keskimääräisesti heikommat tulokset älykkyysmittauksissa johtuvat heidän vaatimattomasta kotiympäristöstään. Perimällä ei siis olisi juurikaan tekemistä asian kanssa vaan syy älykkyyseroihin löytyisi kodin ympäristöstä. Epäedullisessa ympäristössä lapset saisivat huonoa ruokaa, eikä heillä olisi ympärillään älykkyyttä kehittäviä virikkeitä - vastakohtana paremmalle kotiympäristölle, jossa olisi terveellistä ruokaa ja paljon lukemista ja muita kehittäviä asioita.

Tuollaisilla asioilla ei siis uusimpien tutkimusten mukaan olekaan suurta merkitystä. Jos on tyhmä, ei muutu älykkääksi hyvällä ruualla ja kirjoja lukemalla. Jos on älykäs, edes huono ruoka ja kodin tyhjä kirjahylly ei hävitä älykkyyttä.

Pitäisikö Hesaria vastaan nostaa syyte jostakin? Lehtihän levittää potentiaalisesti rasistisia käsityksiä.

Toope

HS voisi journalistiarmeijallaan tutkia vaikka sitä, miten eri roturyhmät ovat menestyneet eri yhteiskunnissa? Tuossa olisi mielenkiintoinen sosiologinen/antropologinen tutkimusaihe. Mutta eiväthän he tuollaiseen kysymykseen tartu, koska PC...

a4

Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 28, 2020, 22:02:48
"Kommunistihallinto vei 1950–1970-luvuilla rajuin toimin entisen eliitin omaisuuden ja esti lasten korkeamman koulutuksen, jolloin perhetaustaan perustuvat sosioekonomiset erot katosivat vuosikymmeniksi.

Mutta mitä sitten kävi? Vallankumousta edeltävän eliitin lapsenlapset ponkaisivat kuin vieteriukot takaisin pystyyn. He pärjäävät taloudellisesti paremmin ja kouluttautuvat pidemmälle kuin ne, joiden isovanhemmat eivät kuuluneet eliittiin."

Kommunistihallinnon rajut toimet voisivat vertautua vuosikymmenten tai vuosisatojen rakenteelliseen rasismiin ja kolonialismiin.

Nämä käppyrät näyttävät globaalisti aika samanlaisilta:

https://ourworldindata.org/intelligence

One major implications of this trend is that an average individual alive today would have an IQ of 130 by the standards of 1910, placing them higher than 98% of the population at that time. Equivalently, an individual alive in 1910 would have an IQ of 70 by today's standards.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 22:13:18
HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).

Tämä ei ollut Helsingin Sanomien mielipide, vaan siinä kerrottiin tutkimuksen tuomasta ymmärryksestä. Oli tutkittu geenejä. niitä, joista sinä väitit löytyvän eron afrikkalaisen rodun ja valkoisen rodun välillä. Sellaisen eron sijaan löytyi Afrikasta lähinnä useita "rotuja", joiden ihonväri oli vaihteleva ja myös joskus vaalea. Sinä siis nyt yirtät väittää, että nämä geeneissä nähtävillä olevat eroavaisuudet pitäisi kieltää. Vain koska olet ripustautunut ajatukseen, että olisi olemassa yksi mustien rotu ja yksi valkoisten rotu, joilla on erilainen genetiikka. Ei ole - mikäli siis geenejä katsotaan. Geenejä tutkimalla siis johtopäätös on, että jos ihmislaji haluttais jakaa rotuihin, niin niitä olisi paljon useampia kuin mustat, valkoiset, keltaiset ja punaiset. Nimenomaan tuollainen jako on geenien pohjalta perusteeton, eikä ole olemassa (geneettisesti) mustaa rotua. On ennemminkin useita "rotuja", joilla on jollain lailla samanlaisuutta geeneissään. Mutta varsinkin Afrikassa erot näiden ryhmien ("rotujen") välillä ovat sen verran suuria, ettei ole geenien pohjalta perusteltua niitä niputtaa yhteen.

