Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa

[Lognessa]

Just, nyt se vihreä punkee jo mullan läpi. Edelleenkään en ymmärrä mukulan kasvatuksesta, mutta google rauhoitteli, että yksi helpoimmista kasvatettavista. Mennään näillä.

[Amore]

Tutustuin tässä perunalajikkeisiin ja löysin jännän uuden kasvatusmenetelmän, joka tosin on vielä kehittelyvaiheessa. Jännän näköisiä nämä valkopartaiset ilmaviljelyperunat. Jonkun lajikkeen voisi nimetä Väinämöiseksi.

https://aromilehti.fi/artikkelit/ilmaviljelty-peruna-tulevaisuuden-arkea-vai-silkkaa-utopiaa/

[Hippi]

^Valon epääminen taltuttaa kaikkinaisen kasvun. Laita jotain kariketta (tai soraa tai lautoja) päälle?

Hämmästyttävä elinvoima niissä kurtturuusuissa on. Vuorokaudessa saattaa johonkin tynkään tulla uudet versot, vaikka olen työkalulla vahingoittanut tyngän pintaa ja myös maan sisässä olevaa juurta, jos en ole saanut kiskottua sitä maasta. Noista maan sisässä olevista juurakoista pukkaa uutta versioa, vaikka kyseiseen kohtaan ei aurinko paista eikä kuu kumota. Noista kuin tyhjästä ilmestyvistä versoista olen löytänyt niitä maan pinnan suuntaisesti kulkevia juurakoita ja kiskonut niitä ylös sitä mukaa, kun niitä on löytynyt.

En oikein usko, että nuo valon voimalla kasvaa, vaan pelkkää ilkeyttään

Aikanaan minulla oli yksi juoru (kasvi nimeltä juoru), joka myös oli hyvin sitkeähenkinen kuten juoruilla on tapana. Kasvi oli iso ja aika ränsistynyt, joten olin siitä parhaat latvat ottanut pistokkaiksi ja tökännyt multaan. Noinhan sitä juorua freesataan hyvin yksinkertaisesti ja hyvällä menestyksellä. Emokasvi oli tarttunut tiukasti kiinni ruukkuun enkä saanut sitä mitenkään siitä irti. Revin kasvista kaikki maanpäälliset osat pois ja laitoin ruukun roskakaapin perukoille kuivumaan. Ajattelin, että kuivuessaan multapaakku kutistuu niin, että sen saa kopsautettua helposti irti. Unohdin asian pitkäksi aikaa, kunnes sitten jotain muuta etsiessäni törmäsin ruukkuun. Siihen oli kaapin pimeydessä ilmestynyt tomerat pienet versot jokaiseen varrentynkään. No, olihan sitä kaappia avattu tietysti aika usein, mutta ei sinne kaapin perälle kyllä suuremmin valoa siunaantunut.

[MrKAT]

Retiisini alkavat punaisina palleroina kiillellä mutta vielä maltan kasvattaa päivän tai pari.  Istutin siemenet 24 päivää sitten. Valitettavasti joidenkin lehdissä alkaa olla vaaleutta tai laikkuja. Kastelenko liikaa vai liian vähän?
  Huolestuttavasti - ja arvattavasti - hernekeppejä oli mahdoton työntää kuivaan kovaan maahan. Rautakangella, varrellakin, tuli liian paksuja. Lopulta hain käsiporan ja poranterän, jolla porasin maahan reikiä. Tämä ei ole hyvä merkki että pitää porata maahan reiät kuin puuhun!

[Hayabusa]

^Hernemaata kannattaisi silloin tällöin möyhentää. Vesikin pääsisi paremmin maahan. Esimerkiksi lempikaupastasi löytyy sopivia työvälineitä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/gardena-combisystem-puutarhakuokka

Säästyy poranterätkin puuhommiin. 

[urogallus]

Poranterien käyttö puutarhassa on kyllä melkoinen innovaatio...

