Maahanmuuttokeskustelu

[Melodious Oaf]

No niin, mutta silloin kun ei todellisuudessa tiedä niin ei kannata myöskään mutuilla esimerkiksi sen kussakin maassa käytetyn retoriikan suhteen, ja kannattaisi myös suhteuttaa varsinainen maahanmuutto jälleen kerran erotuksena pakolaisuudesta, turvapaikkahauista, siirtolaisuudesta ja niin edelleen.

"Kussakin maassa käytetty retoriikka" on aika hiton laaja käsite. Se kattaa sen, miten mediassa puhutaan, miten netissä keskustellaan, miten eri viranomaiset viestivät, minkälaista puhetta kuulee kampuksilla tai työpaikoilla ja niin pois päin. Osastahan tällaista on todella vaikea päästä perille ilman aika vahvoja siteitä maahan ja kulttuuriin.

Ei voi sanoa että olisin suorittanut tollasta vertailua mitenkään systemaattisesti, ja siinä kohtaa kun sanoin, että "siellä puhutaan maahanmuutosta positiivisesti" (tjsp) olin katsellut jotain lehtijuttuja ja viranomaisten (virastoja, ministeriöitä) tiedotusta maahanmuutosta etenkin Kanadassa ja vähän myös Uudessa-Seelannissa. 

Vertasin näkemääni vähän summamutikassa siihen, mikä on ollut Halla-ahon ja nyt Purran tyyli puhua maahanmuutosta, sekä toisaalta siihen, miten vastaavanlaista linjaa kannattavat ovat Suomessa sitä mieltä, että mediassa ja kulttuurissa yleisemminkin maahanmuuttoa käsitellään aivan liian suopeasti ja ikäviä asioita vältellen ja vähätellen.

En verrannut samanlaisia asioita keskenään, mutta olen ehkä eri mieltä siitä, että sellainen avoin kova rasismi joka on Uuden-Seelannin maahanmuuttopolitiikasta ja -lainsäädännöstä vähitellen haihtunut, olisi joku välttämätön välivaihe, minkä takia ei sais verrata esimerkiksi Purran retoriikkaa jonkun kiwin tai kanadalaisen vastaavaan tai todeta, ettei hyvin suunnitellun ja maan etua palvelevan maahanmuuttopolitiikan tarvitse näyttää yhtään siltä, miltä PS:n tekeminen tällä sektorilla näyttää.

Tästä huolimatta ostan sen pointin, että Suomessa ei ole läheskään vastaavanlaista maahanmuuton sääntelyn historiaa kuin on Kanadalla tai Uudella-Seelannilla ja Australialla. Mutta sitä suuremmalla syyllä on hyödyllistä katsoa, miten homma tällaisissa maissa toimii.

Australia hyväksyy vuodessa väkilukuunsa nähden enemmän pakolaisia kuin Uusi-Seelanti (luokkaa 12 000). Uuteen-Seelantiin taas saapuu vuosittain reilut tuhat kiintiöpakolaista. Turvapaikkahakemuksia tulee siihen päälle joku 700-1000 vuodessa, ja niistä on aika tasaiseen hyväksytty 30 prosenttia.

Australia taas lähettää nimenomaan laivoilla ja muutoin salakuljetettuina saapuvia siirtolaisia näille off-shore detention centreille. Tässä on taustalla vuonna 2001 valtaan nousseen Coalition-puolueen silloinen rajusti aiempaa tiukempi maahanmuuttopolitiikka. Jossain vaiheessa päätettiin että kaikki jotka yrittävät tulla maahan laivoilla ilman viisumia siirretään suoraan näille off-shore detention centreille. Siitä on kai myös joku periaatepäätös ettei näistä ihmisistä ketään tulla koskaan kotiuttamaan Australiaan. Uuden-Seelannin kanssa taas on ollut sellainen diili, että NZ ottaa vuodessa vastaan enintään 150 näillä leireillä olevaa mitä-nyt-sitten ovatkaan. Ainakin jossain vaiheessa tämän diilin uudelleen käyttöön ottaminen tyssäsi siihen, kun Australialla oli päätös että nämä ihmiset eivät voi koskaan astua jalallaankaan Australiaan, ja Uudessa-Seelannissa taas katsottiin, että se tekee näistä pakolaisista eri kastin väkeä Kiwi-landiassa kuin muut ja että näillä ehdoilla he eivät ota porukkaa vastaan.

