Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Laika]

En silti näe tossa mitään sellaista, että irakilaiset olis geneettisesti sellaista ainesta, että ne jotenkin poikkeais esim virolaisista ja olis just tämän takia rikollisempia.

Ajatus rikollisista oman elämänsä seppinä täytyykin suhteuttaa laajempaan käsitykseen köyhyydestä yhteiskunnan välttämättömänä ominaisuutena. Tarkemmin sanottuna ajatus siitä, että köyhyys olisi jotenkin torjuttava ilmiö yhteiskunnissa, syntyi vasta uudella ajalla. Keskiajalla ei vallinnut käsitystä yhteiskunnallisesta muutoksesta ylipäätään, vaan säädetty järjestys ajateltiin ikuiseksi. Siinä mielessä Toopen ja kumppaneiden ajattelu on, varsin kirjaimellisesti, keskiaikaista.

Tässäkin kysymyksen varjoon jää herkästi itse premissi, joka on poliittisten käsitysten takana. Foucault kirjoittaessaan rikollisuuden historiasta käsitteli nimenomaan poliittista kamppailua rankaisemisen ja kasvattamisen välillä: erilaisten rikosseuraamuslaitosten sisällä käytiin kauan kamppailua siitä, mikä niiden varsinainen tehtävä olisi. Köyhyys periaatteessa voitiin nähdä myös eräänlaisena rikoksena, minkä seurauksena Suomessakin varhaisempina aikoina otettiin kiinni ja vangittiin ihmisiä epäiltynä irtolaisuudesta.

Kun näille ajatuksille annetaan jalansijaa politiikassa, voi kehitys ennen pitkää kääntyä päinvastaiseksi. Kansalaisoikeuksia ei enää oteta kulttuurisessa ilmapiirissä annettuina, jolloin kanssaihmiset vähitellen tottuvat vähävaraisten pidätyksiin ja instituutioihin, joiden piirissä heitä käsitellään ongelmien syinä niiden seurausten sijaan.

Tälle ajattelulle looginen päätepiste on, ettei älykkyyttä varsinaisesti tarvitse enää mitata, koska se voidaan päätellä ihmisen varallisuus- ja sosiaalisesta asemasta. Samoin on rikollisuuden laita. Vastavuoroisesti syntyperä määrää tällöin yksilöt suoraan tuleviin sijoituspaikkoihinsa joko eliittiä uusintavissa koulutusohjelmissa tai rahvaan sikaloissa. Humen giljotiinista kyseisessä ajattelussa ei ole tietoakaan, mutta se ei estä sotkemasta subjektiivista taikauskoa tieteelliseksi uskottuun totuuteen. Ominaista kuvatulle yhteiskunnalle on pikemminkin, että ajan oloon plebeijit taipuvat uskomaan yhtälailla paikkansa olevan tähdissä säädetty. Poliittista ongelmaa ei tällöin muodosta niinkään taikausko kuin täydellinen tietoisuuden puuttuminen sen olemassaolosta. Silti -tiedämme yhteiskuntia, joiden koko sosiaalinen järjestys on rakennettu kyseiselle ajattelulle. Helppo esimerkki on Intia, koska Intiassa kastilaitos kytkeytyy sekä yksilöiden ajatteluun että uskonnolliseen traditioon. Nuo kaksi kytkeytyvät erottamattomasti yhteen ja muodostavat kulttuurisen käytännön.

[Toope]

En pidä apartheidista, tai muistakaan suosimissysteemeistä. Kun tuo korkki avataan, tuuli tulee voimakkaasti ulos, kuten kreikkalaiset tiesivät...
Ainahan meillä jotain suosimisjärjestelmiä on, mutta ei niistä pidä tehdä normaalia. Olkoot poikkeuksia.
Eri ryhmien suosiminen (hyvää tarkoittaen) on vaarallinen juttu... Se voi olla tie yhteiskuntaan, jossa sinua arvioidaan syntyperäsi perusteella.

Älkää ajako liikaa sitä hyvää tarkoitusta.

[Kopek]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

[safiiri]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Siis - perimä selittää älykkyydestä suuren osa silloin, jos ympäristötekijöissä ei ole tekijöitä, jotka estävät geneettisen potentiaalin ilmentymistä. Mutta jos loistokkain geenein varustettua lasta ei ravita riittävästi, eikä ympäristö tarjoa älyn kehittymiselle suotuisia ärsykkeitä, ei se geneettinen älykkyyspotentiaali koskaan toteudu älykkyytenä. Suomessa elintasoerot ovat edelleen verrattain pieniä ja mm. peruskoulu tarjoaa antiaan tasaisesti kaikille.

