Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Maahanmuuttokeskustelu

Aloittaja Edward, huhtikuu 30, 2019, 09:44:05

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 8 Vieraat katselee tätä aihetta.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 30, 2020, 11:50:54
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 30, 2020, 11:44:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 30, 2020, 11:39:18
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 29, 2020, 12:34:36
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 29, 2020, 12:16:11
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 28, 2020, 12:12:19
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 28, 2020, 12:00:43
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 27, 2020, 09:43:13
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - heinäkuu 27, 2020, 09:32:00
Pitäisikö näille seikkailijoille sitten suosiolla antaa suomalainen passi sillä ehdolla että ottavat ja häipyvät. Vai kuulisiko jatkossa jupinoita että suomalaisen passin omaava tyyppi räjäytti Lontoon metrossa pommin, ynnä muuta tämmöistä bisnes äs juusual tyyliin terroristi.

Koska sellaista tulevaisuutta emme voi valita, jossa mamuvirta muualta Suomeen tai Eurooppaan vähenisi tai edes pysyisi ennallaan - kiitos ilmastonmuutoksen - olisi fiksumpaa alkaa kehittää lainsäädäntöä ja järjestelmiä, jotka integroisivat kenet tahansa mahdollisimman hyvin yhteiskuntaan, ja sitten todeta negatiivisista lieveilmiöistä, että tämä nyt on vain hyväksyttävä. Vähän sama kuin koronaviruksen kanssa. Emme todennäköisesti voi valita tulevaisuutta ilman koronavirusta, eli jos kuuluu riskiryhmään, voi heittää hyvästit yleisötapahtumille ja alkaa sopeutumaan uuteen normaaliin, joka ei ole yhtä kiva kuin aiempi normaali.

Akkurilapsien (usein myös täysi-ikäisiä) tänne haaliminen ei vaikuta hyvältä idealta, vaikka sellaista laki   a ollaan laatimassa-

Tokko tuo nostaa vihreidenkään kannatusta?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3c12ac66-922a-425a-b761-82614abbed90


Tuo tulee olemaan maahanmuutossa täysin kosmeettista. Suurin osa maahanmuuttajista tulee oleman elleivät ole jo nyt aikuisia/perheitä, jotka tulevat tänne suoraan omia reittejään pitkin ja täysin riippumatta siitä, paljonko Suomi roudaa mahdollisia perheen kokoaja -lapsia pakolaisleireiltä tänne itse.

Lakiin perustuvana on kysymys myös kaikista muista alaikäisistä tulijoista- ei pelkästään niistä joita on nyt sovittu haettaviksi, noilta leireiltä.

Silloin tuo laki itsessään on houkutustekijä, onko se siten hyvä juttu nyt ja tulevaisuudessa.

En usko moiseen houkutususkontoon. Jos meillä olisi houkuttavat ehdot, pakolaisvirta kohdistuisi tänne eikä esimerkiksi Ruotsiin. Keski-Euroopan maatkin ovat houkuttelevampia. Suomi tulee ihan jämäsijoilla houkutttelevudessaan.

No eihän siihen uskoa tarvitse, mutta parantaako se houkuttavuutta, jos lapsen lähettää ja sen varjolla voi kutsua muun suvun perässä?
Ainakin poikalapsien keski-ikä taitaa olla hieman alle 18- hyvin kehittyneitä nuoria miehiä joita tulijat suhteellisen edustavassa määrin ovat.

Suomen tunnettavuus nousi silloinkin aika paljon, kun entine pääministeri, taisi käyttää sipilä nimeä, tarjoutui antamaa oman lukaalinsa muuttajien käyttöön. Se ei sitten kyllä toteutunut, oikeasti, mutta poliittisesti sillä oli kyllä vaikutusta.

Jos tulijat eivät itse osaa tai tunne suomea niin auttavia käsiähän (Busseja) löytynee kuten ruotsin kautta tuodut matkaajat 2015 vuoden vaellusten aikaan.