Ikävä kyllä siis oma vaatimuksesi geenierojen tunnustamisesta johtaa päätelmään, ettei ole mitään afrikkalaista mustaa rotua. Päinvastoin pitäisi tunnustaa, että afrikkalaisia ja mustia onkin erilaisia ja geneettisesti toisistaan eroavia useita "rotuja". On siis todella hölmöä yrittää selittää geeniominaisuuksilla kaikkien mustien kykyjä, kun geneettisesti he eivät kuulukaan samaan "rotuun". Jos jotain yhdistäviä piirteitä siis löytyy, on perusteltua olettaa niiden johtuvan JOSTAIN MUUSTA kuin geeniperimästä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 30, 2020, 09:24:48
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 22:13:18
HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).

Tämä ei ollut Helsingin Sanomien mielipide, vaan siinä kerrottiin tutkimuksen tuomasta ymmärryksestä. Oli tutkittu geenejä. niitä, joista sinä väitit löytyvän eron afrikkalaisen rodun ja valkoisen rodun välillä. Sellaisen eron sijaan löytyi Afrikasta lähinnä useita "rotuja", joiden ihonväri oli vaihteleva ja myös joskus vaalea. Sinä siis nyt yirtät väittää, että nämä geeneissä nähtävillä olevat eroavaisuudet pitäisi kieltää. Vain koska olet ripustautunut ajatukseen, että olisi olemassa yksi mustien rotu ja yksi valkoisten rotu, joilla on erilainen genetiikka. Ei ole - mikäli siis geenejä katsotaan. Geenejä tutkimalla siis johtopäätös on, että jos ihmislaji haluttais jakaa rotuihin, niin niitä olisi paljon useampia kuin mustat, valkoiset, keltaiset ja punaiset. Nimenomaan tuollainen jako on geenien pohjalta perusteeton, eikä ole olemassa (geneettisesti) mustaa rotua. On ennemminkin useita "rotuja", joilla on jollain lailla samanlaisuutta geeneissään. Mutta varsinkin Afrikassa erot näiden ryhmien ("rotujen") välillä ovat sen verran suuria, ettei ole geenien pohjalta perusteltua niitä niputtaa yhteen.

Ikävä kyllä siis oma vaatimuksesi geenierojen tunnustamisesta johtaa päätelmään, ettei ole mitään afrikkalaista mustaa rotua. Päinvastoin pitäisi tunnustaa, että afrikkalaisia ja mustia onkin erilaisia ja geneettisesti toisistaan eroavia useita "rotuja". On siis todella hölmöä yrittää selittää geeniominaisuuksilla kaikkien mustien kykyjä, kun geneettisesti he eivät kuulukaan samaan "rotuun". Jos jotain yhdistäviä piirteitä siis löytyy, on perusteltua olettaa niiden johtuvan JOSTAIN MUUSTA kuin geeniperimästä.
En ole puhunut mistään kieltämisestä, tuo on teidän vasurien politiikkaanne. Minä oikeistolaisena hyväksyn erilaisia näkemyksiä. En kiellä erilaisia näkemyksiä.
Itse asiassa olemme kuin koirat, monirotuinen laji. Eromme ovat vähäisempiä, mutta silti olemassaolevia. Ympäristöönsopeutuminen tottakai myös vaikuttaa. Siksi ihmiset näyttävät erilaisilta tropiikissa ja pohjoisessa.
Niin, tämä ei ole ihmisarvokysymys.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 01, 2020, 23:52:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 30, 2020, 09:24:48
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 22:13:18
HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).

Tämä ei ollut Helsingin Sanomien mielipide, vaan siinä kerrottiin tutkimuksen tuomasta ymmärryksestä. Oli tutkittu geenejä. niitä, joista sinä väitit löytyvän eron afrikkalaisen rodun ja valkoisen rodun välillä. Sellaisen eron sijaan löytyi Afrikasta lähinnä useita "rotuja", joiden ihonväri oli vaihteleva ja myös joskus vaalea. Sinä siis nyt yirtät väittää, että nämä geeneissä nähtävillä olevat eroavaisuudet pitäisi kieltää. Vain koska olet ripustautunut ajatukseen, että olisi olemassa yksi mustien rotu ja yksi valkoisten rotu, joilla on erilainen genetiikka. Ei ole - mikäli siis geenejä katsotaan. Geenejä tutkimalla siis johtopäätös on, että jos ihmislaji haluttais jakaa rotuihin, niin niitä olisi paljon useampia kuin mustat, valkoiset, keltaiset ja punaiset. Nimenomaan tuollainen jako on geenien pohjalta perusteeton, eikä ole olemassa (geneettisesti) mustaa rotua. On ennemminkin useita "rotuja", joilla on jollain lailla samanlaisuutta geeneissään. Mutta varsinkin Afrikassa erot näiden ryhmien ("rotujen") välillä ovat sen verran suuria, ettei ole geenien pohjalta perusteltua niitä niputtaa yhteen.