[-:)lauri]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Rikaiden ja köyhien lasten välillä on Suomessakin systemaattisia eroja. Tosin pienemmät kuin jenkeissä, jossa elintasoerot ovat vieläkin suurempia kuin meillä. Asia on sulle selitetty tutkimusviittein kuinka elintaso vaikuttaa tuloksiin ties kuinka monta kertaa, mutta niinpä vain oppi ei ota tarttuakseen.

[Karikko]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Ravinto on varmaan osatekijä. Tunnetaanhan moniakin ravinnon yksipuolisuuden aiheuttamia heikkouksia (aivojen toiminnoissakin) .

Yleensäkin oletuksena ihmisten aivojen kehityksessä pidetään korkealaatuisen proteiinien ja muiden ravinteiden riittävää saantia.
Rikkaushan ei sitä suoranaisesti takaa, pelkällä sämpylöiden syömisellä ja suklaan mutustamisella ei ole ravointotieteen mukaista tasapainoa.

Ihmiskuntahan on syönyt luonnosta paljon muita eläimiä mammuteista alkaen, ennenkuin on isommassa määrin opetellut viljelemään maata ja  kasvattamaan karjaa leivänpäällisiksi.

[Kopek]

Martti Niemen väitöskirjassa "Lapsen ominaisuudet, perheen resurssit ja vanhempi-lapsisuhde lapsen kehityksen ennustajana : pitkäaikaistutkimus varhaislapsuudesta kouluikään" tutkitaan kasvuolosuhteiden vaikutusta lasten älykkyyteen ja menestymiseen.

Niemi käyttää henkilö-resurssi-suhdemallia (H-R-S -malli), joissa erilaisten tekijöiden vaikutusta kehittyvän lapsen kykyihin selvitetään. Ennustemuuttujia ovat mm. seuraavat:

1: Sukupuoli

2: Lapsen pers. piirteet
Sos. aktiivisuus
Miellyttävyys
Nopea reagointi

3: Perheen resurssit
Isän peruskoulutus
Äidin peruskoulutus
Sisarusten lkm
Työttömyys

4: Vanhempi-lapsisuhde
Isän auktoritatiivisuus
Isän autoritaarisuus
Äidin auktoritatiivisuus
Äidin autoritaarisuus

Kognitiivisina valmiuksina mitattiin viiden vuoden iässä WISC:n kielellistä älykkyyttä, suoritusälykkyyttä ja kokonaisälykkyysosamäärää.

Tutkimuksessa kävi ilmi mm. seuraavaa:

Kaikki muuttujat käsittävä malli selitti 22 % kielellisen osan, 16 % suoritusosan ja 22 % kokonaisälykkyyden vaihtelusta. Mallin askeleista perheen resurssit selittivät 17 % kielellisen älykkyyden ja 13 % kokonaisälykkyysosamäärän varianssista.

Tutkija vastaa kysymykseen, miksi nimenomaan viisivuotiaiden kognitiiviset kyvyt olivat kiinnostuksen kohteena:

Useat pitkittäistutkimukset tukevat näkemystä, että varhaiset persoonallisuuden, aggressiivisuuden ja kognitiivisen kyvykkyyden piirteet ennustavat aikuisuuden sosioekonomisen statuksen tekijöitä kuten tuloja, ammatillista asemaa ja työttömyyttä. Esimerkiksi heikko koulutustaso, puutteelliset lukutaidot, alhainen älykkyysosamäärä ja vähäiset perheen resurssit lisäsivät nuorten työttömyyden riskiä (Caspi, Moffit, Wrght, & Silva, 1998); alhainen älykkyysosamäärä 5-vuotiaana ennusti matalia tuloja, heikkoa koulutustasoa ja rikollisuutta aikuisena (Feinstein & Brynner, 2004).

Tutkimuksessa selvitettiin myös kolmevuotiaiden ja kouluikäisten taitoja. Yksi tulos on mielenkiintoinen. Siinä verrataan ominaisuuksia kolmevuotiaana ja viisivuotiaana.

Mitä paremmat kommunikaatiovalmiudet lapsella olivat, sitä parempi hänen kielellinen ja kokonaisälykkyytensä viisivuotiaana oli.

Kokonaismotoriikan valmiuksien suhde kokonaisälykkyyteen oli käänteinen: hyvä kokonaismotoriikka kolmivuotiaana ennusti heikkoa kokonaisälykkyyttä viisivuotiaana.

Suuri osa tutkimuksesta käsittelee sitä, miten nuorempana tehdyt havainnot ennustavat vanhempana tehtyjä. Eli kansankielellä ilmaistuna, jos olet fiksu nelivuotiaana, olet sitä todennäköisesti myös viisivuotiaana.