Etelä-ruotsissahan on maahan muuttaneiden välillä nykyisin pientä kisailua ja pommeja paukkuu keskimäärin kerran päivässä, joten ei liene ihme etteivät ihan jokaista muuttajaa halua haalia itselleen.

En tiedä yhtään tapausta jossa tänne olisi lähetetty lapsi. Lapset valitaan pakolaisleiriltä, jos olosuhteet siellä edellyttää ja lapsi on asemassa, jossa tarvitsee suojelua, ja jos lapsi kuuluu johonkin perheeseen, totta kai tuodaan lapsi ja perhe pyritään sen jälkeen yhdistämään. Tämä on ihan valittu linja ollut aina sillä lapsen etu kun ratkaisee. Lapsen etu on tässä oma perhe. Ellei perhe ole todetuja rikollisia täynnä, silloin voi jäädä perhe yhdistämättä, mutta muuten lapsen etu ratkaisee.

Esitin siis kysymyksen parantaako tuo laki houkuttavuutta lähettää lapsia vaaralliselle matkalle, jos tiedetään sitä kautta (perheyhdistäminen) voivan saada muille matkalippu ja täyshoito- suomi nimisessä maassa?

Kuka lapsi on lähetetty vaaralliselle matkalle?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 30, 2020, 11:52:01

Kuka lapsi on lähetetty vaaralliselle matkalle?

Aika paljon lapsia liikkuu ilman vanhempiaan. Niinhän kerrotaan tulijoiden joukossa heitä olevan.

Ihan eri asia nuo leireiltä haettavat, mutta miten he ovat sinne leireille tulleet ilman vanhempiaan?

-:)lauri

#1082
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 30, 2020, 11:55:47
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 30, 2020, 11:52:01

Kuka lapsi on lähetetty vaaralliselle matkalle?

Aika paljon lapsia liikkuu ilman vanhempiaan. Niinhän kerrotaan tulijoiden joukossa heitä olevan.

Ihan eri asia nuo leireiltä haettavat, mutta miten he ovat sinne leireille tulleet ilman vanhempiaan?

En ole kuullut ensimmäisestäkään tapauksesta, jossa lapset liikkuisivat yksin. Kiinnostaisi ihan konkreettiset todisteet väitteesi tueksi, että tämä on yleistä. En nimittäin jaksa muuten uskoa, että lapset liikkuisivat yksin, ellei puhuta koko pakolaisvirtaan nähden aivan marginaalista ilmiöstä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 30, 2020, 11:55:47
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 30, 2020, 11:52:01

Kuka lapsi on lähetetty vaaralliselle matkalle?

Aika paljon lapsia liikkuu ilman vanhempiaan. Niinhän kerrotaan tulijoiden joukossa heitä olevan.

Ihan eri asia nuo leireiltä haettavat, mutta miten he ovat sinne leireille tulleet ilman vanhempiaan?

On Se jännee, että nyt tätä nuin kovasti hämmästellään ja ihmetellään vanhempien moraalia. Kuitenkin meidän omasta histtoriastamme löytyy ei-niin kauaa-sitten sotalapsikeissi. Niinpä vain lähetettiin lappu kaulassa ihan vieraiden vietäväksi suomalaisia lapsia. Toki nyt tiedämme, että tähän toimintamalliin on syytä suhtautua kriittisesti, eikä järjestely välttämättä ollut lapsen edun mukainen. Mutta ei kai sentään kukaan ajattele, että nuo suomalaisvanhemmat oli ihan hirviöitä lapsiaan kohtaan - tai että hakivat asiassa vain omaa etuaan? Niinpä vain silloin heistä kuitenkin tuntui hyvältä ja lapsen parhaaksi tehdyltä ratkaisulta.