Tässä oli taustalla norjalaisen Tampa-aluksen tapaus. Se toi pakolaisia Australiaan vuonna 2001. Poliitikot päättivät että heitä ei oteta ollenkaan maahan, ja sitä sitten arvottiin, mitä aluksen kanssa tehdään. Lopulta kun pelättiin humanitaarista kriisiä laivalla, Australian sotilaat ottivat aluksen haltuunsa ja porukka vietiin Nauru-saarelle.

Olen melkein varma, että tietosi diilistä aussien ja kiivien välillä liittyy tähän off-shore pakolaisia koskevaan vyyhteen ja sopimukseen:

Australia-New Zealand relations on refugees
Since Helen Clark welcomed refugees from the Tampa, New Zealand has been seen as a place where Australia might resettle asylum seekers who arrive by boat. This approach was formalised in an agreement between Julia Gillard and John Key in 2013 to allow up to 150 refugees from the Nauru and Manus detention centres to be relocated to New Zealand every year. With the 2013 Australian election of Tony Abbott the deal has remained on the table but has never been taken up by the Australian Liberal Party.[86] While many Australian refugee advocates have argued for New Zealand to bypass the Australian government and offer the deal directly to refugees in detention, the New Zealand government has made it clear that they are only interested in the deal as sanctioned by the Australian government.

En tiedä, mikä taika kiweillä on siinä, kun ovat onnistuneet pitämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrät niin pieninä. Suurin syy on varmasti maantiede, mutta mulla on tästä sellainen villi mutu, että saattaa olla pitkällä tähtäimellä parempi ratkaisu rakentaa maan etua palvelevaa maahamuuttopolitiikkaa niin, että taustalla on melko laaja konsensus tietyistä perusasioista ja että se kokonaisuus on oikeasti mietitty. Vertaan nyt tässä NZ:n maahanmuuttopolitiikkaa jatkumona Australiaan.

Australiassa oli vuonna 2001 kova machomeininki siinä, että nyt saatana rajat kiinni ja venepakolaisten tulo loppuu. Mutta sitten porukkaa lappasi kuitenkin ennätysmääriä maahan lentoteitse turisti- tai muulla viisumilla ja haki turvapaikkaa ihan vaan, koska sillä saa jonkun viisumin taas vähäksi aikaa.

En näe mitään syytä sille, miksi maahanmuuttopolitiikka ei voisi olla samaan aikaan tiukkaa ja kuitenkin toisaalta maahanmuuttoon sinänsä positiivisesti suhtautuvaa, jopa kannustavaa ja sellaista että pyritään kohtelemaan ihmisiä reilusti ja hyvin.

Bonuksena vielä tähän loppuun: NZ:n poliisilla on aivan helvetin näppärästi ja hyvin saatavilla rikoksiin liittyvää tietoa. Siellä on panostettu ehkä Suomea enemmän siihen, että jo lähtökohtaisesti kirjataan sellaisia tietoja ja sellaisella tavalla, että ne voivat tukea evidenssiin perustuvan politiikan ja poliisitoiminnan kehittämistä:
https://www.police.govt.nz/about-us/publications-statistics/data-and-statistics/policedatanz

Toisena bonuksena: YouTubesta löytyy mielenkiintoinen dokumenttisarja rikospoliisin toiminnasta Uudessa-Seelannissa
https://youtu.be/tLcei6ZiUW0

[Hayabusa]

Joskus muinaisessa menneisyydessä tuli luettua Uuden-Seelannin maahanmuutto-opas. Sattui ottamaan Suomen meininki sen verran kupoliin, että kävi mielessä muuttaa mahdollisimman kauas. Ihan hyvät pisteet olisi saanut maahanmuuttohakemuksestakin. Jäi kuitenkin toteuttamatta hanke. Ties millainen rugbyammatilainen minustakin olisi kehkeytynyt. 

Hyviä ja huonoja kokemuksia kannattaa tutkia kehitettäessä Suomen maahanmuuttokäytäntöjä. Periaatteena voi pitää, että uusien tulijoiden täytyy parantaa kansakunnan keskiarvoa - koulutuksellisesti ja taloudellisesti. Ei siinä sen oudompaa ole. Samaahan odotamme uusilta sukupolviltakin.

[ROOSTER]

Hyviä ja huonoja kokemuksia kannattaa tutkia kehitettäessä Suomen maahanmuuttokäytäntöjä. Periaatteena voi pitää, että uusien tulijoiden täytyy parantaa kansakunnan keskiarvoa - koulutuksellisesti ja taloudellisesti. Ei siinä sen oudompaa ole. Samaahan odotamme uusilta sukupolviltakin.