Tutkimuksen johtopäätös on se, että eroja ihmisten välillä näkyy jo kolmevuotiaana, ja nämä erot ennustavat menestymistä paitsi koulussa, myös myöhemmässä elämässä:

Selviä spesifejä laajenevia kehityslinjoja on havaittavissa kolmivuotiaan valmiuksista myöhempään kognitiiviseen kehitykseen. Esimerkiksi lapsella, jolla oli kolmivuotiaana hyvät kommunikaatiotaidot, oli hyvät kielelliset valmiudet nelivuotiaana. Lapsen hyvät kommunikaatiotaidot kolmivuotiaana ja kielelliset valmiudet nelivuotiaana olivat keskeisiä viisivuotiaan kielellisen älykkyyden ja suoritusälykkyyden selittäjiä. Edelleen lapset, joilla oli hyvä kielellinen ja suoritusälykkyys viisivuotiaana, hallitsivat hyvin peruskäsitteet ja heillä oli hyvät motoriset, lukemis- ja puhevalmiudet esikouluiässä, jotka taas ennustivat myöhempää kognitiivista kehitystä aina koulusuoriutumiseen saakka.

Niemi esittää väitöskirjansa alkuosassa aiheesta olevaa tutkimustietoa, jonka mukaan....

Saman ominaisuuden perinnöllisyys voi vaihdella ajankohdasta ja tilanteesta toiseen. Perinnöllisyys on aina perinnöllisyyttä jossain ympäristössä (Jokela, 2005). Köyhissä perheissä lasten älykkyysosamäärän varianssista 60 % selittyi ympäristötekijöillä ja geenien myötävaikutus oli lähes nolla (Turkheimer, Haley, Waldron, D'Onofrio, & Gottesman, 2003). Varakkaissa perheissä tulos oli lähes päinvastainen: lasten älykkyysosamäärän selittyi perinnöllisyydellä, eikä perheympäristöllä ollut juurikaan vaikutusta. Selityksenä on, että köyhä ja puutteellinen ympäristö ei tarjoa riittävän hyviä mahdollisuuksia, jotta lapset voisivat saavuttaa geneettiset potentiaalinsa. Sen sijaan varakkaat perheet tarjoavat virikkeiden kannalta optimaalisen ympäristön.

Viimeksi esitettyä havaintoa tukevat myös arkipäivän havainnot, joita varmaan jokainen on tehnyt. Rikkaissa perheissä tyhmemmätkin lapset piiskataan koulukirjojen ääreen pänttäämään ja painostetaan jatko-opintoihin, mutta köyhemmissä perheissä ei jakseta tai viitsitä näin tehdä. Niinpä köyhien perheiden lapsista osa jää kykyihinsä nähden alikoulutetuiksi. Rikkaissa perheissä ja suvuissa puolestaan taitaa olla henkilöitä, joilla on liiankin korkea koulutus todellisiin kykyihinsä nähden.

Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[-:)lauri]

Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

[kertsi]

Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Koska tuo kyseinen väitöskirja ei edes etsinyt eroja kansanryhmien - ainakaan eri etnisten ryhmien - välillä saatikka näiden erojen selityksiä (käytettäväksi esim. rasistiseen kansanryhmiä vastaan kiihotukseen), miten se olisi sellaisia voinut edes periaatteessa löytää? Sellaista, mitä ei tutkita ja etsitä, harvemmin löydetään.

Tiivistelmä kertoo:
Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, miten lapsen ominaisuudet ja
saavutetut valmiudet, perheen voimavarat sekä vanhempi-lapsisuhde ennustavat
lapsen kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia valmiuksia varhaislapsuudesta
kouluikään.

[Kopek]

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.

[Karikko]

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.

Jos tarkemmin "harkitaan" niin eikö ne hankitut ominaisuudet useinkin periydy geneettisen koodin kautta.

Jos isä opettelee kiinan kieltä, niin tuskin se suoranaisesti opettaa lasta sitä ymmärtämään, mutta voinee vaikuttaa sat- tuman kautta jälkipolvien tulevaan sat-tumaan.

Periytyviä ominaisuuksia on varmaan jo sekin, että yleensä kehitytään. (onhan ne silloin pitänyt hankkia jotenkin) Ruokakin muokkaa syöjäänsä, kuten kilpailuyhteiskunta varmaan eläjäänsä.

Periytyminen ei kuitenkaan ole  ehkä kovin suoraviivaista samaan tahtiin, kuin luonnovaraisilla eläimillä, joilla ei ole vaihtoehtoa eloonjäämisen suhteen.

[safiiri]

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.