Saares

Safiiri:
"Miksi ihmeessä tässä olisi syytä tarkastella yhden-kahden vuoden jaksoa? Eurooppaan on tultu vuosikymmenien ajan ja esim. Välimeren rantavaltioihin on rantautunut ihan toisen luokan määriä ihmisiä. Meillä kyse oli aivan uudesta ilmiöstä - joka vieläpä lopahti heti alkuunsa. Sitä sitä päiviteltiin, vaikka jo vuosien ajan oli puhuttu siitä, miten Suomi luottaa liiaksikin siihen, että meille asti eivät jaksa matkustaa, joten voimme myös vältellä ongelmaan ja sen syihin puuttumista"
Jo Mooses aikanaan oli maahantulija Eurooppaan. Ilmiö ei ole uusi edes Suomessa.

Jaska

#1085
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 29, 2020, 16:11:52
Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 29, 2020, 15:54:16
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 29, 2020, 12:34:36
Suomi tulee ihan jämäsijoilla houkutttelevudessaan.
Jos jämäsijoilla tarkoitetaan vaikka maita, joihin on vähiten anottu turvapaikkoja, niin Suomea jämempiä maita 2014-2015 Euroopan pakolaiskriisissä oli suurin osa Euroopan maista

Onko EU-maista listaa?
Annoin linkin edellä, jossa 2014-2015 Euroopan pakolaiskriisin turvapaikanhakumäärät ovat.

Itsekin yllätyin että vain yhdeksään EU-maahan oli 2014-2015 pakolaiskriisissä enemmän turvapaikkahakemuksia kuin Suomeen ja kahdeksaantoista vähemmän. Toki siellä absoluuttisesti eniten hakemuksia saaneissa on pääasiassa Euroopan suurimpia maita

safiiri

#1086
Lainaus käyttäjältä: Saares - heinäkuu 30, 2020, 13:19:11
Safiiri:
"Miksi ihmeessä tässä olisi syytä tarkastella yhden-kahden vuoden jaksoa? Eurooppaan on tultu vuosikymmenien ajan ja esim. Välimeren rantavaltioihin on rantautunut ihan toisen luokan määriä ihmisiä. Meillä kyse oli aivan uudesta ilmiöstä - joka vieläpä lopahti heti alkuunsa. Sitä sitä päiviteltiin, vaikka jo vuosien ajan oli puhuttu siitä, miten Suomi luottaa liiaksikin siihen, että meille asti eivät jaksa matkustaa, joten voimme myös vältellä ongelmaan ja sen syihin puuttumista"
Jo Mooses aikanaan oli maahantulija Eurooppaan. Ilmiö ei ole uusi edes Suomessa.

Maahanmuutto ei tietenkään ole uusi ilmiö, Mutta Suomeen turvapaikanhakijoina pyrkiviä on ollut tuohon mainittuun ajanjaksoon saakka varsin vähäinen määrä. Se edellinen otsikoihin päässyt tulijaryhmä olivat kai 1990-luvulla somalit. Tosin 1990 Suomesta haki turvapaikkaa 13 000 ihmistä, kun taas 2015 määrä oli yli 32 000. Oltiin siis aivan eri lukemissa, joten tuollainen tulijoiden määrä oli kyllä Suomessa selvästi uusi ilmiö. Mutta muualla EU:ssa on jatkuvaa maahantulijoiden virtaa ollut jo pitkään ja aivan erilaisia määriä maahanmuuuttajia on tullut esim. Välimeren rantavaltioihin. Siksihän sieltä pitkään esitettiin, että jokin taakanjako / yhteisvastuu olisi EU:ssa hyvä saada järjestymään. Suomi ei silloin ollut ollenkaan kiinnostunut edes keskustelemaan moisesta. On hiukan tarkoitushakuista ottaa tarkasteluun vain erittäin poikkeuksellinen ajanjakso juuri siksi, koska itse maahanmuutto / turvapaikahaku / pakolaisuus ei tosiaankaan ole uusi ilmiö maailmassa tai Euroopassa, vaan päinvastoin.