Suurin mökin omenapuistani kukki komeasti tänä keväänä. Sen kaksi kaveria eivät vielä kukkineet lainkaan, mikä sai minut pohtimaan muumimukimenetelmän käyttöä sadon saamiseksi. Kuitenkin näyttäisi siltä, että aika moni, ehkäpä parisenkymmentä, kukkaa on kehittymässä hedelmiksi. Lähimmät omenapuut lienevät vähintäänkin 200 metrin umpimetsätaipaleen takana, mutta ilmeisesti pörriäiset tosiaan tykkäävät omenapuun kukkien medestä.

[kertsi]

Eikös tuulikin hyvällä tsägällä pölytä omenankukkia? (Kova tuuli haittaa kyllä pörriäisten lentoa toisaalta.)

[urogallus]

Eikös tuulikin hyvällä tsägällä pölytä omenankukkia?

Todella hyvällä tsägällä ehkä. Mutta ei täällä, kun välissä on tosiaan se 200 metriä tiheää umpimetsää.

Omenapuu kai saattaa joskus pölyttää itsensä, mutta se on harvinaista. Syytän kimalaisia!

[Hippi]

Tyhmyydestä sakotetaan. En tullut aikanaan selvittäneeksi, mikä kasvi oli kyseessä ja annoin sen kasvaa rauhassa pihamme eräässä kolkassa. Kukat ovat valkoiset ja ihan kivan näköiset. Nyt muutaman vuoden aikana tuota "valkoista ja ihan kivan näköistä" on levinnyt pitkin pihaa ja monivuotisten istutusten joukkoon ja nyt vasta tajusin sitten, että se on joku rikkaruoho.

Googlen kuvahaulla selvittelin sitä, ja näyttää olevan vuohenputkea



Se sitten onkin vähintään yhtä hankala hävitettävä kuin kurtturuusu. Tämän kesän osalta torjunta on jo jokseenkin mahdotonta ja tänään kiskoin kukkivia kasveja maasta sen minkä sain. Osasta lähti juurtakin mukana, mutta tuo tuppaa katkeamaan niin helposti, että ei sitä helposti juurineen saa. Pienikin pala maahan jäänyttä juurta kasvattaa iloisesti uuden yksilön. Mutta pakko noita on hävittää, kun ne muuten valloittaa kaikki istutukset.

https://teeitse.com/puutarha/kasvit/rikkakasvit/3-tapaa-torjua-vuohenjuuri
Vuohenputki on sitkeä rikkakasvi. Se leviää maan sisällä juurirönsyjensä avulla ja sen siemenet kulkeutuvat tuulen mukana laajalle alueelle. Vuohenputken hävittämiseen tarvitaan kärsivällisyyttä.


Aiemmin parina vuonna olen kiskonut jotain ohdakkeen tapaista juurineen pihastamme ja se on talttunut aika hyvin ja oikeastaan vain yhdellä alueella sitä enää puskee pintaan. En tarkemmin tiedä mikä kasvi on kyseessä. Siinä on sinivioletit kukat ja sen lehdet on piikikkäät ja taisi varressakin olla piikkiä. Tuo on ikävä kasvi, sillä se kasvattaa versoja lasten leikkialueella ihan pelkässä hiekassakin. Siihen ei ole varmaan kovin kiva astua paljaalla pienellä jalalla. Siksi senkin torjunta on tarpeen.

[MrKAT]

^Hernemaata kannattaisi silloin tällöin möyhentää. Vesikin pääsisi paremmin maahan. Esimerkiksi lempikaupastasi löytyy sopivia työvälineitä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/gardena-combisystem-puutarhakuokka

Säästyy poranterätkin puuhommiin. 