Eivät ole geneettisen erot poistettavissa "epigeneettisellä säädöllä". Eivätkä epigeneettisesti periytyneet erot ole poistettavissa ympäristöön vaikuttamalla. Jännää, miten vaikeaa sun on ymmärtää, että on monia vaikuttavia asioita: geeniperimä, epigenetiikka ja ympäristötekijät. Ne nyt vain KAIKKI ovat vaikuttamassa. Eikä edes ole mitään syytä, miksi niistä pitäisi valita vain yksi.

Mutta se on syytä tajuta, että geneettinen potentiaali AINA vaatii myös suotuisat olosuhteet / ympäristön kehittyäkseen "huippuunsa". Ei tää silleen mee, että neron geeneillä kasvaa neroksi, vaikka tynnyrissä pelkkää silliä syöden.

[-:)lauri]

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.

Eivät kaikki elämän aikana hankitut "ominaisuudet" tietenkään periydy, vaan ainostaan sellaiset, jotka muokkaavat sukusolujen perintöainesta. Kaikki muutokset perimässä tai sen ilmenemisessä eivät tätä tee.

Epigenetiikka tässä sukusolujen kontekstissa määrää sen, mitkä tiedot geeneistä valitaan yksilön solujen rakennuspalikoiksi. 5-vuotiaan epigenetiikkaa on aika hankala kokonaan nollata, sillä se edelyttäisi kaiketi koko elimistön korvaamista jollain "nolla-epigenetiikalla" valmistetulla versiolla kyseisen 5-vuotiaan elimistöstä.

Analogia: Jos olemme ryhtyneet valmistamaan leipää reseptillä, jossa on ehdotettu käytettävän vehnäjauhoja, en täysin ehkä ymmärrä, mitä tarkoittaa reseptin nollaaminen tässä yhteydessä. Ainakin taikinasta vehnäjauhojen korvaaminen kesken kaiken ruisjauhoilla tuntuisi aika hankalalta tai ainakin aikaavievältä puuhalta. Eli epigenetiikan nollaaminen 5-vuotiaalta tuskin on mahdollista ainakaan vielä meidän elinaikanamme tai että se ainakaan onnistuisi riittävän nopeasti, että 5-vuotiaalla voitaisiin tehdä "nollatulla" epigenetiikalla tutkimuksia.

Mutta kyllä tuon epigenetiikan merkityksen älykkyydessä voi mielestäni päätelläkin olemassaolevista tiedosta.
1. Geneettistä tai älyllistä vaihtelua on usein enempi kansanryhmien sisällä kuin niiden välillä.
2. Kansanryhmien älykkäimmät ovat usein lähempää sukua oman kansanryhmänsä typerille jäsenille kuin toisten kansanryhmien älykkäimmille.
3. Ei pystytä kovinkaan tarkasti ennustamaan vanhempien mensaälykkyyden perusteella, keille vanhemmille syntyy seuraava mensan jäsen, joskin vanhempien kognitiivisista valmiuksista (ja ympäristötekijöistä ja elintavoista) voidaankin jokin nollaa parempi ennuste antaa.

[Toope]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Siis - perimä selittää älykkyydestä suuren osa silloin, jos ympäristötekijöissä ei ole tekijöitä, jotka estävät geneettisen potentiaalin ilmentymistä. Mutta jos loistokkain geenein varustettua lasta ei ravita riittävästi, eikä ympäristö tarjoa älyn kehittymiselle suotuisia ärsykkeitä, ei se geneettinen älykkyyspotentiaali koskaan toteudu älykkyytenä. Suomessa elintasoerot ovat edelleen verrattain pieniä ja mm. peruskoulu tarjoaa antiaan tasaisesti kaikille.

Vihreät syöttävät lapsille vain kasvisravintoa, joten eivät kasva yhtä älykkäiksi, koska aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa?

[Toope]

Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Rikaiden ja köyhien lasten välillä on Suomessakin systemaattisia eroja. Tosin pienemmät kuin jenkeissä, jossa elintasoerot ovat vieläkin suurempia kuin meillä. Asia on sulle selitetty tutkimusviittein kuinka elintaso vaikuttaa tuloksiin ties kuinka monta kertaa, mutta niinpä vain oppi ei ota tarttuakseen.

Luokka ratkaisee. Hyvinvoivat vanhemmat ruokkivat lapsiaan paremmin.
Genetiikka ratkaisee osin, koska lapsilla on taipumusta seurata vanhempiaan.
Se selittää toki vain osan, koska kasvatus on tärkeää. Älä kouluta lastasi lähiögangsteriksi, vaan valvo heidän koulunkäyntiään.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de62d04f-5961-4eb2-9766-fa4571fdf238