Varsinkin, jos nyt halutaan puhua siitä "rasitteesta", jonka turvapaikan saaneet maallemme tuottavat, niin lienee aika loogista tarkastella määriä nimenomaan pidemmältä ajalta ja myös esim. maahan jääneiden pakolaisten määrän kertymää. Rasite ei ole kovin suuri, jos tulijoita on paljon vain hetken aikaa. Ainakaan verrattuna jatkuvaan suureen määrään, vaikkei se olisi just 2014-15 isompi kuin Suomessa. Lisäksi tietenkin se "houkuttelevuus" pitää katsoa tulijoiden määrästä, ei tulijoiden määrästä suhteessa väkilukuun.

Jaska


Kansainvälistä suojelua hakevien osuus maahanmuutosta Suomen on vuotta 2015 lukuunottamatta ollut pieni, vuonna 2015 turvapaikanhakijat muodostivat puolet tulijoista - tosin suuri osa sai kielteisen päätöksen. Pakolaisstatuksella Suomessa on puolisen prosenttia väestöstä samoin kuin koko EU:ssa.

Ehkä persuja lukuunottamatta työperäistä maahanmuuttoa pidetään yleisesti Suomelle hyödyllisenä. Toki siinäkin on erilaisia ryhmiä kuten huippuasiantuntijoita ja matalapalkkaisia kausityöntekijöitä.

Opiskelemaan Suomeen tulo on tervettä kansainvälistä vuorovaikutusta. Samoin suomalaiset voivat opiskella ulkomailla.

Perhesuhteisiin perustuvassa maahanmuutossa perheen perustaminen rajan yli lienee aika vähäistä, mitä nyt vaimon hakua Kauko-Idästä tai Venäjältä. Kansainvälisen suojelupaikan saaneiden perheen kutsuminen Suomeen voi tuoda varsin montakin tuettavaa henkilöä vaikka periaatteena lienee, että Suomessa jo asuvan on kyettävä perhe elättämään.

Suojelupaikan tarjoaminen on selkeästi kansainvälistä taakankantoa. Siinä oikein on, että Suomi voi valita tähdellisimmin tukea tarvitsevia ja pitää Suomen suhteellisen korkean elintason vilpillisen hyväksikäytön aisoissa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Jaska - heinäkuu 30, 2020, 16:02:41

Kansainvälistä suojelua hakevien osuus maahanmuutosta Suomen on vuotta 2015 lukuunottamatta ollut pieni, vuonna 2015 turvapaikanhakijat muodostivat puolet tulijoista - tosin suuri osa sai kielteisen päätöksen. Pakolaisstatuksella Suomessa on puolisen prosenttia väestöstä samoin kuin koko EU:ssa.

Ehkä persuja lukuunottamatta työperäistä maahanmuuttoa pidetään yleisesti Suomelle hyödyllisenä. Toki siinäkin on erilaisia ryhmiä kuten huippuasiantuntijoita ja matalapalkkaisia kausityöntekijöitä.

Opiskelemaan Suomeen tulo on tervettä kansainvälistä vuorovaikutusta. Samoin suomalaiset voivat opiskella ulkomailla.

Perhesuhteisiin perustuvassa maahanmuutossa perheen perustaminen rajan yli lienee aika vähäistä, mitä nyt vaimon hakua Kauko-Idästä tai Venäjältä. Kansainvälisen suojelupaikan saaneiden perheen kutsuminen Suomeen voi tuoda varsin montakin tuettavaa henkilöä vaikka periaatteena lienee, että Suomessa jo asuvan on kyettävä perhe elättämään.

Suojelupaikan tarjoaminen on selkeästi kansainvälistä taakankantoa. Siinä oikein on, että Suomi voi valita tähdellisimmin tukea tarvitsevia ja pitää Suomen suhteellisen korkean elintason vilpillisen hyväksikäytön aisoissa.

On vain aika vaikeaa samaan aikaan sekä tehdä Suomi houkuttelevaksi maaksi työperäiselle maahanmuutolle, mutta hankalaksi ja luotaantyöntäväksi muulle maahanmuutolle. Tuppaa nimittäin käymään niin, että tiukat rajoitukset tekee tänne tulemisen hankalaksi sen halutun työntekijän perheenjäsenille. Samoin rajoitukset tekevät työntekijän saamisen prosessin hitaaksi ja monimutkaiseksi, kun viranomaiskäsittely on hidasta ja joustamatonta. Kuitenkin juuri nuo samat rajoitukset, tarkistukset ja huolelliset viranomaiskäsittelyt ovat niitä "houkuttelevuutta" vähentäviä tekijöitä myös muulle kuin työperäiselle maahanmuutolle. Niillähän nuo kaksi nimittäin toisistaan erotellaan.