Ikävä kyllä siis oma vaatimuksesi geenierojen tunnustamisesta johtaa päätelmään, ettei ole mitään afrikkalaista mustaa rotua. Päinvastoin pitäisi tunnustaa, että afrikkalaisia ja mustia onkin erilaisia ja geneettisesti toisistaan eroavia useita "rotuja". On siis todella hölmöä yrittää selittää geeniominaisuuksilla kaikkien mustien kykyjä, kun geneettisesti he eivät kuulukaan samaan "rotuun". Jos jotain yhdistäviä piirteitä siis löytyy, on perusteltua olettaa niiden johtuvan JOSTAIN MUUSTA kuin geeniperimästä.
En ole puhunut mistään kieltämisestä, tuo on teidän vasurien politiikkaanne. Minä oikeistolaisena hyväksyn erilaisia näkemyksiä. En kiellä erilaisia näkemyksiä.

Tarkoitatko, että geeniero on mielipide, eikä asia, jonka voisi tutkia?

[quote)
Itse asiassa olemme kuin koirat, monirotuinen laji. Eromme ovat vähäisempiä, mutta silti olemassaolevia. Ympäristöönsopeutuminen tottakai myös vaikuttaa. Siksi ihmiset näyttävät erilaisilta tropiikissa ja pohjoisessa.
Niin, tämä ei ole ihmisarvokysymys.
[/quote]

Emme todellakaan ole kuin koirat, joiden rodut ovat ihmisen tekemän jalostuksen tulosta ja joiden rotupuhtautta valvotaan tarkasti ja oikeus rotukoiran statukseen menetetään, mikäli kennel ei noudata Kennelliiton määräyksiä siitä, millaisella sukukirjalla puhdasrptuisuus on varmistettava, kun valikoidaan pentueen vanhemmiksi sopivia koiria. JOs tällaista jatkuvaa rotupuhtauteen pyrkivää jalostusta ei harjoiteta, muuttuvat vapaasti keskenään lisääntyvät koirat nopeasti toisiaan muistuttaviksi ja selvästi erottuvat rotuominaisuudet katoavat ja tasoittuvat koirapopulaatiossa. Ei synny enää tavattoman pieniä ja tavattoman suuria, vaan lähinnä keskikokoisia. Tietenkin terveyttä heikentävät ominaisuudet - kuten mm. hengitysvaikeuksia aiheuttava lyttykuonoisuus - häviävät, sillä ilman ihmisen hoivaa ei sellaisilla koirilla ole mahdollisuutta pärjätä. Luonnossa tai villiintyneenä koira, joka ei pysty hengittämään tai jioksemaan ei oikein menesty.

Koirarotuja ei ole "luonnostaan", eivätkä ne säily ilman jatkuvaa jalostustoimintaa ja pennuttamisen valvontaa. Suuri määrä koirista ei edes ole mitään rotua, vaan ns. sekarotuisia. Rotuominaisuudet käyttäytymisessä ovat kaikki suden normaalia käyttäytymistä, mutta joitakin metsästyskäyttäytymiseen kuuluvia osa-alueita vain on "sammunut". Koira vaikkapa paimentaa, mutta ei metsästä paimentamiaan lampaita. Tai koira noutaa saaliin, mutta jättää sen syömättä. Koira on tavallaan kehitysvammainen susi, jolle ei ole kehittynyt aikuisen yksilön kykyjä ja käytöstä, vaan kehitys on jäänyt puutteelliseksi. Kaikki koirat ovat susiin verrattuna pentumaisia. Tämän ymmärtäen onkin. Varsin selvää, miksei koiraa voi pitää esimerkkinä jostain "luonnosta" ja "luonnollisesta". Sitä siis on todella turhaa tarjota perusteluksi sille, että ihmisrotujakin ihan luontevasti pitäisi olla.