Aivan. On ollut tapana odottaa seuraavilta sukupolvilta parempaa koulutusta ja tulotasoa.

Entä jos odotukset ovat väärät?

Kuka pesee vanhainkodissa takapuoliamme, siivoaa rappukäytävämme, leikkaa tukkamme, sammuttaa tulipalojamme tai valvoo järjestystä jos kaikki ovat vähintään puolensatatonnia vuodessa ansaitsevia maistereita?

Me tarvitsemme maahanmuuttajia myös siksi, ettemme enää halua riittävän laajasti osallistua tarjolla oleviin, vähemmän arvostettuihin töihin. Onko yhteiskuntamme ongelmana liiallinen koulutus? Joillain paikkakunnilla yritettiin puolittain estää nuoria menemästä lukioon propagoimalla ammattikoulutusta erityisen voimakkaasti. Paikallisilla yrityksillä taisi olla tulossa hetkellinen työvoimapula.

Ongelmaan olisi toki nopea ratkaisu, suorittavan portaan palkkojen reipas korottaminen. Sillä on ehkä vaikutuksia kilpailukykyyn ulkomaankaupassa. Kotimarkkinoilla toimiviin se ei vaikuttaisi juuri mitään koska kaikilla olisi sama tilanne. Yritysten maksamat palkat voisi tehdä vähennyskelpoisiksi arvonlisäverotuksessa.

[Hayabusa]

Kuka pesee vanhainkodissa takapuoliamme, siivoaa rappukäytävämme, leikkaa tukkamme, sammuttaa tulipalojamme tai valvoo järjestystä jos kaikki ovat vähintään puolensatatonnia vuodessa ansaitsevia maistereita?

Ehkä pyllynpesemisen maisteri, siivouksen tohtori jne. 
Suomessa sentään on jonkinlainen arvostus suorittavaa työtä kohden ja monilla johtajilla on jopa käytännön osaamista. Pienessä maassa on ollut pakko tehdä vähän kaikkea ja olemme käyneet koulupolkumme alkuvuodet yhdessä ilman kastijakoa. Käytännön tekemistä voisi toki arvostaa enemmän eli palkita paremmin. Se vaatisi, että palkka maksettaisiin tuloksesta ei ammattinimikkeestä. Tarkoittaen samalla, että monen itseään tärkeänä pitävän ansiot romahtaisivat. Tämä taitaisi järkyttää liikaa yhteiskuntarauhaa jotta sen voisi toteuttaa.

Miten tuo sitten liittyy otsikkoon, eli maahanmuuttoon. No siten, että mitä samankaltaisempi on ihmiskäsitys, sitä helpompaa on sopeutuminen. Vaikka pitäisi aloittaa yhteiskunnassa kipuaminen alemmalta tasolta.

[Xantippa]

Romanttinen ajatus, että Suomessa erityisesti kiipeiltäisiin, kyllähän Suomi on siinä muiden länsimaalaisten yhteiskuntien kanssa samanlainen, että melko tarkasti siinä pysytään, mihin synnytään.

Varattomuus periytyy herkemmin kuin varallisuus, sekin on ihan tutkittua tietoa.

Ja kyllä, aloitamme samasta ja etenemme etenemisodotuksin samalla tavalla. "Kaikki" jaksavat vähäpätöisemmiksi luokiteltuja duuneja juuri sillä ajatuksella, että kyseessä on lyhyehkö välivaihe, jonka jälkeen otetaan itselle itsestään selvästi kuuluva paikka yhteiskunnassa.

Eli kyllä me tulemme tarvitsemaan niitä ihmisiä, jotka eivät nimenomaan halua kiipeillä suomalaisittain aina vain ylemmäs. Tai sitten meidän täytyy tyytyä siihen, että otetaan uusia, nuoria kiipeilijöitä koko ajan. Näinhän monet maat tekevätkin, meillä se vaan on herättänyt porun partalapsista.

T: Xante

[Aave]

"Kussakin maassa käytetty retoriikka" on aika hiton laaja käsite.

Ihan sama ymmärsitkö nyt tahallasi väärin, mutta kommentoin mutukirjoitelmiasi siitä, että Suomessa Perussuomalaisten puoluejohdon retoriikka olisi jotenkin erityisen jyrkkää verrattuna luettelemiesi maiden puolueiden poliittiseen retoriikkaan. Suomessahan riemuidioottien rassissmiulina alkaa heti, jos edes käytetään tiettyjä termejä, kuten vaikkapa haittamaahanmuutto. Heti alkaa parku rasismista ja nazeista!