Sitä siis pitää pohtia, onko tärkeämpää estää ei-toivottua maahanmuuttoa jopa toivotun hankaloitumisen kustannuksellakin. Vai onko syytä hyväksyä joiden pääseminen maahan ehkä perusteetta, jotta maahantulo onnistuu niille, joita tänne kaivataan. Täydellistä ja aukotonta systeemiä tuskin saadaan rakennettua koskaan.

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 16:27:55
On vain aika vaikeaa samaan aikaan sekä tehdä Suomi houkuttelevaksi maaksi työperäiselle maahanmuutolle, mutta hankalaksi ja luotaantyöntäväksi muulle maahanmuutolle. Tuppaa nimittäin käymään niin, että tiukat rajoitukset tekee tänne tulemisen hankalaksi sen halutun työntekijän perheenjäsenille. Samoin rajoitukset tekevät työntekijän saamisen prosessin hitaaksi ja monimutkaiseksi, kun viranomaiskäsittely on hidasta ja joustamatonta. Kuitenkin juuri nuo samat rajoitukset, tarkistukset ja huolelliset viranomaiskäsittelyt ovat niitä "houkuttelevuutta" vähentäviä tekijöitä myös muulle kuin työperäiselle maahanmuutolle. Niillähän nuo kaksi nimittäin toisistaan erotellaan.
Huoh! Mistähän satukirjasta nuokin tarinat ovat peräisin? Prosessi kestää muutaman viikon. Ja perhe tulee mukaan, jos haluttu työntekijä on oikeasti haluttu, eli maksetaan asiaankuuluva palkka.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 16:27:55
Sitä siis pitää pohtia, onko tärkeämpää estää ei-toivottua maahanmuuttoa jopa toivotun hankaloitumisen kustannuksellakin. Vai onko syytä hyväksyä joiden pääseminen maahan ehkä perusteetta, jotta maahantulo onnistuu niille, joita tänne kaivataan. Täydellistä ja aukotonta systeemiä tuskin saadaan rakennettua koskaan.

Ne joita kaivataan ja ne joita ei kaivata harvemmin ovat kimpassa. Ainoa tunnettu ongelmakohta ovat ns. egyptiläiset mummot. Suomessa oleskelulupa tarkoittaa myös oikeutta kaikkiin palveihin, jolloin mahdollisesti kalliiksi tulevat isovanhemmat, ja joita ei lasketa perheeseen, eivät helposti saa oleskelulupaa. Eli kyllä, järjestelmää pitäisi muuttaa siten, että erotettaisiin oleskelu ja palvelut. Tämä mahdollistaisi itsekustanteisen oleskelun.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 30, 2020, 19:37:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 16:27:55
On vain aika vaikeaa samaan aikaan sekä tehdä Suomi houkuttelevaksi maaksi työperäiselle maahanmuutolle, mutta hankalaksi ja luotaantyöntäväksi muulle maahanmuutolle. Tuppaa nimittäin käymään niin, että tiukat rajoitukset tekee tänne tulemisen hankalaksi sen halutun työntekijän perheenjäsenille. Samoin rajoitukset tekevät työntekijän saamisen prosessin hitaaksi ja monimutkaiseksi, kun viranomaiskäsittely on hidasta ja joustamatonta. Kuitenkin juuri nuo samat rajoitukset, tarkistukset ja huolelliset viranomaiskäsittelyt ovat niitä "houkuttelevuutta" vähentäviä tekijöitä myös muulle kuin työperäiselle maahanmuutolle. Niillähän nuo kaksi nimittäin toisistaan erotellaan.
Huoh! Mistähän satukirjasta nuokin tarinat ovat peräisin? Prosessi kestää muutaman viikon. Ja perhe tulee mukaan, jos haluttu työntekijä on oikeasti haluttu, eli maksetaan asiaankuuluva palkka.