Minulla on jo tuota parempi piikkihara. Se poranterä oli niin ruosteessa että arvelin sen parantuvan ruostetaudistaan puutarhassa. 
  Viime viikon rankkasateen jälkeen rikkaruohot alkoi kasvaa kuin tyhjästä ja paremmin kuin hyötykasvini. Salaattina
otin lisukkeeksi jauhosavikkaa. Ihan hyvältä maistui. (Googlaten liian suurilla määrillä myrkyllistä oksaalihapon takia).
  Sukulaisen kanssa nyt todettiin että maa on liian kovettunut, savinen ja junttaantunut (traktorin alla) hyötykäyttöön (potut kyllä pärjää vielä). Sitä oli aikoinaan paranneltu suo- ja turvemaalla säännöllisesti, joka on nyt vuosiin jäänyt tekemättä.

Puutarhamaan kääntämättömässä etupäässä kasvaa nokkoset ym oikein muhevasti. Ts. siinä olisi uutta multaa ja uuden puutarhan paikka. Siihen ei vain traktorin vehkeet ylety. Nokkosistakin saisi muuten ruokaa mutta kuulin että keittämällä kattilassa siitä tulee sitkeää lössöä litkua? Sukulainen leikkasi siitä itselleen kuivattavaksi leivonnaislisää.

[safiiri]

Tyhmyydestä sakotetaan. En tullut aikanaan selvittäneeksi, mikä kasvi oli kyseessä ja annoin sen kasvaa rauhassa pihamme eräässä kolkassa. Kukat ovat valkoiset ja ihan kivan näköiset. Nyt muutaman vuoden aikana tuota "valkoista ja ihan kivan näköistä" on levinnyt pitkin pihaa ja monivuotisten istutusten joukkoon ja nyt vasta tajusin sitten, että se on joku rikkaruoho.

Googlen kuvahaulla selvittelin sitä, ja näyttää olevan vuohenputkea



Se sitten onkin vähintään yhtä hankala hävitettävä kuin kurtturuusu. Tämän kesän osalta torjunta on jo jokseenkin mahdotonta ja tänään kiskoin kukkivia kasveja maasta sen minkä sain. Osasta lähti juurtakin mukana, mutta tuo tuppaa katkeamaan niin helposti, että ei sitä helposti juurineen saa. Pienikin pala maahan jäänyttä juurta kasvattaa iloisesti uuden yksilön. Mutta pakko noita on hävittää, kun ne muuten valloittaa kaikki istutukset.

https://teeitse.com/puutarha/kasvit/rikkakasvit/3-tapaa-torjua-vuohenjuuri
Vuohenputki on sitkeä rikkakasvi. Se leviää maan sisällä juurirönsyjensä avulla ja sen siemenet kulkeutuvat tuulen mukana laajalle alueelle. Vuohenputken hävittämiseen tarvitaan kärsivällisyyttä.


Aiemmin parina vuonna olen kiskonut jotain ohdakkeen tapaista juurineen pihastamme ja se on talttunut aika hyvin ja oikeastaan vain yhdellä alueella sitä enää puskee pintaan. En tarkemmin tiedä mikä kasvi on kyseessä. Siinä on sinivioletit kukat ja sen lehdet on piikikkäät ja taisi varressakin olla piikkiä. Tuo on ikävä kasvi, sillä se kasvattaa versoja lasten leikkialueella ihan pelkässä hiekassakin. Siihen ei ole varmaan kovin kiva astua paljaalla pienellä jalalla. Siksi senkin torjunta on tarpeen.

Olen kuullut vuohenputken hävittämisestä ohjeen, jonka mukaan juurineen repiminen ei oikeastaan kannata. JOkaisesta juurenpalasesta nimittäin kasvaa uusi kasvi, joten repiminen toimii kasvin lisäämisenä. Sen sijaan pitäisi yrittää katkoa kasvustot sellaiseen aikaan, että kasvi on laittanut elinvoimansa sopivasti kasvamiseen, mutta ei vielä ole ehtinyt sitä siitä itseensä kerätä. Tätä kärsivällisesti toistaen saattaa saada kasvin heikkenemään ja lopulta häviämään. Vuohenputkella tämä kompensaatiopiste on 3 -5 lehtisenä.