Kukas ne sinusta ihmislajiin olisi jalostanut? Kuka nyt huolehtii siitä, että tämä jalostuksen tuloksena syntynyt rotupuhtaus säilyy? Malli ei ole toiminut edes apartheidissa tai orjayhteiskunnassa, sillä valkoisilla isännillä ei ole koskaan ollut minkäänlaisia estoja lisääntyä mustien naisorjien kanssa. Mustien rotupuhtaudella ei koskaan ollut kenellekään vallanpitäjälle mitään merkitystä. Vain valkoisella. Pienikin pisara ns. mustaa perimää siis teki mustaksi - riippumatta ihonväristä ja geeniperäisistä ominaisuuksista. Koko ihmisrodun käsite on aina ollut vain ja ainoastaan poliittinen ja ideologien. Biologiaa tai geenejä ei koskaan sen perusteeksi ole edes yritetty käyttää. Puhumattakaan siitä, että KUKAAN valkoinen (rotuideologian kannattaja) olisi ollut huolissaan erilaisen geeniperimän omaavien mustien populaatioiden sekoittumisesta. Päinvastoin näitä mustia roudattiin  Amerikkaan ja sotkettiin totaalisesti eri populaatioista tuodut keskenään täysin kadottaen tiedot siitä, mistä heimosta tai seudulta he olivat kotoisin. Kukaan ei koskaan ikinä ole ollut huolissaan mustan väestön geneettisesti erilaisten ryhmien sekoittumisesta. Eikä siitä, millaisia eroja heillä on keskenään ja mitä ominaisuuksia eri ryhmissä esiintyy.

Ihmisrotujen ideologiaa kannattavat luopuvat heti kättelyssä kaikista rotujen olemassaolon edellytyksistä. Edes ihonväri ei olekaan merkityksellinen, kun paljastuu, että suvussa onkin musta isovanhempi. Silloin on ihan yhdentekevää, mikä on pigmentin määrä. Irrelevanttia. Koirista raakataan jalostuslinjasta ulos ne yksilöt, jotka eivät vastaa rotumääritelmän mukaista fenotyyppiä. Valkoinen ihminen todistaa valkoisuutensa sukujuurillaan, ei ihonvärillään, eikä kukaan estä häntä lisääntymästä, vaikka iho olisi liian tumma tai hius liian kihara.


Laika

Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 29, 2020, 22:37:53
Ongelma on tietysti se, että jutuista puuttuu maininta, että mikään esitetty ei tietenkään päde ihmisiin, joilla virtaa ripauskin afrikkalaista perimää suonissaan.

Kopekin mielestä artikkelien ongelmana siis oli, että ne eivät genetiikan sijaan käsitelleetkään rotuoppia.

Ehkä se onkin geneetikkojen vika. Ne eivät ole tutkineet tarpeeksi afrikkalaisuusgeeniä sinun ja Toopen esittämästä tieteellisestä kritiikistä huolimatta.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Laika - syyskuu 04, 2020, 14:23:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 29, 2020, 22:37:53
Ongelma on tietysti se, että jutuista puuttuu maininta, että mikään esitetty ei tietenkään päde ihmisiin, joilla virtaa ripauskin afrikkalaista perimää suonissaan.

Kopekin mielestä artikkelien ongelmana siis oli, että ne eivät genetiikan sijaan käsitelleetkään rotuoppia.

Ehkä se onkin geneetikkojen vika. Ne eivät ole tutkineet tarpeeksi afrikkalaisuusgeeniä sinun ja Toopen esittämästä tieteellisestä kritiikistä huolimatta.

Mielenkiintoinen sinänsä Kopekin ajatus, etä jo ripaus afrikkalaista verta tuottaa perimän, joka ohjaa kouluttamattomuuteen. Hmm. Se siis tekee tyhjäksi ne kaikki ei-afrikkalaiset geenit, joita tuon ripauksen ohessa on valtaosa. Jopas on tujua kamaa. Kun siis ihmisen simpanssinkin geenistö on 95-prosenttisesti samaa, niin aika vähäiseksi täytyy jäädä niiden afrikkageenien osuus sen ihmisen perimässä, jossa sitä on vain "ripaus". Voidaan ehkä jopa tulkita, että ihmisen älykkyyden ja kyvykkyyden määrä riippuu vain hänen "afrikkalaisgeeniensä" määrästä. Muiden geenien vaikutus näihin on olematon.