Jännää, että silti työnantajat valittaa, että prosessi kestää liian kauan. Kuten tässä jutussa valitetaan:

https://hpl.fi/uutiset/tyoluvan-saaminen-suomeen-kestaa-vuoden-aika-voitaisiin-puristaa-pariin-kuukauteen-jos-turhasta-etukateisvalvonnasta-luovuttaisiin/

Toki juttu on muutaman vuoden vanha, mutta en nyt jaksa kaivella tuoreempaa. Voi toki olla, että puhuvat tässä läpiä päähänsä, mutta useampaan kertaan olen tällaisia juttuja lukenut.

Ei edes avokätinen palkkaus auta, jos puoliso haluaa myös tehdä töitä. Vielä joku lyhyt komennus menettelee, muta pidemmäksi ajaksi en ainakaan itse suostuisi lähtemään vain kotirouvailemaan ja elämään puolison varassa. Ensinnäkin siksi, että silloin on hyvin heikosti turvattu siltä varalta, että parisuhde ei olekaan ikuinen. Mutta myös siksi, että haluan tehdä oman alani töitä. Ei sitä korvaa mikään kovakaan palkka, että joutuu pakosta pyörittelemään peukaloitaan.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 16:27:55
Sitä siis pitää pohtia, onko tärkeämpää estää ei-toivottua maahanmuuttoa jopa toivotun hankaloitumisen kustannuksellakin. Vai onko syytä hyväksyä joiden pääseminen maahan ehkä perusteetta, jotta maahantulo onnistuu niille, joita tänne kaivataan. Täydellistä ja aukotonta systeemiä tuskin saadaan rakennettua koskaan.

Ne joita kaivataan ja ne joita ei kaivata harvemmin ovat kimpassa. Ainoa tunnettu ongelmakohta ovat ns. egyptiläiset mummot. Suomessa oleskelulupa tarkoittaa myös oikeutta kaikkiin palveihin, jolloin mahdollisesti kalliiksi tulevat isovanhemmat, ja joita ei lasketa perheeseen, eivät helposti saa oleskelulupaa. Eli kyllä, järjestelmää pitäisi muuttaa siten, että erotettaisiin oleskelu ja palvelut. Tämä mahdollistaisi itsekustanteisen oleskelun.
[/quote]

Mitä sä horiset? En mä mistään kimppakivasta puhunut, vaan siitä, että tiukka kontrolli tuottaa aina myös niitä, joiden olis oikeastaan ollut hyvä päästä maahan (tai saada jäädä). Mutta löysempi tsekkaus saattaa puolestaan päästää läpi sellaisia, joille ei olisi oikeastaan syytä oleskelulupaa antaa. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä ihan sama ilmiö on olemassa aina, kun joudutaan vetämään rajoja jollekin etuudelle, oikeudelle tms. Oli sitten kyse työkyvyttömyyseläkkeelle pääsystä tai toimeentulotuen myöntämisestä tai mistä nyt milloinkin.

Hayabusa

^Horisin ratkaisuehdotuksen, joka ei kustantaisi älyttömyyksiä suomalaisille veronmaksajille.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 30, 2020, 20:23:55
^Horisin ratkaisuehdotuksen, joka ei kustantaisi älyttömyyksiä suomalaisille veronmaksajille.

Niin ei, jos nyt päätetään, että jostain tietystä maahanmuutosta maksetaan. Päättäkääpä jo, mikä teille ei maksa älyttömyyksiä.