Vuohenputki lisääntyy maavarsiensa avulla > niiden katkominen repimällä ja maata kääntämällä on kuin juuripistokkaiden istuttamista. Vuohenputki on monivuotinen > hävittäminen kestää helposti 2 vuotta, että se ehtii käyttää juuriensa ravintovarastot loppuun. Vuohenputki lisääntyy siementämällä > sen kukkiminen tuottaa maahan tukevan siemenvarannon, josta kasvaa jälleen uusia kasveja. Pienet siementaimet olisi hyvä kitkeä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennen kuin ne ehtivät kasvattaa vahvat juuret.

Itse olen pieneltä rajatulta alueelta saanut vuohenputken hävitettyä joskus, mutta laaja istustusalue, jota ei halua vetää kokonaan nurin, eikä kokonaan kääntää, vaihtaa kasvualustaa ja tehdä istutuksia uudelleen onkin sitten inasen hankalampi tapaus. Tässä kannattanee harkita sitä "valitse taistelusi" -taktiikkaa ja miettiä, josko vuohenputki sittenkin voi olla osa maisemaa.

[Hippi]

^
Juuri noinhan siinä viestissäni olevassa linkissä selitettiin tuota sitkeän kasvin elinkaarta. Jopa varotettiin, että vaikka sen maan kaivaisi ylös, niin sitä ei pitäisi käyttää samana vuonna uudelleen muuta kuin erittäin tarkoin siivilöitynä, että juuten palat saa pois. Tuollaiseen operaatioon taas taloyhtiön pihassa en ryhdy, vaan yritän tuota tukahduttamista. Nyt olen selvillä, millaiset versot pitää saksia jo pienenä, joten eikähän se muutamassa vuodessa ole hoidettu. Tosin, kasvihan leviää tuulen mukana lähitienoilta, joten jonkinlainen ikuisuusprojektihan tuo on.

[safiiri]

^
Juuri noinhan siinä viestissäni olevassa linkissä selitettiin tuota sitkeän kasvin elinkaarta. Jopa varotettiin, että vaikka sen maan kaivaisi ylös, niin sitä ei pitäisi käyttää samana vuonna uudelleen muuta kuin erittäin tarkoin siivilöitynä, että juuten palat saa pois. Tuollaiseen operaatioon taas taloyhtiön pihassa en ryhdy, vaan yritän tuota tukahduttamista. Nyt olen selvillä, millaiset versot pitää saksia jo pienenä, joten eikähän se muutamassa vuodessa ole hoidettu. Tosin, kasvihan leviää tuulen mukana lähitienoilta, joten jonkinlainen ikuisuusprojektihan tuo on.

Jos joku kasvupaikka on otollinen vuohenputkelle, niin kyllä se sinne ihan takuulla tiensä myös löytää - niin yleinen rikkakasvi se on. Laiska tosin vain päättää pitää sitä viehättävänä luonnonkukkana. Vuohenputki on nuorena myös hyvä villikasvis eli syötävää. Tarkkana kyllä pitää olla tunnistamisessa, sillä eri putkikasvit muistuttavat toisiaan erehdyttävävästi, mutta eivät ollenkaan kaikki sovellu salaattiin pistettäväksi.

[Lognessa]

Laitoin purjon maljakkoon, kun ei mahtunut jääkaappiin. Maljakon pohjalle vähän vettä. Purjohan siinä innostui kasvaamaan pituutta. Kerran kuorinut varresta uloimman kerroksen pois, kun alkoi olla löysä ja eloton.
Ja nythän tuli vielä tuplayllätys kun komeudessa on nuppu. Mielenkiintoista nähdä millainen kukka purjosipulihyötykimpustani oikein tulee.

[MrKAT]

Laitoin multaa halkaistuihin maitopurkkeihin ja kylvin lehtisalaatinsiemeniä. Kastelin.
Nämä ovat sitten itämässä 15-20 asteessa hallimais-kellarimaisissa tiloissa.
Tämä kaikki koska muistelin että itäminen lakkaa/epäonnistuu yli 20 C ja nyt on siihen liian kovat helteet.