Haittamaahanmuuttokin kuitenkin on todellinen ja myös mitattavissa oleva ilmiö, eikä näistä asioista kannatakaan keskustella sellaisten tahojen kanssa, joille on tärkeämpää itsetehostaa jotain suhteellisuudentajutonta maailmansyleilyideologiaansa sen sijaan että edes myöntäisivät ongelmat, ja osaisivat suhtautua asioihin realistisesti.
 
Kommentoimatta loppujutskiisi tämän enempää. Ei ole mielenkiintoa keskustella näistäkään asioista kanssasi laajemmin.

[Aave]

Hyviä ja huonoja kokemuksia kannattaa tutkia kehitettäessä Suomen maahanmuuttokäytäntöjä. Periaatteena voi pitää, että uusien tulijoiden täytyy parantaa kansakunnan keskiarvoa - koulutuksellisesti ja taloudellisesti. Ei siinä sen oudompaa ole. Samaahan odotamme uusilta sukupolviltakin.

Tämän suhteen ongelma onkin se, että maamme ei todellakaan ole houkutteleva korkeastikoulutetun ja muutenkin yleisesti maan etua hyödyttävän potentiaalisten tulijoiden kannalta. Ei, vaikka lähes kaikki mahdollinen sen eteen on jo tehty. Jäljellä on enää byrokratian karsintaa, ja vallitsevissa oloissa sekään ei välttämättä ole järkevää. Todellinen tilanne onkin, että Suomi on kärsinyt jo kohta 10 vuotta aivokadosta, ja Suomesta lähtee fiksuinta ja koulutetuinta omaa väkeä n. 1000 ihmisen vuosivauhtia. Tämän kokoisessa maassa se on paljon. Eipä hirveästi auta sekään, että nykyinen hallitus leikkasi jälleen tieteistä ja korkeakoulutuksesta, ja samaan aikaan kansalaisia sumutetaan pokkanaamalla, että hallituksen tavoitteena olisi muka nostaa korkeakoulutettujen osuus 50% kaikista koulutetuista. Leikataan, leikataan ja leikataan ja sitten jauhetaan paskaa kansalle jostain ylevistä tavoitteista. Teot puhuvat puolestaan paremmin, kuin mitkään sanat.

Miksi ihmeessä nuori, fiksu ja hyvinkoulutettu ulkomaalainen tulisi korkean verotusasteen Suomeen? Maksamistaan veroista hän ei saa itse oikein mitään vastinetta, koska eiväthän terveet ja hyvinvoivat nuoret esim. mitään erikoissairaanhoitoa tarvitse. Verot palavat niihin, nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin ja kroonisesti ylikuormittuneeseen sosiaaliturvajärjestelmään. Suomessa on puolet vuodesta pimeää, loskaista ja kylmää ja vaikka lähes kaikki natiivit osaavat hyvin englantia, niin emme me minkään sosiaalisen kansan maineessa ole. Vaihtoehtoina on paljon parempia maita joissa palkkaa jää enemmän käteen, talvi on lyhyt, elämänmeno on vilkkaampaa, ja englannin lisäksi saatetaan puhua laajemmin myös muitakin kieliä, varsinkin toisia maailmankieliä kuten espanjaa, ranskaa ja saksaa. Asuminen ja eläminen on niissä halvempaa.

[urogallus]

Vaihtoehtoina on paljon parempia maita joissa palkkaa jää enemmän käteen, talvi on lyhyt, elämänmeno on vilkkaampaa, ja englannin lisäksi saatetaan puhua laajemmin myös muitakin kieliä, varsinkin toisia maailmankieliä kuten espanjaa, ranskaa ja saksaa. Asuminen ja eläminen on niissä halvempaa.

Halvempaa maissa kokonaisuutena, vaan onko useinkaan niissä osaajakeskuksissa? Joku San Franciscon tienoo on käsittääkseni aika hirvittävän hintainen eikä kovinkaan viihtyisä. Lontoo on karmaisevan kallis, mutta ihmispaskaa lienee kaduilla vähemmän kuin SF:ssä.

Henkilökohtaisesti minulle sopii nykyinen aivopako, varsinkin kun sille ei oikein mitään voi. Massasiirtolaisuus on toki vastenmielinen ilmiö kohdistui se minne tahansa, mutta maastamuutto on ihmisoikeus. Maahanmuutto taas ei.