T: Xante

Saares

Safiiri:
"Sitä siis pitää pohtia, onko tärkeämpää estää ei-toivottua maahanmuuttoa jopa toivotun hankaloitumisen kustannuksellakin. Vai onko syytä hyväksyä joiden pääseminen maahan ehkä perusteetta, jotta maahantulo onnistuu niille, joita tänne kaivataan. Täydellistä ja aukotonta systeemiä tuskin saadaan rakennettua koskaan."
Pohditaan sitten. Ensiksi lukumäärät ja kustannukset. Kuinka monta työperäistä maahanmuuttajaa tarvitaan peittämään näiden mainitsemiesi peruusteetta maahantulleiden kulut? Mikä on näiden työllistymisprosentti esimerkiksi 10 vuoden jälkeen? Jatkokysymyksiä seuraa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Saares - heinäkuu 31, 2020, 00:44:18
Safiiri:
"Sitä siis pitää pohtia, onko tärkeämpää estää ei-toivottua maahanmuuttoa jopa toivotun hankaloitumisen kustannuksellakin. Vai onko syytä hyväksyä joiden pääseminen maahan ehkä perusteetta, jotta maahantulo onnistuu niille, joita tänne kaivataan. Täydellistä ja aukotonta systeemiä tuskin saadaan rakennettua koskaan."
Pohditaan sitten. Ensiksi lukumäärät ja kustannukset. Kuinka monta työperäistä maahanmuuttajaa tarvitaan peittämään näiden mainitsemiesi peruusteetta maahantulleiden kulut? Mikä on näiden työllistymisprosentti esimerkiksi 10 vuoden jälkeen? Jatkokysymyksiä seuraa.

Mitä ajattelit laskea tuolle tulopuolelle? Käsittääkseni ei ainakaan pelkät maahanmuuttajan verotulot  riitä alkuunkaan. Työntekijän työ saattaa myös aiheuttaa pitkän ja monihaaraisen ketjun, jossa toimeliaisuus ja siten myös taloudellinen tuotto nousee. Eikä tuossa voi lukumääristä puhua suoraan ainakaan, sillä kyse ei ole maahanmuuttajissa (kummassakaan luokassa) tasalaatuisesta joukosta, vaan yksilölliset erot ovat suuria. OIkein tuottelias ja aikaansaava työperäinen maahanmuuttaja voi olla hyvinkin merkittävää taloudellista hyvää tuottavan ketjun elintärkeä osa. Toki myös yksikin ihminen voi tehdä paljon haittaa, jos osuu haavoittuvaan paikkaan pahoin aikein. Sama tietenkin koskee myös suomalaisia itseään. Ehdottamakseni pohdinnaksi ei ihan riitä pelkkä puolihuolimattomien kysymysten heitteleminen. Mitäs me niistä voisimme päätellä. Vastauksia tarvittais. Niiden saamiseksi pitäisi aika lailla tutkia asiaa. Pelkkä mutuilu ei oikein anna mitään. Sekin on pohdinnan yksi aspekti, mitä aiheutuu siitä, jos me vaikkapa emme ota käytännössä ollenkaan turvapaikanhakijoita tai tiukennamme lähes mahdottomaksi perheenyhdistämistä.

Näissäkään valinnoissa ei ainoa vaikutus ole säästö rahassa, joka kuluu turvapaikanhakijan tukeen. Mitä silloin tapahtuu kansainvälisille suhteillemme muihin maihin, millaisia vaikutuksia valvonnalla ja tiukkuudella on yleisemmin ja myös meihin suomalaisiin, mitä näille ihmisille tapahtuu jos he eivät saa turvapaikkaa jne. Vaikkapa tämä ISIS-leirin porukka lapsineen lienee aikamoinen islamistihautomo, jossa kasvatetaan tulevia katkeria ja loppuun saakka taistelemaan halukkaita terroristeja. Ajatellaanko tässäkin nyt sitten toiveikkaasti, että ei ne kuitenkaan tänne Suomeen saakka jaksa tallustaa terroritekojaan tekemään?

Mutta siis - kun nyt innostuit tähän pohdintaan, niin käärihän hihat ja ryhdy kaivelemaan, josko löytyisi jotain tilastoja ja tietoja, joiden pohjalta näitä arvioita voisi tehdä. Yritä vastata kysymyksiisi. Vai olivatko ne vain retorisia?