PS. Huijasin. Ihmisen ja simpanssin geenit eroavat vain 1,23 % toisistaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 23:37:14
HS voisi journalistiarmeijallaan tutkia vaikka sitä, miten eri roturyhmät ovat menestyneet eri yhteiskunnissa? Tuossa olisi mielenkiintoinen sosiologinen/antropologinen tutkimusaihe. Mutta eiväthän he tuollaiseen kysymykseen tartu, koska PC...

Miksei tällaisten tutkimusten pohjalla pitäisi olla todellista geeniperimän tutkimista ja näiden "rotujen" määrittelyä todellisten ja havaittujen geenierojen pohjalta. Nythän tilanne on se, että vaikkapa nämä USA:n roturyhmät määritellään sosiologisesti ja ihmisen oman identifikaation perusteella. Tai silkkojen ulkonäköpiirteiden pohjalta ilman tarkempaa tietoa niiden taustalla olevasta genotyypistä. Eikös oikea tieteellinen tutkimuksen malli pitäisi olla genomin tutkiminen ja sen pohjalle rakennettu rotumääritelmä? Se taas näyttäisi geeniperimätietojen perusteella johtavan päätelmään, että mustaihoinen (tai sellaiseksi identifioituvien porukka) koostuu useammasta afrikkalaisesta rodusta. USA:ssa nämä jo orjia mantereelle tuotaessa sekoitettiin keskenään (ja jatkettiin sekoittumista valkoisiin vielä pitkään), joten käytännössä koko amerikkalainen musta väestö on jo täysin eri rotujen sekoitusta. Siellä tuskin on enää olemassa minkään afrikkalaisen "rodun" edustajia sen väestön joukossa, jonka esi-isät ovat orjakaupassa manterelle tuotuja afrikkalaisia.

Oma "politiikkasi" taitaa vain asettua tällaisen tarkemman geenianalyysin esteeksi. Eihän se nyt sovi, että ne "mustat" eivät oliskaan yksi joukko, josta voisi laukoa yleistäviä väittämiä. Liian hankalaa, ei tarjoa sopivaa pohjaa valkoisen rodun ylemmyysjulistuksille. Unohdetaan siis geenien tutkiminen ja katsotaan vain fenotyyppiä ja sosiologista sijoittumista. Niiden pohjalta voi sitten esittää väitteitä geeneistä - joita ei pidä kuitenkaan tarkemmin erehtyä tutkimaan.

Toope

#854
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 04, 2020, 14:44:35
PS. Huijasin. Ihmisen ja simpanssin geenit eroavat vain 1,23 % toisistaan.
Ihmisen ja rotankin genomit sinänsä eroavat varsin vähän, mutta kyvyt paljon.
Genomin prosentuaalinen ero ei ehkä ratkaise, geenien sisältö enemmänkin? Tietyt geenit, jotka mahdollistivat puhekyvyn, esim..
Kuten sanoin ihmisryhmien genomeissa on eroja, emme ole aivan samanlaisia. Samanveroisia toki.

Safiiri:
LainaaOma "politiikkasi" taitaa vain asettua tällaisen tarkemman geenianalyysin esteeksi. Eihän se nyt sovi, että ne "mustat" eivät oliskaan yksi joukko, josta voisi laukoa yleistäviä väittämiä. Liian hankalaa, ei tarjoa sopivaa pohjaa valkoisen rodun ylemmyysjulistuksille. Unohdetaan siis geenien tutkiminen ja katsotaan vain fenotyyppiä ja sosiologista sijoittumista. Niiden pohjalta voi sitten esittää väitteitä geeneistä - joita ei pidä kuitenkaan tarkemmin erehtyä tutkimaan.

En kiistä mitenkään kulttuurisia tms. vaikutuksia. Olen usein sanonut sitä, ettei äly yksistään ratkaise, kulttuureissakin on eroja.
Jos USA:ssa itä-aasialaisten kulttuuri panostaa koulutukseen juutalaisten tavoin, mutta afroamerikkalainen kulttuuri pitää esikuvina räppäreitä, parittajia ja ho-naisia, minkä ryhmän kuvittelet menestyvän? Kulttuureissa kun on eroja! Mustien pahin ongelma on haitallinen kulttuurinsa.

Juutalaiset ja itä-aasialaiset ja valkoisetkin arvostavat koulutusta. Mustat usein jotain mediakulttuuria tai urheilua. Mutta oma valinta... 8)