[Aave]

Halvempaa maissa kokonaisuutena, vaan onko useinkaan niissä osaajakeskuksissa? Joku San Franciscon tienoo on käsittääkseni aika hirvittävä hintainen eikä kovinkaan viihtyisä. Lontoo on karmaisevan kallis, mutta ihmispaskaa lienee kaduilla vähemmän kuin SF:ssä.

Tarkoitin kokonaisuutena, ja Jenkkilän eri osavaltiot olisivat vielä oma lukunsa. Jenkkien osaamiskeskuksissa on kalliin asumisen kyytipojaksi vielä palkkakartellit, Piilaakson suuret jäivät siitä joitakin vuosia sitten kiinnikin. Toisaalta palkat ovat niin kovia, että kyllä niiden perässä edelleen muutetaan. Huippuyliopistojen osalta monella ulkomaalaistaustaisella proffalla ja tutkijalla olisi hinkua muuttaa sieltä poiskin, mutta käytännön elämä ja koko perhe on kuitenkin niin sidottua omaan työhön. Eikä jossain muualla välttämättä saisi yhtä hyviä tutkimusresursseja käyttöönsä, vaikka muutto olisi muuten helppoa. Amerikkalaiset osaavat kyllä pitää huolen lypsävistä lehmistä.

Henkilökohtaisesti minulle sopii nykyinen aivopako, varsinkin kun sille ei oikein mitään voi. Massasiirtolaisuus on toki vastenmielinen ilmiö kohdistui se minne tahansa, mutta maastamuutto on ihmisoikeus. Maahanmuutto taas ei.

Juu, en minäkään todellakaan ole mitään esteitä aivopaon suhteen miettinyt, varsinkin kun ainoa järkevä tapa estää sitä olisi panostaa kotimaiseen tieteentekemiseen. Mutta kun sieltä nyt taas leikataan ja samalla nostetaankin kehitysapurahoja, niin voi Jeesus... Kehitysavun voisi antaa kohdemaihin kortsuina!

[urogallus]

Eikä jossain muualla välttämättä saisi yhtä hyviä tutkimusresursseja käyttöönsä, vaikka muutto olisi muuten helppoa. Amerikkalaiset osaavat kyllä pitää huolen lypsävistä lehmistä.

En tiedä muistanko väärin, mutta pari vuotta sitten luin jonkun artikkelin josta sain käsityksen, että Jenkeissä valmistuvista tohtoreista puolet olisi suorittanut maisterintutkinnon muualla kuin USA:ssa. Tämä kertoo vetovoimasta, ja toisaalta myös siitä, että Jenkkien alamäki voi olla jyrkkä, jos vetovoima lurpahtaa.

Kehitysavun voisi antaa kohdemaihin kortsuina!

Itse asetan toivoni nettipornoon. 

[Toope]

Toopen linkkaama grafiikka on peräisin tästä Iltasanomien jutusta: Iso selvitys ulkomaalaisten seksuaalirikollisuudesta – määrät, syyt, ratkaisukeinot

Artikkeli on julkaistu vuoden 2018 joulukuussa, ja sen viimeisimmät rikoksiin liittyvät tiedot ovat tuon vuoden marraskuulta. Hyvin koottu ja ansiokas juttu kyllä mun mielestä.

En nopealla vilkaisulla löytänyt aivan vastaavanlaista rikoksesta epäillyt maittain erittelevää tuoreempaa tilastoa. Jossain oli maina vain Suomi, Ruotsi, Viro, Venäjä ja Irak, jossain epäiltyjen taustaa luokiteltiin maanosittain, ja niin poispäin.

Toopen tilastossa kyse on poliisin tietoon tulleista rikoksista eli poliisin tietojärjestelmään rikoksena kirjatuista asioista. Jos poliisi epäilee että on tapahtunut rikos, silloin aloitetaan esitutkinta. Kun esitutkinta on saatu päätökseen, kyseessä on "selvitetty rikos", ja näiden epäiltyjä koskevia tietoja myös tilastoidaan. Sen jälkeen syyttäjä päättää, nostaako asiassa syytteen. Jos mennään oikeuteen, sieltä voi sitten tulla jonkinlainen rangaistus, ja Jaska taas puhui näistä.

Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli 1 476 raiskausrikosta ja yhteensä 4 466 seksuaalirikosta. Nämä tilastoidaan kirjausajankohdan mukaan, mutta ilmoituksethan saattavat koskea huomattavankin vanhoja rikoksia. Samana vuonna selvitettyjä raiskausrikoksia oli 1 056. Epäillyt kansalaisuuden mukaan: suomi 659, ulkomaat yhteensä 397, afganistan 60, irak 114

En tiedä, kirjataanko noi selvinneet rikokset sen perusteella, milloin tutkinnanjohtaja päättää että tutkinta on valmis, vai meneekö tilastointi siinä sen mukaan, milloin rikos on oikeasti tapahtunut. Siinä vaiheessahan pitää olla osalliset ja tapahtumakulku selvillä. Veikkaan ensiksi mainittua.

Mun mielestä IS:llä on suht osaavaa rikostoimitusta, ja pidin kiinnostavana että jutussa todettiin poliisin tietoon tulleiden rikosten olevan paras saatavilla oleva tiedonlähde tämänkaltaisissa rikostilastoissa. Tässä kohtaa en ymmärrä sitä, miten ennen tutkinnan aloittamista tai valmistumista muka olis joka rikosasiassa yksi tietty epäilty, jonka kansalaisuuden perusteella on järkevää tehdä tilastollista vertailua, mutta no... ehkä jossain PolStatin yleisöltä piilossa olevassa tietokannassa on jotain tietoja epäiltyjen kansalaisuuksista tapauksissa, joissa poliisilla ylipäätään on joku epäilty tiedossa....

Kyse ei ole siis tilastokikkailuista, vaan em. tilasto on Suomen virallisia tilastoja (Rikosseuraamuslaitos/tilastokeskus).
Nuo tilastot eivät syrji/puolustele ketään, ne kertovat, ketkä Suomessa eniten raiskaavat.
Ikävää joidenkin agendan kannalta, mutta rikostilastot kertovat totuutta, kuten vankitilastotkin.
Tilastojen tehtävä on tuoda faktoja esille, politiikkaa tehdään sitten tilastojen pohjalta.

[Toope]

Otetaan naisia ja (oikeita) lapsia, niin jää se raiskailu ja kurkun katkominen ehkä vähän vähemmälle.

Mitäs jos emme ottaisi edes naisia ja lapsia kulttuureista, jotka ovat varsin epäonnistuneita?
Eivät hekään meitä rikastuta, tuovat silti samaa kulttuuria meille?

[Toope]

Olen vierastanut sitä, että miehet jaetaan raiskaajiin ja potentiaalisiin raiskaajiin.  Luonnehdin mieluummin, että siinä missä muslimimaasta tulleen miehen raiskaus Suomessa tulee viranomaisen tietoon kerran sataa elinvuotta kohti, suomalaisenkin miehen tekemä raiskaus tulee tietoon kerran tuhatta elinvuotta kohden.

Matemaattinen todennäköisyys on ikävä, se on meille haitallinen.

[Toope]

Hyviä ja huonoja kokemuksia kannattaa tutkia kehitettäessä Suomen maahanmuuttokäytäntöjä. Periaatteena voi pitää, että uusien tulijoiden täytyy parantaa kansakunnan keskiarvoa - koulutuksellisesti ja taloudellisesti. Ei siinä sen oudompaa ole. Samaahan odotamme uusilta sukupolviltakin.

Aivan. On ollut tapana odottaa seuraavilta sukupolvilta parempaa koulutusta ja tulotasoa.

Miksi homma Saksassa ja Ruotsissa kusee, kun afro/lähi-itäläinen nuoriso ei sopeudu yhteiskuntaan, mutta rikollisuuteen kovin helposti? Se kulttuuri ajaa ihmisiä omaan perinteiseen klaanikulttuuriin, ei suinkaan sopeutumiseen valtayhteiskunnan normeihin.
Uuslänsimaalaiset eivät sopeudu, he luovat enklaaveja omille kulttuureilleen länsimaiden sisälle.

[Juuli]

Kuka on nähnyt ketään maahanmuuttajaa missään töissä tai tiedä jonkun olevan.  Ei näy kaupan kassoilla, ei lehdissä, ei telkussa, ei missään. Itse olen nähnyt kerran, siis yhden kun lauma seuhtoi edestakaisin tavaratalon aulassa uusine jameksineen, adidaksineen, nahkatakkeineen ja poistui sitten ulkoilmoihin. Poistuin minäkin ja huomasin lauman seurustelevan antautumuksella lapioon nojailevan maamiehensä kanssa.  Aulan kahviossa kuiskasi vanhempi rouva aikansa seurattuaan minulle jotta " minä en sitten tykkää noista."